Kartta | Itsenäisen Suomen arkkitehtuurista Itsenäisyytemme vuosikymmenten rakennuksia
1. Keskuslaboratorio Oy:n talo Eteläinen Hesperiankatu 4 Valter Jung 1923 (valmistui 1924) Rakennus edustaa maltillista riisuttua klassismia ja sen alkuperäinen käyttötarkoitus, laboratoriorakennus, on Töölössä harvinainen poikkeus.
2. Eduskuntatalo Mannerheimintie 30 J.S. Sirén, arkkitehtuurikilpailun voitto 1924 (1927-31) Uusi eduskuntatalo oli itsenäisyyden alkuajan tärkein julkinen rakennustehtävä. Se on suomalaisen 1920-luvun klassismin keskeinen monumentti.
3. Taidehalli Nervanderinkatu 3 Hilding Ekelund - Jarl Eklund 1927 (1927-28) Taidehallin julkisivujen massoittelussa ilmenee pyrkimys eroon klassismin ankarista symmetriavaatimuksista. Julkisivujen niukat ja harkitut koristeaiheet keskittyvät epäsymmetrisesti sijoitetun pääsisäänkäynnin ympärille.
4. Liittopankki Aleksanterinkatu 17 P.E. Blomstedt, arkkitehtuurikilpailun voitto 1927 (1929) Liittopankkia pidettiin valmistuttuaan modernin kaupunkikulttuurin symbolirakennuksena. Se edustaa Yhdysvalloista levinneiden pilvenpiirtäjäihanteiden mukaista ylöspäin suuntautuvaa arkkitehtuuria.
5. Lallukan taiteilijakoti Eteläinen Hesperiankatu 14 Gösta Juslén, arkkitehtuurikilpailun voitto 1932 (1933) Funktionalistinen asuinrakennus on tyylikäs esimerkki 1930-luvun arkkitehtuurista.
6. Pääposti Mannerheimintie 11 Kaarlo Borg - Jorma Järvi - Erik Lindroos, arkkitehtuurikilpailun voitto 1934 (1938) Pääpostin rakennus edustaa maltillista funktionalismia. Suuret ehyet rakennusmassat ja tasaisin välimatkoin sijoitetut ikkuna-aukot muodostavat seesteisen ja harmonisen kokonaisuuden.
7. Lasipalatsi Mannerheimintie 22-24 Niilo Kokko - Viljo Revell - Heimo Riihimäki 1935 (1936) Lasipalatsi oli Helsingin ensimmäinen urbaani funktionalistinen rakennus, jossa oli moderneja liiketiloja, suuri elokuvateatteri ja suurravintola.
8. Olympiastadion Paavo Nurmentie Yrjö Lindegren - Toivo Jäntti arkkitehtuurikilpailun voitto 1933 (1934-40, 1948-51) Olympiastadion on suomalaisen funktionalismin merkittävimpiä edustajia, vaikka onkin myöhempien lisäysten ja muutosten takia menettänyt paljon alkuperäisestä puhdaspiirteisyydestään.
9. Uimastadion Uimastadionintie Jorma Järvi 1938 (1939-40, 1951) Olympiastadionin koillispuolen kallioiseen maastoon sijoittuvan uimastadionin allasrivi käsittää 8-rataisen uinti- ja vesipalloaltaan, hyppyaltaan sekä kaarevan, matalan opetusaltaan. Teräsbetoninen katsomo on aavistuksen kaareva.
10. Sokos Mannerheimintie 9 Erkki Huttunen 1939 (1939-52) Sokoksen tavaratalo aloittaa pyöreällä nurkallaan Mannerheimintien korkeiden kadunvarsirakennusten rivistön. Rakennus on sopeutettu matalampiin naapurirakennuksiin vetämällä kolme ylintä kerrosta porrasmaisesti sisäänpäin.
11. Kauppakorkeakoulu Runeberginkatu 14 Hugo Harmia - Woldemar Baeckman, arkkitehtuurikilpailun voitto 1941 (1948-50) Rakennus edustaa tiilijulkisivuineen ja reliefeineen 1940-luvun romanttista suuntausta, mutta rakennusmassojen sommittelu korkeine ja mataline siipineen palautuu funktionalismin ihanteisiin. Tiilen käyttö liittää Kauppakorkeakoulun ympäröiviin punatiilisiin asuinkortteleihin.
12. Svenska Handelshögskolan Runeberginkatu 10 Kurt Simberg, arkkitehtuurikilpailun voitto 1948 (1951-53) Ruotsalainen kauppakorkeakoulu liittyy pelkistettyine muotoineen ja teräsbetonirunkoineen 1950-luvun korkeakoulurakentamiseen. Juhlasali ja suuri luentosali lämpiöineen muodostavat rakennuksen keskiosan, jota korkeammat rakennussiivet reunustavat.
13. Suomen Sokeri Mannerheimintie 15 Hugo Harmia - Woldemar Baeckman 1949 (1951) Suomen sokerin entinen pääkonttori on jäänne nykyisen oopperatalon paikalla toimineesta suuresta teollisuuslaitoksesta. Punatiilirakennus liittyy materiaaliltaan teollisuusrakentamisen perinteeseen.
14. Porthania Yliopistonkatu 11 Aarne Ervi, arkkitehtuurikilpailun voitto 1949 (1957) Helsingin yliopiston instituuttirakennus Porthania oli ensimmäinen suurehko rakennus, jonka välipohjat ja julkisivut olivat tehdasvalmisteisia elementtejä. Rakennus on taitavasti liitetty viereisiin yliopistokortteleihin, vaikka perinteisestä umpikorttelijärjestelmästä onkin funktionalismin hengessä luovuttu.
15. Rautatalo Keskuskatu 3 Alvar Aalto, arkkitehtuurikilpailun voitto 1951 (1953-54) Rautakauppa-alan keskusjärjestöjen rakennukseksi suunnitellun Rautatalon kuparijulkisivussa on hienovaraisesti otettu huomioon lähirakennusten 1920-luvun lopun arkkitehtuuri. Rakennuksen arkkitehtonisena ja toiminnallisena keskustilana on kolmen kerroksen korkuinen valopiha, ns. Marmorihalli, jota toimistotilojen parvet reunustavat.
16. Helsingin kaupunginteatteri Eläintarhantie 5 Timo Penttilä - Kari Virta, arkkitehtuurikilpailun voitto 1961, 1961-1965 (1965-67) Vaaleilla keraamisilla muotoklinkkereillä verhottu teatterirakennus on istutettu terassimaisesti ympäröivään puistoon. Kaupunginteatteri on edustava esimerkki 1950- ja 1960-lukujen ympäristön huomioonottavasta modernistisesta arkkitehtuurista.
17. Ympyrätalo Siltasaarenkatu 18 Heikki ja Kaija Sirén, kutsukilpailun voitto (1968) Hakaniemen keskeiselle paikalle rakennetun pyöreän pankki- ja toimistorakennuksen arkkitehtuurin esikuvat on löydettävissä keskieurooppalaisesta 1920-luvun lopun ja 1930-luvun modernismista.
18. Temppeliaukion kirkko Lutherinkatu 3 - Temppelikatu 16 Timo ja Tuomo Suomalainen, arkkitehtuurikilpailun voitto 1961, 1966-70 (1970) Kallion sisään louhitun kirkon seinät ovat peruskalliota ja louhoskivimuuria. Kirkkosali saa valonsa keskikupolia kiertävästä ikkunasta, kattoa kannattavan säteittäispalkiston läpi. Arkkitehtonisesti vaikuttava kirkko on Helsingin tunnetuimpia nähtävyyksiä.
19. Merihaka Haapaniemenkatu 7-20 Suunnittelurengas Oy, työryhmä BIS (Peter Bieber, Arvi Ilonen, Sulo Savolainen) ja Unto Toikkanen (1973-1986) Pannukakun saarella 1830-luvulta lähtien toimineen teollisuusalueen paikalle rakennettiin Helsingin asuntokeskuskunta Hakan voimannäyte, Merihaan asuntoalue. Tätä helsinkiläisten vihaamaa ja rakastamaa betonikannelle betonielementeistä rakennettua pilvenpiirtäjäkompleksia voidaan pitää puhdastyylisenä näytteenä 1970-luvun alun asuntosuunnittelusta.
20. Hotelli Hesperia Mannerheimintie 48-50 Pauli Lehtinen (1972) Hotelli Inter-Continental Mannerheimintie 46 Jouko Ylihannu (1972) Töölön suurhotellien tieltä purettiin 1960- ja -70-lukujen vaihteessa Tykistöpihan venäläisen kasarmin rakennukset, joihin kuului myös Töölön sivukirjaston, entisen sotilasapteekin 1820-luvulla valmistunut kivirakennus.
21. Finlandia-talo Mannerheimintie 13 Alvar Aalto, Elissa Aalto 1967-1971 , kongressisiipi 1975 Finlandia-talo on osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa vuosilta 1961-72. Finlandia-talo näyttää luonteeltaan ja mittakaavaltaan erilaiset puolensa toisaalta Töölönlahdelle ja toisaalta Hesperian puistoon ja Mannerheimintielle päin.
22. Forum Mannerheimintie 20 Kari Hyvärinen - Kaarlo Leppänen - Jaakko Suihkonen - Ilona Lehtinen, arkkitehtuurikilpailun voitto 1978 (1985) Valmistuessaan Helsingin laajin liikekeskus sai nimensä paikalla sijainneen, vuonna 1952 valmistuneen Forumin liiketalon mukaan. Useaan kerrokseen sijoitetut lukuisat myymälät, toimistot, kahvila- ja ravintolatilat reunustavat koko rakennuksen korkuista valokuilua.
23. Stockmannin tavaratalon laajennus Mannerheimintie 1 Kristian Gullichsen - Erkki Kairamo - Timo Vormala - Jaakko Sutela, arkkitehtuurikilpailun voitto 1984 (1989) Stockmannin tavaratalon laajennusosa rakennettiin arkkitehti John Settergrenin vuonna 1889 valmistuneen uusrenessanssitalon ja arkkitehti Sigurd Frosteruksen vuonna 1930 valmistuneen tavaratalon vanhan osan väliin jääneeseen kulmaukseen. Laajennusosan myötä syntyi kolmisointu, jonka uusin rakennus edustaa modernin tradition mukaista läpikuultavaa valoarkkitehtuuria.
24. Suomen Kansallisooppera Helsinginkatu 58 Eero Hyvämäki - Jukka Karhunen - Risto Parkkinen, kaksivaiheisen arkkitehtuurikilpailun voitto 1975-1977 (1986-1993) Puretun sokeritehtaan paikalle, Töölönlahden vehreään maisemaan kohonneen oopperatalon lasiset lämpiötilat avautuvat Töölönlahdelle. Oopperatalo jatkaa Finlandia-talon aloittamaa vaaleiden, puistoon vapaasti sijoitettujen kulttuuripalatsien sarjaa paikalla, jota Alvar Aalto jo vuonna 1973 esitti oopperatalolle.
25. Ravintola Töölönranta Helsinginkatu 56 Eero Hyvämäki - Jukka Karhunen - Risto Parkkinen (1996) Matala, terassien ympäröimä paviljonkimainen ravintolarakennus maastoutuu hyvin Töölönlahden rantamaisemaan. Rakennusmateriaaleista tiili liittää rakennuksen paikalla aiemmin sijainneeseen sokeritehtaaseen ja teräs puolestaan Talvipuutarhaan.
26. Nykytaiteen museo Mannerheiminaukio 2 Steven Holl, arkkitehtuurikilpailun voitto 1993 (1996-1997) Rakennus on ulkoasultaan veistosmainen kappale, jonka kaareva rakennusmassa luo yhdessä suoran rakennusosan kanssa alueella vaikuttavista kaupunkirakenteellisista linjoista harkitun, paikkaan sitoutuvan ratkaisun. Ennakkoluulottomien materiaalivalintojen elävöittämä rakennus toimii yhdistävänä linkkinä Finlandia-talon, tulevien julkisten rakennusten ja Töölönlahden maiseman välillä.
Laatijat: Helena Mattila, Anne Mäkinen, Anne Salminen ja Hilla Tarjanne © Helsingin kaupunginmuseo Kartta | Itsenäisen Suomen arkkitehtuurista | Kaupunginmuseon kotisivu