Alexis Stenvall - Aleksis Kivi |
||
(1834 - 1872) |
||
Ensimmäisen kerran
A. Kivi astui suomenkielisen kirjallisuutemme parrasvaloihin voittaessaan Kullervo
-näytelmällään 1860 Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa (SKS)
toimeenpannun kilpailun, johon palkintosumman oli lahjoittanut varakas
helsinkiläinen kauppias Kiseleff. Aino -näytelmä, Kullervon
uusi versio ja Nummisuutarit -näytelmä olivat tekeillä vv. 1861
- 1863.
1860-luvun puolenvälin tienoille on ajoitettu myös yksi Kiven harvoista romanttisista rakkaustarinoista: Matkustaessaan Anjanpellon markkinoille (runo: Anianpelto) Asikkalan Vääksyyn, hän tapasi Mäntsälän Ohkolan kestikievarin tyttären Aurora Hemmilän. Kiven kerrotaan myös jonkin tapaamisen yhteydessä lukeneen Auroralle silloin tekeillä ollutta romaaniaan "Seittemän miestä". Kivi on tuotannossaan kuvannut myös Suomen sodan 1808-09 tapahtumia ja Viaporia näytelmässään Margareta: "...sillä puhtahalla, taivaanheleällä katsannolla loi hän [A. Ehrensvärd] Sveaporin linnan: katsasti sen asemakaavan, kohotti muurit ja tornit ---- Senkaltainen on kuuluisa linna: voittaa mahdoton! ---- Sveapori on langennut, langennut ilman taisteloa, ilman vallanpakkoa, päällysmiesten petoksen kautta; ja julkeasti meuhaa nyt Venäläinen huoneessansa."
Seitsemän veljestä ilmestyi 1870 neljänä vihkona SKS:n kustannuksella. Kivi pani tähän ensimmäiseen suomenkieliseen romaaniin kaiken toivonsa, niin arvostusta odottavana taiteilijana kuin jatkuvassa rahapulassa elävänä ammattikirjailijana. Sitäkin musertavammalta varmasti tuntui August Ahlqvistin teilaus Kiven eepoksesta Finlands Allmänna Tidningen -lehdessä. Kritiikki kohdistui niin teokseen, kustantajaan kuin itse kirjailijan persoonaan: "Teos on naurettavuus ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa. Varsinkin sisältää se ilkeän häväistyksen suomalaisesta rahvaasta, tekijän kuvaukset kun ovat olevinaan luonnon mukaan tehdyt. Tämä rahvas ei ole missään semmoista - kuin tämän kirjan sankarit ovat; se hiljainen ja vakava kansa, joka on viljelykselle raivannut Suomen erämaita - on aivan toista laatua kuin Impivaaran uutisasukkaat." Lisätietoja Kivestä mm.: Hannes Sihvo, "Elävä Kivi - Aleksis Kivi aikanansa" (julk. SKS, Helsinki 2002)
|