Tiedote 23.11.2007

Yhteisövero on kunnille tärkeä tulo

Kuntien itsehallintoon on alun perin kuulunut oikeus kantaa kunnan jäseniltä kunnallisveroa. Ensimmäinen kunnallislaki eli vuoden 1865 asetus kunnallishallinnosta maalla antoi kunnalle tämän oikeuden. Yhteisöjen maksamat verot ovat olleet aina merkittävä osa kuntien verotuloista.

Vuoden 1993 verouudistuksessa verotusta muutettiin niin, että kunnan saavat osuuden yhteisöveron tuotosta. Vuodesta 1993 alkaen jakaantuivat veronsaajien osuudet seuraavasti: valtio 51,84 %, kunnat 44,80 % ja seurakunnat 3,36 prosenttia. Talouslaman ja verouudistuksen jälkeen yhteisöjen verot kasvoivat voimakkaasti. Kasvu yllätti ilmeisesti myös valtion. Niinpä valtio alkoi käyttää kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta kunta–valtio -suhteen tasapainotuseränä. Valtio on kuitenkin leikannut kuntien osuutta erilaisin perustein niin, että se on nyt 22,03 prosenttia.

Kun kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta leikataan, kohdistuvat leikkaukset eri tavoin eri kuntiin. Menettäjinä ovat kunnat, joiden yhteisövero asukaslukuun suhteutettuna on keskiarvoa suurempi, kuten Helsinki, Espoo ja Oulu. Helsingin verotulojen kasvu oli 1990-luvun laman jälkeen paljolti yhteisöveron kasvun varassa. Asukaslukuun suhteutettu kunnallisvero saavutti lamaa edeltäneen tason vasta 2000-luvun taitteessa.