KAUPUNGINVALTUUSTON ASIAKIRJAT

KAUPUNGINHALLITUKSEN EHDOTUKSET

9 - 2006

KOKOUSKUTSU
Kokousaika	17.5.2006 klo 18
Kokouspaikka	Vanha Raatihuone, Aleksanterinkatu 20
Käsitellään	Tällä esityslistalla mainitut asiat
	Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Asia

Sivu

PUHEENJOHTAJA

1

Nimenhuuto, laillisuus ja päätösvaltaisuus

1

2

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

2

3

Kyselytunti

3

KAUPUNGINJOHTAJA

4

Taloussäännön muuttaminen

5

5

Omavelkaisen takauksen antaminen Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n kalustohankinnan ja sen jälkeisen operointivaiheen kustannusten rahoittamiseen

7

6

Vuosaaren sataman ohjelmamuutosten sekä yhteisväestönsuojan ja jalankulkusillan hankesuunnitelman hyväksyminen

11

7

Vuoden 2006 talousarvion eräiden määrärahojen käyttötarkoituksen muuttaminen

42

8

Vuoden 2006 talousarvioon merkittyjen eräiden määrärahojen ylittäminen

44

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

9

Keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman enimmäishinnan tarkistaminen

47

10

Tontin myyminen Kuntien eläkevakuutukselle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun

55

11

Kallion asuntotontin 11322/1 vuokrausperusteet

62

12

Viikin Latokartano V -alueen asemakaavaan nro 11150 sisältyvien tonttien vuokrausperusteet

65

13

Vuokrausperusteiden määrääminen vammaisille tarkoitetuille pientaloille omatoimiseen rakentamiseen (Malmi, Suurmetsä, Vartiokylä)

77

14

Vuosaaren tontin 54173/1 (Baras Kuntokeskus) vuokrausperusteet ja vuokraaminen osto-optiolla

81

15

Vuosaaren toimitilatontin 54303/2 (Vuosaaren Meriportti) vuokrausperusteet ja vuokraaminen osto-optiolla

85

16

Kulosaaren tonttien 42013/9 ja 42024/5 asemakaavan muuttaminen (nro 11422)

90

17

Mellunkylän kortteleiden nro 47188 - 47195 ym. alueiden (Kontulan pientaloalueen eteläosa) asemakaavan muuttaminen (nro 11427)

106

18

Mellunkylän tontin 47196/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11434)

127

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

19

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

132

20

Ruotsinkielisen työväenopiston rehtorin viran täyttäminen

133

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

21

Elintarvikelakia koskevien maksujen yleiset perusteet

137

22

Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaisten maksujen yleiset perusteet

140

23

Lääkelain mukaisten nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa koskevien maksujen yleiset perusteet

142

24

Metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelma

145

1

NIMENHUUTO, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

2

PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

3

KYSELYTUNTI

Khs 2006-1167, 2006-1183, 2006-1185, 2006-1189

PJ Kyselytunnilla käsitellään jäljempänä mainittu kysymys 25.

LIITE

Kyselytunnille 17.5.2006 jätetyt kysymykset

Kysymykset, jotka on jätetty viimeistään 8.5.2006 klo 12

A Kyselytunnilla käsiteltävät

Valtuutettu Tapio Havasto (nro 25):

Tukipalveluiden kilpailutus

”Helsingin kaupungin yksi keskeinen tehtävä on järjestää palveluja kuntalaisille. Kansallinen eikä kansainvälinen lainsäädäntö pakota kuntia kilpailuttamaan omaa palvelutuotantoaan. Poikkeuksen muodostavat eräät valtionavulla rahoitetut rakennusurakat. On tärkeätä, että kaupunki päättää itsenäisesti siitä, miten se palvelunsa tuottaa.

Oman tuotannon kilpailuttaminen on perusteltua ainoastaan silloin, kun se on kaupungin kokonaistaloudellisen edun mukaista myös pitkällä aikavälillä. Tällöin on huomioitava kilpailuttamisen kaikki vaikutukset. Kilpailutilanteessa on lisäksi muistettava kaupungin vastuu palvelutuotannon häiriöttömästä jatkuvuudesta ja laadusta sekä esimerkiksi kriisivalmiuden turvaaminen. On myös varmistauduttava, ettei kilpailulla aiheuteta heikennyksiä Helsingin kaupungin työntekijöiden tai kaupunkilaisten työllisyystilanteeseen.

Tukipalveluiden kilpailutusprosessi on jo nyt osoittautunut erittäin vaikeaksi, sekavaksi ja valtavasti kaupungin resursseja sitovaksi. Palvelutuotannon luotettavaa saatavuutta sekä henkilöstön epävarmuutta aiheuttavat todennäköiset valitukset markkinatuomioistuimeen. Näyttää siltä, ettei kilpailutettu toiminta käynnisty ainakaan tarkoitetulla tavalla alkuperäisen suunnitelman mukaan 1.8.2006.

Mihin toimenpiteisiin kaupunginhallitus on ryhtynyt kilpailuttamisen osaamisen vahvistamiseksi ja organisoimiseksi kaupungin hallinnossa?

Miten kaupunginhallitus valvoo sitä, että kilpailuttamisen tuloksena saadaan kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu?

Miksi kaupunginhallitus ei aseta erillistä seurantaryhmää arvioimaan tukipalveluiden kilpailutusprosessin aiheuttamia ongelmia sekä niistä johtuvia suoria ja välillisiä kustannuksia niin Palmiassa kuin kaupungin hallinnossa?” (Kj)

B Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavat

Kaupunginjohtajan tai apulaiskaupunginjohtajan vastattavaksi toimitetut kysymykset on jaettu valtuutetuille tiedoksi esityslistan erillisessä liiteosassa seuraavasti:

Nro 26 (Ryj), 27 (Kj) ja 28 (Kaj)

Kirjalliset vastaukset kaikkiin kysymyksiin toimitetaan asianomaisessa kyselytuntikokouksessa kysymyksen esittäjälle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Seuraava kyselytunti Seuraava kyselytunti pidetään 14.6.2006.

Kysymykset on toimitettava viimeistään 5.6.2006 klo 12 hallintokeskuksen kirjaamoon.

4

TALOUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN

Khs 2006-1015

Khs toteaa, että nykyinen taloussääntö on hyväksytty Kvstossa 26.2.2003. Taloussäännön hyväksymisen jälkeen on tapahtunut muutoksia taloussuunnitteluprosessissa esim. strategioiden valmistelussa ja niiden toteutumisen seurannassa. Lisäksi muutoksia on tapahtunut organisaatiossa. Kuntalain muutokset ovat vielä tekeillä, mutta taloussääntöön ennakoitiin muutos tilinpäätöksen sisällöstä rahoituslaskelman osalta.

Taloussäännön uudistaminen on valmisteltu talous- ja suunnittelukeskuksessa yhteistyössä sääntötoimikunnan kanssa. Taloussäännössä esitetään vain sellaiset taloutta koskevat pääperiaatteet, joita ei määritellä muissa taloutta koskevissa ohjeissa, esim. kuntalaissa, kirjanpitolaissa, kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeissa, kaupungin hallintosäännössä ja Khn johtosäännössä.

Taloussäännön 1 luvun 2 §:ssä esitetyt toimintaperiaatteet on muutettu vastaamaan nykyisiä säännöksiä sekä nykyisin käytettävää taloustermistöä.

Luku 2 on muutettu vastaamaan tämänhetkistä organisaatiota.

Lukuun 3 on lisätty pykälät toiminnan ja talouden seurantajärjestelmästä sekä toiminnan ja talouden seurannasta. Pykälään 6 on lisätty maininta strategioihin perustuvista kaupungin toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista, Kvston lähetekeskustelusta sekä laatimisohjeista talousarvioraameineen.

Luvussa 4 annetaan määräykset rahatoimen hoitamisesta, joka pääsääntöisesti noudattelee nykyistä käytäntöä. Rahalaitoksissa avattavista kaupungin tileistä ja niiden lopettamisesta sekä virastojen ja laitosten käteiskassojen enimmäismäärästä päättäminen on siirretty rahoitusjohtajalta kaupunginkamreerille. Taloussääntöön on lisätty määräykset rahalaitoksissa avattavien tilien käyttöoikeuksista päättämisestä ja perintätoimenpiteistä luopumisesta. Samalla nämä määräykset tulisi poistaa virastojen ja laitosten johtosäännöistä.

Sijoitustoiminnan periaatteista annettavat määräykset, jotka aikaisemmin sisältyivät rahatoimesta annettujen määräysten kanssa samaan lukuun, irrotettiin omaksi luvukseen, luku 5.

Luvun 6 18 §:ään lisättiin tilinpäätökseen kuuluvaksi myös rahoituslaskelma ennakoiden kuntalain muutosta. Lisäksi lukuun lisättiin varastoja ja arvopapereita koskevat pykälät.

Taloussäännön valmistelun yhteydessä on myös tarkistettu virastojen ja laitosten johtosääntöjä taloushallintoon liittyvien määräysten osalta. Johtosäännöistä olisi perusteltua poistaa joitain taloushallintoon liittyviä määräyksiä ja korvata ne erikseen annettavilla ohjeilla tai sisällyttää taloussääntöön. Laskujen hyväksymisestä olevat määräykset tullaan korvaamaan kaupunginjohtajan antamilla ohjeilla laskujen käsittelystä. Kassavirheiden käsittelyä koskevat ohjeet sisällytetään kassanhoito-ohjeisiin. Määräykset saatavien perimistoimenpiteistä luopumisesta lisättiin taloussääntöön.

./. Ehdotus taloussäännöksi on esityslistan tämän asian erillisessä liitteessä 1 ja muutokset johtosääntöihin ovat liitteessä 2.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 kumota 26.2.2003 hyväksytyn taloussäännön,

2 hyväksyä Helsingin kaupungin taloussäännön tämän asian erillisen liitteen 1 mukaisesti ja

3 tehdä toimielinten sekä virastojen ja laitosten johtosääntöihin liitteen 2 mukaiset muutokset.

Lisätiedot:
Forsblom Kaija, erityissuunnittelija, puhelin 169 2389

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus taloussäännöksi
	Liite 2	Ehdotus muutoksista johtosääntöihin

5

OMAVELKAISEN TAKAUKSEN ANTAMINEN PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N KALUSTOHANKINNAN JA SEN JÄLKEISEN OPEROINTIVAIHEEN KUSTANNUSTEN RAHOITTAMISEEN

Khs 2006-980

Khs toteaa, että Kvsto päätti 27.8.2003 YTV-alueen junaliikenteen kalustoyhteistyön käynnistämisestä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä VR Oy:n kesken mm. seuraavien periaatteiden mukaisesti:

– Tavoitteena on vastata YTV-alueen ja koko pääkaupunkiseudun kasvavaan liikennetarpeeseen ja näin luoda edellytykset junaliikenteen palvelutason kehittämiselle. Tämä edellyttää YTV-liikenteeseen hankittavan vuoteen 2025 mennessä n. 100 junayksikköä.

– Kaluston hankinta ja hallinta toteutetaan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti sekä hyödyntäen synergiat YTV-alueen ulkopuolisen junaliikenteen kanssa.

– Junakaluston n. 500 milj. euron rahoitus hankitaan 15–20 vuoden jaksolle hyödyntäen kuntien hyvää luottokelpoisuutta ja pitäen kalustoyhtiöön sijoitettava oma pääoma mahdollisimman pienenä.

– YTV-alueen liikenteen tilaajana säilyy YTV, joka myös yhdessä kuntien kanssa tekee edelleen liikenne- ja tariffipoliittiset päätökset.

– Neuvotellaan YTV-alueen junaliikenteelle sopimus, joka luo junaliikenteen kehittämiselle kilpailukykyiset edellytykset, antaa kunnille mahdollisuudet kustannusten seurantaan mahdollisimman läpinäkyvästi sekä tekee mahdolliseksi siirtymisen junaliikenteen kilpailuttamiseen lainsäädännön puitteissa.

– Perustetaan junakalustoyhtiö yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sekä VR Oy:n kesken seuraavin periaattein:

– Perustamishetkellä Helsingin omistusosuus yhtiöstä on 34 %. Kuntien välistä omistusosuutta voidaan tarkistaa viiden vuoden välein YTV-junaliikenteen kuntakohtaisten käyttäjämäärien muutosten mukaisesti edellyttäen, että joku kunnista sitä vaatii ja muutos on merkittävä, ja että

– perustamishetken omistussuhteiden mukaan Helsingin maksimiosuus yhtiön pääomaehtoisesta rahoituksesta on 8,5 milj. euroa ja takauksista 68 milj. euroa.

Khs hyväksyi 20.10.2003 yhtiön perustamiseen liittyvät käytännön toimenpiteet kehottaen kaupunginkanslian oikeuspalveluita yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa ryhtymään toimenpiteisiin yhtiön perustamiseksi yhdessä muiden osakkaiden kanssa.

Yhtiön perustamiskokous pidettiin 25.11.2003, jolloin myös allekirjoitettiin osakkaiden välinen osakassopimus. Osapuolten omistusosuudet yhtiön osakkeista ja äänivallasta ovat tällä hetkellä seuraavat: Helsinki 34 %, Vantaa 17 %, Espoo 12 %, Kauniainen 2 % ja VR Oy 35 %. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on 3.3.2004 merkitty kaupparekisteriin.

Yhtiö on aloittanut junakalustoyhteistyön käynnistämiseen ja junakaluston hankintaan liittyvät käytännön toimenpiteet. Kaupungit ovat myöntäneet yhtiölle oman pääoman ehtoista lainaa hankinnan junateknistä valmistelua varten. Helsingin osuus myönnetystä pääomalainasta on tähän mennessä yhteensä 130 966,36 euroa. Yhtiö kilpailuttaa parhaillaan sekä junakaluston hankintaa että hankinnan ja sen operointivaiheen rahoitusta toisistaan erillisinä hankintoina. Hankintapäätökset, päätös junakaluston toimittajasta ja päätös hankinnan rahoittajista on tarkoitus tehdä 22.6.2006.

Kilpailutetun junakalustohankinnan kohteena on 32±2 junayksikköä, joissa kussakin on 250–300 istumapaikkaa. Junakaluston hankinnan ja operointivaiheen rahoituksen kilpailutuksessa ovat vaihtoehtoina:

– 100-prosenttinen lainarahoitus

– 100-prosenttinen leasingrahoitus

– yhdistetty rahoitusratkaisu: esim. 50-prosenttinen lainarahoitus ja 50-prosenttinen leasingrahoitus

Haettavan rahoituksen vakuutena voivat olla:

– Mahdolliset junakalustoyhtiön kannalta hyväksyttävät vientitakuut.

– Toimitettava kalusto.

– Saatavat, jotka perustuvat YTV:n ja junakalustoyhtiön pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen, jolloin vakuusjärjestelyt voidaan toteuttaa esim. siten, että tulevat vuokrasaatavat voidaan pantata rahoittajan saatavien vakuudeksi tai että vuokramaksut maksetaan escrow-tilille (sulkutilille), tehtävän escrow-sopimuksen mukaisesti.

– Junakalustoyhtiön osakkaiden pro rata -tyyppiset velkatakaukset.

Tarjouspyynnössä junakalustoyhtiö on arvioinut edellä olevan vakuuksien käytettävyysjärjestyksen olevan omalta kannaltaan edullisin, joten käytännössä voi olla, että nyt esitetystä takauksesta käytetään vain osa tai ei ollenkaan.

Arvion mukaan hankinnan ennakkomaksuihin tarvitaan rahoitus jo kuluvan vuoden elo–syyskuussa. Takauksista tulisi näin olla lainvoimaiset päätökset elokuuhun mennessä. Koska kaupungin takaus em. syistä käsitellään ennen rahoituspäätöstä, tulee sen määrästä päättää siten, että takaus myönnetään limiittimääräisenä. Kvston 27.8.2003 tekemän päätöksen ja 25.11.2003 allekirjoitetun osakassopimuksen mukaisesti Helsinki takaa osakeomistuksensa suhteessa enintään 68 milj. euron rahoituksen (eli 34 % yhteensä 200 milj. euron takauksista). Kilpailutettavan rahoituksen aikajänne on rahoitustarjouspyynnön mukaisesti sellainen, että junakalusto hankitaan vuosina 2006–2014, jonka jälkeen rahoitus kattaa vielä operointivaiheen, 25 vuotta. Mahdolliseen takaukseen sitoudutaan siis pisimmillään vuoteen 2040 saakka.

Khs toteaa, että yhtiön osakkaista VR Oy on jo omalta osaltaan tehnyt tätä esitystä vastaavan takauspäätöksen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee antaa kaupungin puolesta omavelkaisen takauksen enintään 68 000 000 euroon saakka ilman vastavakuutta Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n lähiliikennejunien hankintaan ja operointivaiheeseen tarvittavalle rahoitukselle vuosina 2006–2040 niin, että takaukset annetaan aina 25.11.2003 allekirjoitetun osakassopimuksen määrittämässä suhteessa (pro rata), kehottaen kaupunginhallitusta päättämään takauksen antamiseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että takaus annetaan vain, mikäli Vantaan, Espoon ja Kauniaisten kaupungit tekevät kukin omalta osaltaan vastaavan päätöksen takaamisesta.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

6

VUOSAAREN SATAMAN OHJELMAMUUTOSTEN SEKÄ YHTEISVÄESTÖNSUOJAN JA JALANKULKUSILLAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-699

Satamalautakunta esittää (14.3.2006) mm. seuraavaa:

Kvsto päätti 9.10.2002 sataman rakentamispäätöksen yhteydessä, että satama rakennetaan niin, että se voidaan ottaa operatiiviseen käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä. Helsingin Satama pitää aikataulua edelleen realistisena.

Kvston rakentamispäätös 9.10.2002 koski satamaa koko laajuudessaan. Tuolloin suunnitelmissa oli kuitenkin rakentaa sataman ns. II vaihe, jonka laajuus on n. 14 ha, vasta vuoden 2010 jälkeen. Telakan edustan merenpohja pudistettiin TBT:stä ja tämä työ oli perusteltua tehdä koko sataman rakentamisalueelta. Tämän johdosta ja lisäksi koska liikenne oli kehittynyt aikaisemmin arvioitua myönteisemmin, satama on ohjelmoitu rakennettavaksi kokonaisuudessaan jo vuoden 2008 loppuun mennessä. Tuolloin tavarasatamatoiminnot siirretään Länsisatamasta ja Sörnäisten satamasta Vuosaareen.

Sataman toiminnalliseen kehittämiseen on osaltaan vaikuttanut se, että satama ja siihen liittyvä yritysalue ovat herättäneet ennakoitua suurempaa kiinnostusta logistiikka-alan yritysten keskuudessa. Vuosaaren sataman valmistumisen lähestyminen on saanut logistiikka-alan yritykset tekemään tulevaisuuden suunnitelmiaan tästä uudesta asetelmasta lähtien. Vuosaaressa nähdään yleisesti Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksille uusia mahdollisuuksia, joiden hyödyntämiseen tähtääviä ohjelmanmuutoksia on kehitetty satamasuunnitelmiin.

Sataman toiminnallista sisältöä ja suunnitelmia on rakentamisen edetessä jatkuvasti kehitetty yhteistyössä sataman tulevien toimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että satama valmistuessaan vastaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten sekä yleensä logistiikan nopeasti kehittyviin tarpeisiin. Helsingin Satama rakentaa Vuosaaren satamaan perusinfrastruktuurin, jonka on luotava edellytykset satamatoimintojen joustavalle ja suotuisalle kehittymiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Sataman toiminnallisen ja kaupallisen kehittämistyön yhteydessä sataman suunnitelmiin on todettu tarkoituksenmukaiseksi lisätä alueita ja rakenteita, jotka eivät sisältyneet Kvston vuoden 2002 rakentamispäätöksen mukaiseen kustannuspuitteeseen. Esimerkiksi porttialueelle toteutettavaksi esitettävä jalankulkusilta ja alueellinen yhteisväestönsuoja ovat tällaisia uusia tarvittavia rakenteita.

Tämä esitys koskee

- sataman toiminnalliseen ja kaupalliseen kehittämiseen liittyviä ohjelmanmuutoksia ja niiden kustannusvaikutuksia,

- sataman ja satamaan liittyvän yritysalueen kustannusrajan tarkistamista,

- satamakeskuksen alueellisen yhteisväestönsuojan hankesuunnitelmaa sekä

- sataman pääportin jalankulkusillan hankesuunnitelmaa.

Sataman yritysaluetta käsitellään tässä esityksessä varsinaisesti ainoastaan em. kustannusrajan tarkistuksen ja yhteisväestönsuojan osalta. Tämä esitys ei koske Vuosaaren sataman liikenneyhteydet- eli VUOLI-projektia. Tässä yhteydessä esitetään kuitenkin sataman, sataman liikenneyhteyksien sekä yritysalueen tiivis tilannekatsaus.

Sataman kannattavuuslaskelma on tarkistettu ohjelmamuutosten sekä uusien liikenne- ja kustannustietojen perusteella: sataman kannattavuus on parantunut.

Sataman rakentaminen kerralla täyteen laajuuteensa tärkeää

Helsingin Sataman toimintaympäristössä on viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia ja pääkaupunkiseudun kautta kulkeva tavaraliikenne on kasvanut selvästi ennustettua nopeammin. Tähän ovat vaikuttaneet Suomen talouden viime vuosien suotuisa kehitys ja sen aiheuttama ulkomaankaupan kasvu sekä Suomen satamien välisten tavaravirtojen muutosten positiiviset vaikutukset Helsingin satamalle. Sataman rakentaminen kerralla asemakaavan mukaiseen koko laajuuteensa on ajankohtaista ja välttämätöntä, jotta satama pystyy vastaamaan ennustettavissa olevaan liikenteen kysyntään ja muutoinkin täyttämään sille asetetut odotukset sekä asiakkaiden että sataman omistajan eli Helsingin kaupungin taholta.

Vuosaaren satamaan siirretään nykyisten kahden tavarasataman – Länsisataman ja Sörnäisten sataman – liikenne. Siirtyvän liikenteen määrä oli vuonna 1993 n. 4,7 milj. tonnia ja vastaava luku vuonna 2004 oli 8,4 milj. tonnia. Keskimääräinen vuosikasvu on ollut niin ikään 5 %. Vuonna 1994 ennuste oli 3 %.

Vuosaareen siirrettävän liikennemäärän ennustetaan olevan yli 10 milj. tonnia vuonna 2008, jolloin tavaraliikenne nykyisistä satamanosista siirretään Vuosaareen. Näköpiirissä ei ole sellaisia tekijöitä, joiden vuoksi liikennemäärän kasvu hidastuisi vuoden 2008 jälkeen. Mm. sujuvampien liikenneyhteyksien vuoksi liikennemäärä voi kasvaa jopa aikaisempaa voimakkaammin.

Vuosaaren sataman toiminnallisen suunnittelun edistyessä sataman länsiosan laiturialueelle on todettu voitavan tarjota aikaisempaa paremmat edellytykset raideliikenteen kehittämiselle. Sataman yleisenä tavoitteena on raideliikenteen osuuden kasvattaminen. Sataman rakentaminen täyteen asemakaavan mukaiseen laajuuteensa turvaa kunnolliset toiminta- ja kehittämisedellytykset myös tältä osin.

Sataman täysimittaisella toteuttamisella luodaan edellytykset sille,
että satamassa voi toimia heti alusta lähtien samanaikaisesti nykyistä useampia satamaoperaattoreita. Näin voidaan turvata aito kilpailu satamapalvelujen tarjonnassa.

Edellä kuvatun valmistumistavoitteen kannalta on oleellista, että satamakentät saadaan verkostojen ja päällysteiden rakentamisen edellyttämään kuntoon riittävän ajoissa. Käytännössä tämä edellyttää, että kaikki Vuosaaren sataman satamakenttien ruoppaukset ja pengertäytöt sekä merihiekanotot ja -täytöt saadaan tehdyksi vuonna 2006. Tämä on myös ympäristön kannalta kiistatta edullista.

Rakentamispäätös 2002 ja yritysaluetta koskeva päätös 2005

Kvsto päätti Vuosaaren sataman rakentamisesta 9.10.2002:

4 Vuosaaren sataman rakentaminen käynnistetään viipymät-tä sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt vuoden 2003 talousarvioon liittyen Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rahoituksen siten, että rakentamisesta ja alueiden hankkimisesta sekä korvauksista aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 207 400 000 euroa (maaliskuun 2002 maanrakennusindeksi 119,0 1995 = 100), josta kaupungin osuus on 103 700 000 euroa sekä vastaavat arvonlisäverot n. 22 800 000 euroa.

5 Vuosaaren satama rakennetaan niin, että se voidaan ottaa operatiiviseen käyttöön vuoden 2008 loppuun mennessä.

6 Vuosaaren sataman kokonaiskustannukset yleissuunnitelman mukaisessa laajuudessa ovat kesäkuun 2002 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksi 103,5 2000 = 100, maanrakennuskustannusindeksi 119,7 1995 = 100) korkeintaan 260 630 000 euroa + alv. 22 % 57 339 000 euroa = 317 969 000 euroa ja enimmäiskustannusta voidaan tarkistaa vuosittain korkeintaan rakennus- ja maanrakennuskustannusindeksien muutosta vastaavalla määrällä.

7 Vuosaaren sataman toteuttamisesta ja sataman toteuttamiskustannuksista vastaa Helsingin Satama.

8 Helsingin Sataman osuus Vuosaaren sataman liikenneväylien investoinneista saadaan poistaa kirjanpidossa suunnitelman mukaisesti tasapoistoina 20 vuoden kuluessa.

9 Sataman viereisestä yritysalueesta kehitetään ensisijaisesti satamaan liittyvä toiminnallinen kokonaisuus, johon sijoittuvat yritykset liittyvät sataman toimintoihin tai hyödyntävät muutoin sataman naapuruutta.

Lisäksi Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Kvsto edellyttää, että Helsingin kaupunki (Helsingin satama, elinkeinopalvelu ja kiinteistövirasto) pyrkii etsimään Vuosaaren telakka-alueelta pois joutuville yrityksille korvaavia maa-alueita ja toimitiloja.

Khs päätti 14.10.2002 Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä seuraavaa:

Khs päätti kehottaa kiinteistölautakuntaa ottamaan vuokra-ajan alkuvuosina kohtuullistavana tekijänä huomioon Helsingin Sataman kustantamat liikenneväylä- ja muut investoinnit Vuosaaren sataman maapohjan vuokran määrää harkittaessa.

Samalla Khs päätti kehottaa Helsingin Satamaa

- huolehtimaan yhteistyössä sataman liikenneyhteysprojektin ja Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kanssa Vuosaaren satamahankkeen luontovaikutusten seurannasta hyväksyttyjen seurantaohjelmien mukaan siten, että seurannasta aiheutuvat kustannukset sisältyvät sataman toteuttamiskustannuksiin siltä osin kuin ne eivät sisälly sataman liikenneyhteyksien kustannuksiin,

- osallistumaan Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 ‑alueen niiden kaupungin omistamien osien hoitoon, jotka ovat Vuosaaren sataman vaikutusalueella ja sisällyttämään tästä aiheutuvat kustannukset sataman toteuttamiskustannuksiin,

- suunnittelemaan yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston kanssa ja toteuttamaan Vuosaaren sataman koillisreunaan luonnonmukaisen ranta-alueen ottaen erityisesti huomioon linnuston elinolot ja ranta-alueen käytön virkistykseen ja luonnon tarkkailuun,

- huolehtimaan siitä, että sataman yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja rakennusaikana otetaan huomioon ympäristöhaittojen lieventäminen ja erityisesti se, että työmaasta sen ulkopuolelle mahdollisesti aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

Lisäksi Khs päätti

- todeta, että Uudenmaan ympäristökeskukselle tehdään erillinen esitys Östersundomin lintuvesien suojelemiseksi luonnonsuojelulain nojalla,

- kehottaa satamalautakuntaa toimimaan aktiivisesti Öster-sundomin lintuvesien käyttö- ja hoitosuunnitelman (1998) toteuttamiseksi ja Helsingin Satamaa huolehtimaan osana satamahanketta käyttö- ja hoitosuunnitelman toteuttamisesta Porvarinlahden osalta.

Edelleen Khs päätti

- kehottaa Helsingin Satamaa huolehtimaan Vuosaaren sataman viereisen yritysalueen kehittämisen, suunnittelun ja rakentamisen koordinoinnista yhteistyössä muiden virastojen ja laitosten kanssa,

- kehottaa kiinteistölautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa varaamaan vuosittain tarvittavat määrärahat sataman viereisen yritysalueen ja muun lähiympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen, jotta kyseisten alueiden toteuttaminen voi edetä rinnan satamahankkeen rakentamisen kanssa,

- kehottaa Helsingin Satamaa yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston kanssa huolehtimaan siitä, että uusien tieyhteyksien rakentamisen aikana raskas liikenne ohjataan ensisijaisesti Itäväylältä Kallvikintie–Niinisaarentie-osuutta käyttäen sataman A-portille ja toissijaisesti Itäväylältä Vuotietä pitkin sataman B-portille sekä että uuden tieliikenneyhteyden Satamatie–Itäväylä valmistuttua sataman työmaan ja sataman normaalikäytössä syntyvä raskas liikenne käyttää ensisijaisesti kyseistä reittiä, sekä että liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota rakentamisen aikana.

Vielä Khs päätti oikeuttaa Helsingin Sataman allekirjoittamaan valtion ja kaupungin välisen sopimuksen Vuosaaren sataman liikenneväylien toteuttamisesta.

Lopuksi Khs päätti kehottaa satamalautakuntaa raportoimaan Khlle sataman ja sen liikenneyhteyksien sekä yritysalueen toteuttamisen etenemisestä ja kustannustilanteesta sekä ympäristövaikutuksista kerran vuodessa.

Khlle on raportoitu Vuosaaren sataman, sataman liikenneyhteyksien sekä yritysalueen etenemisestä keskimäärin puolivuosittain (tilanneraportit seuraavilta päivämääriltä: 10.6.2003, 1.9.2003, 28.1.2004, 21.6.2004, 1.11.2004, 28.2.2005 ja 26.9.2005).

Kvsto päätti 14.9.2005 oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan satamalautakunnalle Vuosaaren satama-alueen ja siihen liittyvät yritysalueen osat, joiden yhteenlaskettu laajuus on 212,7 ha, seuraavin ehdoin:

1 Vuokra-aika alkaa siitä, kun nykyisten tavarasatamien toiminnot on siirretty Vuosaareen ja jatkuu vuoden 2065 loppuun saakka.

2 Alueen vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 5,00 euron suuruista neliömetrihintaa ja vuosivuokra lasketaan 5 %:n mukaan.

3 Logistiikka-alueen, joka sisältää myös porttirakennuksen alueen sekä huolto- ja korjauspalveluiden alueen, maanvuokra kasvaa täyteen määräänsä porrastetusti siten, että sen jälkeen, kun nykyisten tavarasatamien toiminnot on siirretty Vuosaareen, maksetaan ensimmäisenä vuotena 50 %, toisena vuonna 75 % ja kolmantena vuonna 100 % täysimääräisestä maanvuokrasta.

4 Täyttöalueesta, jonka laajuus on yhteensä 91 ha, maan-vuokraa ei peritä ensimmäisen 30 vuoden aikana; täysi-määräistä maanvuokraa peritään 1.1.2039 alkaen.

5 Hyvityksenä vesiympäristön kunnostamisesta TBT:stä aiheutuneista kustannuksista vuosivuokraan myönnetään vuoteen 2039 saakka 17 % alennus.

6 Telakka-altaasta ja muusta sataman vesialueesta ei peritä maanvuokraa.

7 Satamalautakunta oikeutetaan tekemään alueella enintään 50 vuoden mittaisia maanvuokrasopimuksia satamaan liittyviä toimintoja varten siten kuin vuokrauksista aikanaan erikseen päätetään.

8 Muutoin noudatetaan satamalautakunnan ja kiinteistölautakunnan sopimia ehtoja.

Samalla Kvsto päätti oikeuttaa Helsingin Sataman investoimaan liikennealueisiin ja kunnallisteknisiin verkostoihin yhteensä enintään 15 milj. euroa huhtikuun 2005 kustannustasossa (maarakennuskustannusindeksi 132,2, 1995 = 100) siten, että kustannukset peritään alueen maanvuokralaisilta liittymismaksuina.

Kvston päätöksen 14.9.2005 täytäntöönpanon yhteydessä Khs päätti 19.9.2005 siirtää entistä telakka-aluetta palvelevan 1 500-paikkaisen kallioväestösuojan tasearvostaan Helsingin Satamalle 1.1.2006 lukien nykyisine vuokralaisineen sillä ehdolla, että mainittuun väestösuojaan voidaan sijoittaa myös kiinteistölautakunnan hallintaan jäävän Vuosaaren sataman yritysalueen väestösuojapaikkoja.

Sataman liikenneyhteydet

Kvston 9.10.2002 päätöksen mukaan Helsingin Satama maksaa puolet liikenneyhteyksien kustannuksista, joka on puolet 207,4 milj. eurosta eli 103,7 milj. euroa (kustannustaso maaliskuu 2002, maanrakennuskustannusindeksi 119,0). Eduskunta hyväksyi 20.12.2002 valtion vuoden 2003 talousarvion, jossa Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien rahoitus oli merkitty kokonaisrahoituksella toteutettavana erillisrahoituskohteena. Valtion ja kaupungin kesken allekirjoitettiin 30.12.2002 sopimus Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta.

Sataman liikenneyhteyksien toteuttamisesta vastaa Tiehallinnon VUOLI-projekti, jossa on edustaja myös Ratahallintokeskuksesta ja Merenkulkulaitoksesta. VUOLI-projekti hoitaa sataman tiejärjestelyjen, satamaradan ja meriväylän toteuttamisen yhtenä hankkeena. Helsingin Sataman VUOSA-projekti osallistuu VUOLI-projektiin ja maksaa kustannuksista puolet.

Eduskunta hyväksyi 22.6.2005 vuoden 2005 lisätalousarvion, jossa Vuosaaren sataman liikenneväylät -hankkeen valtuutta tarkistettiin 207,4 milj. eurosta 237,4 milj. euroon. Kvsto päätti 12.10.2005, että Helsingin Satama maksaa puolet eli 15 milj. euroa eduskunnan hyväksymästä 30 milj. euron lisäkustannuksista.

Pääosa lisärahoitustarpeesta johtuu kustannustason noususta. Eduskunnan 20.12.2002 hyväksymässä kustannuspuitteessa ei ollut otettu huomioon rakennusaikaista kustannustason nousua, joka kuitenkin kuusi vuotta kestävässä rakennushankkeessa on merkittävä kustannus. Loppuosa lisärahoitustarpeesta johtuu alun perin arvioitua korkeammista suunnittelu- ja rakennuttamiskustannuksista.

Liikenneyhteyksien rakentaminen käynnistettiin keväällä 2003.

Kehä III:n pään ja Itäväylän eritasoliittymän rakennustyö valmistui vuoden 2005 lopussa. Tietunnelin louhintatyö on loppuvaiheessa. Ratatunnelien louhintatyöt jatkuvat vielä vuonna 2006. Savion 13,5 km pitkästä ratatunnelista on nyt louhittu 70 %. Tietunneli on tarkoitus avata liikenteelle lokakuussa 2007. Satamarata otetaan käyttöön samanaikaisesti sataman valmistumisen kanssa. Porvarinlahden ratasilta valmistui syksyllä 2005.

Meriväylän ruoppaukset valmistuivat syyskuussa 2005. Väylämerkit asennetaan 2006.

VUOLI-projektin toteuttaminen etenee aikataulun mukaisesti.

Tunneleista tuleva louhe kuljetetaan sataman täyttöihin siltä osin kuin VUOLI-projekti ei käytä louhetta omaan rakentamiseensa.

Tammikuun 2006 loppuun mennessä VUOLI-projektin kustannuksista oli sidottu n. 65 %.

Satamaprojektin ja VUOLI-projektin välisellä tiiviillä yhteistyöllä pyritään saavuttamaan synergiaetuja, mm. kokonaisuutena alentamaan kustannuksia. Maamassojen käsittelyn lisäksi keskeisiä yhteistyön kohteita ovat luontovaikutusten seurannat, jotka jatkuvat hyväksyttyjen seurantaohjelmien mukaisesti sekä tiedotustoiminta.

Sataman ja yritysalueen kehittämisen, suunnittelun ja rakentamisen eteneminen

Vuosaaren sataman ja siihen liittyvän yritysalueen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Helsingin Sataman Vuosaaren sataman rakentamisprojekti eli VUOSA-projekti, joka huolehtii myös yhteydenpidosta VUOLI-projektiin sekä koko satamakeskuksen kehittämisen, suunnittelun ja rakentamisen koordinoinnista.

Sataman rakennustyöt käynnistettiin tammikuussa 2003. Peruskivi muurattiin 7.1.2003.

Hankkeen aikataulun kannalta kriittisin kysymys on ollut telakan edustan TBT-pitoisten ruoppausmassojen käsittely. Nyt meren pohjan puhdistustyö on saatettu päätökseen. Työ tehtiin vuonna 2005 ja se suoritettiin suojarakenteiden ansiosta ympäristön kannalta haitattomasti. Pilaantuneet massat (yhteensä n. 460 000 m³) on siirretty entiselle Niinilahden alueelle, jossa ne stabiloidaan osaksi satamarakennetta. Stabilointityö on käynnissä ja se jatkuu kevääseen 2007 saakka.

Sataman suunnittelu jatkuu rinnan rakentamisen kanssa. Suunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä sataman käyttäjien kanssa.

Uutta satama-aluetta täytetään vesialueille yhteensä 90 ha. Tavoitteena on, että täytöt on pääosin tehty vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuoden 2005 lopussa oli täytetty 51 ha.

Täyttömassoja tarvitaan yhteensä n. 12 milj. m³. Tästä yli puolet muodostuu meren pohjasta nostettavasta merihiekasta, jota tuodaan yhteensä n. 7 milj. m³. Vuoden 2005 loppuun mennessä oli tuotu 4,1 milj. m³. Loput täyttömassat tulevat liikennetunneleiden louhinnoista ja
alueen tasauksesta. Myös muilta lähialueiden työmailta tulee massoja. Lisäksi Helsingin keskustan maanalaisilta rakennustyömailta tuodaan louhetta proomukuljetuksella Vuosaareen.

Suurimmat käynnissä olevat urakat ovat laituriurakat. Ensimmäiset sopimukset koskevat laiturielementtejä, joiden yhteispituus on n. 2,3 km. Elementit valmistetaan telakka-altaassa. Sataman koillisreunan noin kilometrin mittainen meluseinä valmistuu loppuvuodesta 2006. Telakka-alueen maaperän pilaantuneita massoja sijoitetaan melumäkeen. Sataman itäosassa on käynnissä ensimmäinen alueurakka, jossa tehdään satamakenttärakennetta kunnallisteknisine verkostoineen.

Helsingin Satama on jatkanut satamaan liittyvän yritysalueen kehittämistä. Alueen kehittämisessä on oltu yhteydessä yrityksiin, jotka ovat olleet kiinnostuneita sijoittamaan toimintojaan sataman viereen. Keväällä 2005 yhdessä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa tehty kehitystyö johti edellä mainittuun Kvston päätökseen 14.9.2005.

Porttialueelle tulee raskaan liikenteen portti (A-portti) ja huoltoliikenteelle ja matkustajille tarkoitettu B-portti. Porttien yhteydessä on toimisto- ja palvelurakennus, johon sijoitetaan tullin ja operaattoreiden palvelutilat sekä yleispäteviä toimistotiloja satamassa toimivia yrityksiä varten. Rakennuksesta tulee paitsi sataman ”hermokeskus” myös kaupunkikuvallisesti alueen kohokohta.

Pääportin yhteyteen tulevan toimisto- ja palvelurakennuksen sekä telakka-altaan pohjoispuolelle tulevan Meriportin toimistorakennuksen (yhteensä n. 31 000 k‑m²) toteuttamiskilpailu käynnistettiin lokakuussa 2005. Tarjousaika päättyy 30.3.2006. Tavoitteena on, että sopimus kilpailun perusteella valittavan yrityksen kanssa on tehty elokuun 2006 loppuun mennessä.

Khs hyväksyi 9.1.2006 poikkeamispäätöksen, jonka mukaan pääportin yhteyteen tulevasta toimistorakennuksesta voidaan tehdä 12-kerroksinen.

Suomen Merimieskirkko ry:n tarkoituksena on toteuttaa pääportin yhteyteen oma palvelurakennuksensa.

Logistiikka-alueelle haetaan sijoittajaa ja toteuttajaa erillisellä kilpailulla, joka järjestetään helmi–toukokuun aikana. Logistiikka-alue on herättänyt voimakasta kiinnostusta alan yrittäjien keskuudessa. Tilojen varsinaiset käyttäjät tulisivat vuokralle. Myös logistiikka-alueen toteuttamista koskeva sopimus pyritään tekemään elokuun loppuun mennessä.

Logistiikka-alueen perusratkaisu on esitetty yleissuunnitelmassa. Toimintojen kehittyessä ja yritysten toimintojen laajentuessa ja muuttuessa aluerakenne mahdollistaa joustavuuden tilanteen mukaan. Logistiikka-alue on suljetun satama-alueen ulkopuolella, mutta myös logistiikka-alueella liikkuminen on valvottua.

Logistiikka-alueella on suuri merkitys sataman toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Alue varataan ensisijaisesti sellaisille yrityksille ja toiminnoille, jotka liittyvät kiinteästi sataman toimintaan tai tukevat sitä. Varsinainen satama-alue pidetään vapaana satamaoperaatioita varten.

Helsingin Satama on hakenut logistiikka-alueeseen liittyen poikkeamista asemakaavasta eräiden katualueiden ja korttelijärjestelyiden osalta.

Sataman portin ja rekkojen pysäköintialueen länsipuolella Rahtarinkadun ja voimalaitosalueen välissä on korttelialue, joka soveltuu raskaan liikenteen huolto- ja korjaustoimintoihin. Alueen yksityiskohtainen kehittäminen käynnistetään keväällä 2006.

Lisäksi sataman toimintaan liittyy kiinteästi sataman pääportin edessä oleva n. 150 rekan pysäköintialue, jossa rekoilla on mahdollisuus myös yöpyä.

Kaupungin investoinnit alueella liittyvät yritysalueen esirakentamiseen (massanvaihdot ja louhinnat) sekä kunnallistekniikan rakentamiseen. Merkittävin esirakentamistyö, ns. Miljoonamäen louhinta käynnistettiin vuoden 2004 lopussa Pauligille myydyn tontin kohdalta. Louhintatyö valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. HKL:llä on tarkoitus toteuttaa metron huoltoraideyhteys Vuosaaren keskustasta satama-alueen rataverkkoon samanaikaisesti sataman rakentamisen kanssa. Varsinainen metroyhteys satamakeskukseen ei ole vireillä.

Alueen muut hankkeet Kaupungin ja Oy Gustav Paulig Ab:n kesken allekirjoitettiin 10.1.2006 sopimus (Kvsto 1.9.2004, asemakaavanmuutos Kvsto 31.8.2005), jolla yritykselle myytiin sataman vierestä 8 ha:n tontti. Paulig rakentaa tontille vuosina 2007–2009 Vuosaaren keskustassa sijaitsevaa paahtimoa korvaavan uuden paahtimon. Tontin tasaus on jo käynnistetty kaupungin toimesta.

Ensimmäisenä uutena yrityksenä alueelle on tullut Aker Arctic Technology Oy:n arktinen laboratorio, joka valmistui telakka-altaan eteläpuolelle tammikuussa 2006.

ABB Oy:n Marine-yksikkö, joka valmistaa ns. Azipod-tuotteita, suunnittelee uusia tuotantotiloja telakka-altaan eteläpuoliselle alueelle. Nykyisin Azipodeja kootaan satama-alueella sijaitsevassa entisessä telakan lohkohallissa, joka puretaan satamatoimintojen tieltä. ABB Oy:n tontin muodostaminen edellyttää asemakaavanmuutosta, joka on vireillä. Rakentamisen ensimmäisen vaiheen on tarkoitus olla valmis kesällä 2007.

Telakka-alueen väliaikaiskäytöstä huolehtineen Vuotekno Oy:n toimialue on supistunut uusien toimintojen kehittymisen myötä.

Alueen eteläosassa sijaitseva Ruusuniemen edustushuvila on kaupungin omistuksessa, mutta Metso Oyj:n käytössä 31.12.2008 saakka. Tuon ajanjakson jälkeen korkeatasoiselle edustushuvilalle meren rannalla on ilmeisesti löydettävissä luonteva käyttö osana kehittyvää satamakeskusta.

Luvat TBT-puhdistustyön mahdollistaneet luvat ovat edelleen valitusten johdosta käsiteltävänä oikeusistuimissa. Luvat on kuitenkin saanut panna täytäntöön valituksista huolimatta. Hankkeen etenemisen kannalta vielä vireillä olevat lupahakemukset koskevat sataman ns. II vaiheen rakentamista sekä eräitä muutoksia voimassa olevaan vesilupaan.

Sataman liikenneyhteyksiä koskevat luvat ovat kunnossa.

Pääsääntöisesti sataman ja sataman liikenneyhteyksien suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä luvista on valitettu. Vuosaaren satamahankkeeseen liittyviä lupia on toistaiseksi saatettu korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn 19 kertaa. Normaalin valitusprosessin lisäksi sataman rakentamista ja ruoppaustöitä on vaadittu keskeytettäväksi hallintopakkohakemusmenettelyllä. Nämä hakemukset on hylätty.

Ympäristövaikutusten seuranta

Satamahankkeen luontovaikutuksia on seurattu jo useita vuosia. VUOSA-projekti vastaa yhdessä VUOLI-projektin kanssa linnustonseurannasta sekä vesilupiin liittyvästä vesistö- ja kalataloudellisesta seurannasta. Jälkimmäinen seuranta perustuu valvontaviranomaisten hyväksymään vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelmaan. VUOLI-projekti huolehtii maaliikenneyhteyksien rakentamiseen liittyvästä pinta- ja pohjavesien ja kasvillisuuden seurannasta.

Vuosien 2002–2004 linnustonseurantatulokset osoittavat, ettei satamahankkeella ole ollut haittoja Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen ja sen lähiympäristön linnuille. Rakentamisen ei ole myöskään havaittu haitanneen Porvarinlahden kosteikkolinnustoa eikä meriväylän varrella olevien luotojen linnustoa. Linnustonseuranta jatkuu vuosittain ja vielä kolme vuotta sataman valmistumisen jälkeen. Raportit julkaistaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisusarjassa. Suomen mittavimman linnustonseurannan ohjaukseen osallistuvat myös valtion ympäristöhallinnon asiantuntijat.

Kalastoseurannan tulosten perusteella Vuosaaren sataman ruoppauksilla ei ole ollut vaikutuksia kalojen orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksiin. Tutkimukset ovat jatkuneet kolme vuotta. Telakkatoiminnan pilaaman merialueen puhdistusruoppaus Vuosaaren sataman alueella on onnistunut suunnitelmien mukaisesti. Mittaustulokset ovat osoittaneet, ettei alueelta ole kulkeutunut pilaantuneita sedimenttejä suojaverhorakenteen ulkopuolelle.

Sataman koillisreunan luonnonmukaiseksi suunnitellun rannan (Khs 14.10.2002) perusmuokkaus aloitettiin syyskuussa 2005. Ympäristön kannalta on parasta saada ranta kuntoon mahdollisimman pian.

Porvarinlahden lintuvesialueen kasvillisuusselvitys valmistui vuoden 2003 lopussa ja Porvarinlahden suunnitellun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 2004. Helsingin Satama osallistuu Porvarinlahden alueen hoitoon (Khs 14.10.2002).

Sataman rakentamiskustannukset

Kvston 9.10.2002 hyväksymät sataman rakentamiskustannukset ovat 260,63 milj. euroa (alv. 0 %), kustannustaso kesäkuu 2002: rakennuskustannusindeksi 103,5 (2000 = 100) ja maanrakennuskustannusindeksi 119,7 (1995 = 100).

Satama-alueen ja satamaan liittyvän yritysalueen välistä rajaa on toiminnallisista syistä tarkistettu siten, että sataman alkuperäisistä Kvston hyväksymistä rakentamiskustannuksista esitetään siirrettäväksi 5,0 milj. euroa (alv. 0 %), kustannustaso kesäkuu 2002: rakennuskustannusindeksi 103,5 (2000 = 100) ja maanrakennuskustannusindeksi 119,7 (1995 = 100), yritysalueen puolelle ja lisättäväksi Kvston 14.9.2005 päätöksen mukaiseen 15,0 milj. euroon (alv. 0 %), kustannustaso huhtikuu 2005: maanrakennuskustannusindeksi 132,2 (1995 = 100). Nämä kustannukset peritään alueen maanvuokralaisilta liittymismaksuina. Kustannusjako tarkistetaan sen vuoksi, että satama ja sataman yritysalue ovat Helsingin Sataman taloudessa erillisiä kustannuspaikkoja.

Kun sataman kokonaiskustannukset 260,63–5,0 milj. euroa (alv. 0 %) indeksikorjataan tammikuun 2006 kustannustasoon, rakennuskustannusindeksi 113,4 (2000 = 100) ja maanrakennuskustannusindeksi 137,5 (1995 = 100), saadaan rakentamiskustannuksiksi 292,25 milj. euroa (alv. 0 %).

Sataman kustannuksia seurataan siten, että sataman rakentamiskustannukset 260,63–5,0 milj. euroa (alv. 0 %) tarkistetaan nykytasoon ottamalla huomioon toteutuneet urakat ja niiden hinnat sekä indeksikorjaamalla toteutumaton osuus tarkasteluajankohdan kustannustasoon. Tammikuun 2006 kustannustasossa (rakennuskustannusindeksi 113,4 (2000 = 100) ja maanrakennuskustannusindeksi 137,5 (1995 = 100)), sataman rakentamiskustannukset ovat 289,56 milj. euroa (alv. 0 %).

Tammikuun 2006 loppuun mennessä hankkeen kustannuksista on sidottu n. 35 %.

TBT-kysymyksen hoitamiseen liittyvät kustannukset ovat 10,5 milj. euroa (alv. 0 %), johon perustuu Kvston 14.9.2005 päätökseen sisältyvä vuokranalennus. TBT:stä aiheutuvat lisäkustannukset eivät sisältyneet Kvston hyväksymiin kokonaiskustannuksiin.

Sataman perusrakenteiden kustannukset ovat toistaiseksi toteutuneet hyväksytyn kustannusarvion puitteissa. TBT:stä johtuvan ympäristöhaitan poistamisesta aiheutuvat kustannukset (10,5 milj. euroa) ovat ylimääräisiä kustannuksia. Ne eivät sisältyneet hyväksyttyyn kustannusarvioon.

Sataman suunnitelmiin on perusteltua tehdä toiminnallisista, tuotannollisista ja kaupallisista syistä muutoksia, jotka on esitetty seikkaperäisesti jäljempänä tässä esityksessä. Ne lisäävät sataman kustannuksia tammikuun 2006 kustannustasossa yhteensä 13,7 milj. euroa (alv. 0 %).

Edellä kuvat seikat huomioon ottaen sataman rakentamiskustannuksiksi saadaan tällä hetkellä 313,76 milj. euroa (alv. 0 %) tammikuun 2006 kustannustasossa: rakennuskustannusindeksi 113,4 (2000 = 100) ja maanrakennuskustannusindeksi 137,5 (1995 = 100).

Merkittävimmät tähän mennessä sovitut urakat ja niiden arvo:

Laituriurakat 1 ja 2 30,0 milj. euroa

Merihiekan nostourakat 1 ja 2 8,0 milj. euroa

Ruoppausurakat 3a ja 3b sekä 4 14,7 milj. euroa

Aluetyöurakka 2,7 milj. euroa

Meluseinäurakka 4,0 milj. euroa

Stabilointiurakat 1 ja 2 10,0 milj. euroa

Tarjoushinnat ovat olleet kustannusarvioiden puitteissa. Ruoppaus- ja merihiekan nostotöissä on ollut kansainvälistä kilpailua. Perinteisissä maanrakennustöissä on saatu runsaasti tarjouksia.

Sataman rakentamiskustannuksia ja yleistä kustannuskehitystä seurataan jatkuvasti. Investoinnit katetaan liikenteestä saatavilla tuloilla. Vuosittaisilla tarpeen mukaan tehtävillä hinnastotarkistuksilla huolehditaan satamahankkeen kannattavuudesta.

Ohjelmamuutokset ja niitä vastaavat kustannusmuutokset alkuperäiseen

kustannusarvioon nähden

Kvston 9.10.2002 hyväksymät kokonaiskustannukset perustuivat Vuosaaren sataman 23.8.2002 päivättyyn kustannusarvioon.

Satamasuunnitelmat ovat kehittyneet hankkeen edetessä useista syistä.

Sataman rooli Vuosaaren satamakeskuksessa on kasvanut huomattavasti, niin että alkuperäisen 150 ha:n satama-alueen sijasta Helsingin Sataman hallinnassa on nyt n. 210 ha:n laajuinen kokonaisuus, joka sisältää myös satamaan kiinteästi liittyvän yritysalueen. Yritysalueesta on muodostettu erillinen talousyksikkönsä omine budjetteineen, mutta kokonaiskonseptin muuttuminen heijastuu myös varsinaisen sataman suunnitelmiin.

Yhteistyö satamassa toimivien yritysten ja tullin kanssa on lähtenyt todella käyntiin vasta, kun satamahankkeesta on tullut todellisuutta kohtuullisella aikatähtäimellä. Tämä on tuonut uusia tarpeita sekä näkökulmia ja mahdollisuuksia sataman suunnitteluun, jollaisia ei ollut tiedossa, kun valmisteltiin Kvston hyväksymää rakentamisen aloittamispäätöstä. Porttialueiden ja kulunvalvontajärjestelmien suunnittelussa on mm. korostuneesti tullut esille YK:n alaisen merenkulkujärjestön IMO:n sekä EU:n direktiivien edellyttämät uudet turvallisuusvaatimukset ja niiden mukanaan tuomat aikaisemmin arvioitua laajemmat alue- ja tilatarpeet sekä tekniset vaatimukset. Tulli ei ole vielä määritellyt yksityiskohtaisesti toimintojaan Vuosaaren satamassa. Näin ollen ei ole vielä täsmällisesti selvillä Tullin tarvitsemat tilat ja se miltä osin nämä tilat ovat tullilain mukaan valvontatiloja, joiden kuluista vastaa Helsingin Satama, ja miltä osin tilat ovat Tullin kustannusvastuulla.

Suunnittelun edetessä on tullut esille uusia sataman toimivuutta parantavia ratkaisumahdollisuuksia.

Kaiken kaikkiaan sataman suunnitelmamuutoksilla tähdätään entistä toimivampaan satamaan, joka luo aikaisempaa paremmat edellytykset vastata Suomen ulkomaankaupan ja yleensä kehittyvän logistiikan haasteisiin. Lisäinvestointien on laskettu tuovan vastaavasti enemmän tuloja lisääntyvän liikenteen myötä.

Seuraavassa on käyty läpi merkittävimmät ohjelmamuutokset perusteineen sekä niiden kustannusvaikutukset. Muutokset on merkitty satamakeskuksen yleissuunnitelmaan (numeroviite).

Läntisen satamakenttäalueen laajennus (1)

Kenttäalueen laajennus on suunniteltu toteutettavaksi entisen huoltolaiturin ja telakka-altaalle johtavan väylän liittymäkohtaan. Alkuperäisen suunnitelman mukaan täytettävä kulmatila olisi ollut vesialuetta. Laajennuksen pinta-ala on 7 500 m².

Muutoksella saavutetaan mm. seuraavia etuja:

- Kenttäalue laajenee ja alueen käytettävyys paranee.

- Ajoreitit kenttäalueelle johtavalla pääväylällä selkiytyvät.

- Kahden eri operaattorin toimintamahdollisuudet läntisellä laiturialueella paranevat oleellisesti.

- Läntinen laiturialue voidaan liittää monipuolisemmin rataverkkoon.

- Uudet ja vanhat telakka-alueen kenttäalueet liittyvät korkeustasojen puolesta joustavasti toisiinsa.

Tällä toimenpiteellä Vuosaaren satamaan saadaan kaksi tasavahvaa laiturialuetta. Tällä asetelmalla luodaan edellytykset kilpailun turvaamiseen satamapalveluiden tarjoamisessa.

Kenttäalueen laajennus sisältyy ns. II vaiheen vesilupaan. Muutos on tehty yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Kenttäalueen laajennuksen kustannukset ovat 2,70 milj. euroa (alv. 0 %).

Läntisen laiturikentän länsipuolella olevan vesialueen ja siihen liittyvät kaivu-, ruoppaus- ja louhintatyöt sekä vastarannan rantarakenteiden tekeminen eivät sisälly sataman kustannuksiin. Kyseisen alueen suunnittelu liittyy telakka-altaan tulevaan käyttöön. Tämän kokonaisuuden suunnittelu on vielä kesken.

Ropax-alusten kaksoisramppirakenteet (2)

Sataman itäisimmän laiturin, ns. C-laiturin kohdalle tulee kolme laivapaikkaa Finnlinesin ns. ropax-aluksille. Kahteen laivapaikkaan tarvitaan säädettävät alarampit ja lisäksi yhteen säädettävä yläramppi, koska laivoja lastataan kahdelta tasolta. Toisen säädettävän alarampin kohdalle varaudutaan asentamaan myös yläramppi, mutta sitä ei tässä vaiheessa esitetä tehtäväksi. Finnlinesin kanssa tehdään erillinen sopimus, jossa yritys sitoutuu ramppien käyttöön liittyvään liikenteeseen ja lisäksi Finnlinesilta peritään korotettu alusmaksu.

Ramppirakenteiden kustannukset ovat 6,00 milj. euroa (alv. 0 %).

Porttialueen laajentaminen kiertoliittymään saakka (3)

Alkuperäisestä sataman toteuttamisvastuulla olevan alueen rajasta porttialueen kenttä on todettu toiminnallisesti tarkoituksenmukaiseksi laajentaa portin edustalle suunniteltuun kiertoliittymään saakka. Kiertoliittymässä liikenne jakautuu satamaan menevään ja muualle satamakeskuksen alueelle menevään liikenteeseen. Ratkaisu on suunniteltu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston edustajien kanssa. Helsingin Sataman rakentamisvastuulla oleva alue laajenee n. 4 ha:lla, josta aiheutuvat lisäkustannukset ovat 1,20 milj. euroa (alv. 0 %). Kustannusjaon tarkistaminen on perusteltua, koska kyseinen alue palvelee ensisijaisesti vain sataman tarpeita eikä se pääosin ole enää yleistä aluetta. Vastaava kustannus jää pois kaupungin kadunrakentamis- ja kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista.

Porttialueen jalankulkusilta (4)

Asemakaavaan on merkitty kaksi Satamatien alittavaa jalankulkutunnelia. Kun otetaan huomioon Helsingin Sataman toteuttamisvastuulla olevan alueen laajeneminen (ks. edellä), toinen tunneli olisi Helsingin Sataman ja toinen kaupungin yleisellä alueella. Satamatien yli tarvitaan jalankulkuyhteys, koska alueella ei voida sallia jalankulkua samassa tasossa raskaan liikenteen kanssa. Satamakeskuksen suunnittelussa on todettu mahdolliseksi yhdistää nämä satamatien poikki kaavaillut eritasoiset jalankulkuyhteydet. Sataman portin jäsentämiseksi on todettu hyväksi ratkaisu toteuttaa turvallinen jalankulkuyhteys Satamatien poikki sataman pääportin kohdalle suunnitellulla jalankulkusillalla. Yhteyden järjestäminen jäljempänä käsiteltyyn Finnsteven huoltorakennukseen voidaan myös toteuttaa tällä ratkaisulla.

Jalankulkusillan sijainti on esitetty satamakeskuksen yleissuunnitelmassa. Silta on ulotettu radan yli viereiselle mäelle, josta on yhteys sataman itäpuolisille luontoalueille. Näin tarjotaan myös yleisölle mahdollisuus liikkua alueella ja turvallinen yhteys sataman itäpuolisille retkeily- ja virkistysalueille. Sillan toinen pää on pääportin toimisto- ja palvelurakennuksen yhteydessä.

Sillasta on laadittu yleissuunnitelma, jonka mukaisesti sillan enimmäiskustannustavoitteeksi on asetettu 4,0 milj. euroa (alv. 0 %). Helsingin Sataman ja rakennusviraston kesken on neuvoteltu sillan kustannusten jakamisesta sataman rakentamiskustannuksiin ja yleisiin kadunrakentamiskustannuksiin. Silta korvaa asemakaavan mukaiset alikulkutunnelit ja se palvelee myös yleistä jalankulkua. Pääosin silta kuitenkin palvelee sataman tarpeita. Kustannusjaoksi esitetään: Helsingin Satama 2,9 milj. euroa, yleiset kadunrakentamismäärärahat 1,1 milj. euroa.

Suunnitelman ovat laatineet Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy ja Insinööritoimisto Pontek Oy. Suunnitelmat on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston edustajien ja rakennusviraston silta-asiantuntijoiden kanssa.

Finnsteven sosiaali-, pysäköinti- ja huoltorakennuksen ramppisilta (5)

Sataman koilliskulma on todettu vaikeasti hyödynnettäväksi satama-alueeksi. Alue on radan eristämä. Satamasuunnitelman kehittämisen yhteydessä on todettu toiminnallisesti hyväksi ratkaisuksi sijoittaa sataman itäosassa toimivan satamaoperaattorin työntekijöiden sosiaali- ja pysäköintitilat sekä kaluston huolto- ja korjaustilat sataman koilliskulmaan. Liikenne tiloihin johdettaisiin sataman ulkopuolelta radan ylittävää ramppisiltaa pitkin.

Helsingin Satama ja Finnsteve Oy Ab ovat tehneet aiesopimuksen yrityksen toiminnasta Vuosaaren satamassa. Finnsteve rakennuttaa kustannuksellaan tarvitsemansa tilat. Helsingin Satama rakennuttaa kustannuksellaan ramppisillan, koska ramppisillan avulla sataman koilliskulma saadaan rakentamiskelpoiseksi ja vastaava pinta-ala saadaan hyödynnettyä logistiikka-alueella tavarankäsittelyterminaaleille.

Ramppisillan kokonaiskustannukset ovat 1,50 milj. euroa (alv. 0 %).

Satama-altaan sulanapitojärjestelmät (6)

Satama-altaaseen on suunniteltu johdettavaksi Vuosaaren voimalaitosten lauhdutusvedet ja samalla rakentaa ns. ilmapulputusjärjestelmä, joka tehostaa jäämassan sulattavaa vaikutusta. Näillä ratkaisuilla helpotetaan alusten liikkumista talvella satama-altaassa ja samalla vähennetään alusten tarvetta käyttää suuria konetehoja ja vähennetään alusten polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupäästöjä.

Altaiden sulanapidon järjestäminen erityisellä pulputusjärjestelmällä on todettu sataman toiminnan kannalta välttämättömäksi. Lisäksi on todettu tarkoituksenmukaiseksi tässä yhteydessä hyödyntää Vuosaaren voimalaitoksen lauhdutusveden lämpö.

Sulanapitojärjestelmien kustannukset ovat 1,80 milj. euroa (alv. 0 %).

Pistolaiturien rakentaminen (7)

Pistolaitureilla lisätään sataman kapasiteettia ja näin ollen palvelukykyä. Satamasuunnitelmien kehittämisen myötä on todettu tarkoituksenmukaiseksi lisätä pistolaitureiden määrää ja myös niiden monikäyttöisyyttä.

Sataman itäosaan ja keskeiseen satama-altaaseen tarvitaan pistolaiturit yli 220 m pitkille uusille alustyypeille, joita on jo rakenteilla. Nämä pistolaiturit ovat pituutensa johdosta aikaisempaa huomattavasti raskasrakenteisempia ja leveämpiä. Rakenteiden lujuusvaatimuksia nostaa edelleen se, että on varauduttava ro-ro-aluksiin, joissa on runsaasti myös kansilastia, jota puretaan ja lastataan nosturilla sivulta. Pistolaiturien mitoitus perustui aikaisemmin n. 150 m pitkiin aluksiin.

Uusille pitkille alustyypeille suunniteltujen pistolaiturien muutosten lisäkustannukset ovat 3,50 milj. euroa (alv. 0 %).

Väestönsuoja (8)

Satamakeskukseen on kehitetty yhteisväestönsuojajärjestelmä, joka muodostuu entisestä telakan kallioväestönsuojasta (1 500 suojapaikkaa) ja A-portin yhteyteen suunnitellusta ns. pohjoisesta kalliosuojasta (3 600 suojapaikkaa). Sataman osuus väestönsuojasta on 1 800 paikkaa.

Jäljempänä tässä esityksessä käsitellään pääportin yhteyteen esitettävän kalliosuojan hankesuunnitelmaa.

Sataman alkuperäisessä kustannusarviossa lähtökohtana oli betonirakenteinen suoja. Nyt esitetään sataman väestönsuoja toteutettavaksi osana alueellista yhteisväestönsuojajärjestelmää, joka perustuu suojaustasoltaan korkeatasoisiin kalliosuojiin.

Kalliosuojaratkaisusta aiheutuvat lisäkustannukset sataman osalta ovat 2,10 milj. euroa (alv. 0 %).

Huoltorakennuksen saneeraus (9)

Telakan entinen huoltorakennus oli alun perin tarkoitus perusparantaa työntekijöiden sosiaalitiloiksi ja muita sataman tukitoimintoja varten. Sataman ja yritysalueen suunnitelmien kehittämisen yhteydessä rakennuksen todettiin sijaitsevan logististen toimintojen kannalta väärässä paikassa. Rakennuksen paikalle on toiminnallisesti tarkoituksenmukaista sijoittaa tavarankäsittelyterminaaleja. Lisäksi rakennus todettiin sekä teknisesti että erityisesti toiminnallisesti nykyisten tarpeiden kannalta epätarkoituksenmukaiseksi. Rakennus on tarkoitus purkaa projektin loppuvaiheessa pois. Projektin ajan rakennus toimii projektitoimiston tilana.

Alkuperäiseen kustannusarvioon sisältyi rakennuksen perusparannus. Nyt kustannuksia aiheutuu vain rakennuksen purkamisesta ja rakennusalan toteuttamisesta satamakentäksi.

Kokonaiskustannusvaikutus on –6,00 milj. euroa (alv. 0 %).

Nosturien siirto (10)

Helsingin Satama on vetäytymässä nosturitoiminnasta. Nostureiden siirto liittyy sataman toiminnan käynnistämiseen eikä se kuulu sataman rakentamiseen.

Kustannusvaikutus on –2,00 milj. euroa (alv. 0 %).

Ohjelmamuutosten kustannusyhteenveto

Kustannuslisät 21,7 milj. euroa (alv. 0 %)

Kustannusvähennykset –8,0 milj. euroa (alv. 0 %)

Yhteensä 13,7 milj. euroa (alv. 0 %)

Kustannukset ovat tammikuun 2006 kustannustasossa: rakennuskustannusindeksi 113,4 (2000 = 100) ja maanrakennuskustannusindeksi 137,5 (1995 = 100). Ohjelmamuutosten kustannusvaikutus on 4,6 % sataman hyväksytyistä indeksitarkistetuista rakentamiskustannuksista.

Satamakeskuksen pohjoinen väestönsuoja

Pääosa varsinaisesta satama-alueesta on avointa kenttäaluetta. Satama-alueelle ja siihen toiminnallisesti liittyvälle yritysalueelle toteutettavat rakennukset ovat tavarankäsittelyä ja tuotantoa varten tehtäviä halli- ja teollisuusrakennuksia. Rakennuskannan on oltava luonteeltaan kevyttä ja pääosin yksikerroksista ja lisäksi sellaista, että toiminnan kehittymisestä aiheutuvia muutoksia voidaan tehdä joustavasti. Talokohtaisten suojien toteuttaminen tällaisiin rakennuksiin ei ole tarkoituksenmukaista. Yritysten toimistotilat sijoitetaan pääosin erillisiin toimistorakennuksiin.

Edellä esitetyillä perusteilla satamaa ja satamaan liittyviä terminaalikortteleita varten on todettu tarkoituksenmukaiseksi toteuttaa yhteisväestönsuoja. Koska alueella on kallioresursseja, yhteisväestönsuoja on perusteltua toteuttaa kalliosuojana. Kalliosuojaratkaisua puoltaa myös se, että Vuosaaren satama on strateginen kohde, jonka väestönsuojien suojaustason on perusteltua olla hyvä.

Helsingin Satama on laatinut esityksen sen hallintaan tulevia alueita koskevaksi yhteisväestönsuojajärjestelmäksi. Järjestelmä koostuisi entisestä telakan 1 500-paikkaisesta kalliosuojasta, joka sijaitsee telakka-altaan eteläpuolella, ja pääportin yhteyteen suunnitellusta 3 600-paikkaisesta kalliosuojasta.

Pääportin yhteyteen suunnitellun väestönsuojan mitoituksessa on otettu huomioon sekä suojapaikkatarve, käytettävissä oleva kallioresurssi että suojaan saatavien pysäköintipaikkojen määrä. Suoja on perusteltua rakentaa kallioresurssin sallimassa laajuudessa, koska suojan koolla ei ole kustannusvaikutusta ajo- ja kulkuyhteyksien eikä IV-järjestelmän kustannuksiin.

Suojista on mahdollisuus luovuttaa suojapaikkoja myös sataman hallitseman alueen ulkopuolella oleville yrityksille. Esimerkiksi Aker Arctic Technology Oy:n väestönsuojapaikat on osoitettu telakan entisestä suojasta. Pääportin yhteydessä oleva suoja toimisi myös liikenteen ja matkustajien suojana.

Vuosaaren sataman ja sen ympäristön asemakaavassa ei ole väestönsuojien toteuttamista koskevia määräyksiä. Khs hyväksyi 8.8.2005 pohjoisen kalliosuojan rakentamista koskevan poikkeamishakemuksen.

Telakka-altaan eteläpuolinen olemassa oleva väestönsuoja siirtyi Helsingin Sataman hallintaan 1.1.2006 lukien.

Helsingin Satama on laatinut pääportin yhteyteen suunnitellusta väestönsuojasta luonnossuunnitelmat. Normaaliaikana väestönsuojaa käytettäisiin henkilöautojen pysäköintilaitoksena.

Kalliosuojan kustannusarvio on 12,6 milj. euroa (alv. 0 %) tammikuun kustannustasossa: rakennuskustannusindeksi 113,4 (2000 = 100).

Louhintatyöt on suunniteltu käynnistettäväksi syksyllä 2006, niin että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön vuoden 2008 lopussa. Louhintatyöt on tärkeää tehdä ennen talonrakennushankkeiden käynnistämistä mm. kulkuyhteyksien rakentamisen johdosta.

Väestönsuojan rakentaminen on tarkoitus rahoittaa seuraavasti:

Sataman suojapaikkatarve on 1 800 paikkaa eli puolet väestönsuojan paikoista. Tällä perusteella väestönsuojan investointikustannuksista 50 % eli 6,3 milj. euroa (alv. 0 %) sisältyy sataman kustannusarvioon, jossa on otettu huomioon kalliosuojatoteutuksesta aiheutuva lisäkustannus siten kuin edellä on esitetty.

Helsingin Satama edellyttää hallitsemillaan alueilla maanvuokrasopimuksissa, että yritykset sijoittavat väestönsuojapaikkansa alueen Helsingin Sataman hallitsemista yhteisväestönsuojista. Helsingin Satama perii paikoista Kvston 14.4.2004 tekemään päätökseen perustuvan korvauksen.

Väestönsuojakorvaukset muodostuvat seuraaviksi:

Meriportin toimistorakennus 652 200 euroa

Porttialueen toimisto- ja palvelurakennus 868 400 euroa

Logistiikka-alue 2 310 100 euroa

Huolto- ja korjaustoimintojen alue 430 800 euroa

Yhteensä 4 260 000 euroa

Väestönsuojakorvaukset on laskettu otaksumalla alueelle rakennettavan tiloja yleissuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Terminaalitilojen osalta laskelma perustuu henkilömäärämitoitukseen, koska tiloissa työskentelee neliöihin nähden vähän työntekijöitä.

Sataman rakentamiskustannuksista saatavan rahoituksen ja edellä mainitun väestönsuojapaikoista saatavan korvauksen jälkeen rahoitettava osuus on 2,10 milj. euroa. Tämä osuus katetaan pääosin väestönsuojaan sijoitettavista pysäköintipaikoista saatavilla vuokratuloilla. Tämän jälkeen puuttuva osuus katetaan porttialueen toimisto- ja palvelurakennuksen tontin 54316/4 maapohjan vuokrasta.

Satamahankkeen kannattavuus

Sataman rakentamispäätöksen 9.10.2002 esityksen liitteenä oli sataman kannattavuuslaskelma. Sen mukaan satamainvestoinnin sisäiseksi koroksi muodostui 5,4 %.

Kannattavuuslaskelma on tarkistettu uusimpien suunnitelmien sekä liikenne- ja kustannustietojen perusteella. Tarkistetun laskelman mukaan satamainvestoinnin sisäiseksi koroksi muodostuu nyt 6,0 %.

Sataman rakentamiskustannukset rahoitetaan sataman tuotoilla ja lainanotolla.

Lautakunta esittää Khlle ja edelleen Kvstolle,

- että esityslistalla eriteltyjen Vuosaaren sataman ohjelmamuutosten johdosta sataman kustannusarvioon hyväksytään lisäkustannuksia yhteensä 13,7 milj. euroa ilman arvonlisäveroa (tammikuun 2006 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 113,4 2000 = 100 ja maanrakennuskustannusindeksi 137,5 1995 = 100),

- että sataman ja satamaan liittyvän yritysalueen välistä kustannusjakoa tarkistetaan. Sataman alkuperäisistä Kvston hyväksymistä rakentamiskustannuksista siirretään 5,0 milj. euroa ilman arvonlisäveroa (kesäkuun 2002 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 103,5 2000 = 100 ja maanrakennuskustannusindeksi 119,7 1995 = 100) yritysalueen puolelle ja lisätään Kvston 14.9.2005 päätöksen mukaiseen 15,0 milj. euroon (huhtikuun 2005 kustannustaso: maanrakennuskustannusindeksi 132,2 1995 = 100) siten, että kustannukset peritään alueen maanvuokralaisilta liittymismaksuina,

- että sataman pääportin yhteyteen toteutetaan yhteisväestönsuojana toimiva kalliosuoja siten, että hankkeen kustannukset ovat enintään 12,6 milj. euroa ilman arvonlisäveroa (tammikuun 2006 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 113,4 2000 = 100) sekä, että hanke rahoitetaan puoliksi Vuosaaren sataman rakentamiskustannuksista ja puoliksi yritysalueelta perittävistä väestönsuojan liittymismaksuista sekä väestönsuojaan sijoitettavan pysäköintilaitoksen vuokrista ja yritysalueen maanvuokrista siten kuin Helsingin Satama niistä erikseen päättää, ja

- että satamaportin yhteyteen toteutetaan jalankulkusilta siten, että hankkeen kustannukset ovat enintään 4,0 milj. euroa ilman arvonlisäveroa (tammikuun 2006 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 113,4 2000 = 100) ja, että kustannuksista 72,5 % rahoitetaan Vuosaaren sataman rakentamiskustannuksista ja 27,5 % rakennusvirastolle osoitettavista kadunrakentamismäärärahoista.

./. Vuosaaren sataman yleissuunnitelma (liite 1), jalankulkusillan yleissuunnitelma (liite 2) ja väestönsuojan luonnossuunnitelma (liite 3) on jaettu erikseen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää (6.4.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Esityksen ohjelmamuutokset ovat pääosin perusteltuja. Sataman sujuva ja tuottava toiminta on Helsingin kaupungin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Suunnitelmien edelleen kehittämisen yhteydessä on edelleen huolehdittava siitä, että niillä tähdätään riittävän kauas tulevaisuuteen ja vältetään ratkaisuja, jotka tarpeettomasti sitovat tulevia väistämättömiä muutoksia toiminnassa ja sen vaatimassa rakentamisessa.

Yleissuunnitelmaan merkittyjen numeroitujen kohteiden osalta voidaan todeta:

1 Läntisen satamakenttäalueen laajennus

On vähäinen muutos Yleiskaava 2002:n ja asemakaavan rajauksiin. Kenttäalueen laajennus sijaitsee asemakaavan mukaisella vesialueella ja edellyttää asemakaavan muuttamista. Entisen telakka-altaan suulla sijaitsevaan kääntöaltaaseen kohdistuva muutos tulee toteuttaa siten, ettei se rajoita telakka-altaan käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa. Sataman esittämä muutos on perusteltu satamatoiminnan tehokkaan operoinnin kannalta. Se edellyttää kuitenkin korvaavan kääntymistilan osoittamista telakka-altaaseen johtavan väylän länsipuolelta tai muuta ratkaisua, jolla telakka-altaan käyttömahdollisuudet turvataan.

2 Ropax-alusten kaksoisramppirakenteet

Satamatekniikkaa.

3 Porttialueen laajentaminen kiertoliittymään saakka

On vähäinen muutos Yleiskaava 2002 rajauksiin. Asemakaavassa laajennus sijoittuu pääosin katu- ja pysäköintialueille ja osin satamatoimintaan liittyvien toimistorakennusten korttelialueelle. Muutos ei ole ristiriidassa asemakaavan kanssa. Muutos on perusteltu satamatoiminnan tehokkaan operoinnin kannalta. Huomioitava kuitenkin, ettei tässä yhteydessä supisteta sataman tarvitsemien rekka-autojen tarvitsemia yö- ja päiväpysäköintialueita.

4 Porttialueen jalankulkusilta

Porttialueelle, sisääntulon päälle on suunniteltu erittäin pitkä (yli 270 m) jalankulkusilta. Hanke on voimassa olevassa asemakaavassa esitettyihin maanalaisiin alikulkuihin verrattuna toiminnallisesti parempi ja tarjoaa lisäksi uuden yleisen kulkuyhteyden sataman pohjoispuolella sijaitseville virkistysalueille. Siltarakennelmalla on näkyvä ja hallitseva sijainti sataman pääsisäänkäynnissä. Hankesuunnitelman liitekuvien pohjalta voi hankkeen todeta olevan arkkitehtonisesti laadukasta suunnittelua. Pitkän jalankulkusillan valvonta ja turvallisuusasiat on huolellisesti hoidettava. Ongelmia saattaa aiheutua, koska pitkässä sillassa on päätysisääntulojen lisäksi vain yksi varapoistumisporras sillan keskivaiheilla.

5 Finnsteven sosiaali-, pysäköinti- ja huoltorakennusten

ramppisilta

Tehostaa hyvin alueen maankäyttöä ja on perusteltu lisäkustannus.

6 Satama-altaan sulanapitojärjestelmät

Satamatekniikkaa.

7 Pistolaiturien rakentaminen

Esitetty ratkaisu poikkeaa vähäisessä määrin voimassa olevasta asemakaavasta. Kaupunkisuunnitteluviraston aiemmin Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle antama lausunto puoltaa esitettyä ratkaisua.

8 Väestönsuoja

Väestönsuoja sijoittuu lähelle sataman pääporttialuetta. Sijainti käytön kannalta hyvä, syytä louhia kerralla mahdollisimman suuri tila käytettävissä olevan kallioresurssin puitteissa. Kaupunkisuunnitteluviraston aiemmin antama lausunto on puoltanut esitetyn ratkaisun mukaista poikkeamishakemusta.

9 Huoltorakennuksen saneeraus

Vanhan huoltorakennuksen purku on logistisesti perusteltua.

10 Nosturien siirto

Satamatekniikkaa.

Muuta

Oikeusvaikutteisessa Yleiskaava 2002:ssa satama-alueelle on osoitettu itämetron jatkeelle varaus ja asema sataman työpaikka-alueelle. Satama-alueen järjestelyissä, rakentamisessa ja suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei tälle varaukselle aseteta rakenteellisia tai taloudellisesti ylivoimaisia esteitä. Vaikka työpaikkamäärä nykyisten arvioiden mukaan ei riittäisi metroaseman rakentamisen perustaksi, sataman valoisalta näyttävän tulevaisuuden myötä metroaseman rakentaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi suhteellisen piankin.

Yleisten töiden lautakunta esittää (30.3.2006) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Satamalautakunnan esitys liittyy yleisten töiden lautakunnan alaisiin toimintoihin ja alueisiin seuraavilta osin:

- Porttialueen laajentaminen sataman pääportin edustalle suunniteltuun kiertoliittymään saakka.

- Porttialueen jalankulkusillan hankesuunnitelma.

- Finnsteven sosiaali-, pysäköinti- ja huoltorakennuksen ramppisillan toteuttaminen.

- Vuosaaren sataman pohjoisen väestönsuojan hankesuunnitelma.

Porttialueen laajentaminen kiertoliittymään saakka

Voimalakadun ja Vuosaaren satamatien kiertoliittymän ja Vuosaaren sataman väliin jäävät asemakaavassa yleisiksi pysäköintialueiksi (LP) ja osittain katualueeksi merkityt alueet palvelevat ensisijaisesti vain sataman tarpeita. Alueen pinta ala on n. 4 ha. Satamalautakunta esittää Vuosaaren sataman porttialueen laajentamista ja alueen rakentamisvastuun siirtämistä rakennusvirastolta Helsingin Satamalle. Porttialueen rakentamisen rahoitus hoidetaan Vuosaaren satamahankeen kustannusarvion kautta.

Lautakunnan mielestä ratkaisu on perusteltu toiminnallisesti ja katurakentamisen kustannusten kannalta.

Porttialueen jalankulkusilta

Asemakaavassa Vuosaaren Satamatien poikki on esitetty kaksi jalankulkua palvelevaa alikulkukäytävää. Rakennusviraston ja Helsingin Sataman yhteistyönä on suunniteltu näiden alikulkutunneleiden korvaamista yhdellä Vuosaaren Satamatien ja sen viereisten pysäköintialueiden poikki rakennettavalla jalankulkusillalla. Silta palvelisi sekä yleistä että sataman jalankulkua. Yleisen jalankulun kannalta silta parantaisi kulkuyhteyttä sataman itäpuolisille retkeily- ja virkistysalueille. Lisäksi silta muodostaisi näkyvän porttiaiheen tultaessa sataman pääportille.

Sillan rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 4,0 milj. euroa, josta rakennusviraston osuudeksi kadunrakentamismäärärahoista maksettavaksi esitetään 1,1 milj. euroa (27,5 %). Kustannusjakoehdotus on laadittu yhteistyössä katu- ja puisto-osaston kanssa ja perustuu kadunrakennuksen säästöihin alikulkutunnelien pois jäämisen myötä sekä jalankulkuyhteyksien paranemiseen alkuperäiseen tilanteeseen verrattuna.

Lautakunta puoltaa jalankulkusillan hankesuunnitelman ja sen mukaisen kustannusjakoehdotuksen hyväksymistä.

Finnsteven sosiaali-, pysäköinti- ja huoltorakennuksen ramppisilta

Ramppisilta sijaitsee osittain asemakaavassa merkityllä pysäköintialueella. Silta sijaitsee alueella, jota Helsingin Satama esittää liitettäväksi Vuosaaren sataman porttialueeseen (porttialueen laajentaminen kiertoliittymään saakka).

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa ramppisillan rakentamiseen.

Vuosaaren sataman pohjoinen väestönsuoja

Vuosaaren sataman pohjoinen väestönsuoja sijoittuu osittain Voimalakadun ja Rahtarinkadun katualueiden alle. Väestönsuojan maanpäälliset rakenteet sijoittuvat joko jo nyt Helsingin Sataman vastuulla olevalle alueelle tai esitetylle Porttialueen laajennusalueelle.

Lautakunnalla ei ole huomautettavaa väestönsuojan rakentamiseen.

Kiinteistövirasto ilmoittaa (6.4.2006), että lausunto annetaan viraston lausuntona, ja esittää mm. seuraavaa:

Esitetyt kohteet sijaitsevat Helsingin Satamalle vuokratulla alueella lukuun ottamatta satama-altaan länsipuolen kenttäalueen laajennusta (kohde 1) ja A-porttirakennuksen edustan pysäköintialuetta (kohde 3). Satama-altaan länsipuolelle esitetään n. 7 500 m²:n suuruista vesialueen lisätäyttöä. Esitetty lisätäyttö parantaa läntisen kenttäalueen toimivuutta ja on perusteltu. Kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista esitettyyn lisätäyttöön.

Kenttäalueen laajennus ja lisätäyttö rajoittavat nykyisen telakka-altaan käyttömahdollisuuksia. Mahdollisuuksia tulisi selvittää Helsingin Sataman, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kesken.

A-portin edustan yleiselle alueelle on kaavailtu raskaan liikenteen pysäköintialuetta ja raskaan liikenteen jakeluasemaa. Alueen pinta-ala on n. 4 ha ja toiminta palvelee satamaan suuntautuvaa raskasta liikennettä. Esityksen mukaan Helsingin Satama vastaa alueen rakentamisesta ja hallinnoinnista. Kaavailtu toiminta liittyy kiinteästi sataman toimintaan ja hallinta-alueen rajauksen tarkistaminen on tarkoituksenmukaista.

Satama-alueelle ja sataman yritysalueella on osoitettu varaus metroradalle ja metroasemalle. Satama-alueen järjestelyissä, rakentamisessa ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle osoitettu metron varaus. Tälle varaukselle ei tule asettaa sellaisia rakenteellisia tai taloudellisia rajoitteita, jotka estäisivät metron mahdollisen jatkamisen itäsuuntaan tulevaisuudessa.

Muilta osin kiinteistövirastolla ei ole huomauttamista.

Khs toteaa satamalautakunnan esitykseen viitaten, että Vuosaaren sataman toiminnallista sisältöä ja suunnitelmia on rakentamisen edetessä jatkuvasti kehitetty yhteistyössä sataman tulevien toimijoiden kanssa. Sataman toiminnallisen ja kaupallisen kehittämistyön yhteydessä sataman suunnitelmiin on todettu tarkoituksenmukaiseksi lisätä alueita ja rakenteita, jotka eivät sisältyneet Kvston vuoden 2002 rakentamispäätöksen mukaiseen kustannuspuitteeseen. Esimerkiksi porttialueelle toteutettavaksi esitettävä jalankulkusilta ja alueellinen yhteisväestönsuoja ovat tällaisia uusia tarvittavia rakenteita.

Tavoitteena on, että satama valmistuessaan vastaa parhaalla mahdollisella tavalla Suomen ulkomaankaupan merikuljetusten sekä yleensä logistiikan nopeasti kehittyviin tarpeisiin. Helsingin Satama rakentaa Vuosaaren satamaan perusinfrastruktuurin, jonka on luotava edellytykset satamatoimintojen joustavalle ja suotuisalle kehittymiselle pitkälle tulevaisuuteen.

Kvstolle nyt tehty esitys koskee

- sataman toiminnalliseen ja kaupalliseen kehittämiseen liittyviä ohjelmanmuutoksia ja niiden kustannusvaikutuksia,

- sataman ja satamaan liittyvän yritysalueen kustannusrajan tarkistamista,

- satamakeskuksen alueellisen yhteisväestönsuojan hankesuunnitelmaa ja

- sataman pääportin jalankulkusillan hankesuunnitelmaa.

Esitys ei koske Vuosaaren sataman liikenneyhteydet- eli VUOLI-projektia.

Seuraavassa on esitetty tiivistettynä Helsingin Sataman laatima kustannusyhteenveto, josta käy selville alkuperäinen satamapäätöksen mukainen kustannusarvio ja Helsingin Sataman toimesta tarkistettu loppukustannusennuste sisältäen nyt tehdyn esityksen mukaiset muutokset ja hankkeet:

Kustannusyhteenveto	milj. euroa
Kvsto 9.10.2002	260,63	6/2002
Kustannusrajan tarkistus	–5,00	6/2002
Arvio tarkistuksen jälkeen	255,63	6/2002
Indeksillä korjattu arvio	292,25	1/2006
Alkuper. ohjelman rakentamiskustannukset (em. rajantark. huomioitu)	289,56	1/2006
TBT-lisäkustannukset	10,50	ei sid. ind.
Ohjelman lisäysten kustannukset	13,70	1/2006
Yhteensä	313,76	1/2006

Khs toteaa, että sataman kannattavuuslaskelma on myös tarkistettu ohjelmamuutosten sekä uusien liikenne- ja kustannustietojen perusteella. Sataman kannattavuus on parantunut. Vuoden 2002 rakentamispäätöksen yhteydessä tehdyn laskelman mukaan satamainvestoinnin sisäiseksi koroksi muodostui 5,4 %. Tarkistetun laskelman mukaan sisäiseksi koroksi muodostuu nyt 6,0 %.

Lopuksi Khs toteaa, että Vuosaaren sataman rakentaminen kerralla asemakaavan mukaiseen koko laajuuteensa on ajankohtaista ja välttämätöntä, jotta satama pystyy vastaamaan ennustettavissa olevaan liikenteen kysyntään ja muutoinkin täyttämään sille asetetut odotukset sekä asiakkaiden että sataman omistajan eli Helsingin kaupungin taholta.

Kvston päätöksellä 14.9.2005 Helsingin Satamalle vuoden 2065 loppuun asti vuokratun entisen telakka-altaan käyttömahdollisuudet selvitetään erikseen Helsingin Sataman toimesta yhteistyössä kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee,

1 että Vuosaaren sataman ohjelmamuutosten johdosta sataman kustannusarvioon hyväksytään satamalautakunnan esitykseen sisältyvän erittelyn mukaisesti lisäkustannuksia yhteensä 13 700 000 euroa ilman arvonlisäveroa (tammikuun 2006 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 113,4 2000 = 100 ja maanrakennuskustannusindeksi 137,5 1995 = 100),

2 että sataman ja satamaan liittyvän yritysalueen välistä kustannusjakoa tarkistetaan. Sataman alkuperäisistä kaupunginvaltuuston hyväksymistä rakentamiskustannuksista siirretään 5 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa (kesäkuun 2002 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 103,5 2000 = 100 ja maanrakennuskustannusindeksi 119,7 1995 = 100) yritysalueen puolelle ja lisätään kaupunginvaltuuston 14.9.2005 päätöksen mukaiseen 15 000 000 euroon (huhtikuun 2005 kustannustaso: maanrakennuskustannusindeksi 132,2 1995 = 100) siten, että kustannukset peritään alueen maanvuokralaisilta liittymismaksuina,

3 että sataman pääportin yhteyteen toteutetaan yhteisväestönsuojana toimiva kalliosuoja siten, että hankkeen kustannukset ovat enintään 12 600 000 euroa ilman arvonlisäveroa (tammikuun 2006 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 113,4 2000 = 100) sekä että hanke rahoitetaan puoliksi Vuosaaren sataman rakentamiskustannuksista ja puoliksi yritysalueelta perittävistä väestönsuojan liittymismaksuista sekä väestönsuojaan sijoitettavan pysäköintilaitoksen vuokrista ja yritysalueen maanvuokrista siten kuin Helsingin Satama niistä erikseen päättää, ja

4 että sataman pääportin yhteyteen toteutetaan jalankulkusilta siten, että hankkeen kustannukset ovat enintään 4 000 000 euroa ilman arvonlisäveroa (tammikuun 2006 kustannustaso: rakennuskustannusindeksi 113,4 2000 = 100) ja että kustannuksista 72,5 % rahoitetaan Vuosaaren sataman rakentamiskustannuksista ja 27,5 % rakennusvirastolle osoitettavista kadunrakentamismäärärahoista.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITTEET	Liite 1	Vuosaaren sataman yleissuunnitelma
	Liite 2	Jalankulkusillan yleissuunnitelma
	Liite 3	Väestönsuojan luonnossuunnitelma

7

VUODEN 2006 TALOUSARVION ERÄIDEN MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2006-448, 2006-906

Sosiaalilautakunta, terveyslautakunta ja pelastuslautakunta esittävät, että jäljempänä mainituilla kohdilla olevien määrärahojen käyttötarkoitusta saataisiin muuttaa seuraavasti:

5 11 Sosiaalivirasto

5 11 06 Vanhusten palvelut (154 646 000)

Sosiaalilautakunta on päättänyt palveluasumisen uudistuksesta, jossa osa palvelutaloista siirretään muiden sosiaaliviraston sektoreiden käyttöön osan siirtyessä normaaliin asuntokantaan. Näiden talojen palvelua tai hoitoa tarvitsevat asiakkaat siirtyvät terveyskeskuksen kotihoidon asiakkaiksi. Muutoksen yhteydessä on sosiaalivirastosta siirtynyt yhteensä 22 vakanssia terveyskeskuksen kotihoito-osastoon, minkä lisäksi terveyskeskukseen tulee siirtää ko. asiakkaiden tarvitsemien tukipalveluiden (ateriapalvelut, turvapalvelut, kauppapalvelut sekä saunotuspalvelut) tarvitsemat määrärahat, yhteensä 793 000 euroa.

5 21 Terveyskeskus

5 21 01 Terveyskeskustoiminta (517 793 000)

Terveyskeskuksen hallintopalveluyksikköön kuuluva lakimies on tarkoituksenmukaista siirtää hallintokeskuksen oikeuspalveluihin, johon linjausten mukaisesti on keskitetty kaupungin kilpailuttamiseen liittyvä osaaminen. Tässä yhteydessä tulisi siirtää vastaavat määrärahat, yhteensä 55 000 euroa terveyskeskuksesta hallintokeskuksen oikeuspalveluihin.

8 05 08 Väestönsuojat

Pelastuslaitos tilasi HKR-Rakennuttajalta Herttoniemen pelastusaseman rakentamisen 25.11.2004 urakkatarjousten ja urakkavaiheen kustannusarvion perusteella enimmäishintaan 5 639 000 euroa (alv. 0 %). Arvonlisäverollinen hinta oli 6 879 580 euroa (alv. 22 %).

HKR-Rakennuttaja on tehnyt pelastuslaitokselle lisätyötarjouksen koskien Herttoniemen pelastusaseman lisääntyneitä louhintatöitä sekä rengashuoltotilan kiinteiden varastohyllyköiden hankintaa. Louhintatöiden lisäys johtuu piha-alueen toimivuuden parantamisesta sekä kallion heikon laadun aiheuttamista ylimääräisistä vahvistustöistä. Tarjouksen kattohinta on 190 000 euroa (alv. 0 %), verollinen hinta on 231 800 euroa (alv. 22 %).

Lisätöiden jälkeen hankkeen rakentamiskustannukset ovat arvonlisäveroineen 7 111 380 euroa (veroton hinta 5 829 000 euroa). Kvston hyväksymä enimmäishinta syyskuun 2004 hintatasoon korjattuna on arvonlisäveroineen 7,27 milj. euroa.

Koska pelastustoimen rakennuksissa (kohta 8 02 05) ei ole käytettävissä tarvittavaa määrärahaa, se tulisi siirtää väestönsuojien rakentamiseen varatuista määrärahoista (kohta 8 05 08).

Siirto ei vaikeuta väestönsuojien menossa olevien hankkeiden suunnittelua tai rakentamista, joten se voidaan tehdä.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee siirtää vuoden 2006 talousarvion

kohdalta	5 11 06	Vanhusten palvelut	793 000	euroa
kohdalle	5 21 01	Terveyskeskustoiminta
kohdalta	5 21 01	Terveyskeskustoiminta	55 000	euroa
lukuun	1 11	Kaupunginkanslia (hallintokeskus)
kohdalta	8 05 08	Väestönsuojat	190 000	euroa
kohdalle	8 02 05	Pelastustoimen rakennukset

määrärahojen käyttötarkoitusta samalla muuttaen.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 169 2238

8

VUODEN 2006 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN ERÄIDEN MÄÄRÄRAHOJEN YLITTÄMINEN

Khs 2006-203

Sosiaalilautakunta esittää, että jäljempänä mainittuja määrärahoja saataisiin ylittää seuraavasti:

5 11 Sosiaalivirasto

Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006. Lain tarkoituksena on ”edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen.” Omaishoidon tuki on edelleen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon lain yhteydessä hyväksyttiin myös siihen liittyvät muutokset sosiaalihuoltolakiin ja asiakasmaksulakiin.

Omaishoitajalle maksettavan palkkion vähimmäismäärä on 300 euroa. Jos hoitaja on estynyt tekemästä ansiotyötä hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana, hoitopalkkio on vähintään 600 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkiot on sidottu indeksiin ja indeksikorotus 1.1.2006 alkaen on 3,4 %.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia muutettiin siten, että omaishoitajan käyttäessä oikeuttaan vapaapäivän pitämiseen, myös palvelusetelillä järjestettävistä kotipalveluista voi hoidettavan maksettavaksi tulla korkeintaan 9 euroa päivässä.

Hoitopalkkion keskeyttämistä koskevat säännökset muuttuivat olennaisesti asiakkaan eduksi.

Yhteenveto omaishoidon tuen lain aiheuttamista uusista kustannuksista:

1 Hoitopalkkioiden nousu

Hoitopalkkioiden korotuksissa on otettu huomioon myös niiden vaikutukset henkilösivukuluihin. Kyse on omaishoitajien sosiaaliturva- ja eläkemaksuista.

2 Palvelurahakäytännön muutos

Palvelurahakäytännön muutos on arvioitu aiemmin esitetyn mukaisesti niin, että nykyinen keskimääräinen kustannus 170 euroa/lomajakso on korvattu 240 eurolla.

3 Keskeytyssäännöksen muutos

Keskeytyssäännön muutoksen on arvioitu lisäävän hoitopalkkion maksua yhden kuukauden verran asiakasta kohden vuodessa.

4 Omaishoidon toimintakeskusten perustaminen

Omaishoidon vahvistaminen on osa vanhuspalveluohjelmaa. Sen vuoksi tarkoitus on perustaa myös läntiselle, eteläiselle ja pohjoiselle alueelle samanlainen omaishoidon toimintakeskus kuin nyt on perustettu itäiselle alueelle. Omaishoidon toimintakeskusten kustannukset on arvioitu samoiksi kuin idän toimintakeskuksen.

Laki omaishoidon tuesta tuo omaishoidon alimman maksuluokan hoitopalkkioon selvän korotuksen. Toisen ja kolmannen maksuluokan hoitopalkkioihin tulee indeksikorotus. Hoitopalkkioiden nostaminen ja muut omaishoidon tuen lain mukaiset muutokset merkitsevät sitä, että omaishoidon arvioidut menot ylittävät selvästi omaishoidon tukeen vuodelle 2006 varatun määrärahan. Pakollisista lisämenoista ja omaishoidon toimintakeskusten ulottamisesta koko kaupunkia koskevaksi aiheutuu 2 815 000 euron vajaus. Sosiaalilautakunta on päättänyt omaishoidon tuen palkkioista 24.1.2006. Sosiaaliviraston vastuualueiden mukaisen työnjaon perusteella lisämäärärahoja tarvitaan sekä aikuisten palveluissa että vanhusten palveluissa.

5 11 04 Aikuisten palvelut (267 195 000)

Määrärahaa tulisi saada ylittää yhteensä 1 377 000 euroa

5 11 06 Vanhusten palvelut (154 646 000)

Määrärahaa tulisi saada ylittää 1 438 000 eurolla.

Khs toteaa, että nyt päätettäviksi esitettävät ylitystarpeet ovat yhteensä 2 815 000 euroa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa sosiaalilautakunnan ylittämään vuoden 2006 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

Lukua/kohtaa		euroa
5 11 04	Aikuisten palvelut	1 377 000
5 11 06	Vanhusten palvelut	1 438 000

Lisätiedot:
Viljanen Liisa, erityissuunnittelija, puhelin 169 2238

9

KESKUSTAN MAANALAISEN HUOLTOVÄYLÄN HANKESUUNNITELMAN ENIMMÄISHINNAN TARKISTAMINEN

Khs 2005-2380

Khs ilmoittaa, että Kvsto hyväksyi 14.12.2005 keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman ja samalla kohteen luonnossuunnitelmat ja niiden perusteella lasketun kustannusarvion (54,8 milj. euroa, alv. 0 % kustannustasossa RI = 109,0 / THI = 141,8).

Kiinteistölautakunta toteaa (4.4.2006) mm. seuraavaa:

Keskustan maanalaisen huoltoväylän louhinta- ja lujitustyöt on jaettu neljään eri urakkaosuuteen:

1 Ensimmäinen osuus PLV 0–400 toteutuu osana Kampin luola Oy:n pysäköintilaitoshanketta.

2 Louhintaurakka 1 käsittää paaluvälin 400–800 louhinta- ja lujitustyöt Lapinlahden puistikon ja Yrjönkadun välisellä alueella.

3 Paaluvälin 800–968 louhinta- ja lujitustyöt toteutuvat osana Stockmann Oyj:n pysäköintilaitoshanketta.

4 Louhintaurakka 2 käsittää Keskustan maanalaisen huoltoväylän paaluvälin 968–1810 louhinta- ja lujitustyöt.

Louhintaurakat 1 ja 2 on kilpailutettu tammi–helmikuussa 2006.

Louhintaurakkatarjousten perusteella laskettu veroton kustannusarvio on 62,1 milj. euroa, verollinen 75,8 milj. euroa kustannustasossa RI = 113,4, THI = 142,1 (helmikuu 2006). Kvston hyväksymän hankesuunnitelman (päivätty 24.10.2005) mukainen hankkeen enimmäishinta tarjoushintaindeksin muutoksella korjattuna ylittyy 13,2 %.

Yleistä rakennuskohteesta

Kvsto on 14.12.2005 hyväksynyt kohteen hankesuunnitelman ja samalla kohteen luonnossuunnitelmat ja niiden perusteella lasketun kustannusarvion (54,8 milj. euroa, alv. 0 % kustannustasossa RI = 109,0 / THI = 141,8). Kustannusarvioon sisällytettiin poikkeuksellisesti muutostyövarauksen lisäksi merkittävä varaus mm. louhintakustannusten nousulle.

Tämäkin varaus osoittautui riittämättömäksi.

Keskustan maanalaisen huoltoväylän louhinta- ja lujitustyöt on jaettu neljään eri urakkaosuuteen.

Koko huoltoväylän laajuus on 225 000 m³. Louhintaurakassa 1 louhittava laajuus on n. 50 000 m³ ja louhintaurakassa 2 vastaavasti 125 000 m³.

Työt on tarkoitus aloittaa 1.11.2006 louhintaurakassa 1 ja ne valmistuvat urakkaohjelman mukaisesti 30.11.2007. Louhintaurakka 2 on tarkoitus käynnistää 2.5.2006 ja sen työt valmistuvat urakkaohjelman mukaisesti 21.12.2007.

Kustannukset Louhintaurakkatarjousten perusteella laskettu veroton kustannusarvio on 62,1 milj. euroa, verollinen 75,8 milj. euroa kustannustasossa RI = 113,4, THI = 142,1 (helmikuu 2006).

Kvston 14.12.2005 hyväksymän hankesuunnitelman (päivätty 24.10.2005) mukainen enimmäishinta tarjoushintaindeksin muutoksella korjattuna ylittyy 13,2 %. Kustannusylitys johtuu louhinta-alan yleisestä, poikkeuksellisen voimakkaasta kustannustason noususta, mikä ei toimialan vähäisen volyymin vuoksi kuitenkaan näy tarjoushintaindeksin muutoksena. Saatujen tarjousten hintataso poikkeaa selkeästi rakennusalan yleisestä noususta joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Louhinta- ja lujitustöiden urakoiden osuus kustannusarvion mukaisista huoltoväylän rakennustöistä on n. 54 %. Jäljelle jäävä osuus käsittää tunnelin rakennus- ja LVISA- tekniset työt tunnelin varustelemiseksi käyttötarkoitustaan varten. Nämä urakat on tarkoitus kilpailuttaa syksyllä 2007, jolloin hankkeen lopulliset kustannukset vasta selviävät.

Syksyn 2007 tarjoushintatasoa ei ole vielä mahdollista arvioida luotettavasti. Kyseiset työt ovat luonteeltaan talonrakennusalan urakointiin rinnastettavia töitä. Tällä hetkellä myös sillä sektorilla vallitsee alhaisesta korkotasosta johtuva varsin ylikuumentunut tilanne. Näin ollen myös jäljellä olevissa töissä on syytä varautua aiempaa arviota suurempaan hintatason nousuun. Tarjoushintataso saattaa rauhoittua, mikäli nyt ennustettu korkotason nousu tapahtuu riittävän nopeasti.

Louhintaurakoiden siirtämisellä myöhemmäksi ei tämän hetkisen käsityksen mukaan saavuteta kustannussäästöä, ainakaan ellei siirto ole useita vuosia. Siirrosta aiheutuisi myös merkittävää viivästymistä väylähankkeeseen kytkeytyvissä keskustan muissa kehittämishankkeissa, joiden työt ovat jo osin käynnissä.

Voimassa olevien hankeohjeiden mukaisesti hankkeen uudesta enimmäishinnasta päättää Kvsto.

Toinen urakkavaihe on urakkalaskennassa vasta puolentoista vuoden kuluttua. Tämän johdosta kustannusarvioon on tarpeen lisätä nyt tapahtuneen louhinnan kustannusnousun lisäksi arvonlisäverottomana suhdannevarauksena lopputöiden osalta 3 miljoonaa euroa.

Urakkatarjoukset Louhintaurakka 1

HKR-Rakennuttaja on saanut seuraavat pyytämänsä kokonaisurakkatarjoukset louhintaurakasta 1 (tarjoushinnat on ilmoitettu arvonlisäverollisina):

1. SRV Teräsbetoni Oy	3 806 400,00 euroa
2. Skanska Tekra Oy	4 977 600,00 euroa
3. YIT Rakennus Oy	6 288 748,64 euroa
4. Lemcon Oy	7 320 000,00 euroa

Saadut tarjoukset olivat tarjouspyynnön mukaisia.

Louhintaurakka 2

HKR-Rakennuttaja on saanut seuraavat pyytämänsä kokonaisurakkatarjoukset louhintaurakasta 2 (tarjoushinnat on ilmoitettu arvonlisäverollisina):

1. YIT Rakennus Oy	31 461 701,60 euroa
2. Lemcon Oy	39 589 000,00 euroa

YIT Rakennus Oy:n jättämä tarjous sisältää merkittäviä ehtoja ja tulee siten hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Tarjous poikkeaa tarjouspyynnöstä oleellisesti mm. urakka-ajan osalta, jonka lisäksi tarjoaja vaatii urakka-asiakirjojen ja urakkarajojen tarkentamista urakkaneuvottelussa. Tarjouksessa on mukana myös muita vähäisempiä ehtoja. Tarjouspyynnössä todetaan yksiselitteisesti, että tarjous hylätään, mikäli se sisältää ehtoja.

Vaihtoehtotarjoukset Tarjoajille oli tarjouspyynnössä annettu mahdollisuus esittää laadultaan ja käyttöarvoltaan alkuperäistä tarjouspyyntösuunnitelmaa vastaavia vaihtoehtoisia tarjouksia. Kuitenkin on edellytetty, että vaihtoehtoisia tarjouksia ei käsitellä, mikäli tarjouspyynnön mukaista tarjousta ei ole annettu.

Lemcon Oy on esittänyt kaksi vaihtoehtoista tarjousta louhintaurakasta 2:

- Vaihtoehto 1 poikkeaa tarjouspyynnöstä ainoastaan urakka-ajan osalta siten, että kohde valmistuisi 30.5.2009. Vaihtoehdon arvonlisäverollinen tarjoushinta on 28 609 000 euroa (= 23 450 000 euroa, alv. 0 %).

- Vaihtoehto 2 perustuu siihen, että työt käynnistetään samanaikaisesti Kluuvin huoltotunnelin ja osuuden länsipäässä olevien Stockmann Oy:n huoltotilojen kautta. Vaihtoehdon etuina ovat aikatauluriskin merkittävä pieneneminen sekä louhinta-ajan merkittävä lyheneminen. Vaihtoehdon arvonlisäverollinen tarjoushinta on 29 280 000 euroa (= 24 000 000 euroa, alv. 0 %).

Tarjoussumma sisältää tarjouspyynnön mukaisesti Kluuvin sähköaseman louhinta- ja lujitustyöt, joiden osuus arvonlisäverollisesta tarjoushinnasta on 2 818 200 euroa. Helsingin Energia tilaa tämän osuuden erillisellä päätöksellään. Huoltoväylän tarjoushinnaksi jää siten 29 280 000 euroa - 2 818 200 euroa = 26 461 800 euroa.

Urakkasopimukset siirretään yhtiölle

Solmittavat urakkasopimukset tullaan siirtämään huoltoväylän hallinnointia varten perustettavan yhtiön nimiin.

Lautakunta esittää, että Kvston 14.12.2005 hyväksymän keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman enimmäishinnaksi asetetaan 65,1 milj. euroa, alv. 0 % kustannustasossa RI = 113,4, THI = 142,1 (helmikuu 2006).

Lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tekemään keskustan maanalaisen huoltoväylän louhintaurakkaa 1 koskevan urakkasopimuksen hinnaltaan halvimman tarjouksen antaneen SRV Teräsbetoni Oy:n kanssa 3 806 400 euron arvonlisäverollisesta urakkahinnasta (3 120 000 euroa + alv. 686 400 euroa) ja oikeuttaa kiinteistöviraston käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimuksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin veroineen enintään 570 000 euroa.

Samalla lautakunta toteaa päättäneensä hylätä YIT Rakennus Oy:n antaman tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Vielä lautakunta toteaa päättäneensä oikeuttaa kiinteistöviraston tekemään keskustan maanalaisen huoltoväylän louhintaurakkaa 2 koskevan urakkasopimuksen hinnaltaan halvimman tarjouksen antaneen Lemcon Oy:n kanssa 26 461 800 euron arvonlisäverollisesta urakkahinnasta (21 690 000 euroa + alv. 4 771 800 euroa) ja oikeuttaa kiinteistöviraston käyttämään urakassa mahdollisesti esiintyviin muutostöihin sekä urakkasopimuksen perusteella mahdollisesti syntyviin muihin lisävelvoitteisiin veroineen enintään 3 970 000 euroa.

Hankintapäätökset tehdään ehdolla, että Kvsto hyväksyy esitetyn huoltoväylän enimmäishinnan korottamisen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (25.4.2006), että hankkeen jo kilpailutetut louhintaurakat ovat hinnaltaan 7,3 milj. euroa (alv. = 0) yli sen mitä hankesuunnitelmassa on louhintatöihin yhteensä varattu. Hintaylitys johtuu kiinteistölautakunnan mukaan louhinta-alan ylikysyntätilanteesta ja sen myötä poikkeuksellisen voimakkaasta tarjoushintojen noususta, sillä huoltoväylän suunnitelmaa ei ole laajennettu eikä sen sisältöä muutettu.

Lautakunta esittää hankkeen enimmäishinnan korottamista Kvston joulukuussa 2005 päättämästä 54,8 milj. eurosta (alv. = 0) 65,1 milj. euroon (alv. = 0, hintataso 2/2006). Korotus on 10,3 milj. euroa (18,8 %), josta 7,3 milj. euroa johtuu louhintatöiden osuudesta ja 3 milj. euroa tekemättä olevien töiden (n. 25 milj. euroa) kustannusten nousuvarauksesta. Varaus on perusteltu, koska toinen urakkavaihe ajoittuu vasta syksyyn 2007.

Huoltoväylä on kaupungin tärkeä strateginen investointi, jonka rakentaminen käynnistää ydinkeskustan kiinteistöissä mittavat yli 250 milj. euron kehittämisinvestoinnit.

Koska hankkeen lykkäämisellä ei HKR-Rakennuttajan mukaan saavuteta ainakaan lyhyellä aikavälillä kustannussäästöä ja koska se hankaloittaisi ja viivästyttäisi em. kehittämishankkeita, hankkeen enimmäishinnan korotus tulisi hyväksyä.

Hankkeen uudeksi enimmäishinnaksi tulisi asettaa kiinteistölautakunnan esittämä 65,1 milj. euroa (alv. = 0 %) helmikuun 2006 kustannustasossa.

Khs toteaa, että kiinteistölautakunta päätti 4.4.2006 hylätä YIT Rakennus Oy:n antaman tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena. Lisäksi lautakunta päätti esittää Khlle, että Kvston 14.12.2005 hyväksymän keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman enimmäishinnaksi asetetaan 65,1 milj. euroa, alv. 0 % kustannustasossa RI = 113,4, THI = 142,1 (helmikuu 2006). Vielä lautakunta päätti todeta, että hankintapäätökset tehdään ehdolla, että Kvsto hyväksyy huoltoväylän enimmäishinnan korottamisen.

Khs toteaa lisäksi, että Kvsto on 14.12.2005 hyväksynyt kohteen hankesuunnitelman ja samalla kohteen luonnossuunnitelmat sekä niiden perusteella lasketun kustannusarvion (54,8 milj. euroa, alv. 0 % kustannustasossa RI = 109,0 / THI = 141,8). Kustannusarvioon sisällytettiin poikkeuksellisesti muutostyövarauksen lisäksi varaus kustannusten nousulle. Louhinnan osalta mainittu lisä-/muutostyövaraus oli kaikkiaan 25 % ja muiden kustannusten osalta 15 %.

Louhintojen osalta tämäkin varaus osoittautui siis riittämättömäksi. Väylän länsiosan urakkahinta on kustannusarvion mukainen, joten ylitys kohdistuu väylän itäosaan Aleksanterinkadun ja Senaatintorin osuuteen.

Louhintaurakan 2 louhintatyöt sijoittuvat erittäin haasteellisiin olosuhteisiin. Työtä tehdään kaupungin ydinkeskustan alla, mikä asettaa muun muassa tiukat tärinärajoitukset. Lisäksi alue on erittäin herkkää pohjavesialuetta, jossa on lukuisia historiallisia puupaaluille perustettuja kohteita. Kalliolaatu tunnelin koko itäosassa on verrattain heikko ja tunneli läpäisee niin sanotun Kluuvin ruhjeen. Näillä perusteilla urakoitsijat ovat arvioineet työolosuhteet ja aikataulun poikkeuksellisen haastaviksi, mikä näkyy osaltaan korkeina tarjoushintoina.

Tällä hetkellä Suomessa on käynnissä lisäksi poikkeuksellisen paljon suuria louhintakohteita, joista merkittävimpinä mainittakoon Vuosaaren sataman liikenneyhteydet sekä Valtatie 1:n louhintatyöt. Näistä kilpailee ainoastaan viisi maanalaisiin louhintatöihin erikoistunutta urakoitsijaa. Kalliorakentaminen on hyvin pääomavaltaista toimintaa, joten tämä vaikeuttaa uusien yrittäjien tuloa markkinoille suhdannehuippuja tasaamaan. Tarjoajien kapasiteetin ylittyminen näkyy sen vuoksi tarjoushintojen voimakkaana nousuna.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan maanalainen rakentaminen jatkuu vilkkaana myös tulevina lähivuosina, kun kaupunkikeskustojen erilaisia tukitoimintoja siirretään maan alle. Tämän vuoksi kustannussäästöjen saavuttaminen väylähankkeen lykkäämisellä on hyvin epätodennäköistä.

Huoltoväylään liittyvien Stockmann Oyj:n ja Sponda Oyj:n hankkeiden osalta on ehdottoman välttämätöntä, että keskustan maanalainen huoltoväylä on käytettävissä ainakin länsiosaltaan vuoden 2008 loppuun mennessä. Huoltoväylän viivästyminen aiheuttaa merkittäviä hankaluuksia siihen liittyville hankkeille ja osa liikekeskustan kehittämiseen suunnitelluista investoinneista lykkääntyy tällöin myöhemmäksi tai saattaa jopa peruuntua kokonaan.

Mahdollisena säästömahdollisuutena on selvitetty myös huoltoväylän rakentamista Mikonkadusta itään pelkästään pelastustarkoitusta varten. Tässä vaihtoehdossa tunneli louhittaisiin ja lujitettaisiin huoltotunnelimitoituksen mukaisesti, mutta sitä ei varusteltaisi lopulliseen kuntoon. Pelastustienä toimiva tunneli voitaisiin louhia tosin pienempänäkin, mutta sen laajentaminen myöhemmin johtaisi merkittävästi suurempiin rakennuskustannuksiin.

Pelastustarkoitusta varten rakennettua tunnelia ei voida käyttää huoltoliikenteeseen. Kun huoltoliikenteen määräksi on väylän itäosassa arvioitu n. 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, keskustan katuverkkoon jäisi huomattava määrä huoltoliikennettä, jonka olisi pakko hakeutua väylän läntiseen ajoluiskaan Ruoholahdenkadulle päästäkseen keskustan kiinteistöjä palveleviin maanalaisiin huoltotiloihin. Käytännössä ratkaisu vaikeuttaisi siten kävelykeskustan kehittämistä valtuuston edellyttämällä tavalla.

Vuosaaren sataman valmistuttua pääkaupunkiseudun logistinen painopiste siirtyy lisäksi selkeästi pääradan itäpuolelle Vuosaareen, Hakkilaan ja Keravalle. Tällöin väylän itäpään merkitys huoltoliikenteen valtaväylänä vielä entisestään korostuu.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee, että kaupunginvaltuuston 14.12.2005 hyväksymän keskustan maanalaisen huoltoväylän hankesuunnitelman enimmäishinnaksi asetetaan 65 100 000 euroa, alv. 0 % kustannustasossa RI = 113,4, THI = 142,1 (helmikuu 2006).

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

10

TONTIN MYYMINEN KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSELLE PERUSTETTAVAN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖN LUKUUN

Khs 2006-874

21. kaupunginosan (Hermannin) korttelin nro 21013 tontti nro 2;
Allotriankuja 3

Khs ilmoittaa, että Kuntien eläkevakuutukselle ehdotetaan myytäväksi perustettavan yhtiön lukuun Hermannin erityisasumisen tontti (AKS) 21013/2.

Tontille on tarkoitus rakentaa vapaarahoitteisia itsenäisesti toimeentuleville ikääntyneille henkilöille tarkoitettuja vuokra-asuntoja (senioritalo). Hermannin tontille on tarkoitus hakea rakennuslupaa kesällä 2006. Tontin rakentaminen alkanee syksyllä 2006.

Hakemus Kuntien eläkevakuutus esittää, että Helsingin kaupunki myisi sille perustettavan yhtiön lukuun Hermannin erityisasumisen tontin (AKS) 21013/2.

Kiinteistölautakunta toteaa (21.3.2006) mm. seuraavaa:

Varauspäätös Lautakunta päätti 21.12.2004 varata tontin 21013/2 Kuntien eläkevakuutukselle vapaarahoitteisten vanhuksille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2008 saakka mm. ehdolla, että kohteen pääsuunnittelija valitaan suunnittelu- ja tarjouskilpailulla. Tontin alla olevan pysäköintiluolan ilmastointihormi ja poistumistie tulee ottaa huomioon tontin suunnittelussa.

Khs päätti 13.3.2006 Etelä-Hermannin tonttien varaamisen yhteydessä mm., että tontin 21013/2 varaajan tulee liittyä alueelle perustettavaan pysäköintiyhtiöön sekä maksaa liittymismaksuna tontin luovutuksen yhteydessä 32 000 euroa asemakaavan mukaiselta autopaikalta. Mikäli liittymismaksun suorittaminen viivästyy mainitusta ajankohdasta, korotetaan liittymismaksua 3,5 % vuotuista korkoa vastaavalla määrällä. Autopaikkojen tonttikohtainen määrä todetaan rakennusluvista. Liittymismaksua tarkistetaan rakennusluvan myöntämisajankohdan rakennuskustannusindeksin perusteella lähtökohtana kustannustaso 1/2006.

Lisäksi Khs päätti, että pysäköintiyhtiön hallituksella on oikeus tarkistaa kustannusarvioon perustuvaa 32 000 euron liittymismaksua, mikäli hankkeen todelliset kustannukset muuttuvat kustannusarviosta.

Lopuksi Khs päätti mm. oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja tonttien varausaikojen mahdollisesta jatkamisesta.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Ympäristöministeriön 11.9.2002 vahvistaman ja 25.10.2002 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaan tontti 21013/2 on erityisasumisen korttelialuetta (AKS).

Tontin rakennusoikeus on 8 000 k-m².

AK- ja AKS-tonteille saa sijoittaa mm. liiketiloja, julkisia lähipalvelutiloja ja kunnallistekniikkaa palvelevia tiloja rakennuksen pohjakerrokseen. Autopaikkanormi on AKS-korttelialuetta varten 1 ap/250 m² asuntokerrosalaa. Korttelialueen autopaikat tulee sijoittaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen.

Tontin 21013/2 (os. Allotriankuja 3) pinta-ala on 4 053 m², joten tontti-tehokkuus on e = 1,9. Tontti muodostuu n. 4 053 m²:n suuruisesta määräalasta tonttia 21649/8. Tonttia ei ole merkitty vielä kiinteistörekisteriin.

Suunnitelmat, arkkitehtikutsukilpailu ja autopaikkojen liittymismaksut

Kuntien eläkevakuutus perustaa myytävää tonttia hallitsemaan kokonaan omistamansa kiinteistöosakeyhtiön.

Tontille on tarkoitus rakentaa vapaarahoitteisia itsenäisesti toimeentuleville ikääntyneille henkilöille tarkoitettuja vuokra-asuntoja 92 kappaletta (senioritalo), jotka ovat pääosin kahden ja kolmen huoneen asuntoja, liiketilaa n. 200 m² ja erillinen yksityinen vanhusten hoivakoti. Hermannin tontin varausehtojen mukaisen arkkitehtikutsukilpailun on voittanut Arkkitehtiryhmä A6 Oy ehdotuksella ”Kalliolle, kukkulalle”. Kohteen pääsuunnittelija on Tapio Saarelainen.

Tontin asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat on sijoitettava alueelle toteutettavaan maanalaiseen pysäköintiluolaan. Liittymismaksuksi arvioidaan 32 000 euroa/autopaikka ja n. 230 euroa/k-m² eli 275 euroa/as-m². Ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille tontin kaupan yhteydessä autopaikkojen liittymismaksua yhteensä 1 024 000 euroa.

Maaperän puhdistaminen

Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.

Mikäli myytävälle alueelle rakennettaessa ilmenee tarvetta maaperän puhdistamiseen, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä asiasta sopimiseksi kiinteistöviraston tonttiosastoon. Helsingin kaupunki suorittaa ostajalle tavanomaisiin maarakennuskustannuksiin nähden ylimääräiset kustannukset.

Myynti ja kauppahinta Tontin myyntihinta esitetään määriteltäväksi siten, että tontin asema-kaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden hintana käytetään tontin 21013/2 osalta 550 euroa/k-m². Esitettyä kauppahintaa voitaneen pitää perusteltuna ottaen huomioon tontin käyttötarkoitus ja tontin 21013/2 osalta kallis pysäköintiratkaisu.

Mikäli kohteen lopullisen asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetri-määrä ylittää tontin asemakaavaan merkityn asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärän, kaupungilla on oikeus periä ostajalta mainitun ylityksen osalta lisäkauppahintaa edellä mainittua yksikköhintaa/ k‑m² vastaava määrä. Tämän vuoksi kauppakirjaan tulee ottaa mahdollisen lisäkauppahinnan perimistä koskeva ehto.

Tontille mahdollisesti toteutettavien liike- ja palvelutilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta. Tonteille sallitun asuin-, liike- ja palvelukerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä vakiintuneen käytännön mukaan kauppahintaa.

Em. myyntihinta on voimassa 31.12.2006 saakka. Mikäli kaupunki myöntää ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä kaupan tekemiseen lisäaikaa, kauppahintaa korotetaan 1.1.2007 alkaen kaupantekopäivään saakka laskettavan 3 %:n suuruisen vuotuisen koron mukaan.

Edellä olevan hinnoittelun mukaan tontin kauppahinnaksi tulee 4 400 000 euroa.

Muut ehdot Kauppakirjaan otetaan mm. tonttien rakentamisvelvollisuutta, maaperän mahdollista puhdistamista ja rasitteita koskevia ehtoja.

Muutoin esitetään noudatettavaksi kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Kuntien eläkevakuutukselle perustettavan kiinteistöosakeyhtiön lukuun asemakaavan muutoksen nro 10900 mukaisen 21. kaupunginosan korttelin nro 21013 ohjeellista kaavatonttia nro 2 vastaavan 4 053 m²:n suuruisen alueen seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinta on 4 400 000 euroa.

Kauppahinta maksetaan kokonaisuudessaan kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Mikäli kohteen lopullinen asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärä ylittää tontin asemakaavan muutokseen nro 10900 merkityn asuinrakennusoikeuden kerros-alaneliömetrimäärän 8 000 k-m², kaupungilla on oikeus periä ostajalta ylityksen osalta lisäkauppahintaa 550 euroa/
k-m².

Ostaja on mahdollisen lisäkauppahinnan määrittämistä varten velvollinen toimittamaan kahden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta tiedon kohteen lopullisesta asuinrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärästä (k-m²) kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Ostaja on velvollinen suorittamaan mahdollisen lisäkauppahinnan kiinteistöviraston tonttiosastolle viimeistään viiden kuukauden kuluessa kohteen rakennusluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Myytävälle tontille mahdollisesti toteutettavien liike- ja palvelutilojen osalta peritään samaa kauppahintaa samojen periaatteiden mukaan kuin asuinrakennusoikeuden osalta.

Tontille sallitun asuin-, liike- ja palvelukerrosalan lisäksi rakennettavien mainittujen tilojen ulkopuolisten aputilojen tai muunkaan lisäkerrosalan osalta ei peritä kauppahintaa.

3 Lopullinen kauppa on tehtävä 31.12.2006 mennessä, ellei kaupunki myönnä ostajalle hakemuksesta perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

4 Kaupassa noudatetaan edellä mainittua kauppahintaa 31.12.2006 saakka. Tämän jälkeen kauppahintaa korotetaan 1.1.2007 alkaen kaupantekopäivään saakka laskettavan 3 %:n suuruisen vuotuisen koron mukaan.

5 Omistus- ja hallintaoikeus tonttiin siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

6 Ostaja on velvollinen rakentamaan kaupan kohteena olevalle tontille vapaarahoitteisia vanhuksille tarkoitettuja vuokra-asuntoja.

Ostaja on velvollinen ottamaan huomioon tontin suunnittelussa tontin alle sijoittuvan pysäköintiluolan ilmastointihormin ja poistumistien.

7 Ostaja on velvollinen rakentamaan hyväksyttyjen piirustusten mukaiset rakennukset tonteille kahden vuoden kuluessa siitä, kun tonttia koskeva kauppakirja on allekirjoitettu.

Perustellusta syystä myyjä voi myöntää ostajan hakemuksesta mainittuun määräaikaan pidennystä.

8 Ostaja on velvollinen noudattamaan kaupunkisuunnittelu-lautakunnan 15.4.2004 (181 §) hyväksymää Etelä-Hermannin asuinkortteleita ja julkisia alueita koskevaa lähiympäristön suunnitteluohjetta.

9 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun maanalaisen pysäköintilaitoksen ja sen poistumistien, ilmastointihormin sekä mahdollisten muiden rakenteiden sijoittamisen tontille.

Kaupungilla on oikeus vuokrata tai muuten luovuttaa mainittu tontin alapuolinen maanalainen tila pysäköintilaitosta tai sen rakenteita varten kolmannelle.

10 Tontti 21013/2 on velvollinen sijoittamaan asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämät autopaikat Etelä-Hermannin asemakaava-alueelle nro 10900 toteutettavaan maanalaiseen pysäköintiluolaan.

Ostaja on velvollinen liittymään kaupungin määräämin ehdoin asemakaavan ja rakennusluvan edellyttämien auto-paikkojen osalta osakkaaksi alueelle perustettavaan Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy -nimiseen pysäköintiyhtiöön, merkitsemään ja ostamaan pysäköintiyhtiön osakkeita sekä tekemään mainitun yhtiön kanssa pysäköintisopimuksen autopaikkojen toteuttamisesta ja käytöstä. Ostaja sitoutuu tarvittaessa toimimaan pysäköintiyhtiön perustajaosakkaana.

Ostaja on velvollinen osallistumaan mainittujen autopaikkojen rakentamiskustannuksiin suorittamalla liittymismaksuna yhteensä 1 024 000 euroa Helsingin kaupungille/asuntotuotantotoimistolle perustettavan Etelä-Hermannin Pysäköinti Oy:n lukuun sen käyttöön osoitettavalle tilille tontin kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

Mikäli liittymismaksun suorittaminen viivästyy mainitusta ajankohdasta, korotetaan liittymismaksua 3,5 %:n vuotuista korkoa vastaavalla määrällä. Autopaikkojen tonttikohtainen määrä todetaan rakennusluvista. Liittymismaksua tarkistetaan rakennusluvan myöntämisajankohdan rakennuskustannusindeksin perusteella lähtökohtana kustannustaso 1/2006.

Pysäköintiyhtiön hallituksella on oikeus tarkistaa kustannusarvioon perustuvaa 32 000 euron liittymismaksua, mikäli hankkeen todelliset kustannukset muuttuvat kustannusarviosta.

11 Kaupunki on velvollinen vuokraamaan ostajalle tilapäisesti alueen erikseen sovittavin ehdoin myytävän tontin asema-kaavan ja rakennusluvan edellyttämiä autopaikkoja varten, kunnes alueen pysäköintiluola on valmistunut.

12 Suomen valtiolla/Senaatti-kiinteistöillä on oikeus korvauksetta pitää, käyttää ja huoltaa sen omistamaa rakennusta palvelevaa runkoviemäriä tontin 21013/2 alueella tontin rakentamisen alkamiseen saakka.

Ostaja on velvollinen neuvottelemaan hyvissä ajoin etukäteen Suomen valtion/Senaatti-kiinteistöjen kanssa myytävän tontin rakentamisen aloittamisajankohdasta sekä käytännön järjestelyistä runkoviemärin käytön lopettamisen osalta.

13 Ostaja on velvollinen korvauksetta sallimaan asemakaavassa osoitetun tontin osan käyttämisen yleisenä katuaukiona sekä rakentamaan ja pitämään sen kustannuksellaan kunnossa ja puhtaana.

14 Mikäli rakentamisen yhteydessä havaitaan maaperän pilaantumista, ostaja on velvollinen välittömästi ottamaan yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon ja sopimaan asiasta.

Mikäli myytävän alueen maaperässä ilmenee puhdistamista edellyttävää pilaantumista, kaupunki vastaa ostajalle pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta aiheutuvista tavanomaisiin maanrakennuskustannuksiin nähden ylimääräisistä kustannuksista.

15 Ostaja on velvollinen kustannuksellaan poistamaan uudis-rakentamisen edellyttämässä laajuudessa tontilla tai sen maaperässä mahdollisesti olevat vanhat rakenteet sekä muut rakennusjätteet, kuten pohjalaatat, perustukset, täytöt, asfaltoinnin, johdot ja pylväät.

16 Mikäli ostaja ei noudata tämän kauppakirjan ehtoja, ostaja on velvollinen suorittamaan kaupungille mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi sopimussakkoa kulloinkin enintään 1 000 000 euroa.

17 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa yleisesti noudatettavia ehtoja.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Kartta (Hermannin tontti 21013/2)

11

KALLION ASUNTOTONTIN 11322/1 VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2006-459

11. kaupunginosan (Kallion) korttelin nro 11322 tontti nro 1; Helsinginkatu 34

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Vanha vuokraus Lautakunta päätti 5.7.1954 vuokrata tontin 11322/1 Helsingin Käsityönopettajaopisto -nimiselle säätiölle ajaksi 1.7.1954–31.12.2053. Asemakaavan mukaan tontti 11322/1 sijaitsi opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YO). Rakennusoikeutta tontilla oli 6 330 k‑m². Tontin maanvuokrasopimus ja tontilla oleva rakennus ovat siirtyneet 7.2.2003 Senaatti-kiinteistöjen omistukseen. Skanska Oy on tehnyt rakennuksen ostamisesta ja vuokraoikeuden siirrosta esisopimuksen Senaatti-kiinteistöjen kanssa.

Asemakaavan muutos Asemakaavan muutos (nro 11397) tuli lainvoimaiseksi 14.10.2005. Tämän muutoksen mukaan tontti 11322/1 kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen (AK). Rakennusoikeutta tontilla on 7 475 k-m². Tontin pinta-ala on edelleen 2 224 m². Olemassa olevalle rakennukselle on merkitty sen nykyistä kokoa vastaava rakennusala. Lisäksi tontille on merkitty uusi rakennusala ”rivitaloa” varten Alppikadun varteen, jolle saa sijoittaa asuntokerrosalaa 290 m².

Tontilla oleva rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas. Rakennuksen julkisivu on Helsinginkadun puolelle, siihen kuuluva pääsisäänkäynti ja lasivitriini sekä osa puiston puoleisesta julkisivusta määrätään säilytettäväksi alkuperäisinä. Sisätiloista porrashuone on säilytettävä alkuperäisenä. Rakennus on määrätty suojeltavaksi merkinnällä sr-2.

Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 65 m². Laadittujen luonnossuunnitelmien mukaan rakennukseen tulisi 76 asuntoa ja 7 työhuonetta. Alppikadun puolella sijaitsevan pihakatoksen tilalle tulisi kolmen asunnon rivitalo.

Helsinginkadun puolelta on ajoluiska tontin maanalaiseen pysäköintitilaan, jota asemakaavan mukaan laajennetaan Alppikadun alle. Pysäköintitilaan on rakennettava kiinteistön omaan käyttöön vähintään 47 autopaikkaa. Tilaan saa sijoittaa myös asumista palvelevia varasto- ja yhteistiloja.

Helsinginkadun ja Sturenkadun liikenne tuottaa meluhaittaa tontille.

Vuokrasopimuksen uusimistarve

Asemakaavan muutoksella tontin käyttötarkoitus muuttui koulutontista (YO) asuinkerrostalotontiksi (AK). Vanha 5.7.1954 allekirjoitettu maanvuokrasopimus on tarpeen uusia, sillä sopimusta laadittaessa on otaksuttu, että tonttia käytetään ainoastaan koulutoimintaan. Vanhan sopimuksen mukaan maanvuokraa peritään kuluvalta vuodelta 2 122 euroa. Alla olevan esityksen perusteella tontin uuden käyttötarkoituksen mukainen maanvuokra on 136 162 euroa vuodelta.

Valtaosa tontille tulevasta asuntorakentamisesta toteutetaan siten, että entinen suojeltu koulurakennus muutetaan asuinrakennukseksi. Alun perin koulutarkoitukseen suunnitellun ja rakennetun talon muuttaminen asuintarkoituksiin merkitsee myös sitä, että rakennuksen tehokkuus on pienempi kuin alun perin asuinrakennukseksi suunnitellun talon. Edellä mainitun johdosta maanvuokraa on perusteltua periä tässä tapauksessa rakennettujen asumista palvelevien tilojen sekä työ-, liike- ja palvelutilojen yhteenlasketun määrän mukaan.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Kvsto oikeutti 10.9.2003 kiinteistölautakunnan vuokraamaan Toukolan tontin 23120/24 asuinrakennusta varten siten, että tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100 vastaavaa 29 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Tämä tontti vuokrattiin ilman hitas-ehtoja vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa varten.

Edellä mainitun perusteella tontille 11322/1 esitetään vuokrausperustetta, jonka mukaan vuosivuokra määräytyy pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 31 euron kerrosneliömetrihintaa, joka nykytasossa (12/2005, indeksi 1 600) on 496 euroa/k-m².

Asemakaavassa Alppikadun alle sijoitettavasta pysäköintitilasta ei perittäisi erikseen maanvuokraa.

Lautakunta esittää, että se oikeutetaan vuokraamaan Kallion tontti 11322/1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen kauintaan 31.12.2065 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 11. kaupunginosan korttelin nro 11322 tontin nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen kauintaan 31.12.2065 saakka seuraavin ehdoin:

1 Korttelin nro 11322 tontin nro 1 vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa kerrosneliömetrihintaa 31 euroa asuinkerrosalan osalta.

2 Maanvuokra peritään rakennettujen asumista palvelevien tilojen sekä työ-, liike- ja palvelutilojen yhteenlasketun määrän mukaan.

3 Asemakaavaan merkitystä Alppikadun alle rakennettavasta pysäköintitilasta ei maanvuokraa peritä.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Kallion tontti 11322/1)
	Liite 2	Kartta tontista (Kallion tontti 11322/1)

12

VIIKIN LATOKARTANO V -ALUEEN ASEMAKAAVAAN NRO 11150 SISÄLTYVIEN TONTTIEN VUOKRAUSPERUSTEET

Khs 2006-457

36. kaupunginosan (Viikin) korttelit nro 36242–36254; mm. Latokartanonkaari, Von Daehnin katu

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Johdanto Latokartano V:n asemakaava-alueeseen sisältyvät korttelit 36242–36254. Kaava-alue sijaitsee Viikissä Latokartanon pohjoisosassa Kehä I:n tuntumassa Viikinojasta itään.

Kvsto hyväksyi 9.6.2004 Viikin Latokartano V:n asuinalueen asemakaavan nro 11150. Asemakaava-alueella on asuinrakennusoikeutta yhteensä 68 387 k-m². Alueelle rakennetaan asunnot n. 1 800 asukkaalle.

Latokartano V:n asemakaava-alue on viimeinen Viikin Latokartanon alueelle kaavoitettu asuinalue. Kaava-alueen pinta-ala on n. 19 ha, josta Helsingin kaupunki omistaa n. 8,3 ha ja Suomen valtio n. 10,5 ha. Valtio ja kaupunki tekivät 3.6.1993 Viikin Latokartanon suunniteltuja asuinalueita koskevan esisopimuksen. Esisopimuksen perusteella kaupunki tulee omistamaan Latokartano V -alueen asuinkerrosalasta 47 787 k-m² ja valtiolle jää alueen asuinkerrosalasta 20 600 k-m².

Lautakunta varasi 25.5.2004 kaupungin Latokartano V -alueella ennestään omistamat ja kaupungin omistukseen esisopimuksen perusteella tulevat tontit. Esisopimukseen perustuvaa Latokartano V -alueen tontteja koskevaa valtion ja kaupungin välistä luovutuskirjaa ei ole vielä tehty.

Alueen rakentaminen Latokartano V -alueen rakentaminen on ohjelmoitu Viikin aluerakentamisprojektin laatiman rakentamisaikataulun mukaan vuosille 2006–2011. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2006 YH-Suomi Oy:lle ja
VVO Rakennuttaja Oy:lle varatuilla tonteilla 36244/2 ja 4, jotka tontit kaupunki jo omistaa. Latokartano V -alueelle tulisi siten vahvistaa vuokrausperusteet.

Varauspäätökset Lautakunta päätti 25.5.2004 varata kaupungin Latokartano V:n alueella jo omistamat ja kaupungin omistukseen esisopimuksen perusteella tulevat, asemakaavaehdotuksen mukaiset tontit 31.12.2006 saakka seuraavasti:

	Kortteli/tontti	Varauksen-saaja	Rahoitusmuoto
	36242/1	Asuntk	OO/hitas I (esitetty muutettavaksi, AV)
	36242/2	Asuntk	AV (esitetty muutettavaksi, OO/hitas)
	36243/2	Asuntk	AAO (esitetty muutettavaksi, OO/hitas)
	36243/3	Asuntk	AV
	36244/2	YH	AV
	36244/4	VVO	AV
■	36244/6	Asuntk	AAO
■	36245/1 ja 2	Tontin luovu-tuskilpailu	OO/hitas I
■	36246/1-8		OO/omakotitaloja
■	36249/1, 2	Sato	OO/hitas II
■	36250/1, 3, 4	Sato	OO/hitas II
■	36251/1, 3, 4	Sato	OO/hitas II
■	36252/1	Sato	OO/hitas II

■ = Valtio omistaa koko tontin tai osan tontista. Tontit siirtyvät kokonaisuudessaan kaupungin omistukseen esisopimuksen perusteella.

Asuntk = asuntotuotantotoimikunta

YH = YH-Suomi Oy (entinen YH-Suomi osuuskunta)

VVO = VVO Rakennuttaja Oy

Sato = Sato Rakennuttajat Oy

OO = vapaarahoitteiset omistusasunnot

AV = valtion tukemat vuokra-asunnot

AAO = asumisoikeusasunnot ja osaomistusasunnot

Lautakunta päätti 28.12.2005 esittää Khlle, että tonttien 36242/1 ja 2 sekä tontin 36243/2 osalta rahoitusmuotoa muutettaisiin edellä olevasta taulukosta ilmenevällä tavalla.

Varauspäätöksen mukaan tulee lisäksi noudattaa mm. seuraavia varausehtoja:

- Tonttien 36242/1 ja 2 sekä 36243/2 ja 3 suunnittelijan valinnasta tulee järjestää kilpailu.

- Korttelin 36244 tonttien varaajien tulee järjestää yhdessä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu.

- Tonttien 36244/2 ja 4 asunnoista enintään 20 % voidaan vuokrata kaupungin tai muun yhteisön ylläpitämille erityisryhmille suunnatuille asumisyksiköille tai erityisryhmien itsenäiseen asumiseen.

- Tonttien 36245/1 ja 2 rakennuttaja valitaan tontinluovutuskilpailulla, jossa suunnitelman laatu ratkaisee.

- Tontit 36246/1–8 varataan vapaarahoitteisten omakotitalojen rakennuttamista varten. Omatoimiset rakennuttajat valitaan lautakunnan päättämällä hakumenettelyllä.

- Kortteleissa 36249–36252 tulee järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailu tai on käytettävä muuta kaupungin hyväksymää innovatiivista kehittämismenettelyä.

- Kortteleissa 36244, 36245 ja 36249–36252 tontin varaajan tulee liittyä alueelle rakennettavaan yhteisväestönsuojaan.

Asemakaava- ja tonttitiedot

Kvsto hyväksyi 9.6.2004 (asia 11) Latokartano V -alueen asemakaavan nro 11150. Kaava tuli lainvoimaiseksi 6.8.2004.

Kaupungin Latokartano V -alueella jo omistamien ja esisopimuksen mukaan kaupungin omistukseen tulevien tonttien (lukuun ottamatta omakotitontteja 36246/1–8, kerrosala yhteensä 1 440 k-m²) asemakaavatiedot ovat seuraavat:

	Tontti	Asema- kaava- merkintä	Rakennus- oikeus k-m^2	Tontin pinta- ala m^2	Tehok-kuus	Rakennustöiden aloitusvuosi
	36242/1	AK	5 300 + 300	3 104	1,80	2007
	36242/2	AK	4 900	4 651	1,05	2007
	36243/1	LPA II	pysäköintilaitos	3 869		2007
	36243/2	AK	3 000	2 118	1,42	2007
	36243/3	AK	5 400	4 028	1,34	2007
	36244/1	LPA III	Pysäköintilaitos 300 (kerhotila)	1 775		2007
	36244/2	AK	4 300	3 671	1,17	2006
	36244/3	LPA		620		2007
	36244/4	AK	5 200	5 360	0,97	2006
■	36244/5	LPA		620		2007
■	36244/6	AK	5 200	4 642	1,12	2006
■	36244/7	LPA		735		2007
■	36245/1	A	5 300	7 311	0,72	2009
■	36245/2	A	2 700	3 677	0,73	2008
■	36249/1	AP	317	557	0,55	2006
■	36249/2	AP	446	810	0,55	2006
■	36249/3	LPA		80		2007
■	36250/1	AP	582	1 058	0,55	2007
■	36250/2	LPA		153		2007
■	36250/3	AP	575	1 046	0,55	2007
■	36250/4	AP	586	1 066	0,55	2007
■	36251/1	AP	524	952	0,55	2007
■	36251/2	LPA		153		2007
■	36251/3	AP	448	814	0,55	2007
■	36251/4	AP	469	853	0,55	2007
■	36252/1	AP	1 100	2 000	0,55	2008
	Asuinkerrosala yhteensä			46 347

■ = Valtio omistaa koko tontin tai osan tontista. Tontit siirtyvät kokonaisuudessaan kaupungin omistukseen esisopimuksen perusteella.

AK = asuinkerrostalojen korttelialue

A = asuinrakennusten korttelialue

AP = asuinpientalojen korttelialue

LPA = autopaikkojen korttelialue

Suurin sallittu kerrosluku AK-tonteilla on 4–5, A-tonteilla 2–3 ja AP-tonteilla 2. AK-tontilla 36242/1 liiketilojen vähimmäismäärä on 300 k-m².

Latokartano V -alueella tulee noudattaa mm. seuraavia asemakaavamääräyksiä:

- A- ja AK-korttelialueilla rakennusten katutasossa saa olla liiketilaa ja julkisia palvelutiloja sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia tiloja.

- A- ja AK-korttelialueilla ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa sijaitsevia asuinhuoneistoja ja liiketiloja saa käyttää väliaikaisesti sosiaalipalvelun tiloina.

- A- ja AK-korttelialueilla ulkoseinien eteen saa rakentaa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi luhtikäytäviä, joita varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

- A- ja AK-korttelialueilla asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa rakentaa yhteensä enintään 15 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennusten kaikkiin kerroksiin ja talousrakennuksiin.

- A- ja AK-korttelialueiden niillä tonteilla, joiden pihamaat rajautuvat toisiinsa, tulee suunnitella ja rakentaa pihan leikki- ja oleskelualueet sekä istutukset yhtenäisesti.

- A- ja AK-korttelialueilla asuntoihin tulee liittyä viherhuone, lasikuisti, lasitettu parveke, terassi tai asuntopiha, jotka saa rakentaa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi. Niitä varten ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

- AP-korttelialueilla saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa ulkoseinien eteen viherhuoneita ja lasikuisteja, kuitenkin enintään 10 m²/asunto.

- A- ja AP-korttelialueilla saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa 15 m²:n suuruisen autokatoksen tai -tallin 100 k-m²:ä kohti.

- Kortteleissa 36249–36251 rakennuksiin tulee sijoittaa 1 autotalli/asunto.

- A-, AK- ja AP-korttelialueilla tulee rakentaa askartelu-, kerho- ja vastaavaa tilaa 1,5 % tontin asuinkerrosalasta. Tilat saadaan sijoittaa osittain myös tontin ulkopuolelle.

- LPA-korttelialueille saa rakentaa autotalleja, -katoksia ja tiloja asuntotonttien jätehuoltoa varten.

Rakentamistapaohjeet Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2005 Viikin Latokartano V -alueen rakentamistapaohjeet.

Rakentamistapaohjeet sisältävät perinteisten kaupunkikuvaa ja rakentamisen laatutasoa koskevien ohjeiden ohella myös teknisiä, pohjarakentamista, kuivatusvesien hallintaa ja jätehuoltoa koskevia ohjeita sekä ekologisen rakentamisen kriteerit.

Ohjeet selventävät ja täydentävät asemakaavassa esitettyjä periaatteita ja täsmentävät ne suunnitteluperiaatteet, joita asemakaavan lisäksi noudatetaan alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa.

Pysäköintijärjestelyt ja yhteiskerhotila

Latokartano V -alueen autopaikat sijoitetaan osittain autopaikkojen korttelialueille (LPA) ja osittain asuinkortteleihin.

Latokartanonkaaren varrelle rakennetaan LPA-tontille 36243/1 kaksikerroksinen pysäköintilaitos. LPA-tontille 36244/1 rakennetaan kolmekerroksinen pysäköintilaitos ja tontille on merkitty myös 300 k-m²:n rakennusala alueen yhteiskerhotilaa varten.

Latokartano I -alueen pysäköintiä ja kerhotilaa varten on perustettu
Latokartanon Pysäköinti Oy. Yhtiön toimialaa on sittemmin laajennettu myös Latokartano II ja Latokartano III -alueille.

Khn 13.4.2004 tekemän päätöksen perusteella Latokartanon Pysäköinti Oy:n toimialaa on laajennettu edelleen siten, että yhtiö hoitaa myös kaupungin Latokartano IV ja V -alueilla omistamia asuintontteja palvelevia pysäköintitontteja ja Latokartano IV ja V -alueiden yhteiskerhotiloja.

Khs päätti 13.4.2004 kehottaa kiinteistölautakuntaa Latokartano IV ja V -asemakaava-alueiden maanvuokrasopimuksia ja muita luovutussopimuksia käsitellessään huolehtimaan siitä, että pysäköinti- ja kerhotilojen yhteisjärjestelyjen piiriin kuuluvan tontin saaja velvoitetaan

- Khn hyväksymien periaatteiden mukaisesti liittymään osakkaaksi Latokartanon Pysäköinti Oy:öön

- merkitsemään tonttia vastaavat osakkeet niiden nimellisarvosta Latokartanon Pysäköinti Oy:n määräämänä ajankohtana

- maksamaan Latokartanon Pysäköinti Oy:lle kiinteistölautakunnan päättämillä perusteilla laskettavan liittymismaksun

- tekemään pysäköintiyhtiön kanssa Khn päätöksen periaatteiden mukaisen pysäköinti- ja yhteistilasopimuksen.

Lautakunta päätti 30.3.2004 hyväksyä Latokartanon asemakaava-alueiden IV-V pysäköinnin ja yhteiskerhotilojen liittymismaksuksi 7 948 euroa/autopaikka ja yhteiskerhotilojen liittymismaksuksi 9,49 euroa/ asunto-k-m² (vastaa rakennuskustannusindeksin 2000 = 100 tammikuun pistelukua 105,6).

Yhteisväestönsuoja Varauspäätöksen ehdon mukaan Latokartano V -alueen kortteleissa nro 36244, 36245 ja 36249–36252 tontin varaajan tulee liittyä alueelle rakennettavaan yhteisväestönsuojaan.

Latokartanon lähipalvelukeskuksen asemakaavassa nro 11020 on urheilu- ja virkistyspalvelualueen (VU) viereiseen kalliomäkeen osoitettu maanalainen tila, johon saa sijoittaa väestönsuoja- ja liikuntatiloja. Kvsto hyväksyi 29.9.2004 (asia 22) edellä tarkoitetun Latokartanon
väestönsuoja/liikuntahallin uudisrakennuksen hankesuunnitelman, mutta suunnitelman mukaista väestönsuojaa ei Viikin aluerakentamisprojektilta saadun tiedon mukaan toteuteta liian korkeiksi osoittautuneiden kustannusten vuoksi.

Latokartano V -alueen tonteista on suunniteltu tontit 36244/2, 4 ja 6 varausehtojen mukaisesti siten, että väestönsuojapaikat sijoitettaisiin suunniteltuun yhteisväestönsuoja/liikuntahalliin. Latokartano V:n muiden asuntotonttien osalta suunnittelu ei ole vielä käynnistynyt, joten niiden osalta varauspäätöstä voidaan muuttaa. Tontin 36244/4 varaaja on ilmoittanut rakentavansa talokohtaisen väestönsuojan.

Jo toteutuneita ja valmiiksi suunniteltuja hankkeita, joille tulisi järjestää väestönsuojapaikat, ovat kaksi päiväkotia, peruskoulu sekä Latokartano V:n kaksi asuntotonttia (tontit 36244/2 ja 6). Yhteisväestönsuojan toteuttaminen pienempänä hankkeena edellyttää asemakaavan muutosta, joka on vireillä kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosastolla.

Ehdotus vuokrausperusteiksi

Maaperä ja esirakentaminen

Latokartano V -alue sijaitsee selänteellä ja sen rinteissä. Rakennuspohja on suurelta osin kallioista. Alueen itäosassa on tasanko, jonka n. 2,4 ha:n suuruinen pehmeikköalue on jo esirakennettu kaupungin kustannuksella. Nykyisen tietämyksen mukaan alueella ei ole pilaantunutta maaperää tai pohjavettä.

Palvelut Alue tukeutuu lähipalveluja lukuun ottamatta Latokartanon lähipalvelukeskuksen ja Viikin keskuksen palveluihin. Lähipalvelukeskus sijaitsee noin 500 m:n päässä.

Alueen omat palvelut käsittävät kaksi päiväkotia. Latokartanonkaaren varteen AK-tontille 36242/1 yritetään saada päivittäistavaramyymälä. Asuinrakennusten pohjakerroksiin saa myös sijoittaa liiketilaa.

Ympäristön häiriötekijät

Kehä I:n ja Latokartanonkaaren ajoneuvoliikenne aiheuttaa melua ja ilman epäpuhtautta. Myös Malmin lentokentän liikenne aiheuttaa alueelle melua.

Noin 100 vuoden maanvuokrasopimukset ja määräaikaiset

vuokrantarkistukset

Latokartano V -alueella tulisi soveltaa Kvston 29.11.1995 (asia 19) tekemää päätöstä enintään 100 vuoden maanvuokrasopimuksista. Päätöstä on sovellettu Latokartano I–IV -alueilla.

Latokartano I -alueen maanvuokrasopimukset päättyvät 31.12.2096. Latokartano II–IV -alueiden maanvuokrasopimukset päättyvät 31.12.2098.

Myös Latokartano V -alueen tontit tulisi vuokrata 31.12.2098 saakka ja tonttien vuokraa tulisi tarkistaa 30 vuoden välein käypää maanhintaa vastaavaksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tulisi käyttää perusteena Kvston 29.11.1995 tekemästä päätöksestä ilmeneviä prosenttiperusteita tai kaupungin kulloinkin tonttien vuokrauksissa käyttämiä prosenttiperusteita. Maanvuokran tarkistusajankohdat ovat samat kuin Latokartano I–IV -alueilla.

Asuintonttien vuokran määrä

Vertailutietona mainittakoon, että Kvsto päätti 14.1.2004 (asia 15) vahvistaa Latokartano IV -alueen AK- ja A-tonttien vuokrausperusteeksi virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavan 20 euroa/k-m² vapaarahoitteisten tonttien osalta. Tämä hinta vastaa nykyhintatasossa (12/2005, indeksi 1 600) hintaa 320 euroa/ k‑m².

Hintataso on edellä mainitun Kvston päätöksen tekemisen jälkeen noussut. Latokartano V -alueen vapaarahoitteisten AK-tonttien vuokrat voitaisiin määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Latokartano V -alueen AK-, A-kortteleissa tonttitehokkuus vaihtelee välillä 0,72–1,8. A-tonttien kerrosluku on II–III. Näin ollen A-tonteista voitaisiin periä vuokraa samoin perustein kuin AK-tonteista. AP-tonttien tehokkuus on 0,55 ja kerrosluku kaksi, joten niistä voitaisiin periä pientalotontin hinta.

Valtion asuntolainoittamista ja korkotukemista tonteista tulisi periä 80 % vapaarahoitteisten tonttien maanvuokrasta. Vuokrien perusteena olisi tällöin AK- ja A-tonttien osalta elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava kerrosneliömetrihinta 21 euroa/k-m².

AK- ja A-tonttien hinta vastaisi tällöin Latokartano V -alueella nykyhintatasossa (12/2005, indeksi 1 600) vapaarahoitteisten tonttien osalta hintaa 416 euroa/k-m² ja valtion asuntolainoittamien ja korkotukemien tonttien osalta hintaa 333 euroa/k-m².

Vapaarahoitteisten AP-tonttien vuokra voitaisiin määrätä pitäen perusteena indeksin pistelukua 100 vastaavaa 32 euron kerrosneliömetrihintaa. Tämä hinta olisi nykyhintatasossa 512 euroa k-m² (12/2005, indeksi 1 600).

Latokartano I–IV -alueilla peritään samansuuruista vuokraa asuntotilan, liiketilan, monikäyttötilojen sekä julkisten lähipalvelutilojen ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien tilojen osalta. Samoin tulisi menetellä Latokartano V -alueella.

Asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

Vuokrausperusteiden määrittelyssä on otettu huomioon Latokartanon alueelle aikaisemmin vahvistetut vuokrausperusteet ja pyritty yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen hinnoitteluun.

Kvston 1.10.1980 (asia 18) tekemän päätöksen mukaan asuntotonttien vuosivuokrana peritään 4 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Maanvuokrien vaikutus asumiskustannuksiin olisi teoreettisesti laskien vapaarahoitteisilla AK- ja A-tonteilla 1,80 euroa/as-m²/kk ja valtion lainoittamilla AK-tonteilla 1,44 euroa/asm²/kk. Maanvuokrien vaikutus asumiskustannuksiin olisi teoreettisesti laskien vapaarahoitteisilla AP-tonteilla 2,05 euroa/as-m²/kk.

LPA-tonttien vuokran määrä

LPA-tonttien vuosivuokrat tulisi määrätä pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 1 euron tonttineliömetrihintaa. LPA-tonttien vuokrana peritään 5 % tontin laskennallisesta hinnasta.

Latokartano V -alueen omakotitontit

Omakotitonttien 36246/1–8 vuokrausperusteista tehdään eri esitys.

Lautakunta esittää, että se oikeutetaan vuokraamaan Viikin Latokartano V -alueen asemakaavaan nro 11150 sisältyvät kaupungin omistamat tai kaupungin omistukseen myöhemmin siirtyvät tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2098 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan Viikin Latokartano V -alueen asemakaavaan nro 11150 sisältyvät kaupungin omistamat tai kaupungin omistukseen myöhemmin siirtyvät tontit lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2098 saakka seuraavin ehdoin:

1 Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) ja asuinrakennusten korttelialueen (A) tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 26 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asuinpientalojen korttelialueen (AP) tonttien vuosivuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin "lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 32 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

Asuintonttien vuosivuokrista peritään 80 % siltä ajalta, jona tontille rakennettavien asuintalojen rakentamiseen myönnettyä valtion asuntolainaa on maksamatta tai jona valtio maksaa tontille rakennettavien asuntojen rakentamiseen myönnetyn lainan perusteella korkohyvitystä.

Myös liiketilojen, monikäyttötilojen sekä julkisia lähipalveluja tai yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien tilojen osalta peritään samansuuruista vuokraa kuin asuintilasta.

Asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi asuinrakennusten tonteille rakennettavien, asemakaavamääräysten sallimien asuntojen ulkopuolisten asumista palvelevien tilojen osalta ei peritä vuokraa.

2 Autopaikkojen korttelialueiden (LPA) vuokrat määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 1 euron suuruista tonttineliömetrihintaa.

3 Omasta tai vuokralaisen aloitteesta vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tonttien maanvuokraa 1.1.2030 alkaen ja 1.1.2060 alkaen sekä 1.1.2090 alkaen käypää maanhintaa vastaavaksi.

Vuokran tarkistusta tehtäessä tontin vuosivuokra on asuintonttien osalta 4 % ja autopaikkatonttien osalta 5 % käyvän hinnan mukaan määräytyvästä tontin arviohinnasta. Jos Helsingin kaupungin tonttien vuokrauksissa käyttämät prosenttiperusteet myöhemmin muuttuvat kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta, käytetään tarkistusta tehtäessä voimassa olevan yleispäätöksen mukaista prosenttiperustetta.

Sopimuspuolella, joka ei hyväksy esitettyä vuokrankorotusta tai -alennusta, on oikeus saattaa asia kolmijäsenisen sovittelulautakunnan ratkaistavaksi. Vuokranantaja ja vuokralainen valitsevat kumpikin sovittelulautakuntaan yhden jäsenen. Nimetyt jäsenet valitsevat lisäksi yhden jäsenen toimimaan puheenjohtajana. Sovittelulautakunnan työskentelyssä noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annetun lain periaatteita.

4 Muuten noudatetaan soveltuvin osin tavanomaisia asuntotonttien ja autopaikkatonttien vuokrausehtoja, kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja sekä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päättämiä asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyä koskevia ehtoja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Viikin korttelit 36242-36254)
	Liite 2	Ote asemakaavasta (Viikin korttelit 36242-36254)

13

VUOKRAUSPERUSTEIDEN MÄÄRÄÄMINEN VAMMAISILLE TARKOITETUILLE PIENTALOILLE OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN (MALMI, SUURMETSÄ, VARTIOKYLÄ)

Khs 2006-870

38. kaupunginosan (Malmin) korttelin nro 38144 tontti nro 18; Vasaratie 17, ja korttelin nro 38149 tontti nro 14; Pakkastie 9,

41. kaupunginosan (Suurmetsän) korttelin nro 41275 tontti nro 30;
Mielikinpolku 5 sekä

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45475 tontti nro 10;
Muinaislinnanpolku 2a

Kiinteistölautakunta toteaa (21.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta on esittänyt Khlle, että neljä pientalotonttia varattaisiin omatoimisesti rakennettaviksi helsinkiläisille perheille, joiden asuminen edellyttää vaikeavammaisuuden tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi erityisratkaisuja. Tonteista kaksi on Malmilla, yksi Puistolassa ja yksi Vartiokylässä. Tonteille voidaan rakentaa 1–2 asuntoa. Tontit julistetaan Khn päätöksen jälkeen haettaviksi.

Neljä tonttia voitaisiin varata vammaisille

Käytettävissä olevista tonteista 20 varattiin Khn päätöksellä omatoimiseen ryhmärakentamiseen. Yleiseen hakuun on nyt käytettävissä 65 tonttia. Lautakunnan käsityksen mukaan näistä neljä tonttia voitaisiin suunnata vammaisille. Tonttien on ehkä syytä sijaita eri puolilla kaupunkia. Muiden omakotitonttien osalta tehdään varausesitys Khlle erikseen.

Malmilla sijaitsee kaksi tarkoitukseen sopivaa tonttia. Tontti 38144/18 sijaitsee osoitteessa Vasaratie 17 ja tontti 38149/14 osoitteessa Pakkastie 9. Tontit ovat tasaisia. Tonttien rakennusoikeudet ovat 186 ja 169 k-m², joten rakennuksiin voisi tehdä myös sivuasunnon. Tontit sijaitsevat suhteellisen lähellä Malmin aluekeskuksen palveluita.

Puistolassa Fastbölentien varrella on entisestä Y-tontista muodostettu viisi omakotitonttia. Osoitteessa Mielikinpolku 5 oleva tontti 41275/30 voitaisiin varata tähän tarkoitukseen. Tontti on melko tasainen. Tontin rakennusoikeus on 176 k-m². Myös tämä rakennusoikeus mahdollistaisi sivuasunnon rakentamisen. Tontti sijaitsee suhteellisen lähellä Tapulikaupungin palveluita.

Vartiokylässä osoitteessa Muinaislinnanpolku 2a on melko tasainen pientalotontti 45475/10. Tontilta on purettu kesäkahvila/asuinrakennus. Koska tontin rakennusoikeus on 242 k-m², sille voidaan rakentaa yksi varsin suuri asunto tai kaksi n. 100 huoneistoneliömetrin suuruista asuntoa. Tätä tonttia voisi siis hakea myös kahden perheen muodostama ryhmä, joista ainakin toisessa perheessä olisi vaikeasti vammainen tai muista syistä erityisasuntoa tarvitseva perheenjäsen. Aiemmin hakijoiden joukossa oli perheitä, jotka yhdessä hakivat kahden asunnon tonttia, ja kummassakin perheessä oli vammaisia perheenjäseniä. Tontin läheisyydessä ei ole palveluita. Itäkeskukseen on n. 2 km ja Puotilan ostoskeskukseen n. 1 km. Vammaiset kuitenkin joutunevat käyttämään joka tapauksessa kuljetusta palvelujen saamiseksi.

Em. tonteille voitaisiin siis rakentaa neljä–viisi vammaisille tarkoitettua asuntoa. Tonttien rakennustehokkuus on e = 0,25 ja Vartiokylän tontilla e = 0,23, joten asuntojen rakentaminen yhteen tasoon lienee mahdollista.

Tonttien vuokrausperusteet ja vuokra-aika

Vuokrausperusteet voisivat olla samanlaiset kuin muillakin kaupungin vuokraamilla pientalotonteilla.

Tonttien vuosivuokrat määrättäisiin Malmin ja Vartiokylän tonteilla pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 28 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa. Nykyhintatasossa (indeksi 1 595) hinta olisi n. 447 euroa.

Puistolan tontilla voisi pistelukua 100 vastaavaa hinta olla 25 euroa kerrosneliöltä. Nykyhintatasossa (indeksi 1 595) hinta olisi 399 euroa.

Esitetty hintataso asettuu jonkin verran alueiden yksityisten välisten tonttikauppojen mukaisen hintatason alapuolelle.

Kvston päätöksen mukaan asuntotonttien vuosivuokrana peritään 4 % tontin laskennallisesta hinnasta (tontin kerrosala x kerrosneliömetrihinta x 4 % = tontin vuosivuokra). Perittävän maanvuokran vaikutus asumiskustannuksiin olisi n. 1,80 ja 1,60 euroa asuntoneliölle kuukaudessa.

Vuokra-aika voisi näillä tonteilla olla hieman yli 60 vuotta eli 31.12.2070 saakka.

Lautakunta esittää, että lautakunta oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle Malmin tontit 38144/18 ja 38149/14 sekä Vartiokylän tontti 45475/10 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Edelleen lautakunta esittää, että se oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle Suurmetsän tontti 41275/30 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 38. kaupunginosan korttelin nro 38144 tontin nro 18 ja korttelin nro 38149 tontit nro 14 sekä 45. kaupunginosan korttelin nro 45475 tontin nro 10 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tonttien vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951” pistelukua 100 vastaavaa 28 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Muutoin noudatetaan tavanomaisia omakotitonttien tai asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

3 Mikäli tontteja hallitsemaan perustetaan asunto-osakeyhtiöitä, niiden yhtiöjärjestykseen ei edellytetä sisällytettävän hitas-ehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan lautakunnan määräämälle 41. kaupunginosan korttelin nro 41275 tontin nro 30 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2070 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951” pistelukua 100 vastaavaa 25 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Muutoin noudatetaan tavanomaisia omakotitonttien tai asuntotonttien vuokrausehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

3 Mikäli tonttia hallitsemaan perustetaan asunto-osakeyhtiö, sen yhtiöjärjestykseen ei edellytetä sisällytettävän hitas-ehtoja.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Tonttien sijaintikartta
	Liite 2	Kartat tonteista (4 kpl)

14

VUOSAAREN TONTIN 54173/1 (BARAS KUNTOKESKUS) VUOKRAUSPERUSTEET JA VUOKRAAMINEN OSTO-OPTIOLLA

Khs 2006-567

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54173 tontti nro 1; Tyynylaavantie 20

Kiinteistölautakunta toteaa (7.3.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vuosaaren kauppakeskuksen läheisyyteen suunnitellaan toimitaloa, johon sijoittuisi kuntoiluun, yksityisiin terveyspalveluihin ja kauneudenhoitoon erikoistuneita yrityksiä. Rakennus sijoittuu näkyvälle paikalle Vuotien ja Kallvikintien risteykseen.

Suurimpia yksittäisiä käyttäjiä ovat Baras Kuntokeskus ja Eila Hellgren Oy:n ihonhoitosalonki. Lisäksi rakennukseen on tulossa mm. lääkäriasema ja fysioterapiatiloja. Tontin kokonaiskerrosala on 3 600 m², mikä mahdollistaa monipuolisen palvelukokonaisuuden rakentamisen.

Lautakunta on 7.3.2006 esittänyt Khlle tontin 54173/1 varaamista Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:lle (Baras Kuntokeskus) ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle kuntoilu- ja terveyspalveluihin keskittyvän yritystalon suunnittelua varten. Varauksen aikana valmistellaan hankkeen yksityiskohtainen toteuttamissuunnitelma. Tontti luovutetaan ensisijaisesti vuokraamalla, mutta toiminnan käynnistyttyä tontin osto olisi mahdollista.

Kuntokeskuksen toteuttamisesta on laadittu esisopimus Rakennusosakeyhtiö Hartelan ja käyttäjien välillä. Rakennusyhtiö Hartela on hankkeen toteuttaja ja rahoittaja.

Asemakaavatilanne Ympäristöministeriön 9.7.1997 vahvistaman asemakaavan nro 10420 mukaan tontti 54173/1 kuuluu liike- toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten (KTY) korttelialueeseen. Tontin rakennusoikeus on 3 600 k-m² ja pinta-ala 1 898 m². Kaavan mukaan Kallvikintien puoleinen osa rakennuksesta saa olla nelikerroksinen ja Tyynylaavantien puoleinen osa rakennuksesta voidaan rakentaa kaksikerroksisena. Tontin autopaikat on tarkoitus sijoittaa tontille.

Hankkeen tausta ja sisältö

Tontti on ollut aikaisemmin varattuna Baras Kuntokeskukselle ajalle 30.6–31.12.2002, mutta varaus ei johtanut tuolloin vuokraukseen.

Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukseen on tulossa kuntoiluun ja terveyspalveluihin keskittyviä yrityksiä. Suurimpina yksittäisinä tilan-käyttäjinä ovat Baras Kuntokeskus ja kauneudenhoitopalveluita tarjoava Eila Hellgren Oy, joiden tilantarve on yhteensä n. 2 000 k-m².

Baras Kuntokeskus on Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:n aputoimi-nimi. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2005 n. 533 000 euroa ja yrityksessä on n. 15 työntekijää. Baras Kuntokeskus on toiminut Vuosaaren keskustassa Albatrossin tiloissa vuodesta 1997 lähtien.

Kuntokeskuksen nykyiset tilat ovat yhteensä n. 1 200 k-m², jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa eivätkä siten ole toiminnan kannalta kovin käytännöllisiä. Nykyiset toimitilat ovat myös käyneet ahtaiksi toiminnan laajentumisen myötä.

Eila Hellgren Oy:llä on käytössä n. 450 k-m²:n suuruiset toimitilat Töölössä. Lisäksi yhtiöllä on kosmetologiatuotteiden maahantuontiliike Vuosaaressa. Hotelli Rantasipi Aulangon yhteyteen avataan maalis-kuussa 2006 Eila Hellgren Spa -kylpylähoitola. Yritys on perustettu vuonna 1988. Yrityksen palveluksessa on 12 työntekijää ja sen liike-vaihto oli vuonna 2004 n. 560 000 euroa.

Toimitiloihin alustavasti kaavaillut muut yritykset toimivat pääosin samalla toimialalla ja muodostavat yhdessä toinen toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Lautakunnan mielestä hanke soveltuu hyvin Vuosaaren kauppakeskus Columbuksen läheisyyteen. Tilat ovat hyvin saavutettavissa metrolla ja henkilöautolla.

Tontin vuokraaminen osto-optiolla edesauttaa hankkeen toteuttamista

Hankkeen toteuttaminen edellyttää huolellista valmistelua ja ensi vaiheessa tontin varaamista hakijoille. Hakijat voivat varausaikana etsiä sopivat yhteistyökumppanit.

Koska hankkeen rahoituksesta saattaa vastata ulkopuolinen sijoittaja, hakijat pitävät tärkeänä, että tontti vuokrataan pitkäaikaisella maan-vuokrasopimuksella, johon sisältyisi osto-optio.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Näiden periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä vuokrasopimukseen voidaan pitää elinkeinopoliittisista syistä perusteltuna. Näin mahdollistetaan uudentyyppisen palvelukokonaisuuden syntyminen Vuosaaren keskustan tuntumaan ja synnytetään uusia työpaikkoja Itä-Helsinkiin.

Tontti tulisi vuokrata n. 50 vuoden pituisella sopimuksella. Vuokraus-perusteena tulisi käyttää tontin osalta yksikköhintaa n. 17 euroa/k-m² vuoden 1951 hintatasossa (indeksi 100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa n. 270 euroa/k-m² (indeksi 1 595). Esitetty hinta vastaa Vuosaaren toimitilatonttien käypää hintatasoa. Tämänhetkisessä hintatasossa tontin kauppahinta olisi n. 976 140 euroa (indeksi 1 595).

Vuokralaisella olisi oikeus ostaa tontti kolmen vuoden kuluessa vuokra-kauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu.

Lautakunta on 7.3.2006 esittänyt Khlle, että Suomen Internet Yritysrekisteri Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle varataan Vuosaaren tontti 54173/1 toimitilarakennuksen suunnittelua varten 31.12.2006 saakka.

Lautakunta esittää, että se oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle Vuosaaren tontti 54173/1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2055 saakka päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Lisäksi lautakunta esittää, että se oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 54. kaupunginosan korttelin nro 54173 tontin nro 1 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2055 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 17 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on kokonaan rakennettu ja käyttöönotettavaksi hyväksytty. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 17 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

3 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään mahdolliset kaupan lisäehdot.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Vuosaaren tontti 54173/1)
	Liite 2	Ote asemakaavasta (Vuosaaren tontti 54173/1)

15

VUOSAAREN TOIMITILATONTIN 54303/2 (VUOSAAREN MERIPORTTI) VUOKRAUSPERUSTEET JA VUOKRAAMINEN OSTO-OPTIOLLA

Khs 2006-458

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54303 tontti nro 2; Ruusuniementie, Majakanvartijankatu

Kiinteistölautakunta toteaa (21.2.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lautakunta esittää vuokrausperusteiden määräämistä Vuosaaren Meriportin yritysalueen suunnitellulle tontille 54303/2. Toimitilatontin vuokra perustuu pääoma-arvolle n. 150 euroa/m², mikä vastaa alueella aikaisemmin luovutettujen tonttien hinta- ja vuokratasoa.

Vuokrasopimukseen sisältyy osto-optio. Vuokramiehellä on oikeus ostaa tontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio astuisi voimaan sen jälkeen, kun tontti on rakennettu ja käyttöönotettu.

Vuosaaren Meriportin yritysalueelle rakennetaan ABB Oy:n Marine di-visioonan toimitilat ja tuotantotilat. Ensimmäisessä vaiheessa toimitilan kokonaispinta-ala on n. 10 000 k-m².

ABB Oy:n toimitiloissa tulee työskentelemään n. 200 henkilöä. Tontin rakentaminen alkaa vuoden 2006 kesällä ja rakennus valmistuu kesällä 2007.

Vuokrasopimuksen tarve

ABB Oy:lle Vuosaaresta varatun alueen suunnittelu on edennyt rakennuslupavaiheeseen. Tämän vuoksi varatusta alueesta muodostettavalle tontille tulee vahvistaa vuokrausperusteet.

Varauspäätös Lautakunta päätti 28.6.2005 varata ABB Current Oy:lle Vuosaaren tontista 54302/1 n. 13 000 m²:n suuruisen alueen ja tontista 54303/1 n. 450 m²:n suuruisen alueen sekä n. 2 450 m²:n suuruisen osan Laivakartanonkadun katualueesta eli yhteensä n. 15 900 m²:n suuruisen alueen ABB Marine divisioonan toimistotilojen ja tuotantotilojen suunnittelua varten 30.6.2006 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelle tulevien toimisto- ja tuotantotilojen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kanssa.

2 Varauksensaajalla on oikeus saada nyt varattavasta alueesta muodostettava tontti laajennetuksi n. 10 000 m²:llä tontille 54303/1 edellyttäen, että tarvittava asemakaavan muutos saa lainvoiman. Tämä oikeus on voimassa viiden vuoden ajan nyt varattavan alueen pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta lukien.

3 Varaus on voimassa ehdolla, että alueelle saadaan aikaan varauspäätöksen mukainen asemakaavan muutos. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli tarvittava asemakaavan muutos ei saa lainvoimaa eikä tonttia voida luovuttaa.

Asemakaavatilanne Kaupunkisuunnittelulautakunta on 17.11.2005 hyväksynyt Meriportin yritysalueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11484. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan ABB Current Oy:lle varatusta alueesta on muodostettu tontti 54303/2 ja laajennusosasta tontti 54303/3. Tontit on merkitty toimitilojen korttelialueeksi (KTY), jolle saa rakentaa toimistorakennuksia sekä teollisuus- ja varastorakennuksia. Korttelin tehokkuus on merkitty tehokkuusluvulla (e) 1.0.

Tehtaan laajennusosalle varatulla tontilla sijaitsee tällä hetkellä n. 3 660 k-m²:n suuruinen telakan entinen ammattikoulu, jonka tilat on vuokrattu useille eri yrityksille. Laajennussuunnitelma ei aseta estettä nykyisen toiminnan jatkamiselle toistaiseksi. Asemakaavan muutos ei ole vielä lainvoimainen.

Hankkeen kuvaus ABB Azipod on maailman johtavia laivojen sähköpotkurijärjestelmien valmistajia. Yksikön tuotantotilat sijaitsevat tällä hetkellä Vuosaaressa tulevan sataman alueella. Sataman rakentamisen johdosta tuotantotiloille on haettu uusi sijaintipaikka Meriportin yritysalueelta. Kohteeseen tullaan rakentamaan toimitilat tuotannon suunnittelu- ja tuotekehitysyksiköille.

Toimitilojen ensimmäisen vaiheen koko tulee olemaan n. 10 000 k-m², josta puolet tulee olemaan tuotantotiloja ja puolet toimistotiloja. Hankkeen myötä alueelle syntyy työpaikkoja n. 200 työntekijälle. Pääosa työpaikoista on toimistotyöpaikkoja, jonka lisäksi toimintaan kuuluu laajaa koulutustoimintaa.

Merenkulkuun liittyvä liiketoiminta soveltuu hyvin Vuosaaren sataman läheisyyteen. Toisaalta yhteydet satamaan palvelevat yrityksen tarpeita. ABB Marine divisioona keskittää Azipodin tuotannon ja huollon lisäksi myös tuotekehityksen ja projektisuunnittelun rakennettaviin uusiin toimitiloihin.

Tontin vuokraaminen osto-optiolla on perusteltua

Koska kiinteistö saattaa tulla ammattimaisen kiinteistösijoittajan omistukseen, ABB Oy pitää tärkeänä, että tontti myydään taikka vuokrataan osto-optiolla.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Näiden periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Osto-option sisällyttämistä voidaan perustella elinkeinopoliittisista syistä. Näin mahdollistetaan suuren meriteknologian yrityksen sijoittuminen Vuosaaren sataman läheisyyteen.

Ehdotetut vuokrausperusteet

Tontti tulisi vuokrata n. 60 vuoden pituisella sopimuksella. Vuokrausperusteena tulisi käyttää tontin osalta yksikköhintaa 9,40 euroa/k-m² vuoden 1951 hintatasossa (indeksi 100). Tämän päivän hintatasossa se vastaa yksikköhintaa n. 150 euroa/k-m² (indeksi 1600). Vuokralaisella olisi oikeus ostaa tontti kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien vuokran perusteena olevan ja indeksiin sidotun yksikköhinnan perusteella. Osto-optio tulisi voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alue on rakennettu ja käyttöönotettu.

Esitetty hinta vastaa viereisten toimitilatonttien hintatasoa ja sitä voidaan pitää käypänä. Lisäksi esitetään, että vuokralaisella on oikeus saada tontti 54303/3 vuokralle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, johon sisältyy osto-optio. Vuokrahinnasta ja osto-option mukaisesta kauppahinnasta sovitaan erikseen.

Tämä oikeus on voimassa viisi vuotta tämän vuokrasopimuksen alkamisesta lukien. Tämä oikeus astuu voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alueelle rakennetut toimitilat on otettu käyttöön.

Lautakunta esittää, että se oikeutetaan vuokraamaan lautakunnan määräämälle Vuosaaren tontti 54303/2 päätösehdotuksen mukaisin ehdoin.

Samalla lautakunta esittää, että se oikeutetaan tekemään osto-option mukainen kiinteistökauppa ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

Khs toteaa, että Kvsto on hyväksynyt 15.3.2006 Vuosaaren kortteleiden 54301–54303 ym. alueiden asemakaavan muutoksen nro 11484. Asemakaava on tarkoitus kuuluttaa voimaan huhti–toukokuun vaihteessa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan vuokraamaan 54. kaupunginosan korttelin nro 54303 suunnitellun tontin nro 2 lautakunnan määräämästä ajankohdasta alkaen 31.12.2065 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontin vuosivuokra määrätään pitäen perusteena virallisen elinkustannusindeksin ”lokakuu 1951 = 100” pistelukua 100 vastaavaa 9,40 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.

2 Vuokralaisella on oikeus ostaa vuokra-alue kaupungilta sen jälkeen, kun se on rakennettu, käyttöönotettavaksi hyväksytty ja ABB Oy on sijoittanut toimitilansa rakennukseen. Tontin hinta perustuu elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaavaan yksikköhintaan 9,40 euroa/k-m². Kauppahinta määräytyy kaupantekohetkellä viimeksi julkaistun indeksipisteluvun mukaan korjatun yksikköhinnan mukaan.

Mikäli osto-optiota ei ole käytetty kolmen vuoden kuluessa vuokrakauden alkamisesta lukien, raukeaa osto-optio.

3 Vuokralaisella on oikeus saada korttelin nro 54303 tontti nro 3 vuokralle pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, johon sisältyy osto-optio. Vuokrahinnasta ja osto-option mukaisesta kauppahinnasta sovitaan erikseen.

Tämä oikeus astuu voimaan sen jälkeen, kun vuokra-alueelle (korttelin nro 54303 tontti nro 2) rakennetut toimitilat on otettu käyttöön, ja on voimassa viisi vuotta tämän (korttelin nro 54303 tontin nro 2) pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen alkamisesta lukien.

4 Muutoin noudatetaan liike- ja toimistotonttien vuokrasopimuslomakkeen ehtoja ja kiinteistölautakunnan mahdollisesti päättämiä lisäehtoja.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään osto-option mukaisen kiinteistökaupan ja hyväksymään kaupan lisäehdot.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Vuosaaren tontti 54303/2)
	Liite 2	Ote asemakaavakartasta (Vuosaaren tontti 54303/2)

16

KULOSAAREN TONTTIEN 42013/9 JA 42024/5 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11422)

Khs 2005-2063

42. kaupunginosan (Kulosaaren) korttelin nro 42013 tontin nro 9 ja korttelin nro 42024 tontin nro 5 asemakaavan muutosehdotus.

Kulosaarentie 7, Lars Sonckin tie 1

Tiivistelmä Asemakaavan muutoksessa suojellaan kahdella tontilla olevat, vuoden 2002 rakennusinventoinnissa arvokkaiksi arvioidut omakotirakennukset asemakaavamerkinnällä sr-2 Kulosaaren huvila-alueelle tehdyn suojelukaavan nro 11155 mukaisia kaavoitusperiaatteita soveltaen.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.9.2005) mm. seuraavaa:

Lautakunnan aikaisemmat päätökset

Tonteilla sijaitsevat vuonna 1956 ja 1960 rakennetut punatiiliset omakotitalot, joita ovat suunnitelleet arkkitehdit Irma ja Matti Aaltonen. Kohteet esitettiin suojeltaviksi vuonna 2002 valmisteltavana olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11155, jossa suojeltiin laajemmassa määrin Kulosaaren huvila-alueen arvokkaimpia 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla rakennettuja rakennuksia.

Lautakunta päätti 12.12.2002 lähettää 28.11.2002 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 11155 Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

Lautakunta päätti myös, että asemakaavan muutosehdotuksen mukaisista suojeltavien rakennusten kohteista poistetaan kahden perheen talo osoitteessa Lars Sonckin tie 1 ja yhden perheen talo osoitteessa Kulosaarentie 7. Lautakunta päätti asiasta äänestettyään 5 äänellä 3 ääntä (Anttila, Rantanen, Sumu) vastaan. Vähemmistö oli esittelijän ehdotuksen kannalla.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kvsto päätti 23.6.2004 hyväksyä asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.11.2002 päivätyn ja 18.9.2003 ja 16.2.2004 muutetun piirustuksen nro 11155 mukaisena.

Khs kehotti Kvston hyväksymispäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakuntaa voimassa olevan rakennuskiellon aikana käynnistämään uudelleen asemakaavan muuttamisen koskien tonttia 42024/5 (Lars Sonckin tie 1) ja tonttia 42013/9 (Kulosaarentie 7) ja selvittämään tässä yhteydessä, onko suojelumääräysten poistamiselle olemassa maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvia hyväksyttäviä syitä vai tulisiko myös ao. tontit saattaa suojelukaavan piiriin.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) Kulosaaren huvila-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Asemakaavat

Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1985 tontit ovat asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus on e = 0.3. Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kolmannen kerroksen ala saa olla enintään puolet alemman kerroksen alasta.

Rakennuskiellot

Khs päätti 15.10.2001 määrätä Kulosaaren huvila-alueen rakennuskieltoon yhdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamiseksi siten, että uudemman rakennuskannan suojelutarve tulee otetuksi huomioon. Rakennuskieltoa on kyseisillä tonteilla jatkettu Khn päätöksellä, koska kaavaprosessi on kesken. Nykyinen rakennuskielto on voimassa 15.10.2005 saakka.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa.

Nykytilanne

Tontit sijaitsevat keskeisesti Kulosaaren huvila-alueen pääkadun Kulosaarentien varrella. Tontteja ympäröi sekä vanhempaa että nuorempaa rakennuskantaa.

Tontilla 42013/9 (Kulosaarentie 7) on matala punatiilinen rakennus, jossa on valkoiseksi rapattu autotallisiipi. Rakennus sijaitsee lähellä Kulosaarentien katulinjaa ja sen sisääntulopihaa suojaa korkeahko, suora luonnonkivimuuri. Rakennus on rakennettu vuonna 1956, ja sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Irma ja Matti Aaltonen.

Tontilla 42024/5 (Lars Sonckin tie 1) on kaksi asuinrakennusta. Arkkitehdit Irma ja Matti Aaltonen ovat suunnitelleet vanhemman, vuonna 1960 valmistuneen rakennuksen. Uudempi rakennus, punatiilinen yhden perheen talo, sijaitsee alempana Kulosaarentien varrella. Rakennus on valmistunut vuonna 1991 ja sen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Martti Siirala.

Vanhempi rakennus sijaitsee kolmen kadun kulmauksessa hallitsevalla paikalla kallion päällä. Punatiilinen, yksikerroksinen rakennus on pohjamuodoltaan monipolvinen. Rakennuksen massoittelu on vaihteleva epäsymmetrisine, loivine harjakattoineen. Talon erityispiirteenä ovat isot ulokeikkunat, joiden detaljoinnissa on käytetty edustavasti kuparipeltiä. Rakennuksen etupiha on kauniisti terassoitu ja pihalla on monia veistoksia.

Suojelukohteet

Kulosaaren huvila-alueen kaikki 1940-, 1950- ja 1960-luvuilla rakennetut rakennukset arvioitiin yhtenäisin kriteerein inventointiraportissa "Kulosaaren huvila-alueen uudemman rakennuskannan arvot" (kaupunkisuunnitteluvirasto, 2002).

Inventointiraportin mukaan osoitteessa Kulosaarentie 7 oleva rakennus edustaa erityisen korkealaatuista arkkitehtuuria, edustaa erinomaisella tavalla aikakauttansa ja on myös hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Kaupunkikuvallisesti rakennus soveltuu hyvin miljööseen.

Raportin mukaan osoitteessa Lars Sonckin tie 1 oleva vanhempi rakennus edustaa erityisen korkealaatuista arkkitehtuuria, edustaa erinomaisella tavalla aikakauttansa ja on myös hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan. Kaupunkikuvallisesti rakennus on huomattavan positiivinen kaupunkikuvallinen elementti.

Inventointiraportin perusteella rakennusten suojelutarve todettiin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kaupunginmuseon yhteisissä neuvotteluissa, kun asemakaavan muutosta nro 11155 valmisteltiin vuonna 2002.

Uudenmaan ympäristökeskus esitti lausunnossaan tämän kaavamuutosprosessin yhteydessä, että asemakaavan muutosehdotuksesta nro 11155 poistetut kohteet osoitteissa Lars Sonckin tie 1 ja Kulosaarentie 7 tulisi kohteiden suojeluarvojen ja maanomistajien yhdenmukaisen kohtelun perusteella suojella asemakaavalla.

Kaupunginmuseo totesi samassa yhteydessä lausunnossaan 10.4.2003, että kyseiset rakennukset tulee suojella asemakaavassa sr‑2-merkinnällä. Molemmat rakennukset ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennushistorialtaan merkittäviä, lisäksi Lars Sonckin tie 1:n sijainti kolmen tien risteyksessä korkealla paikalla on merkityksellinen sen kaupunkikuvalliselle arvolle.

Edellisen kaavamuutosprosessin jälkeen ei ole tullut esiin mitään sellaisia uusia seikkoja, jotka alentaisivat kahden kyseisen rakennuksen suojeluarvoja.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkoston piirissä.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavan muutosehdotuksessa on suojeltu tonteilla 42013/9 ja 42024/5 olevat, vuoden 2002 rakennusinventoinnissa arvokkaiksi arvioidut omakotirakennukset asemakaavamerkinnällä sr-2 asemakaavan muutoksen nro 11155 mukaisia kaavoitusperiaatteita käyttäen. Koska suojeltavat rakennukset vuonna 2002 valittiin yhtäläisin kriteerein, kaavamuutoksen perusteena on maanomistajien samankaltainen kohtelu.

Muutettavia tontteja ei ole myöskään haluttu asettaa eriarvoiseen asemaan naapurikiinteistöihin verrattuna. Tämän vuoksi useimmat yleiset kaavamerkinnät ja -määräykset ovat samoja tai lähes samoja kuin voimassa olevassa kaavassa. Muutosehdotuksessa on kuitenkin otettu huomioon paikallisten olosuhteiden tonttikohtainen vaihtelu lisärakentamisen ja arvokkaan pihaympäristön suhteen.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 2 945 m². Tonttien rakennusoikeus (yhteensä 883,5 k-m²) ei muutu.

Asuinrakennusten korttelialueet (A)

Tonttien tehokkuusluku on e = 0.3. Tontilla 42013/9 on jäljellä n. 108 k‑m² ja tontilla 42024/5 n. 73 k-m² toteuttamatonta rakennusoikeutta. Tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa enintään 40 m²:n kokoisen autosuojan.

Suojelukohteet on merkitty suojeltaviksi määräyksellä sr-2: Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus-, lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät sen rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista tai paikallishistoriallista arvoa. Muutos- ja korjaustyöt sekä lisärakentaminen ja tontin muu täydennysrakentaminen tulee toteuttaa rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Tonteilla on paikoin sallittu rakentaminen kiinni tontin rajaan, kun täydentävän rakentamisen sijoittaminen tontille järkevästi muutoin on vaikeata tuhoamatta tontin arvokasta puustoa tai puutarhaa. Tätä kaavoitusperiaatetta on monin paikoin käytetty Kulosaaren huvila-alueen kaavoissa 1980-luvulta lähtien. Rakennettaessa lähemmäksi kuin 2 m naapurin rajasta, naapuriin päin olevassa seinässä ei saa olla ikkuna-aukkoja.

Alueella yleisesti käytetty enimmäiskerrosluku kolme (kolmannen kerroksen ala saa olla enintään puolet alemman kerroksen alasta) on vähennetty kahteen rakentamattomalla tonttimaalla ja yhteen suojelurakennusten kohdalla nykyisen kerrosluvun mukaan.

Istutettavaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään, on lisätty tontin 42024/5 itäosaan. Alueella ovat sallittuja vain sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät rakennuksen, rakennelmien ja niiden lähiympäristön säilymistä ja olennaisten piirteiden vahvistumista. Voimassa olevan asemakaavan mukaan on määritelty, että kadun puoleinen tontin osa on käsiteltävä puistomaisesti ja että olemassa olevat kadunvarsimuurit on säilyttävä ja pidettävä huolitellussa kunnossa.

Määräystä, jossa määritellään yhden rakennuksen enimmäiskerrosala tontilla, sekä määräykset, joissa määritellään rakennuksen vähimmäisetäisyys tontin rajoista, ovat voimassa olevan asemakaavan mukaisia.

Autopaikkamääräys on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Asuntojen lukumäärän ollessa enintään kaksi autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/130 k-m² ja lisäksi kutakin asuntoa kohden tila yhden auton tilapäistä pysäköintiä varten. Asuntojen lukumäärän ollessa suurempi kuin kaksi autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 autopaikka/110 k-m².

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavaratkaisulla luodaan Kulosaaren kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämiselle paremmat edellytykset. Kaavamuutoksella taataan, että huvila-alueella säilyy tulevaisuudessa esimerkkejä 1950- ja 1960‑lukujen rakentamisen parhaimmistosta.

Tontinomistajan kannalta rakennuksen suojelu merkitsee sitä, että tontin lisärakentaminen on suunniteltava huolellisesti suojelutavoitteet huomioon ottaen ja että rakennusvalvontavirasto nykykäytännön mukaan pyytää tontin rakentamista koskevista rakennuslupahakemuksista tarvittaessa kaupunginmuseon sekä mahdollisesti kaupunkisuunnitteluviraston lausunnot.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 22.3.2005). Osallisille lähetettiin samalla myös asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 4.–25.4.2005.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kolme mielipidekirjettä, joista yksi koski sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa että asemakaavan muutosluonnosta ja kaksi muutosluonnosta. Lisäksi kaksi suullista mielipidettä on esitetty puhelimitse.

xxxx xxxxxxxxx on 24.4.2005 kirjeessään ilmoittanut, että hän puoltaa suojeluehdotusta. Hän vastustaa lisärakentamista ja erityisesti rakennusoikeuden ylittämistä n. 25 %:lla, kuten naapurikyselyssä ehdotettiin As. Oy Calonin taholta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalla ei ole tiedossa hanketta, jossa As. Oy Caloni (Lars Sonckin tie 1) olisi hakemassa rakennusoikeuden ylitystä. Yhtiö on 22.10.2004 hakenut poikkeamispäätöstä lisäkerroksen rakentamiseksi rakennusoikeuden puitteissa rakennukseen, joka tässä asemakaavan muutosehdotuksessa on esitetty suojeltavaksi. Hanke on asemakaavan muutosehdotuksen vastainen.

Kaksi rajanaapuria ovat puhelimitse olleet yhteydessä kaavan valmistelijaan. Toisella naapurilla ei ollut huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen. Toinen naapuri pyysi tarkemmin selvittämään ympäristövaikutuksia, kun tontilla Lars Sonckin tie 1 sallitaan rakentaa osittain naapurin tontinrajaan kiinni.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontilla on rakennusoikeutta käyttämättä 74 k-m². Mikäli tontinrajaan rakennetaan kiinni, kysymyksessä on yksikerroksinen rakennus, joka ei muodosta kaupunkikuvallista haittaa. Tähän kohtaan on tontin alkuperäissuunnitelmissa suunniteltu pieni talousrakennus, jota ei rakennettu. Asemakaavan muutosehdotukseen on nähtävilläolon jälkeen lisätty määräys, jonka mukaan naapurin puoleisessa seinässä ei saa olla ikkuna-aukkoja, kun rakennetaan lähemmäksi kuin 2 m naapurin rajasta.

xxxxx xxxxxxxxx (Kulosaarentie 7) on 11.4.2005 ilmoittanut mielipiteenään, että asemakaavan muutosluonnos tekee mahdottomaksi koko rakennusoikeuden käyttämisen tontilla taloudellisesti kestävällä tavalla. Kiinteistön omistajana hän viittaa edellisessä kaavaprosessissa lähettämäänsä kirjeeseen, jossa suojelua vastustava mielipide perusteltiin yksityiskohtaisemmin. Perustuslain 15 §:ää eikä sen 6 §:n tasavertaisuusperiaatetta ole noudatettu. Kaavaluonnos aiheuttaa kohtuuttomia rajoituksia rakennusoikeuden käyttämiselle.

Tontin topografia on poikkeuksellinen. Rakennettavan rakennusalan taso on lähes 2 m naapuritontteja alempana. Naapuritontin rajalla on 2 m:n korkuinen muuri siinä kohtaa, jossa sallitaan rakentaminen tontinrajaan kiinni. Tämän vuoksi tontilla pystyy laajentamaan ainoastaan jo olemassa olevaa asuntoa. Kun toisilla tonteilla voi toteuttaa useita asuntoja, maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontilla olevan rakennuksen suojeluasia käsitellään uudestaan Khn kehotuksesta. Koska suojeltavat rakennukset vuonna 2002 valittiin yhtäläisin kriteerein, kaavamuutoksen perusteena on maanomistajien samankaltainen kohtelu. Muutettavia tontteja ei muutenkaan ole haluttu asettaa eriarvoiseen asemaan naapurikiinteistöihin verrattuna. Tämän vuoksi rakennusoikeus säilyy ja useimmat yleiset kaavamerkinnät ja -määräykset ovat samoja tai lähes samoja kuin voimassa olevassa kaavassa. Lautakunta katsoo näiden seikkojen perusteella, että kaavamuutoksessa noudatetaan myös perustuslain tasavertaisuusperiaatetta.

Luontevin tapa käyttää tontilla oleva rakennusoikeus on rakentaa rakennuksen pihan puolelle matala siipirakennus. Mikäli lisärakentamisen yhteydessä rakennetaan tontille toinen asunto, oleskelupihan jakaminen kahteen osaan onnistuu hyvällä suunnittelulla istutuksin tai aidoin. Muutosehdotuksen mukaan on mahdollista rakentaa toinen asunto myös erillisenä, kaksikerroksisena rakennuksena tontin etelärajaan kiinni. Tontin rajalla oleva muuri sekä piha-alueiden tasoerot ovat otettavissa lisärakennussuunnitelmissa huomioon. Asemakaavan muutosehdotukseen on nähtävilläolon jälkeen lisätty määräys, jonka mukaan naapurin puoleisessa seinässä ei saa olla ikkuna-aukkoja, kun rakennetaan lähemmäksi kuin 2 m naapurin rajasta.

As. Oy Calonin hallituksen puheenjohtaja xxxxxx xxxxxxxx (Lars Sonckin tie 1) vastustaa kaavamuutosta 13.4.2005 päivätyssä kirjeessään. Kaupunkisuunnitteluvirasto on Khn toimeksiannosta ryhtynyt toimenpiteisiin, jotka tähtäävät mitätöimään ylimmän päättävän elimen päätöstä. Tällaista menettelyä kutsutaan lakitieteessä shikaaniksi, eli rakennuslain normia on käytetty tietoisesti siihen kuulumattomaan tarkoitukseen.

Kirjoittaja kysyy, mitä tarkoitetaan, kun viraston esityksessä puhutaan maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Kulttuurihistoriallisen viittauksen osalta hän toteaa, että Kulosaaren huvilakaupungin alkuperäisinä periaatteina olivat isot pihat ja suuret yksittäiset rakennukset eikä lukuisilla taloilla täytetyt piha-alueet.

Yhtiöllä oli rakennuslupa, jonka perusteella on aloitettu rakentaminen, mutta rakentaminen keskeytyi varojen puutteessa. Poikkeusluvan osalta kyse on vanhaksi menneen rakennusluvan uusimisesta. Talon kaikki pääperiaatteet kattokulmista tiilijakoihin on tarkoitus säilyttää. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestys estää muun järjestelyn paitsi rakentamisen toinen kerros rakennuksen pohjoispuolelle. Kyseessä on alue, jolla rakennusneliöt ovat erittäin arvokkaita.

Kaavoittajalla ei ole mitään oikeutta kaavoittaa yksittäisiä piha-alueita ja osoittaa niille viheraluetta. Näin estetään kulku rakennukseen ja autojen pysäköinti pihalle. Rakennuspaikan osoittaminen tontin kaakkoisreunaan ei ole mahdollista johtuen yhtiön osakkeiden omistuksesta ja yhtiöjärjestyksestä. Määräys, joka mahdollistaa rakentamisen naapurin rajaan kiinni, rikkoo naapurien perusoikeutta 4 m:n etäisyysnormin osalta. Kaavaluonnoksen liitteenä oleva valokuva ei esitä kuin murto-osaa kyseisen tontin toisesta rakennuksesta ja sillä yritetään näin tietoisesti johtaa harhaan.

Kaupungin ylin päättävä elin on päättänyt poistaa alueen ja rakennuksen suojelusta lainvoimaisella päätöksellä eikä todellakaan mitään uutta ole ilmennyt. Tämän pitäisi olla selvä peruste, ettei tarvetta kaavamuutokselle ole.

Kirjoittaja pyytää lopuksi selvitystä niistä perusteista, millä osalliset on valittu, sekä kaavamuutosprosessiin johtaneiden päätösten tarkennettuja tietoja ja asiakirjoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että vuonna 2002 aloitetun kaavoitusprosessin tavoitteena on asemakaavan muuttaminen niin, että Kulosaaren huvila-alueen uudemman rakennuskannan suojelutarve tulee huomioon otetuksi. Kyseinen kohde esitettiin alun perin suojeltavaksi, koska rakennus edustaa aikakautensa parhaimmistoa Kulosaaressa. Sekä kaupunginmuseo että Uudenmaan ympäristökeskus ovat edellisen suojelukaavaprosessin yhteydessä lausunnoissaan esittäneet, että myös kaavasta poistetut kaksi kohdetta tulisi suojella. Kaupunkisuunnittelulautakunta toimii Khn antaman kehotuksen mukaan. Asemakaavanmuutos nro 11155 on johtanut oikeusprosessiin koskien suojelukohdetta osoitteessa Vähäniityntie 13 ja on tärkeätä, että kaikki esitetyt suojelukohteet käsitellään yhdenmukaisin perustein.

Lautakunta toteaa edelleen, että kun suojellaan moderneja, matalia yksittäisiä rakennuksia ja samalla säilytetään suhteellisen korkea rakennusoikeus, huvila-alueen alkuperäisestä ominaisuudesta (isot pihat ja suuret rakennukset) poiketaan paikallisesti ja tontille on sallittava useamman rakennuksen rakentaminen. Näin on kyseisellä tontilla myös tehty. Rakennuksen arkkitehtonisen arvon ja kaupunkikuvallisen aseman on tässä tapauksessa katsottu olevan painavimmat syyt suojelulle.

Lausunto yhtiön poikkeamishakemuksesta suojeltavaksi esitetyn rakennuksen korottamiseen on kaupunkisuunnittelulautakunnassa erillisenä asiana. Kaupunkisuunnitteluvirasto suhtautuu hakemukseen kielteisesti.

Tontin itäosaan on kaavaluonnoksessa merkitty istutettava suojelualue. Merkinnällä on haluttu säilyttää suojeltavan rakennuksen kaupunkikuvallisesti tärkeä ja onnistunut kadunpuoleinen edusta kallioineen, portaineen ja istutuksineen. Huomautuksen johdosta suojeltavaa aluetta on kaavaehdotuksessa pienennetty Lars Sonckin tien kohdalla, jolloin tähän kohtaan voidaan lisärakentamisen yhteydessä lisätä kaavan vaatimat autopaikat.

Tontilla on jäljellä käyttämätöntä rakennusoikeutta 74 k-m². Rakennusoikeus voidaan käyttää tontilla täysmääräisesti suojelumerkinnästä huolimatta. Tontin eteläkulmassa rakentaminen on sallittu tontin rajaan kiinni. Kyseistä merkintää on käytetty Kulosaaren huvila-alueella niillä tonteilla, joilla rakennusoikeuden sijoittaminen 4 m:n etäisyydelle tontin rajasta on muutoin vaikeaa. Myös olemassa olevien rakennusten vähäinen lisärakentaminen on mahdollinen vaihtoehto kaavaehdotuksen puitteissa.

Kaavaluonnoksen ohella lähetettyjen valokuvien tarkoitus ei ole ollut esittää harhaanjohtavia tietoja tonteista, vaan niiden avulla on haluttu näyttää osallisille, mistä kohteista on kysymys.

As. Oy Calonille on kaupunginkanslian toimesta lähetetty pyydetyt lisäselvitykset.

Viranomaisyhteistyö

Kaupunkimuseoon on oltu yhteydessä kaavan valmistelun yhteydessä eikä kaupunginmuseolla ole huomauttamista kaavamuutosratkaisusta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 7.10.–7.11.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kaupunginmuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus Asunto Oy Caloni (tontti 42024/5, Lars Sonckin tie 1) esittää 12.10.2005 päivätyssä muistutuksessaan, ettei kaavamuutosehdotusta hyväksyttäisi. Muistutuksen liitteenä on myös 20.9.2005 päivätty vastine kaupunkisuunnittelulautakunnan 1.9.2005 antaman lausunnon johdosta, jota pyydetään käsittelemään myös muistutuksena.

Tontilla olevat rakennukset on jo kerran vapautettu suojelusta. On olemassa kaupungin ylimmän päättävän elimen yksiselitteinen lainvoimainen päätös suojelun poistamisesta. Nyt kuitenkin tahot, joita päätös ei miellytä, ovat saattaneet asian vireille.

Tontille oli vähäiselle määrälle toiseksi kerrokseksi voimassa ollut rakennuslupa, joka meni vanhaksi 1990-luvun yleisestä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Tontilla on suoritettu päärakennuksen rakentamisen jälkeen 1950-luvulla kolmen rakennusluvan nojalla huomattavaa rakentamista. Arkkitehtoninen tilanne ei enää vastaa alkuperäistä. Julkisivu Risto Rytin tielle on jo täysin muuttunut, kun rakennuksen pohjoispuolelle on rakennettu sisääntulotasot ja ovi. Lisäksi vesi, viemäri ja lämpö on vedetty rakennetun kohteen sisälle.

Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöstä viraston edustajat kävivät itse paikalla neuvottelemassa. Samalla yhtiön puolesta ehdotettiin, että harjakorkeutta alennettaisiin 0,5 m. Tämä varmistaisi sen, ettei korotus näkyisi Lars Sonckin tielle eikä Kulosaarentielle, koska uusi vuonna 1991 rakennettu rakennus peittää korotuksen.

Ne yhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat kyseisten rakennusneliöiden käyttöön, antavat oikeuden rakentaa vain kyseiseen kohtaan rakennuksen länsireunalle. Yhtiöjärjestyksessä on tarkkaan määrätty myös mitä maa-alueita tontilla osakkeet oikeuttavat hallitsemaan.

Rakennusten kokojen osalta muistuttaja pyytää ottamaan huomioon, että tontin eteläpuolella on n. 1 000 m²:n kokoinen nelikerroksinen rakennus, itäpuolella 2 000 m²:n kokoinen rakennus, pohjoispuolella n. 500 m² suojeltu rakennus ja lännessä pari vuotta sitten valmistunut kolmikerroksinen 490 m² rakennus. Ympäristössä on siis perinteisesti suosittu kookkaita rakennuksia.

Asianosaisia kuulematta on jatkettu rakennuskieltoa tontilla ja vielä kahdella vuodella. Tämä on kohtuutonta. Vuosikausia kestäneet prosessit aiheuttavat huomattavaa vahinkoa, mikäli jo kerran saanutta rakentamista ei voida toteuttaa yksityisellä tontilla. Normeja, jotka puuttuvat perustuslailliseen yksityisomaisuuden suojaan, on tulkittava suppeasti ja sovellettava harkiten. Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 kohta käsittelee maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Myös tämä laki on tulkittava suppeasti.

Ehdotuksessa osoitettu mahdollinen rakennuksen paikka, jossa ei saa olla ikkunoita etelään tai länteen, tuhoaa sinänsä Irma ja Matti Aaltosen suunnitteleman pihan. Ehdotus lisätä autopaikkoja itäreunalle pilaisi Lars Sonckin tien puoleisen julkisivun ja rakennuksen edustan, jota aikoinaan suunniteltiin sopusuhtaiseksi pitkään ja hartaasti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.2.2006) mm., että vuonna 2002 aloitetun kaavoitusprosessin tavoitteena on asemakaavan muuttaminen niin, että Kulosaaren huvila-alueen uudemman rakennuskannan suojelutarve tulee huomioon otetuksi. Kyseinen kohde esitettiin alun perin suojeltavaksi, koska rakennus edustaa aikakautensa parhaimmistoa Kulosaaressa. Sekä kaupunginmuseo että Uudenmaan ympäristökeskus ovat edellisen suojelukaavaprosessin yhteydessä lausunnoissaan esittäneet, että kaavasta poistetut kaksi kohdetta tulisi suojella.

Kvsto hyväksyi 23.6.2004 asemakaavan muutoksen nro 11155, josta kohteet oli poistettu kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä. Khs kehotti Kvston hyväksymispäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään uudelleen asemakaavan muuttamisen koskien näitä kahta tonttia ja selvittämään tässä yhteydessä, onko suojelumääräysten poistamiselle olemassa maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvia hyväksyttäviä syitä vai tulisiko myös ao. tontit saattaa suojelukaavan piiriin.

Rakennuksen pihan puolelle myöhemmin tehdyt muutokset tai ulko-oven ja sisääntulotasojen lisääminen talon pohjoisjulkisivuun eivät ole esittelijän käsityksen mukaan muuttaneet rakennuksen arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia laatutekijöitä siinä määrin, että rakennuksen suojelutarve poistuisi. Määräys sr-2 sallii rakennuksen kunnostamisen ja rakennusta voi myös laajentaa, kunhan lisärakentaminen toteutetaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Suunnitellun korotuksen alentaminen 0,5 m:llä ei poistaisi sitä tosiasiaa, että suojeltavaksi esitetyn rakennuksen horisontaalinen ja ajan arkkitehtuurille tyypillinen perusilme häviäisi lisäkerroksen rakentamisella osalle rakennusmassaa.

Lautakunta ei myöskään näe asunto-osakeyhtiön sisäisiä omistussuhteita maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena perusteluna poistaa arvokkaan rakennuksen suojelumerkintä. Asemakaavan määräykset ovat tonttikohtaisia, ja tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden käytöstä on sovittava asunto-osakeyhtiössä erikseen.

Monet rakennukset kohteen lähiympäristössä ovat kohtalaisen isoja, vaikkakin niiden kerrosalat todellisuudessa alittavat reilusti muistutuksessa ilmoitetut arviot. Tontin eteläpuolella oleva suojeltu asuin- ja liikerakennus on 706 k-m²:n kokoinen, vastakkaisessa korttelissa tontin itäpuolella on 1 643 k-m² kokoinen rakennus (Irakin suurlähetystö) ja katuristeyksen pohjoispuolella n. 400 k-m²:n suojeltu rakennus. Tontin länsipuolella pari vuotta sitten valmistuneen rakennuksen kerrosala on rakennusluvan mukaan 374 k-m². Kulosaaren huvila-alueella suojelukaavojen periaatteena uuden, täydentävän rakentamisen osalta on ollut, että yhden rakennuksen kerrosalalle on tontilla määrätty enimmäisraja. Tämä enimmäisraja 320 k-m² on ollut voimassa muistuttajan tontilla ja neljällä korttelin muulla tontilla jo 1980-luvusta lähtien, eikä määräyksen poistamiselle suojelutavoitteiden valossa ole nähty mitään tarvetta.

Muistuttaja on valittanut rakennuskieltopäätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa asian käsittely on kesken. Tällä kysymyksellä ei ole merkitystä asemakaavaehdotuksen käsittelyn kannalta.

Kaavaehdotuksen osoittama rakentamismahdollisuus piha-alueelle tontin eteläkulmassa perustuu ajatuksena Irma ja Matti Aaltosen alkuperäiseen asemapiirustukseen, jossa kyseiseen kohtaan oli suunniteltu piharakennus. Kyseinen kohta ei kuitenkaan ole ainoa paikka, johon lisärakennusoikeutta voidaan sijoittaa. Vaihtoehtoisesti kaava mahdollistaa suojellun rakennuksen laajentamisen eteläsuuntaan pidentämällä makuuhuonesiipeä. Asemakaavaluonnoksesta poistettiin osa rakennuksen edustan suojelualueesta, jotta kaavan pysäköintinormin mukaiset autopaikat pystyttäisiin sijoittamaan tontille.

Näiden seikkojen perusteella lautakunta katsoo, että muistutus ei anna aihetta muuttaa asemakaavan muutosehdotusta. Lautakunta toteaa vielä, etteivät jäljempänä selostetut lausunnot anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Lausunnot Kaupunginmuseo mainitsee (14.11.2005) mm., että asemakaavan muutoksen tavoitteeksi on asetettu kyseisillä tonteilla olevien, vuoden 2002 rakennusinventoinnissa arvokkaiksi arvioitujen omakotirakennusten suojeleminen asemakaavamerkinnällä sr-2. Kaavoitusperiaatteet ovat samat kuin asemakaavan muutoksessa nro 11155, jossa suojeltiin Kulosaaren huvila-alueen arvokkainta rakennuskantaa 1940–1960-luvuilta.

Kaupunginmuseo on 10.4.2003 antamassaan lausunnossa todennut, että sekä Kulosaarentie 7:ssä sijaitseva talo vuodelta 1956 että Lars Sonckin tie 1:ssä sijaitseva rakennus vuodelta 1960 tulee suojella asemakaavassa merkinnällä sr-2. Nämä arkkitehtien Irma ja Matti Aaltonen suunnittelemat talot ovat arkkitehtuuriltaan ja rakennushistorialtaan merkittäviä. Kulosaarentie 7:n arvo liittyy rakennuksen arkkitehtoniseen laatuun ja sen rakennushistorialliseen merkitykseen. Valkoisella rappauksella jäsennöityine puhtaaksimuurattuine julkisivuineen, loivine harjakattoineen ja taidokkaine detaljeineen rakennus selkeäpiirteisyydessään edustaa erinomaisesti rakentamisaikakauttaan ja on myös hyvin säilynyt. Lars Sonckin tie 1:n arkkitehtoninen arvo koostuu pitkälti samoista elementeistä kuin Kulosaarentie 7:n. Taidokkaasti korkealle kallion päälle istutettu rakennus edustaa laadukkainta 1950- ja 1960-luvun vaihteen omakotitaloarkkitehtuuria Kulosaaressa. Näkyvällä paikalla, kolmen tien risteyksessä sijaitsevana sillä on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys. Kaupunginmuseo pitääkin tärkeänä, että myös rakennuksen taidokkaasti terassoitu etupiha on merkitty säilytettäväksi alueeksi.

Edellä mainitun lausunnon antamisen jälkeen kaupunginmuseon tietoon ei ole tullut mitään sellaisia uusia seikkoja, jotka olisivat alentaneet nyt asemakaavamuutoksen kohteena olevien tonttien ja rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja ja siten suojelutarvetta. Näin ollen museo katsoo, että kyseiset rakennukset tulee suojella merkinnällä sr-2. Museo puoltaa kaavamuutosehdotuksen hyväksymistä.

Uudenmaan ympäristökeskus mainitsee (17.11.2005) mm., että se esitti edellisen kaavoitusprosessin yhteydessä, että kohteet osoitteissa Lars Sonckin tie 1 ja Kulosaarentie 7 tulisi kohteiden suojeluarvojen ja maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun perusteella suojella asemakaavalla. Rakennusten suojeluarvot ovat pysyneet entisellään.

Ympäristökeskuksen mielestä kaava esitetyssä muodossa turvaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvot.

Khs toteaa, että pääosan Kulosaaren uudemmasta arvokkaasta rakennuskannasta suojellut asemakaavan muutos nro 11155 kuulutettiin voimaan 25.2.2005 ennen lainvoimaisuutta Khn 15.11.2004 tekemän päätöksen perusteella, koska kaavasta tehtiin vain yksi yhteen tonttiin kohdistuva valitus.

Valitus kohdistui tonttiin 42031/5, jonka omistaa xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesä. Valittaja vaati tontin suojelumerkinnän poistamista viitaten mm. juuri maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimukseen suhteessa niiden tonttien omistajiin, joiden tontit kaupunkisuunnittelulautakunta poisti kaavaehdotuksesta (tontti 42024/5, Lars Sonckin tie 1 ja 42013/9, Kulosaarentie 7).

Tilanne oli kaavan nro 11155 päätöstilanteessa tavanomaisesta poikkeava: lautakunta ei ainoastaan poistanut suojelumerkintöjä kyseisiltä tonteilta – jolloin Khs ja Kvsto olisivat voineet mahdollisesti ne palauttaa kaavaan sitä hyväksyessään – vaan lautakunta rajasi kyseiset tontit kokonaan kaavaehdotuksen ulkopuolelle. Khlle ei siten tehty lainkaan kaavaehdotusta koskien kyseisiä tontteja. Tässä vaiheessa asian esittelijä katsoi, että koska kysymyksessä oli laaja kokonaisuus, jossa koko kaavan palauttamisesta lautakunnan uuteen valmisteluun olisi seurannut muiden tonttien kaavan voimaantulon osalta huomattavaa viivytystä, oli tarkoituksenmukaisinta saattaa Kvston päätettäväksi ensin tämä laajempi kokonaisuus ja palata sen jälkeen uudelleen kaavasta ulos rajattujen tonttien kaavan muutokseen.

Menettely tuntui perustellulta myös sen vuoksi, että lautakunta ei perustellut kyseisten tonttien ulosrajaamista millään tavalla. Khs kuitenkin ilmoitti syntyneestä tilanteesta valtuustolle ja totesi, että kaava-asiaa täytäntöön pantaessa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotetaan uudelleen tarkastelemaan kaavasta ulos rajattujen tonttien tilanne maankäyttö- ja rakennuslain säännösten valossa.

Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi xxxxx xxxxxxxxxxx kuolinpesän valituksen ja pysytti Kvston päätöksen voimassa kaavan nro 11155 osalta. Samoin teki korkein hallinto-oikeus katsoessaan, että kaavasta pois jätettyjen tonttien kaavamuutos voidaan tehdä myös erillisenä ratkaisuna. Äänestyksessä vähemmistöön jääneiden jäsenten mielestä asemakaavan muutos olisi tullut palauttaa jo ennen valtuuston päätöstä uuteen valmisteluun, jotta olisi voitu varmistaa kaikkien samassa asemassa olevien maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Tontin 42031/5 osalta kaava on kuulutettu voimaan 24.2.2006, jolloin kaava kokonaisuudessaan on saanut lainvoiman.

Khs toteaa lisäksi, että nyt käsittelyssä oleva kaava on valmisteltu varmistaen vielä uudelleen mikä on tonteilla 42024/5 ja 42013/9 sijaitsevien rakennusten suojeluarvo verrattuna muihin kaavassa nro 11155 suojeltuihin kohteisiin. Saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella myös nämä kohteet tulisi suojella. Suojelua perustelee tämän lisäksi Kulosaaren huvila-alueen tonttien kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia sisältävien tonttien maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus, joka edellä esitetyistä syistä ei kaikilta osin toteutunut vielä asemakaavan nro 11155 hyväksymisen yhteydessä.

Vielä Khs toteaa, että se päätti 12.9.2005 jatkaa nyt kysymyksessä olevien tonttien 42013/9 ja 42024/5 rakennuskieltoaikaa 15.10.2007 saakka. Asunto Oy Caloni valitti Khn päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen ja vaati, että päätös kumotaan. Lisäksi asunto-osakeyhtiö vaati päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi 18.11.2005 välipäätöksessään Khn päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen ja korkein hallinto-oikeus teki samoin 14.2.2006.

Lopuksi Khs toteaa, että Asunto Oy Caloni on valittanut myös Khn 24.10.2005 tekemästä kielteisestä päätöksestä poikkeamislupa-asiassa Helsingin hallinto-oikeuteen, joka ei vielä ole ratkaissut asiaa.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 42. kaupunginosan korttelin nro 42013 tontin nro 9 ja korttelin nro 42024 tontin nro 5 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 16.6.2005 päivätyn piirustuksen nro 11422 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11422 (Kulosaaren tontit 42013/9 ja 42024/5)
	Liite 2	Valokuvat suojelukohteista (Kulosaaren tontit 42013/9 ja 42024/5)

17

MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47188 - 47195 YM. ALUEIDEN (KONTULAN PIENTALOALUEEN ETELÄOSA) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11427)

Khs 2005-1600

47. kaupunginosan (Mellunkylän) kortteleiden nro 47188–47195, korttelin nro 47196 tonttien nro 6–8 ja 12 ja korttelin nro 47197 sekä katualueiden asemakaavan muutosehdotus.

Aluetta rajoittavat mm. Kontulan kelkkapuisto, Ranckenintie, Häklintie ja Myllypuron voimalaitoksen suojaviheralue.

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa Kontulan pientaloalueen eteläosa säilyy erillispientalojen korttelialueena (AO). Tonttitehokkuus nostetaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Asemakaavan muutoksessa rajoitetaan asuntojen lukumäärää ja tontin minimikokoa.

Jotta uudet rakennukset soveltuvat nykyiseen omakotimaiseen ympäristöön, kaavassa on rakennusten kokoa, korkeutta, julkisivuja ja katon harjaa koskevia määräyksiä. Myös rakennusten sijoittamista tonteille, pihojen pinnoitusta, aitaamista sekä kadunvarsien istuttamista ohjataan määräyksin.

Alueen omakotitaloista esitetään 36 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojeltavaksi siten, että niitä saa korjata ja laajentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla, mutta niitä ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.

Vuorovaikutusprosessin yhteydessä osa maanomistajista vastusti rakennusten suojelua. Tehokkuusluvun nostaminen herätti jonkin verran vastustusta. Alueen liikenteen lisääntyminen ja tulevat liikennejärjestelyt ovat huolenaihe.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.5.2005) mm., että tontin 47193/7 omistaja 3.9.1999, tontin 47191/9 omistajat 31.7.2001 ja tontin 47188/6 omistaja 15.9.2001 ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku e = 0.20 nostetaan e = 0.25:ksi. Koska Kontulan pientaloalueen eteläosan asemakaava on rakennussuojelun kannalta vanhentunut, katsottiin tarkoituksenmukaiseksi tehdä koko alueelle asemakaavan muutos.

Lähtökohdat

Asemakaava

Alueella on voimassa asemakaava nro 9030 (vahvistettu 3.2.1987). Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta. Yhteenlaskettu rakennusoikeus tonteilla on 30 868 k-m².

Rakennuskiellot

Khs päätti 17.2.2003 määrätä Kontulan pientaloalueen eteläosan rakennuskieltoon asemakaavan muuttamiseksi siten, että myös alueen suojeluarvot otetaan huomioon. Rakennuskieltoa on jatkettu 17.2.2007 saakka.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kontulan pientaloalueen eteläosan rakennusoikeus- ja suojeluselvityksessä (arkkitehdit Kristina Karlsson ja Markku Hedman, 2002) tutkittiin mahdollisuuksia nostaa alueen tonttitehokkuus voimassa olevan kaavan sallimasta e = 0.20:sta enintään e = 0.25:een. Lisäksi tehtävänä oli selvittää rakennusten ja rakennetun ympäristön suojelutarve ja ‑mahdollisuudet.

Selvityksessä inventoitiin alueen rakennuskantaa, selvitettiin rakennussuojelutarvetta ja arvioitiin alustavasti tonttitehokkuuden nostomahdollisuutta. Inventointityön yhteydessä kaikki ennen vuotta 1970 rakennetut asuinrakennukset on arvotettu arkkitehtonisten, historiallisten ja ympäristöllisten arvojen mukaisesti. Selvityksen suojelusuositus koski 32 jälleenrakennuskauden asuinrakennusta.

Maanomistus

Tontit ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta tontteja 47194/15, 47195/10–13 ja 47196/6, jotka ovat kaupungin omistuksessa, mutta pysyvästi vuokrattuina. Kaupunki omistaa katualueet.

Rakennettu ympäristö

Alue on ilmeeltään kirjavaa ja ajallisesti useissa eri vaiheissa toteutunutta omakotialuetta. Rakennusten massoittelu, käytetyt kattomuodot ja julkisivumateriaalit vaihtelevat tonteittain. Asuntojen lukumäärä tonteilla on yleensä yksi.

Alueen pinta-ala on 14 ha. Alueella on 122 tonttia, joiden pinta-alat ovat 440–4 209 m². Keskimääräinen tonttikoko on n. 1 000 m². Alue on vajaasti rakennettu, sillä nykyisestä rakennusoikeudesta on käytetty 69 %.

Luonnonympäristö ja maisema

Alueella on paikoin suuriakin korkeuseroja ja jyrkkiä rinteitä. Toisaalta osa tonteista sijaitsee lähes tasaisella maalla. Alueelle on ominaista runsas kasvillisuus ja vaihtelevat maastonmuodot. Katujen ilme on vehreä, sillä katuja reunustavat puut, pensaat ja erilaiset aidat.

Suojelukohteet

Alueella on 55 asuinrakennusta, jotka on rakennettu jälleenrakennuskaudella ennen vuotta 1960. Alueella on paikoitellen säilynyt pieniä jälleenrakentamiskaudella toteutettuja asuintalojen ryhmiä, joissa talot kuitenkin ovat ulkomuodoltaan erilaisia. Peruskorjauksen yhteydessä monia rakennuksia on laajennettu tai muutettu.

Alueella suoritetun inventoinnin jälkeen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on neuvotellut rakennusten suojelusta kaupunginmuseon edustajan kanssa. Edellytys rakennuksen asemakaavalliselle suojelulle on, että rakennus on näkyvällä paikalla ja/tai kuuluu suojeltavien rakennusten ryhmään. Rakennuksen tulee edustaa hyvin oman aikansa rakentamistapaa, ja jos sitä on laajennettu tai muutettu, muutokset on tehty rakennuksen tyyliin soveltuvalla tavalla.

Alueella on ollut ensimmäisen maailmansodan taisteluhautoja ja tulipesäkkeitä. Linnoituslaitteet ovat kuitenkin hävinneet lähes kokonaan. Joitakin yksittäisiä tuliasemia ja taisteluhautoja on vielä jäljellä tonteilla 47189/11 ja 12.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alue on yhdyskuntateknisen huollon verkostojen piirissä. Alueen halki kulkee kaksi maanalaista tunnelia, joiden kohdalla kalliota ei saa louhia siten, että tunnelille aiheutuu haittaa.

Ympäristöhäiriöt

Humikkalantien henkilö- ja linja-autoliikenne aiheuttavat jonkin verran melua lähialueelle. Humikkalantien nykyinen liikennemäärä on n. 850 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ennuste vuodelle 2020 on 2 500 ajoneuvoa, jos tien läpiajokielto poistetaan.

Alueen eteläosaan Häklinkujan alueelle kulkeutuu Myllymestarintieltä melua. Nykyisessä asemakaavassa oleva Myllypuron liittymän melusuojaus tarkistetaan Myllypuron keskuksen itäosan uudelleen kaavoituksen yhteydessä.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehokkuusluvun nostaminen luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 ja ympäristön kannalta arvokkaan rakennuskannan suojelu.

Asemakaavan muutosehdotus

Erillispientalojen korttelialueet (AO)

Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontti on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vähintään 450 m².

Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä asemakaavamääräystä ei sovelleta laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen 17.2.2003.

Mikäli rakennus on pituudeltaan yli 13 m, se on jaettava pienempiin yksiköihin porrastaen tai muulla vastaavalla tavalla. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla peittomaalattu lautaverhous tai rappaus. Rakennuksen kattomuodon tulee olla pulpetti- tai harjakatto. Kattokaltevuuden tulee 1 ½–2-kerroksisissa rakennuksissa olla 1:2–1:3 ja yksikerroksisissa osissa 1:3–1:4.

Samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta. Tonttia ei kadun puolelta saa aidata muutoin kuin pensasaidoin tai pensasaidoilla peitetyin matalin verkkoaidoin. Pihateitä ei saa päällystää kovin pintamateriaalein, kuten asfaltilla tai betonikivin. Katujen reunaan on merkitty 4 m leveä istutettava alueen osa.

Suojelukohteet

Alueen omakotitaloista esitetään 36 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojeltavaksi sr-3-merkinnällä: "Ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen laajennukset ja ulkoasua koskevat muutokset ja korjaukset tulee tehdä rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla."

Tonteilla 47189/11 ja 12 ovat ensimmäisen maailmansodan linnoituslaitteet, jotka on merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue (sm).

Maaperän rakennettavuus

Alueen maasto kohoaa luoteeseen. Alue on pääosin kitkamaata, jossa kallio on paikoitellen lähellä maan pintaa. Alueen itäosassa on hiekka-aluetta, jonka alla on savikerroksia. Tällä osalla aluetta rakennusten perustuksiin ja pohjaveden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Ympäristöhäiriöt

Myllymestarintietä lähinnä olevilla tonteilla sekä 20 m lähempänä Humikkalantien ja Klamintien katualuetta on liikennemelulle alttiina olevien asuin- tai työhuoneen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan oltava vähintään 30 dB.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Alueen ilme muuttuu vähitellen tiiviimmäksi, mutta alue säilyy omakotialueena. Asemakaavan muutoksen ansiosta tontteja jaettaneen, joten omakotitalojen määrä alueella kasvaa. Suojeltavaksi esitetyt jälleenrakennuskauden rakennukset säilyvät alueella, joskin niitä joudutaan peruskorjaamaan.

Toteutus Alueen lisärakentaminen tapahtuu hitaasti yksityisten maanomistajien haluamassa tahdissa.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet kolme tontinomistajaa vuonna 1999 ja vuonna 2001.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 9.9.2002). Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2004 kaavoituskatsauksessa.

Osallisille lähetettiin asemakaavan muutosluonnos ja luonnos sr‑3‑rakennusten korjausohjeesta (kirje päivätty 15.11.2004).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos sekä muuta valmisteluaineistoa on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa, Kontulan kirjastossa ja Myllypuron lehtisalissa 22.11.–17.12.2004. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 29.11.2004.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon kanssa.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut 13 mielipidekirjettä asemakaavan muutosluonnoksesta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Suojelurakennusten korjaussuositus on asemakaavan muutoksen selostuksen liitteenä.

Yleisötilaisuudessa 29.11.2004 oli 14 osallistujaa ja tärkeimmiksi kysymyksiksi nousivat seuraavat: miksi rakennuksia halutaan suojella, mitä suojelu käytännössä tarkoittaa, voiko suojelun purkaa, miksi tehokkuutta on tarkoitus nostaa sekä alueen tulevaisuuden liikennejärjestelyt. Näihin on annettu vastaukset saapuneiden kirjeiden yhteydessä.

xxx xxxxxx ja xxxxxx xxxxxxxx kannattavat tehokkuusluvun nostamista e = 0.25:een.

xxxxx ja xxxxx xxxxxxxxx vastustavat omistamansa rakennuksen suojelua, koska rakennuksessa on rakennusteknisiä vikoja. Sokkeli on lähellä maanpintaa ja aiheuttaa liikettä piippuun nähden. Talossa on routavaurioita. Ummehtunut tuoksu aiheuttaa nuhaa ja yskää. Korjauskustannukset olisivat kohtuuttomat eikä asunto täytä asumisterveydeltään nykyisiä standardeja.

xxxxx xxxxxxxx vastustaa omistamansa rakennuksen suojelua. Alun perin erittäin huonokuntoista rakennusta on jo muutettu olennaisesti. Uutta parveketta varten on jo saatu rakennuslupa. Uudet ikkunapuitteet, ovet ja kaiteet on jo tilattu. Hän myös viittaa naapurirakennukseen, jossa ei ole suojelumerkintää "liikaa korjattuna".

xxxxx xxxxx vastustaa äitinsä xxxxx xxxxxxx omistaman rakennuksen suojelua. Pula-aikana tehty rakennus on jätelaudoista eikä rakennusta ole pidetty kunnossa. Kivijalka on ohut ja rapautunut vesivahinkojen takia. Rakennuksessa on myös halkeamia.

xxxxx xxxxxxxxxx vastustaa omistamansa rakennuksen suojelua, koska rakennus ei ole enää alkuperäisen näköinen ulkoapäin. Lisäksi hän vetoaa rakennuksen epäkäytännöllisyyteen. Suullisesti hän on vedonnut myös rakennuksen huonoon kuntoon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa neuvoteltuaan kaupunginmuseon edustajan kanssa, että tonteilla 47190/9, 22 ja 24 sekä 47191/2 olevia rakennuksia koskevat suojelumerkinnät on poistettu asemakaavan muutosehdotuksesta rakennuksen huonokuntoisuuden tai rakennuksessa tehtyjen historiallista arvoa heikentävien muutosten vuoksi.

xxxx ja xxxxx xxxxx vastustavat omistamansa rakennuksen suojelua, koska tontti on niin pieni, ettei toista uudisrakennusta ole mahdollista rakentaa. Mikäli rakennusta ei suojella, niin myöhemmin voisi rakennuksen tilalle rakentaa paritalon.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontin 47189/15 pinta-ala on 600 m². Tontin koko rakennusoikeus on käytetty. Alkuperäisestä tilasta on lohkottu myös tontti numero 47189/14 eli "suojelutalolle" on jo muodostettu oma tontti. Suojelumerkinnän poistamiseen ei ole perusteita, koska Olli Wikstedtin suunnittelema vuonna 1956 rakennettu hyväkuntoinen asuinrakennus on alueen vanhimpia rakennuksia ja näkyvällä paikalla.

Xxx xxxxx ja Xxxxxx xxxxxxxx mainitsevat mm., että heidän asuintalosta on suojeltavaksi esitetty ns. alkuperäistä osaa, mitä he vastustavat seuraavilla perusteilla:

Suojeltavaksi esitetty rakennuksen osa on sisältä osin remontoitu ja muutettu oleellisesti siten, ettei alkuperäisessä rakennuksen osassa ole lainkaan peseytymis- tai wc-tiloja. Nämä tilat on rakennettu laajennukseen, joka tyyliltään on oleellisesti poikkeava. Asuntoon on esitettyjen korjausohjeiden vastaisesti vaihdettu alumiinikehyksiset ikkunat. Vaateet rakennuksen lisäeristämiselle edellyttävät ulkopuolista lisäeristystä, joka mahdollistaisi myös rakenteessa havaittujen vikojen samanaikaisen korjauksen.

Suojeltavaksi esitettyjen rakennusten joukossa on huomattava määrä alkuperäisasussaan olevia, kokonaisia ja yhteneviä rakennuksia edustamaan suojelun tavoittelemia tarkoitusperiä.

Kaukoset vastustavat tehokkuusluvun nostamista umpikujamaisen Häklinkujan sisäosuudella, koska lisääntyvä asutus tuo lisääntyvää autokantaa. Jo nykyisellään osa autoista on satunnaisesti kadulle pysäköitynä haitaten myös huoltoajoneuvojen liikennettä. Tehokkuusluvun nostaminen niille tonteille, joille lisärakentamista ei puutarhamaista maisemaa täysin tuhoamatta voida sijoittaa, on vain rahastusta kasvavan kiinteistöveron kautta.

Mikäli kuitenkin tehokkuuslukua päätetään nostaa, he ehdottavat kujan alueelle pysäköintirajoituksia, joilla tuetaan tienpidon ja turvallisen kulkemisen onnistumista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontilla 47197/16 sijaitsevaa vuonna 1946 rakennettua rakennusta on myöhemmin laajennettu ja osittain muutettu mielipiteessä esitetyllä tavalla. Suojelumerkinnällä sr-3 ei haluta estää rakennusten laajentamista eikä muuttamista, mikäli se tapahtuu rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto katsoo neuvoteltuaan kaupunginmuseon kanssa, että rakennuksessa suojeltavaksi merkityssä osassa tehdyt muutokset eivät ole niin suuria, että ne heikentäisivät olennaisesti rakennuksen historiallista arvoa. Rakennuksen laajennusosa eroaa tyyliltään vanhasta osasta ja edustaa nykyaikaista rakennustapaa ja tekniikkaa.

Kaava-alueella ei ole enää jäljellä yhtenäisiä jälleenrakennuskauden rakennusryhmiä. Korttelissa 47197 on kuitenkin yhdeksän suojeltavaksi esitettyä rakennusta, jotka kaupunkikuvassa muodostavat ryhmän. Tontilla 16 oleva rakennus kuuluu olennaisesti kyseiseen Häklinkujan rakennusryhmään, joten suojelumerkinnän poistaminen ei ole perusteltua.

Mielipiteessä vastustetaan tehokkuusluvun nostamista umpikujamaisella Häklinkujalla lisääntyvän autokannan vuoksi ja esitetään Häklinkujan kadunvarsipysäköinnin estämiseksi alueelle pysäköintirajoituksia. Rakennusoikeuden vähäinen lisäys nykyiseen asemakaavaan verrattuna ei vaikuta liikenteen määrään. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on lähettänyt tämän kirjeen edelleen tiedoksi viraston liikennesuunnitteluosastolle mahdollisia toimenpiteitä varten.

xxxxx xxxxx-xxxxxxxx ja xxxx xxxxxxxx vastustavat sekä tehokkuusluvun nostamista että omistamansa rakennuksen suojelua ja kysyvät, millä perusteella suojelurakennukset on valittu. He kritisoivat erityisesti korjausohjeita, jotka rajaavat turhaan toteutusvaihtoehtoja.

He vastustavat tehokkuusluvun nostamista, koska se nostaa kiinteistöveroja ja pakottaa toisen rakennuksen rakentamiseen samalle tontille. Tämä heikentää alueen ja rakennusten suojeltavia arvoja ja on selvästi ristiriidassa suojelun kanssa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tehokkuusluku e = 0.25 on sopiva yhden tai kahden perheen omakotitalojen rakentamiseen. Tällä tehokkuudella tonteille jää vielä rakentamisen jälkeen riittävästi piha-aluetta, mikäli koko rakentaminen ei tapahdu yksikerroksisena. Enintään hiukan yli viidennes tontista voidaan käyttää rakennusten rakentamiseen.

Rakennusoikeuden lisäys lukuun e = 0.25 ei suinkaan pakota eikä aina edes mahdollista toisen asuinrakennuksen rakentamista tontille. Tonttikohtainen rakennusoikeuden lisäys alueella on keskimäärin 50 k-m². Myös kiinteistöveron nousu vastaa vain tätä kerrosalan lisäyksen osuutta verosta. Rakennusoikeuden lisäys antaa kuitenkin useilla tonteilla mahdollisuuden toisen omakotitalon rakentamiseen, mikäli tontilla on nykyisin jäljellä riittävästi rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden lisäystä voi käyttää myös nykyisen rakennuksen laajentamiseen.

Suojeltavaksi ehdotetut rakennukset on valittu alueella tehdyn inventoinnin jälkeen. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on neuvotellut ja tehnyt maastokäyntejä kaupunginmuseon kanssa suojeltavien rakennusten valitsemiseksi. Edellytys rakennuksen asemakaavalliselle suojelulle on, että rakennus on näkyvällä paikalla ja/tai kuuluu suojeltavien rakennusten ryhmään. Rakennuksen tulee edustaa hyvin oman aikansa rakentamistapaa, ja jos sitä on laajennettu tai muutettu, niin muutokset on tehty rakennuksen tyyliin soveltuvalla tavalla.

Tontilla 47188/7 oleva vuonna 1950 rakennuttu asuinrakennus on alueen vanhimpia rakennuksia. Se on hyvin säilynyt ja ajalleen tyypillinen. Rakennus kuuluu Häyhäntien ja Raussintien suojelurakennusten ryhmään, joten suojelumerkintä on perusteltu.

Korjausohjeen tarkoituksena on vähentää rakennussuojelua koskevia ennakkoluuloja sekä auttaa jälleenrakennuskaudelta olevan rakennuksen omistajaa peruskorjauksen suunnittelussa. Korjausohje on tarkoitettu myös suositukseksi rakennuslupaviranomaisille, ja heiltä on saatu ohjeista kommentit. Jatkossa olisi syytä tutkia tarkemmin myös uusien materiaalien ja rakennusmenetelmien soveltuvuutta näiden rakennusten korjaamiseen. Tämä olisi kuitenkin niin laaja työ, että se vaatisi talonrakentamiseen liittyvien eri tahojen yhteistyötä. Tämän kaavamuutoksen yhteydessä on ollut mahdollista laatia vain periaatteellinen suositus korjausohjeiksi.

xxxxx xxxxxxx vastustaa omistamansa rakennuksen suojelua. Rakennus ei ole rintamamiestalo vaan siporeksista. Ikkunat ovat alumiinikehyksissä ja kuisti on lahonnut. Hän haluaisi parantaa taloa, jos ei tulisi rajoituksia. Alue on epäyhtenäinen, uutta ja vanhaa on sekaisin. Hän ei ymmärrä suojeluperustetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontilla 47191/4 oleva vuonna 1955 rakennettu Eino Liljan suunnittelema asuinrakennus on hyvin säilynyt ja ajalleen tyypillinen. Kuisti on rakennettu mahdollisesti myöhemmin. Rakennus kuuluu Häyhäntien ja Raussintien suojelurakennusten ryhmään.

Lautakunta viittaa rakennusten suojeluperusteista ja korjausohjeesta edellä antamaansa vastineeseen. Talonomistaja voi siis korjata rakennustaan ja rakentaa uuden kuistin huonokuntoisen tilalle, suojelumerkintä sr-3 ei sitä estä.

Kuten xxxxx xxxxxxx toteaa, alue on ilmeeltään kirjavaa ja ajallisesti useissa eri vaiheissa toteutunutta pientaloaluetta. Rakennusten massoittelu, kattomuodot ja julkisivumateriaalit vaihtelevat tonteittain. Tämä ajallinen kerroksellisuus, vaihtelevien maaston muotojen lisäksi, on tärkeä osa alueen viehätystä. Vaarana on, että alueen vanhin rakennuskanta vähitellen puretaan ilman suojelua.

xxxxxxxx ja xxxxx xxxxxxx kannattavat tehokkuusluvun nostoa, mutta vastustavat rakennusten suojelua.

Suojelu on turhaa, sillä alue ei ole enää millään lailla tyypillinen rintamamiestaloalue. Ympäristössä on sekaisin kaikkia niitä rakennustyylejä, joita 1950- ja 2000-luvun väliin mahtuu. He haluavat tietää perusteet, joilla kyseiset suojeltavat talot on valittu. Kahdesta vierekkäisestä saman aikakauden talosta toinen on suojelulistalla ja toinen ei. Missä kunnossa talot mahtavat olla nyt, ollaanko suojelemassa sellaisiakin taloja, jotka ovat hoitamattomina elinkaarensa päässä?

Miten voidaan käytännössä yhdistää kaksi seuraavaa sääntöä ”tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti" ja "samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta". Säilyttää vanhaa vai rakentaa uutta. He kannattavat alueen tiivistämistä ja uuden rakentamista.

Kiinteistön omistajalla on oltava kohtuullinen päätäntävalta kotinsa ja tonttinsa käytössä. He ovat omaehtoisesti korjanneet rakennustaan jälleenrakennuskauden tyyliin ja pitävät siitä puutteineenkin.

He vastustavat myös voimalaitoksen tien siirtämistä kulkemaan Klamintien kautta ja Humikkalantien läpiajokiellon poistamista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että tontilla 47194/1 olevan alun perin vuonna 1955 rakennetun asuinrakennuksen laajennus on maastokäynnin yhteydessä todettu rakennuksen tyylin mukaiseksi. Rakennus on peruskorjauksen jälkeen hyvässä kunnossa. Rakennus kuuluu osana Humikkalantien ja Karjakujan alueen suojeltavien rakennusten ryhmää. Lautakunta viittaa edellä selostettuihin vastineisiin ja toteaa, ettei suojelumerkinnän poistamiselle ole perusteita.

Lautakunta toteaa edelleen, että huonokuntoiseksi todettuja rakennuksia ei ole tarkoitus suojella. Asemakaavan muutosluonnokseen suojeltavat rakennukset valittiin vain rakennuksen ulkopuolisen havainnoinnin perusteella. Omistajan tulee antaa selvitys tai kuntoarvio rakennuksesta, mikäli se on huonokuntoinen. Rakennukselle on mahdollista myös kaavan lainvoimaisuuden jälkeen saada purkulupa "pakottavasta syystä", mikäli rakennuksessa ilmenee sellaisia rakenteellisia virheitä, joiden korjaaminen olisi kohtuutonta.

Asuntojen lukumäärää ja rakennusten sijoittamista tontille rajoittavat määräykset eivät ole keskenään ristiriitaiset vaan tukevat toisiaan omakotimaisen ympäristön säilyttämisessä.

Nykyisessä asemakaavassa ei lainkaan rajoiteta asuntojen lukumäärää tai keskikokoa tonteilla. Asemakaavan muutoksessa asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että asuntojen keskikoko on vähintään 100 k‑m², poikkeuksena 600–799 m²:n tontit, joissa keksikoko on vähintään 75 k-m². Määräys rakennusten sijoittamisesta tontille sekä rakennusten etäisyyttä koskevat määräykset estävät "liian pienien" rakennusten ja asuntojen rakentamisen.

Alueen tiivistyminen tapahtuu hitaasti yksityisten maanomistajien haluamassa tahdissa.

Klamintien kautta ei ole koskaan ollut tarkoitus järjestää voimalaitoskorttelin liikennettä. Humikkalantien läpiajokieltoon liittyviä asioita ei ole syytä liittää tähän kaavamuutokseen vaan ne käsitellään erillisenä asiana.

Kontula-Seura ry pitää hyvänä sitä, että alue säilyy erillispientalojen korttelialueena. Vanha rintamiestalojen imago säilyy muutoksesta huolimatta ennallaan.

Tehokkuusluvun nostaminen mahdollistaa tonttien täydennysrakentamisen ja jakamisen. Vaarana on kuitenkin alueen ilmeen muuttuminen. Seura toivoo, että täydennysrakentaminen olisi sopusoinnussa alueen entiseen rakennuskantaan.

Tehokkuusluvun nostaminen antaa mahdollisuuksia ja nostaa samalla tonttien arvoa. Toisaalta se lisää kiinteistöveroa ja asumiskustannuksia niiltä, jotka eivät myy tonttia tai osaa tontista.

Alueen omakotitonteista esitetään 40 ympäristön kannalta arvokasta rakennusta suojeltavaksi. Tällä tavalla alueen perusilme säilyy entisenlaisena, mikä on hyvä asia, mutta se on toisaalta eriarvoista. Eriarvoisuus tulisi ottaa huomioon, esimerkiksi kiinteistöveron alennuksena, koska tehokkuusluvun nousua ei voi täysin toteuttaa ja korjausrakentaminen on kalliimpaa.

Seuran mielestä Humikkalantiellä oleva läpiajokielto tulisi poistaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa edellä selostettuihin vastineisiin, mutta toteaa lisäksi, etteivät tonttienomistajat kaavamuutoksen seurauksena joudu eriarvoiseen asemaan. Tehokkuusluvun nousu voidaan hyödyntää myös suojelutonteilla. Kaikilla tonteilla rakennusoikeuden lisäys voidaan käyttää uudisrakennukseen tai/ja nykyisen rakennuksen laajennukseen.

Humikkalantien läpiajokieltoon liittyviä asioita ei ole syytä liittää tähän kaavamuutokseen vaan ne käsitellään erillisenä asiana.

Vartio- ja Mellunkylän kiinteistöyhdistys ry. toteaa mm., että kaavamuutosluonnoksessa suositaan tonttikoon radikaalia pienenemistä asuntojen lukumäärää ja rakennusoikeutta kasvattamalla. Asemakaavamääräyksissä ja ‑merkinnöissä esitetään, että tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vähintään 450 m², missä on edelleen pienennetty pientä sallittua tonttikokoa 50 neliömetrillä verrattuna aikaisempiin alueen kaavamuutoksiin. Yhdistys vastustaa tätä kehityssuuntaa. Määräys tulisikin muuttaa muotoon ”tulee olla vähintään 500 m²”.

Yhdistyksen mielestä on hyvä, että 1/400-määräys on muodossa ”... kutakin tontin täyttä 400 m²:ä kohti”. Määräys mahdollistaa kuitenkin edelleen yli 1 200 m²:n tonteilla liian pienet todelliset tontin osuudet asuntoa kohti.

Muutosluonnoksessa suojeltavaksi esitettyjen rakennusten suojelumerkinnän sisältö ei ole konkreettinen. Pelkkä suojelumääräyksen esittäminen ei riitä suojelukriteerien selvitykseksi. Yhdistyksen suorittaman katselmuksen perusteella on vaikea ymmärtää tämänkään alueen suojeltavaksi ehdotettujen rakennusten valintaperusteita. Yhdistyksen tietoon on tullut, että alueella esiintyy suojelupäätöksen vastustusta. Muutosluonnos ei näin ollen täytä lain osallistumisperiaatteen henkeä ja tarkoitusta.

Alueen kaavan erikoisuutena ovat alueen korjausohjeet. Ohjeiden henki on rintamamiestalojen aikakauden ilmettä tavoitteleva. On hyvin vaikea ymmärtää, miksi juuri tämä alue pitäisi suojella näin raskaalla menettelyllä.

Yhdistys esittääkin luopumista edellä mainitusta korjausohjeesta. Perusteluina tälle ovat mm. asukkaiden todettu vastustus alueen ”museoimista” kohtaan. Yhdistys esittää alueen kaavoittamisen suunnaksi sen kehittämistä vehreänä ja väljästi rakennettuna omakotialueena, jolla on puolitoistakerroksisia vanhaan rakennuskantaan hyvin sopeutuvia taloja. Alueen ilme ja asumismiljöö tulee säilyttää.

Toimitetuista asiapapereista on käytävä ilmi tonttien koko, jotta kaavamuutoksen todellisten vaikutusten arviointi olisi mahdollista.

Viitaten maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:ään yhdistys pyytää perustellun kannanoton esittämiinsä huomautuksiin, kuten myös tiedon kaavamuutoksen edistymisestä saman lain 67 §:n mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että pienimmäksi tonttikooksi on tälle alueelle valittu 450 k-m², koska alueella on viisi tonttia, joiden pinta-alat ovat 970–998 m². Näillä tonteilla on rakennuspaikka ja rakennusoikeutta toista omakotitaloa varten. Mikäli pienin tonttikoko olisi 500 m², näitä tontteja ei voisi jakaa, vaan hallinta pitäisi järjestää määräaloina tai yhtiömuodossa. Tonttijaon estäminen ei ole perusteltua myöskään näillä tonteilla.

Määräys yksi asunto tontin täyttä 400 m² kohti tarkoittaa käytännössä yli 1 200 m²:n tonteilla, että asuntojen keskikoko on aina vähintään 100 k-m². Lautakunta viittaa suojelun ja korjaussuosituksen osalta edellä selostettuihin vastineisiin ja korostaa, että nykyinen asemakaava ei lainkaan rajoita asuntojen lukumäärää tai tonttikokoa.

Vaikka osa maanomistajista vastustaa omistamansa rakennuksen suojelua, asemakaavan muutos ei ole lain osallistumisperiaatteen hengen ja tarkoituksen vastainen. Virheenä ei voida pitää sitä, että kaikkia esitettyjä näkökohtia ei ole voitu ottaa huomioon. Vuorovaikutusmenettely ei edellytä kaikkien esitettyjen mielipiteiden huomioon ottamista. Mielipiteiden johdosta on poistettu suojelumerkintä neljästä rakennuksesta.

Koko kaavan valmisteluaineistoa ei ole ollut mahdollista lähettää osallisille tai asettaa nähtäville aineiston laajuuden vuoksi. Kaavan valmistelija on ollut tavattavissa sopimuksen mukaan, joten aineistoon on voinut tutustua ja saada siitä mahdollisuuksien mukaan kopioita tai sähköpostia.

Xxxxxx xxxxxxxx ja 19 allekirjoittajaa Häklinkujalta ovat jättäneet kannanoton, joka koskee liikennejärjestelyjä, jotka liittyvät mm. Myllypuron voimalaitos-, Kehä I:n itäpuolisen ja Myllypuron keskuksen alueiden uudisrakentamiseen. Mielipiteen mukaan kaavaluonnoksen valmisteluajankohta on kyseenalainen ja se tulisi käsitellä muiden hankkeiden kanssa samanaikaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että asemakaavan muutos koskee vain nykyistä pientaloaluetta eikä sitä ole tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan myöhemmin mahdollisesti kaavoitettavia kokonaan uusia asuin-, toimitila-, liikenne- tai katualueita. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on säilyttää alue pientaloalueena ja nostaa tehokkuuslukua siten, että alueen suojeluarvot otetaan huomioon.

Lautakunta korostaa, että osallisille tiedotetaan jo valmisteluvaiheessa suunnitelmista ja heidän mielipiteitään tiedustellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on lähettänyt tämän kirjeen edelleen tiedoksi liikennesuunnitteluosastolle mahdollisia toimenpiteitä varten.

Mielipiteiden kuulemisen jälkeen neljältä tontilta on poistettu suojelumerkintä sr-3.

Tilastotiedot	Käyttötarkoitus	Pinta-ala m^2	Kerrosala m^2
	Erillispientalojen korttelialuetta (AO)	12 347	30 868
	Katualuetta	1 685
	Yhteensä	14 032	30 868

Kerrosalan lisäys on 6 173 m².

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 19.8.–19.9.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen tieto sellaiselle maan omistajalle tai haltijalle, jonka kotikunta on toisella paikkakunnalla. Ehdotusta vastaan on tehty yksi jäljempänä selostettu muistutus.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan/ympäristökeskuksen, kaupunginmuseon, Helsingin Veden ja Helsingin Energian sekä Museoviraston jäljempänä selostetut lausunnot.

Muistutus xxx xxxxx ja xxxxxx xxxxxxxx viittaavat (15.9.2005) muistutuksessaan aiemmin esittämiinsä kannanottoihin ja esittävät lisäksi mm. seuraavaa:

Asuintalostamme on suojeltavaksi esitetty ns. alkuperäistä osaa, mitä vastustamme seuraavilla perusteilla:

Kaupunkisuunnittelulautakunnan pöytäkirjan mukaan edellytys rakennuksen suojelulle on, että rakennuksen tulee edustaa hyvin oman aikansa rakentamistapaa, ja jos sitä on laajennettu tai muutettu, muutokset on tehty rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Talomme laajennuksen tyyli poikkeaa oleellisesti suojeltavaksi esitetystä päärakennuksestamme. Eroavaisuuksia ovat mm. ikkunajako, kattokulma, perustukset ja räystäät. Päärakennuksen kattopellin uusiminen johtaisi mielettömään tilanteeseen, laajennuksen aaltopellin vierelle tulisi korjausohjeen mukaan laittaa sileä pelti, kattohuopa tai tiili.

Pöytäkirjassa todetaan, että korttelissa 47197 on yhdeksän suojeltavaksi esitettyä rakennusta, jotka kaupunkikuvassa muodostavat ryhmän. Tätä käytetään suojeluperusteena. Mainitut rakennukset muodostavat ryhmän vain ilmasta katsottuna. Rakennuksia ei näe kerralla vaan enintään 4–5 samanaikaisesti ja näkymää rumentavat modernit rakennukset. Mikäli rakennusoikeutta korotetaan, voidaan "ryhmälle" lopullisesti sanoa hyvästit.

Vastustamme tehokkuusluvun nostamista kiinteistömme kohdalta. Lisärakentaminen alueellamme on, ellei nyt aivan mahdotonta, niin ainakin vastoin kaikkea sitä millä hurskastellaan kun perustellaan suojelutarpeita.

Tehokkuusluvun nostaminen ilman omistajan halua on ristiriitaista kaikkea omaehtoista suojelua vastaan: rajoitetaan lisärakentamista tai saneerausta nykyaikaisin menetelmin, yllytetään lisärakentamaan kohoavan kiinteistöveron vastineeksi ja kuitenkin toivotaan että puutarhamainen maisema säilyy. Mielestämme mieluummin tehokkuusluvun nosto kuin suojelu.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.3.2006) mm., että tontilla 47197/16 sijaitsevaa vuonna 1946 rakennettua rakennusta on myöhemmin laajennettu lisäsiivellä, joka eroaa tyyliltään vanhasta osasta ja edustaa nykyaikaista rakennustapaa ja tekniikkaa. Suojelumerkinnällä sr-3 ei haluta estää rakennusten laajentamista eikä muuttamista, mikäli se tapahtuu rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on neuvotellut asiasta kaupunginmuseon kanssa. Rakennuksessa suojeltavaksi merkityssä osassa tehdyt muutokset eivät ole niin suuria, että ne heikentäisivät olennaisesti rakennuksen historiallista arvoa.

Kaavaselostuksen liitteenä olevan suojeltavien rakennusten korjausohjeen tarkoituksena on vähentää rakennussuojelua koskevia ennakkoluuloja sekä auttaa jälleenrakennuskaudelta olevan rakennuksen omistajaa peruskorjauksen suunnittelussa. Korjausohje on tarkoitettu myös suositukseksi rakennuslupaviranomaisille. Sopivat rakennusmateriaalit (mm. kattopinnoite) voidaan valita tarkoituksenmukaisella tavalla tapauskohtaisesti. Jatkossa olisi syytä tutkia tarkemmin myös uusien materiaalien ja rakennusmenetelmien soveltuvuutta vanhojen rakennusten korjaamiseen, mikä muistutuksessakin nähdään ongelmana.

Muistutuksessa katsotaan, että korttelissa 47197 olevat suojeltavaksi esitetyt rakennukset eivät kaupunkikuvassa muodosta ryhmää, vaan niistä näkee kerrallaan enintään 4–5 rakennusta. Lautakunta toteaa, että kaava-alueella ei ole enää jäljellä yhtenäisiä jälleenrakennuskauden rakennusryhmiä, mutta historiallisen kerroksellisuuden säilymiseksi kaupunkikuvassa myös pienet jopa kolmen rakennuksen ryhmät ovat tärkeitä. Tontilla 16 oleva rakennus kuuluu olennaisesti Häklinkujan varren rakennusryhmään, joten suojelumerkinnän poistaminen ei ole perusteltua. Lautakunta viittaa rakennussuojelun osalta kaupunginmuseon kaavamuutoksesta antamaan lausuntoon.

Muistutuksessa viitataan ristiriitaan suojelun ja tehokkuusluvun nostamisen välillä sekä katsotaan, että kaavamuutos estää lisärakentamista ja saneerausta nykyaikaisin menetelmin. Tontin 47197/16 pinta-ala on 1 199 m², nykyinen rakennusoikeus on 240 k-m², ja uusi rakennusoikeus olisi 300 k-m². Koska nykyinen rakennus on rekisteritietojen mukaan 140 k-m², niin tontille jäisi kaavamuutoksen jälkeen käyttämätöntä rakennusoikeutta 160 k-m². Tämä mahdollistaisi toisen omakotitalon rakentamisen tontille. Kaavamääräysten mukaan se olisi mahdollista nykyistä asuinrakennusta purkamatta. Näin ollen rakennusoikeuden lisäys ja rakennussuojelu eivät ole ristiriidassa. Kaavamuutos ei edellytä toisen rakennuksen rakentamista tontille. Rakennusoikeuden lisäys tontilla olisi 60 k-m², ja kiinteistöveron nousu vastaa vain tätä kerrosalan lisäyksen osuutta verosta.

Lautakunta ei katso olevan perusteita muuttaa asemakaavan muutosehdotusta.

Lausunnot Museovirasto toteaa (18.8.2005), ettei sillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Rakennetun kulttuuriympäristön osalta lausunnon antaa Helsingin kaupunginmuseo.

Ympäristökeskus mainitsee (25.8.2005) ympäristölautakunnan päättäneen 23.8.2005, että lausunnon antaa ympäristökeskus. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa ehdotuksesta.

Yleisten töiden lautakunnalla (22.9.2005) ja Helsingin Energialla (3.10.2005) ei ole huomautettava ehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta mainitsee (4.10.2005) mm., että alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta neljää omakotitonttia sekä kahta pientalotonttia, jotka kaupunki on luovuttanut pitkäaikaisella maanvuokrasopimuksella.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tonttitehokkuuden lisäys on 6 173 k-m², mikä vastaa 40 omakotitaloa. Tämä lisärakentamismahdollisuus on tervetullut, vaikka se toteutuneekin melko hitaasti.

Tonttien jakaminen voi olla hankalaa, koska kaikilla alueen tonteilla on jo asuinrakennus, joka usein sijoittuu niin että tontin jakaminen on vaikeaa. Lisäksi vanhimpia rakennuksia esitetään suojeltaviksi. Tontin käytön voi kuitenkin jakaa myös hallinnanjakosopimuksella.

Kaupungin vuokraamille tonteille tulee 25 % lisää rakennusoikeutta. Mikäli tonttien vuokralaiset haluavat ottaa lisärakennusoikeuden käyttöön, uusitaan vuokrasopimukset. Vuokraa ei tarkisteta pelkästään asemakaavan muutoksen takia.

Jostain syystä alueen eteläosasta on jätetty tontti 47196/1 kaavaehdotuksen ulkopuolelle. Jos tontti olisi ollut muutoksessa mukana, olisi sen vieressä oleva nähtävästi tarpeeton EV-alue voitu muuttaa pientalojen kortteliksi. Lautakunnan mielestä kyseiselle alueelle tulisi myös laatia asemakaavan muutos.

Lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä, koska se mahdollistaa pientalojen lisärakentamisen ja laajentamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.3.2006) mm., että tonttia 47196/1 koskeva kaavamuutos on valmisteltu erillisenä kaavamuutoksena nro 11434, jota lautakunta on puoltanut 26.5.2005. Tämä tonttikohtainen kaavamuutosehdotus on tarkoitus viedä Kvston käsittelyyn samanaikaisesti nyt käsiteltävänä olevan kaavamuutosehdotuksen kanssa.

Tontti 47196/1 jätettiin käsiteltävänä olevan kaava-alueen ulkopuolelle, koska suunnitelmat Häklinkujan jatkamisesta Lallukantielle olivat keskeneräisiä, eikä ollut tiedossa tulisiko tontin rajoja muuttaa. Lausunnossa mainittu EV-alue sisältyy Myllypuron keskuksen itäosan kaava-alueeseen, jonka asemakaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville keväällä.

Kaupunginmuseo mainitsee (14.10.2005) mm., että asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen siten, että myös rakennussuojelulliset näkökohdat otetaan huomioon. Alueen ilme muuttuu tiiviimmäksi, mutta säilyy kuitenkin edelleen omakotialueena.

Museo toteaa, että täydennysrakentaminen väistämättä tulee muuttamaan alueen alkuperäistä, väljää kaupunkirakennetta ja vehreää kokonaisilmettä tiiviimmäksi. Kaavamuutosehdotuksessa on kuitenkin asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä pyritty ottamaan huomioon ja tukemaan alueen luonteen kannalta olennaisen rehevän kasvillisuuden ja puuston säilyttämismahdollisuuksia. Erityisesti katutilan vehreän ilmeen säilyttäminen on haluttu turvata kiinnittämällä istutusten lisäksi huomiota myös pihateiden pintamateriaalien soveltuvuuteen.

Alueella sijaitsevat 36 jälleenrakennuskauden pientaloa esitetään suojeltavaksi. Suojeltavaksi esitetyt rakennukset muodostavat säilyneitä kokonaisuuksia muuten rakennuskannaltaan jo suhteellisen kerroksiseksi muotoutuneella alueella tai ne ovat kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Museo pitää suojelumerkintöjä perusteltuina. Asemakaavaselostuksen liitteenä oleva, suojeltavaksi esitettyjen rakennusten korjausohje on merkittävä, rakennusten ominaisluonteen vaalimista tukeva ja selventävä osio.

Museo pitää erityisen tärkeänä, että alueella säilyy myös sen vanhinta rakennuskantaa antamassa ajallista syvyyttä ja rikkautta.

Alueella sijaitsevat ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet ovat muinaismuistolailla suojeltuja. Nämä asuntotonteille sijoittuvat tuliasemat ja taisteluhaudat on asemakaavaan merkitty asianmukaisesti suoja-alueineen.

Kaupunginmuseo puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Helsingin Vesi mainitsee (17.11.2005) mm., että kaavakarttaan tulee merkitä yleisen vesihuoltoverkoston suoja- ja kunnossapitoalueina toimivat johtokujat niiden tonttien kadunpuoleisiin reunoihin, joissa katualueella on kunnallisteknisiä johtoja lähellä tonttien rajaa. Merkinnän lisäys koskee 18 tonttia. Tonteille 47189/2 ja 3 merkitty johtokuja-alue tulee tarkistaa rakennetun vesihuoltolinjan todellista sijaintia vastaavaksi. Johtokuja-alueilta on poistettava istutettava alueen osa merkinnät.

Helsingin Vesi puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä em. huomautuksin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.3.2006) mm., että katujen varsien vehreät istutusalueet ovat ominaisia Kontulan pientaloalueelle. Tästä syystä istutusvyöhykettä koskeva asemakaavamerkintä on Helsingin Veden lausunnosta poiketen säilytetty asemakaavan muutosehdotuksessa myös niillä kadunvarsitonteilla, joissa maanalaiset johdot kulkevat lähellä tontin kadunpuoleista rajaa. Näille tonteille on kuitenkin merkitty istutettavan alueen osan päälle maanalaista johtoa varten varatut alueen osat, joihin ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita. Lisäksi tonteille 47189/2 ja 3 merkitty johtokuja-alue on tarkistettu rakennetun vesihuoltolinjan todellista sijaintia vastaavaksi.

Muutettu asemakaavan muutosehdotus on lähetetty 20.1.2006 niille osallisille, joita tämä muutos koskee. Muutoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, jolle ei saa istuttaa puita eikä syvälle juurtuvia pensaita on merkitty seuraavien tonttien kadunpuoleisiin reunoihin: tontit 47188/12, 47189/3–10, 47190/17, 47192/2, 3 ja 5, 47193/5, 47197/4, 16 ja 20. Lisäksi tonteille 47189/2 ja 3 merkitty johtokuja-alue on tarkistettu rakennetun vesihuoltolinjan todellista sijaintia vastaavaksi. Tonttien osoitteet, joita tämä muutos koskee, ovat Humikkalantie 4, 6, 8 ja 16, Parikkalantie 6, 8, 12, 14, 16, 18 ja 20, Raussintie 3, Klamintie 7 ja 14 sekä Häklinkuja 7 ja 8.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs toteaa, että Vartio- ja Mellunkylän kiinteistöyhdistys r.y. on pyytänyt maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaista kaupungin perusteltua lausuntoa kannanottoonsa. Pyyntö on esitetty 17.12.2004 eli kaavan ollessa luonnosvaiheessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt vastauksia mielipiteisiin 26.5.2005 ja yhdistykselle on lähetetty pöytäkirjanote.

Maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n mukaan lainkohdan tarkoittama kaupungin perusteltu kannanotto tulee antaa muistuttajalle, joka on kannanottoa muistutuksessaan pyytänyt kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä eli ehdotusvaiheessa. Nyt kysymyksessä oleva kaava on ollut julkisesti nähtävillä 19.8.–19.9.2005 eikä yhdistys ole muistuttanut kaavasta. Khs katsoo, että koska yhdistys on jo saanut vastauksen kirjeeseensä lautakunnalta eikä pyyntöä perustellusta kannanotosta ole esitetty kaavaehdotuksen ollessa julkisesti nähtävillä, erillinen Khn perusteltu kannanotto yhdistykselle ei ole tarpeen. Yhdistykselle lähetetään kuitenkin Kvston kokouksen pöytäkirjanote maankäyttö- ja rakennuslain 67 §:n mukaisesti.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan kortteleiden nro 47188–47195, korttelin nro 47196 tonttien nro 6–8 ja 12, korttelia nro 47197 sekä katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.5.2005 päivätyn ja 9.3.2006 muutetun piirustuksen nro 11427 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11427 (Kontulan pientaloalueen eteläosa)
	Liite 2	Havainnekuva (Kontulan pientaloalueen eteläosa)

18

MELLUNKYLÄN TONTIN 47196/1 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11434)

Khs 2005-1595

47. kaupunginosan (Mellunkylän) korttelin nro 47196 tontin nro 1 asemakaavan muutosehdotus.

Karjatanhuanpolku 1

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tonttitehokkuus nostetaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Tontilla oleva ympäristön kannalta arvokas rakennus esitetään suojeltavaksi merkinnällä sr-3 siten, että sitä saa korjata ja laajentaa rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla, mutta sitä ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.5.2005) mm., että kaavoitustyö on käynnistetty tontinomistajan hakemuksesta asemakaavan muuttamiseksi siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Tontti kuuluu Kontulan pientaloalueen eteläosaan, jossa muilta osin on kaupungin aloitteesta vireillä kaavamuutos. Tontti rajattiin kyseisen asemakaavan muutoksen ulkopuolelle, koska suunnitelmat Häklinkujan jatkamiseksi itään päin olivat keskeneräisiä. Koska Häklinkujan jatkaminen ei vaadi tontin rajojen muuttamista, voidaan tontille tehdä kaavamuutos.

Asemakaava Alueella on voimassa asemakaava nro 9030 (vahvistettu 3.2.1987). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Kerrosalasta saa asuntojen ulkopuoliset tilat mukaan lukien rakentaa enintään 75 % yhteen kerrokseen. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.

Nykytilanne Tontilla on vuonna 1953 rakennettu arkkitehti Eljas Linjalan suunnittelema 99 k-m²:n suuruinen omakotitalo. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan, joten se on historiallisesti arvokas. Tonttia vastapäätä korttelissa 47197 on samoin jälleenrakennuskaudella rakennettujen omakotitalojen ryhmä, johon tämä rakennus liittyy.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tehokkuusluvun nostaminen luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Edellytys rakennuksen asemakaavalliselle suojelulle on, että rakennus on näkyvällä paikalla ja/tai kuuluu suojeltavien rakennusten ryhmään. Rakennuksen tulee edustaa hyvin oman aikansa rakentamistapaa. Tontilla oleva rakennus täyttää edellä mainitut ehdot, joten se esitetään suojeltavaksi merkinnällä sr-3. Kaavamääräykset noudattavat viereisen, samaan aikaan vireillä olevan, Kontulan pientaloalueen eteläosan asemakaavan muutosehdotuksen määräyksiä.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontti on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Tonttijaolla muodostettavan tontin pinta-alan tulee olla vähintään 450 m².

Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 65 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä asemakaavamääräystä ei sovelleta laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen 17.2.2003.

Mikäli rakennus on pituudeltaan yli 13 m, se on jaettava pienempiin yksiköihin porrastaen tai muulla vastaavalla tavalla. Pääasiallisen julkisivumateriaalin tulee olla peittomaalattu lautaverhous tai rappaus. Rakennuksen kattomuodon tulee olla pulpetti- tai harjakatto. Kattokaltevuuden tulee 1 ½–2-kerroksisissa rakennuksissa olla 1:2–1:3 ja yksikerroksisissa osissa 1:3–1:4.

Samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta. Tonttia ei kadun puolelta saa aidata muutoin kuin pensasaidoin tai pensasaidoilla peitetyin matalin verkkoaidoin. Pihateitä ei saa päällystää kovin pintamateriaalein kuten asfaltilla tai betonikivin. Kadun reunaan on merkitty 4 m leveä istutettava alueen osa.

Tontilla oleva rakennus esitetään suojeltavaksi merkinnällä sr-3: Ympäristön kannalta arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on pakottava syy. Rakennuksen laajennukset ja ulkoasua koskevat muutokset ja korjaukset tulee tehdä rakennuksen tyyliin sopivalla tavalla.

Tontin pinta-ala on 3 440 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 860 k-m² (lisäystä 172 k-m²).

Maaperän rakennettavuus

Alue on hiekka-aluetta, jonka alla on savikerroksia. Tällä osalla aluetta rakennusten perustuksiin ja pohjaveden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Ympäristöhäiriöt

Alueelle kulkeutuu Myllymestarintieltä melua, joten liikennemelulle alttiina olevien asuin- tai työhuoneen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dB.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Tarkoituksena on säilyttää nykyinen omakotitalo ja mahdollisesti myöhemmin jakaa tontti uudisrakentamista varten. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 172 k-m².

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 23.2.2005), asemakaavan muutosluonnos sekä luonnos sr-3-rakennusten korjausohjeesta.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 18.3.2005 asti.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunginmuseon edustajan kanssa. Muille asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Esitetyt mielipiteet

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut yksi mielipidekirje asemakaavan muutosluonnoksesta ja yksi mielipide rakennuksen suojelusta.

Kontula-Seuran mielestä tehokkuusluvun nosto on sopusoinnussa viereisen Kontulan pientaloalueen tehokkuusluvun noston kanssa. Asuinrakennusten suojeleminen säilyttää alueen pientalomaisuutta. Seura ei vastusta asemakaavan muutosta.

Xxx xxxxxxxxx perikunnan edustaja Xxxxx xxxxxxxxx on lähettänyt 19.10.2003 Kontulan pientaloalueen eteläosan asemakaavan muutoksen valmisteluun liittyvän kirjeen toivoen, ettei perikunnan omistamaa rakennusta suojeltaisi. Alkuperäinen tiilikatto on rapautunut, ikkunat on uusittava sekä ulkomaalaus tehtävä. Viemäri- ja vesiputkisto samoin kuin sähkövedokset on uusittava. Rakennuksen ikään nähden suuria korjauksia ei ole tehty.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että hakija ei ole lähettänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavan muutosluonnoksesta kielteistä mielipidettä. Hakija on puhelimitse 12.5.2005 kertonut, ettei hän vastusta kaavamuutosta, koska kaavaluonnoksen liitteenä olevan korjausohjeen perusteella rakennuksen suojelu ei ole hänen etujensa vastaista.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa
aluetta.

Khs ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.8.–12.9.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47196 tontin nro 1 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 26.5.2005 päivätyn piirustuksen nro 11434 mukaisena.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11434 (Mellunkylän tontti 47196/1)

19

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIEHEN VALINTA

Khs 2006-37

Sampo Etelävuori pyytää (4.4.2006) vapautusta käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 27.5.2006 lukien ulkomaille muuton vuoksi.

Khs ilmoittaa, että Kvsto valitsi 26.1.2005 (asia 10) Sampo Etelävuoren käräjäoikeuden lautamieheksi toimikaudeksi 2005–2008. Kvston olisi valittava uusi lautamies hänen tilalleen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee

1 myöntää Sampo Etelävuorelle vapautuksen käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä 27.5.2006 lukien ja

2 valita postityöntekijä Siru Putkosen (s. 18.11.1966) käräjäoikeuden lautamieheksi 27.5.2006 lukien vuoden 2008 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

20

RUOTSINKIELISEN TYÖVÄENOPISTON REHTORIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2006-839

Ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta mainitsee (28.3.2006) Kvston päättäneen 18.1.2006 (asia 19) todeta, että opiston nykyisen rehtorin virkasuhde päättyy 30.9.2006 hänen siirtyessään vanhuuseläkkeelle.

Khs kehotti 23.1.2006 johtokuntaa julistamaan rehtorin viran haettavaksi siten, että sen vähimmäiskokonaispalkka on 4 405,34 euroa kuukaudelta.

Virka julistettiin haettavaksi 17.3.2006 päättynein hakuajoin. Hakuajan kuluessa 16 henkilöä haki virkaa. Hakijat ovat:

[ Lista hakijoista ]

Johtokunta asetti työryhmän valitsemaan hakijoista johtokunnan toimesta haastateltavat henkilöt.

Viideltä hakijalta puuttuu joko ylempi korkeakoulututkinto (xxxxx xxxxx) tai opettajalta vaadittavat pedagogisten opintojen opintoviikot (xxxxxxx xxxxxxxx, xxxxx xxxxxx, xxxx xxxxxxxx ja xx xxxxxxxxm).

Työryhmä kutsui seuraavat hakijat haastateltaviksi:

xxxxx xxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx, xxxxxx xxxxxxxx (ei julkisuuteen), xxxxxx xxxxxxxx, Gunborg Gayer, xxxxxx xxxxx, xxxx xxxxxx (ei julkisuuteen), xxxxxxxxxx xxxxxx, xxxx xxxx, xxxxxxxxxx xxxxxxxxx–xxxxxxxxx ja xxxxxx xxxxxx. Osalta puuttuu näyttö opetushallinnon tutkinnosta tai tuntemuksesta.

Haastattelujen pohjalta sekä hakemusasiakirjojen perusteellisen tutkimisen nojalla työryhmä ehdotti johtokunnalle seuraavien kolmen hakijan haastattelemista:

[ Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]

[ Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu ]

FM Gunborg Gayer (Helsingin opetusviraston ruotsinkielisen linjan opetuspäällikkö vuodesta1997, Åshöjdens högstadieskolan rehtori 1980–1988, Svenska normallyceumin erityislinjan apulaisrehtori 1993–1997, äidinkielen opettaja Helsingissä 1972–1998 sekä opetushallituksen äidinkielen ylitarkastaja 1991–1992).

Nämä kolme henkilöä täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset (ylempi korkeakoulututkinto, opettajan kelpoisuus, opettajan kokemus ja sen lisäksi opetushallinnon arvosana tai vastaava). Heillä on myös vaadittava kielitaito. He ovat toimineet rehtoreina yleissivistävässä koulussa. xxxxxxxxxxxx ja Gayerilla on myös kokemusta kansalais- ja työväenopiston opetustyöstä. Muilta kahdeksalta hakijalta joko puuttuu tai heillä on huomattavasti vähäisempi johtamiskokemus.

Johtokunta haastatteli 28.3.2006 edellä mainitut kolme henkilöä saadakseen selvän kuvan hakijoiden visioista, johtamiseen liittyvistä näkemyksistä, yhteistyökyvystä, yhteyksistä ympäröivään yhteiskuntaan sekä muista seikoista.

Johtokunta päätti yksimielisesti ehdottaa, että filosofian maisteri Gunborg Gayer otettaisiin työväenopiston rehtorin virkaan 1.10.2006 lukien. Tarkoitus on, että Gayer ryhtyisi hoitamaan tehtävää viransijaisena jo 1.8.2006 lukien.

Gayerilla on muita hakijoita pitempi ja vankempi opetustyön ja hallinnon kokemus. Hänellä on kahta lopuksi haastateltua muuta hakijaa monipuolisempi työkokemus. Sen lisäksi hänellä on laaja yhteysverkosto ja hän on perehtynyt hyvin kunnallishallintoon ja kunnalliseen päätöksentekoon. Hän antoi vaikutelman hyvästä yhteistyökyvystä sekä kyvystä tarttua uusiin haasteisiin ja omata visioita. Gayerilla on lisäksi aikuiskoulutuksen kokemusta myös Arbiksessa.

Khs toteaa, että rehtorin viran kelpoisuusvaatimuksesta on erikseen säädetty. Rehtoriksi kelpoinen on henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto, asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä työkokemus opettajan tehtävissä sekä opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot tai muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Opettajaksi on kelpoinen henkilö, jolla on soveltuva korkeakoulututkinto sekä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Johtosäännön mukaan rehtorin ottaa Kvsto opiston johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

./. Työväenopistossa laadittu yhteenveto hakemuksista on jaettu erikseen. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn ja Kvston kokouksissa sekä sitä ennen hallintokeskuksessa.

Alustaviin haastatteluihin on kutsuttu useita hakijoita. Tämän jälkeen johtokunta on haastatellut kolmea hakijaa. Johtokunta on hakemusaineiston, haastatteluissa ilmenneiden henkilökohtaisten omaisuuksien ja muiden seikkojen nojalla tehnyt esityksensä.

Khs toteaa, että virkaan otettaessa tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttymisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Khs katsoo, että johtokunnan ehdotus on perusteltu. Virkaan olisi otettava filosofian maisteri Gunborg Gayer, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja jota voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana tähän tehtävään.

Virka kuuluu kaupungin virastopäälliköiden Hay-palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan, jossa maksettava vähimmäispalkka on tällä hetkellä 4 405, 34 ja enimmäispalkka 5 182,74 euroa kuukaudelta. Gayer siirtyisi kaupungin sivistystoimen sisällä virasta toiseen palveltuaan pitkään opetusvirastossa johtotason tehtävässä. Hänelle olisi perusteltua maksaa nykyisen palkkansa mukaista, em. palkkarajojen puitteisiin sijoittuvaa kokonaispalkkaa 5 003,17 euroa/kk myös rehtorin virassa.

Kaupungin noudattaman käytännön mukaan kaupungin henkilöstöjohtaja tulee pyytämään virkaan otetulta suostumuksen siirtyä kaupungin sisällä toiseen, hänelle soveltuvaan tehtävään, jos hän on Helsingin kaupungin palveluksessa viraston tai laitoksen päällikkönä täyttäessään 65 vuotta ja haluaa jatkaa palvelustaan kaupungilla tämän jälkeen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee ottaa filosofian maisteri Gunborg Gayerin ruotsinkielisen työväenopiston rehtorin virkaan tällä hetkellä 5 003,17 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.10.2006 lukien toistaiseksi.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Yhteenveto hakijoista

21

ELINTARVIKELAKIA KOSKEVIEN MAKSUJEN YLEISET PERUSTEET

Khs 2006-556

Ympäristölautakunta toteaa (7.3.2006) mm., että uusi elintarvikelaki (23/2006) on tullut voimaan 1.3.2006. Laki korvasi vanhan elintarvikelain, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta säädetyn lain sekä terveydensuojelulain elintarvikehygieniaa koskevan luvun. Uuden elintarvikelain myötä valvonnan maksullisuus laajenee siten, että kunnan on perittävä maksu myös hyväksytyn kunnallisen valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista.

Kuntalain 13 §:n mukaan valtuusto päättää kunnan palveluista ja suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Koska lainmuutoksen seurauksena maksullisuus laajenee, tulee yleisistä perusteista päättää Kvstossa. Maksullisuus laajenee kaikkien elintarvikehuoneistojen säännölliseen valvontasuunnitelman mukaisesti suoritettavaan valvontaan. Aikaisemmasta poiketen myös elintarvikemääräysten rikkomistapauksiin liittyvistä tarkastuksista on mahdollista periä maksu.

Ympäristölautakuntaan tuodaan myöhemmin esitys elintarvikelain mukaisiksi maksuiksi ja taksaksi, jossa maksujen perusteista säädetään yksityiskohtaisesti.

Lautakunta esittää, että Khs tekisi Kvstolle esityksen elintarvikelain mukaisten maksujen yleisiksi perusteiksi seuraavasti:

Elintarvikealan toimijalta peritään elintarvikelain 71 §:n mukaisista suoritteista maksu, jonka suuruus vastaa toimenpiteestä aiheutuneita keskimääräisiä kokonaiskustannuksia. Maksujen yleisenä määräytymisperusteena on toimenpiteeseen käytetty työaika.

Maksujen tarkemmista perusteista määrätään ympäristölautakunnan hyväksymässä elintarvikelain mukaisessa taksassa.

Esityksen perustelut Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

Elintarvikelain 71 §:n mukaan kunnan on perittävä elintarvikealan toimijalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja näytteen tutkimisesta, Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa sekä elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta. Maksut tulee määrätä siten, että niiden suuruus vastaa enintään toimenpiteestä aiheutuneita kustannuksia.

Elintarvikevalvonnan maksullisuus laajenee aikaisempaan elintarvikelainsäädäntöön verrattuna huomattavasti. Aiemmin terveydensuojelu- ja elintarvikelain sekä hygienialain mukainen taksa ovat koskeneet elintarvikehuoneistojen ilmoitusmenettelystä annettavasta päätöksestä perittävää maksua, elintarvikelain mukaisesta omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi suoritettavasta näytteiden ottamisesta ja tutkimisesta perittävää maksua sekä hygienialain mukaista laitosten hyväksymismaksua ja vuosittaista valvontamaksua. Maksullisuuden piiriin tulevat uuden elintarvikelain myötä kaikkien elintarvikehuoneistojen säännöllinen valvonta sekä esimerkiksi elintarvikemääräysten rikkomiseen liittyvät tarkastukset. Maksuttomina säilyvät edelleen ruokamyrkytysten ja valitustapausten selvitystyöhön liittyvät tarkastukset ja näytteenotot.

Elintarvikelain perusteluissa sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan elintarvikelain käsittelyn yhteydessä antamassa mietinnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että kunnan ympäristöterveydenhuoltoyksikön valvonnastaan perimät rahat tulee voida käyttää yksikön toiminnan kehittämiseen, esimerkiksi lisähenkilöstön palkkaamiseen.

Ympäristötoimen johtosäännön 1 §:n 2 momentin mukaan ympäristölautakunta toimii elintarvikevalvontaviranomaisena. Johtosäännön 6 §:n 3 kohdan mukaan lautakunnan tehtävän on, jollei toisin ole määrätty, päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Khs toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on 24.3.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä elintarvikelain mukaisten maksujen yleisiksi perusteiksi seuraavaa:

Elintarvikealan toimijalta peritään elintarvikelain 71 §:n mukaisista suoritteista maksu, jonka suuruus vastaa toimenpiteestä aiheutuneita keskimääräisiä kokonaiskustannuksia. Maksujen yleisenä määräytymisperusteena on toimenpiteeseen käytetty työaika.

Maksujen tarkemmista perusteista määrätään ympäristölautakunnan hyväksymässä elintarvikelain mukaisessa taksassa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

22

KULUTUSTAVAROIDEN JA KULUTTAJAPALVELUSTEN TURVALLISUUDESTA ANNETUN LAIN MUKAISTEN MAKSUJEN YLEISET PERUSTEET

Khs 2006-558

Ympäristölautakunta toteaa (7.3.2006) mm., että laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) tuli voimaan 16.2.2004. Lain 15 §:ssä edellytetään, että kunta laatii kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten valvontaa varten valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja ehkäisee kulutustavaroihin ja kuluttajapalveluksiin liittyviä vaaroja. Lain 20 §:n mukaan, joka tuli voimaan 1.1.2006, kunta perii elinkeinonharjoittajalta tai muulta palvelun tarjoajalta kunnan hyväksymän taksan mukaisen maksun edellä mainitun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista.

Ympäristölautakunta on hyväksynyt 31.1.2006 tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelman vuodelle 2006.

Esitys perustuu kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20 §:ään, jonka tarkoituksena on turvata tuoteturvallisuusvalvonnasta paikallistasolla vastaavien viranomaisten toimintaedellytykset. Seurannaisvaikutuksena ympäristölautakuntaan tuodaan myöhemmin esitys kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaisiksi maksuiksi ja taksaksi, jossa maksujen perusteista määrätään tarkemmin.

Lautakunta esittää, että Khs tekisi Kvstolle esityksen kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaisten maksujen yleisiksi perusteiksi seuraavasti:

Elinkeinonharjoittajalta ja muulta palvelun tarjoajalta peritään kulloinkin voimassa olevan tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista maksu, joka perustuu suoritteesta aiheutuneisiin keskimääräisiin kokonaiskustannuksiin. Maksun määräämisen yleisenä perusteena on toimenpiteen vaatima työaika, joka perustuu joko kohdetyypeittäin määriteltyyn keskimääräiseen työaikaan tai eräissä tapauksissa toimenpiteeseen tosiasiallisesti käytettyyn työaikaan. Maksun tarkemmista perusteista määrätään ympäristölautakunnan hyväksymässä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaisessa taksassa.

Esityksen perustelut Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

Kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain 20 §:n mukaan kunta perii elinkeinonharjoittajalta ja muulta palvelun tarjoajalta kunnan hyväksymän taksan mukaisen maksun 15 §:ssä tarkoitetun valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Kunnan tulee määritellä suoritteistaan perimänsä maksut siten, että ne vastaavat enintään suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Helsingin kaupungin ympäristötoimen johtosäännön 1 §:n 2 momentin mukaan ympäristölautakunta toimii kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetussa laissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena. Ympäristötoimen johtosäännön 6 §:n 3 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Khs toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on 24.3.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaisten maksujen yleisiksi perusteiksi seuraavaa:

Elinkeinonharjoittajalta ja muulta palvelun tarjoajalta peritään kulloinkin voimassa olevan tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista maksu, joka perustuu suoritteesta aiheutuneisiin keskimääräisiin kokonaiskustannuksiin. Maksun määräämisen yleisenä perusteena on toimenpiteen vaatima työaika, joka perustuu joko kohdetyypeittäin määriteltyyn keskimääräiseen työaikaan tai eräissä tapauksissa toimenpiteeseen tosiasiallisesti käytettyyn työaikaan.

Maksun tarkemmista perusteista määrätään ympäristölautakunnan hyväksymässä kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain mukaisessa taksassa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

23

LÄÄKELAIN MUKAISTEN NIKOTIINIVALMISTEIDEN VÄHITTÄISMYYNNIN VALVONTAA KOSKEVIEN MAKSUJEN YLEISET PERUSTEET

Khs 2006-557

Ympäristölautakunta toteaa (7.3.2006) mm., että lääkelain 1.2.2006 voimaan tulleella muutoksella (22/2006) kunnille asetettiin uudeksi tehtäväksi nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta. Lääkelain 54 a–54 d §:ssä säädetään mm. siitä, että kunta myöntää nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvat, tarkastaa nikotiinivalmisteiden varastointi- ja myyntipaikat sekä valvoo nikotiinivalmisteiden myyntiä. Kunta voi myös periä maksun edellä mainituista toimenpiteistä.

Esitys perustuu lääkelaissa kunnille asetettuihin uusiin tehtäviin ja niistä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Seurannaisvaikutuksena ympäristölautakuntaan tuodaan myöhemmin esitys lääkelain mukaisiksi maksuiksi ja taksaksi, jossa maksujen perusteista määrätään tarkemmin.

Lautakunta esittää, että Khs tekisi Kvstolle esityksen nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa koskevien maksujen yleisiksi perusteiksi seuraavasti:

Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvasta peritään luvan hakijalta lupahakemuksen käsittelystä ja luvan myöntämisestä aiheutuneiden kustannusten suuruinen vähittäismyyntilupamaksu. Vuosittaista valvontamaksua ei peritä.

Vähittäismyyntilupamaksu perustuu keskimääräisiin kokonaiskustannuksiin, joihin kuuluvat asian käsittelystä aiheutuvat toimintamenot, korot ja poistot sekä osuus hallintokustannuksista. Maksun määräämisen yleisinä perusteina ovat lupakäsittelyn laajuus sekä hakemuksessa tarkoitettujen myyntipaikkojen ja myyntipisteiden määrä.

Esityksen perustelut Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista.

Lääkelain 54 d §:n 1 momentin mukaan kunta voi periä nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvan hakijalta vähittäismyyntiluvasta maksun. Lisäksi kunta voi periä vähittäismyyntiluvan haltijalta valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vuosittaista valvontamaksua. Lupa- ja valvontamaksu voivat olla enintään suoritteiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Vähittäismyyntilupamaksun ja valvontamaksun perusteista säädetään tarkemmin kunnan hyväksymässä taksassa.

Lääkelain muutoksen (22/2006) yhteydessä kunnille asetettiin uudeksi tehtäväksi nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvonta, mistä seuraa kunnille lisätoiminnan ja -henkilöstön aiheuttamia kustannuksia. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että vähittäismyyntilupahakemuksen käsittelystä ja myöntämisestä aiheutuvat kustannukset katettaisiin luvista perittävillä maksuilla.

Ympäristötoimen johtosäännön 6 § 3 kohdan mukaan lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista sekä hyväksyä perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Lautakunta on antanut nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa koskevan esityksen toimivaltaisen viranomaisen määräämiseksi ja ympäristötoimen johtosäännön muuttamiseksi Khlle. Lääkelain mukaisten nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa koskevien maksujen tarkemmista perusteista määrätään ympäristölautakunnan hyväksymässä taksassa.

Khs toteaa, että ympäristölautakunta on Kvston päätöksellä 19.4.2006 määrätty nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin toimivaltaiseksi valvontaviranomaiseksi.

Khs toteaa lisäksi, että talous- ja suunnittelukeskus on 24.3.2006 ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa esitykseen.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin valvontaa koskevien maksujen yleisiksi perusteiksi seuraavaa:

Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiluvasta peritään luvan hakijalta lupahakemuksen käsittelystä ja luvan myöntämisestä aiheutuneiden kustannusten suuruinen vähittäismyyntilupamaksu. Vuosittaista valvontamaksua ei peritä.

Vähittäismyyntilupamaksu perustuu keskimääräisiin kokonaiskustannuksiin, joihin kuuluvat asian käsittelystä aiheutuvat toimintamenot, korot ja poistot sekä osuus hallintokustannuksista. Maksun määräämisen yleisinä perusteina ovat lupakäsittelyn laajuus sekä hakemuksessa tarkoitettujen myyntipaikkojen ja myyntipisteiden määrä.

Lääkelain mukaisten nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupamaksun ja valvontamaksun tarkemmista perusteista määrätään ympäristölautakunnan hyväksymässä taksassa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

24

METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2005-1209

Joukkoliikennelautakunta toteaa (19.5.2005) seuraavaa:

Metron nykyinen pääosin 1970-luvulla suunniteltu ja hankittu kulunvalvonnan tekniikka joudutaan uusimaan. Nykyinen järjestelmä on teknisesti vanhentunut ja sen varaosien hankinta on vaikeutumassa. Ennen kulunvalvontatekniikan uusimista metroa ei ole mahdollista laajentaa. Hankinta on saatava vireille niin, että uusi tekniikka on käytössä viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä edellyttää toimittajan valintaa jo vuoden 2005 aikana.

./. Liiteraporteissa 1–5 on kuvattu hankinnan tekniset ominaisuudet, tutkitut vaihtoehdot, päävaihtoehtojen hyöty/kustannustarkastelut, liikenteelliset vaikutukset ja vaikuttavuusarviot sekä jo käytössä olevien automaattimetrojen ominaisuuksia mm. matkustajien näkökulmasta.

Kulunvalvontatekniikka on tehtyjen selvitysten mukaan mm. turvallisuussyistä edullisinta uusia täysautomatisoiduksi eli ilman kuljettajaa toimivaksi tai puoliautomaattiseksi kuljettajan kanssa. Vaikka nykyisen metron turvallisuustaso on voitu pitää hyvänä mm. henkilökunnan koulutukseen ja tekniikan ylläpitoon riittävästi panostamalla, tekniikkaa uusittaessa on nyt mahdollisuus uuden teknisen kehitystyön avulla parantaa oleellisesti turvallisuustasoa. Lähin käytössä oleva täysautomatisoitu metro toimii Kööpenhaminassa ja niin Euroopassa kuin muualla metrokaupungeissa kulunvalvontaa muutetaan turvallisempaan suuntaan automatisoidun ajon mukaiseksi.

Automatisoimalla metroliikenne saavutetaan turvallisuustason paranemisen lisäksi monia muita merkittäviä hyötyjä. Metroliikenteen taloudellisuus ja palvelu paranevat, sen laajentamisedellytykset kohentuvat ja koko joukkoliikenteen houkuttelevuus ja sitä kautta sen osuus henkilöliikenteestä nousee. Täysautomatisoitu vaihtoehto on hyöty/kustannussuhteeltaan edullisempi kuin puoliautomaattinen vaihtoehto.

Vaikuttavuusselvitysten mukaan täysautomatisoitu kulunvalvontatekniikka maksaa investointinsa alle kymmenessä vuodessa sen käyttöönotosta, vaikka sen hankinta tulee maksamaan n. 70 milj. euroa.

Täysautomatisoitu metro vaikuttaa metroliikenteen henkilöstötarpeeseen. Kuljettajatehtävät poistuvat. Nykyiset kuljettajat voidaan uudelleensijoittaa joko HKL:n tai koko kaupungin sisällä uusiin tehtäviin. Uuden kulunvalvontatekniikan käyttöönoton yhteydessä on mm. tarkoitus lisätä asemahenkilöstön määrää niin, että matkustajien turvallisuudentunne metroliikenteessä jatkossa nykyisestä paranee. Samaan tavoitteeseen tähtää myös hankintaan sisällytettävä valvontakamerajärjestelmä kaikissa junavaunuissa.

Valittavasta teknisestä ja toiminnallisesta ratkaisusta laaditaan riskianalyysi.

Metron kulunvalvontatekniikan uusintainvestointi tulisi tehdä vuosien 2005–2010 aikana toteuttamalla metron täysautomatisointi.

Lautakunta esittää Khlle metron kulunvalvontatekniikan uusimista siten, että hankitaan n. 70 milj. euroa maksava täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava kulunvalvontajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä käyttöönotettuna.

Khs toteaa, että liikennelaitos on tarkistanut automaattimetron liikenteellisiä vaikutuksia koskevaa raporttia selvityksillä automaattimetron vaikutuksista pintaliikenteeseen ja liikennöintikustannuksiin. Joukkoliikennelautakunta on 15.12.2005 ja 19.1.2006 merkinnyt nämä lisäselvitykset tiedoksi.

./. Metron kulunvalvontatekniikan uusimisen tarkistetut pääraportti ja osaraportit 1–4 on jaettu erillisinä liitteinä 1–5.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.6.2005) seuraavaa:

Kulunvalvontatekniikan uusimisen eli puoli- tai täysautomatisoinnin ansiosta saavutetaan hankesuunnitelman mukaan tiheämpi vuoroväli, joka lyhentää matkustajien odotusaikaa ja parantaa metrolla matkustamisen houkuttelevuutta. Tämän merkitys korostuu metrohaaroilla, joilla junien vuoroväli on kaksinkertainen yhteiseen osuuteen verrattuna.

Lipputulojen on hankesuunnitelmassa arvioitu lisääntyvän joukkoliikenteen vetovoiman kasvun ansioista. Liikennöinnin optimointi automatisoinnin avulla säästää sähköenergiaa, parantaa metron turvallisuutta, helpottaa häiriötilanteiden normalisointia sekä tuo säästöjä myös tarvittavien vaunujen määrässä. Tiheämpi liikenne mahdollistaa lyhyemmät asemalaiturit sekä jonkin verran joustavamman metroradan linjauksen uusilla metrolinjoilla. Lisäksi hankesuunnitelman mukaan saadaan huomattavat yhteiskuntataloudelliset hyödyt matka-aikojen lyhentyessä ja joukkoliikenteen käytön lisääntymisen myötä myös autoliikenteen sujuvuuden parantuessa sekä onnettomuuksien ja ympäristöhaittojen vähentyessä.

Investoinnin kannattavuutta on liikennelaitoksen laskelmissa arvioitu vertaamalla 2 minuutin vuorovälillä automaattimetrossa kulkevaa metroliikennettä nykyiseen metroliikenteeseen 4 minuutin vuorovälillä. Nykytekniikalla on mahdollista päästä 3 minuutin vuoroväliin, mutta liikennelaitoksen laskelmien mukaan se antaisi nykytasoisilla matkustajamäärillä epätaloudellisen ratkaisun.

Jos metro täysautomatisoidaan, voidaan luopua kuljettajista. Täysautomaattimetro mahdollistaa vuorovälin tihentämisen edullisesti ja säästää liikennelaitoksen laskelmien mukaan investointinsa 70 milj. euroa nykyiseen metroon alle kymmenessä vuodessa sen käyttöönotosta, jonka jälkeen se alkaa tuottaa säästöjä. Kun yhteiskunnalliset säästöt lasketaan mukaan, alkaa investointi tuottaa säästöjä jo kuuden vuoden kuluttua käyttöönotosta.

Jos kuljettajat jäävät, vuorovälin tihentäminen lisäisi kuljettajatarvetta junamäärän kasvaessa. Kuljettajat vaativalla puoliautomaattivaihtoehdolla ei liikennelaitoksen laskelmien mukaan saavuteta kannattavuutta pelkillä budjettisäästöillä, mutta kun yhteiskunnalliset säästöt lasketaan mukaan alkaa 50 milj. euron investointi nykyiseen metroon tuottaa säästöjä jo kuuden vuoden kuluttua käyttöönotosta.

Ennen kulunvalvonnan uusimista ei metroa ole mahdollista laajentaa. Metron jatkaminen parantaa liikennelaitoksen laskelmien mukaan automaattimetron kannattavuutta. Metro/raideyhteys, Ruoholahti–Matinkylä sisältyy liikenne- ja viestintäministeriön, Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä YTV:n 26.8.2003 allekirjoittaman aiesopimuksen vuoden 2007 jälkeen toteutettavaksi aiottuihin liikennehankkeisiin.

Ilman kuljettajaa olevat automaattimetrot alkoivat liikennöidä 1980-luvulla, mm. VAL-metro Lillessä Pohjois-Ranskassa vuonna 1983. Nykyisin automaattimetroja on maailmalla kymmeniä. Lähin esimerkki on vuonna 2002 valmistunut Kööpenhaminan metro.

Automaattiajossa on laiturien reunassa usein radalle putoamisen estävä väliseinä, jossa olevat ovet avautuvat ainoastaan junan seisoessa asemalla, mutta esimerkkejä on myös automaattimetroista ilman väliseinää, kuten Lyonin metro Ranskassa. Mahdollisuus inhimillisiin virheisiin vähenee automaattimetrossa ja metroliikenteen turvallisuus paranee.

Hankesuunnitelmassa esitetyt kannattavuuslaskelmat puoltavat metron kulunvalvonnan uusimista siten, että hankitaan täysautomatisoituun metroliikenteeseen ilman kuljettajia siirtymisen mahdollistava kulunvalvontajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä käyttöönotettuna tai viimeistään metroa jatkettaessa.

Hankesuunnitelmamuistioista ei kustannusten ja hyötyjen muodostuminen eivätkä toimivuuserot kuitenkaan ilmene niin yksityiskohtaisesti, että 20 milj. euron lisäinvestoinnin kannattavuutta ”puoliautomaattisesta” ”täysautomaattiseen” järjestelmään olisi mahdollista arvioida.

Pääkaupunkiseudun kasvaessa on tärkeää huolehtia joukkoliikenteen kehittämisestä. Helsingissä on lähivuosina useita rahoitusta vaativia joukkoliikennehankkeita, kuten raitiotieverkon laajentaminen ja Länsimetron rakentaminen. Investointi metron automatisointiin ei saa vähentää muuta joukkoliikenteen rahoitusta, vaan siihen tulee varata erillisrahoitus.

Keskustelun aikana jäsen Arhinmäki teki lisäysehdotuksen lausunnon toiseksi viimeiseksi uudeksi kappaleeksi seuraavasti:

”Kun päätetään metron puoli- tai täysautomatisoinnin välillä, on vielä selvitettävä tarkemmin kuljettajista luopumisen psykologiset vaikutukset. Kuljettajista luopumisen voidaan pelätä vähentävän metron vetovoimaisuutta.”

Ehdotus raukesi kannattamattomana.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (6.4.2006) seuraavaa:

Helsingin metro on ollut käytössä vuodesta 1982 ja metron kulunvalvonnan tekniset valinnat on tehty 1970-luvulla. Liikennelaitoksen mukaan järjestelmä on teknisesti vanhentunut, järjestelmälle ei ole saatavissa toimittajan ylläpitotukea ja varaosien saatavuus tulee vaikeutumaan. Metroverkon laajentaminen ei ole mahdollista ilman kulunvalvonnan uudistamista. Kalasataman metroaseman osalta joudutaan jo muista asemista poikkeavaan järjestelyyn.

Kulunvalvontaa uudistettaessa joudutaan ottamaan kantaa kulunvalvonnan automatisointiasteeseen. Liikennelaitoksen selvityksessä vertaillut vaihtoehdot ovat puoliautomaattiajo ja täysautomaattiajo. Puoliautomaattiajossa junissa on ”kuljettaja”, joka hoitaa ovitoiminnot ja toimii varajärjestelmänä. Täysautomaattiajossa ei ole lainkaan junahenkilökuntaa. Asemahenkilöstöä lisätään automaattivaihtoehdossa nykymetroverkolla n. 30 henkilöllä. Puoliautomaattijärjestelmän investointikustannusarvio on 50 milj. euroa (alv. 0 %) ja täysautomaattijärjestelmän 70 milj. euroa (alv. 0 %). Kulunvalvonnan uusiminen voidaan toteuttaa myös niin, että uusittu tekniikka ei sisällä mitään laajennusta automatisoinnin suuntaan, jolloin vähimmäisinvestointi on n. 15 milj. euroa (alv. 0 %).

Joukkoliikennelautakunta esittää kulunvalvontatekniikan uusimista niin, että hankitaan täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava järjestelmä, jonka kustannusarvio on 70 milj. euroa (alv. 0 %).

Lautakunnan esityksessä todetaan, että tehtyjen vaikuttavuusselvitysten mukaan täysautomatisoitu kulunvalvontajärjestelmä maksaa investointinsa takaisin alle kymmenessä vuodessa. Selvityksessä täysautomaattivaihtoehdon edullisuus perustuu pääosin yhteiskunnallisiin hyötyihin, joista merkittävimpiä ovat matka-aikasäästöt. Aikasäästöt syntyvät automaattisen kulunvalvonnan mahdollistaman metron liikennöinnin vuorovälin puolittamisesta.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että edullisuusvertailu ja investointipäätös tulee perustaa ensisijaisesti kaupungille aiheutuviin taloudellisiin tekijöihin. Liikennelaitos onkin täydentänyt esitystään kannattavuuslaskelmilla, jotka perustuvat kaupungille aiheutuviin taloudellisiin tekijöihin nykyisellä metroverkolla.

Kulunvalvonnan uudistaminen täysautomatisoituun järjestelmään on vaihtoehdoista edullisin myös kaupungin taloudellisten vaikutusten perusteella edellyttäen, että laskelmissa esitetyt säästöt toteutuvat. Täysautomaattijärjestelmän takaisinmaksuajaksi tulee nykyisellä metroverkolla 20 vuotta 5 %:n laskentakorkoa käyttäen. Metroverkon laajentuessa automatisoinnista saatavat hyödyt kasvavat. Puoliautomaattivaihtoehdon tekee kannattamattomaksi henkilöstömenojen kasvu kun liikennöinnin vuorovälejä tihennetään. Kannattavuustarkastelujen vertailuvaihtoehtona on (0+) eli kulunvalvonnan toimivuuden turvaava vähimmäisinvestointi 15 milj. euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että täysautomaattijärjestelmän kannattavuus perustuu pääosin pintaliikenteen säästöihin (2,3 milj. euroa/vuosi) ja henkilöstömenosäästöihin (1,2 milj. euroa/vuosi). Pintaliikenteen säästöjen toteutuminen tarkoittaa bussi- ja raitiovuorojen vähentämistä niiltä linjoilta, joilta matkustajia oletetaan siirtyvän metron käyttäjiksi kun metrolla matkustaminen automatisoinnin ansiosta nopeutuu. Kannattavuuslaskelmiin sisältyy 5 raitiovuoron ja 13 bussivuoron vähennys. Liikennelaitoksen mukaan pintaliikenteen päällekkäistarjontaa metron kanssa on eniten kantakaupungissa. Henkilöstömeno-säästöt tarkoittavat n. 50 henkilötyövuoden nettovähennystä eli kuljettajatehtävät (n. 80 henkilöä) poistuvat ja asemahenkilökuntaa lisätään n. 30:llä.

Joukkoliikennelautakuntaa/liikennelaitosta tulee edellyttää huolehtimaan kannattavuuslaskelmiin sisältyvien kustannussäästöjen, erityisesti edellä todettujen pintaliikenne- ja henkilöstömenosäästöjen toteuttamisesta.

Hankkeen rahoitus tulee ratkaistavaksi taloussuunnitelman 2007–2009 yhteydessä, jolloin investointitaso jo sinällään tulee kriittisen tarkastelun kohteeksi. Kulunvalvonnan uusiminen ei sisälly taloussuunnitelmaan 2006–2008, ei myöskään vuoden 2007 talousarvioraamiin. Talousarviossa rahoitus on tarkoituksenmukaisinta hoitaa liikennelaitokselle myönnettävän, infrastruktuuri-investointien rahoittamiseen tarkoitetun peruspääoma B:n lisäyksenä.

Khs toteaa, että kulunvalvonnan nykyisen tekniikan uusiminen on vähimmäisinvestointi, joka on välttämätön lähitulevaisuudessa. Metroverkon laajentaminen ei ole mahdollista ilman kulunvalvonnan uudistamista. Toiminnallisesti ja teknisesti pelkkä kulunvalvonnan uusiminen on kuitenkin vain tilapäisratkaisu.

Khs katsoo joukkoliikennelautakunnan esittämien selvitysten perusteella, että kulunvalvonnan automatisointia voidaan pitää perusteltuna metroverkon toiminnan tehokkuuden ja liikenteen rationaalisen hoidon kannalta, kuin myös taloudellisesti. Automatisointi tuo monia yhteiskuntataloudellisia hyötyjä ja mahdollistaa kaupungin taloudellisten säästöjen aikaansaamisen.

Automatisoinnin ansiosta junatarjonnan mitoitus voidaan tehdä nykyistä joustavammin ja taloudellisemmin. Automatisointi mahdollistaa nykyistä tiheämmät liikenteen vuorovälit (2 minuutin vuoroväli nykyisen 4 minuutin sijasta), mikä merkitsee lyhennystä matka-ajoissa ja on siten osaltaan omiaan parantamaan metroliikenteen houkuttelevuutta. Automatisointi mahdollistaa myös lyhyempien junien (kaksi vaunuparia nykyisen kolmen vaunuparin sijasta) käytön ja lyhempien asemien rakentamisen, jolloin kustannussäästöjä on saavutettavissa mm. investoinneissa. Henkilöstön tarve on erityisesti täysautomatisoiduissa eli ilman kuljettajaa toimivassa vaihtoehdossa nykyistä pienempi, kun kuljettajista (nykyisin n. 80 henkilötyövuotta) metrojunissa luovuttaisiin ja asemahenkilökunnan määrää lisättäisiin. Henkilöstösäästöjen ohella merkittävimmät säästöt kaupungin taloudessa syntyvät pintaliikennetarjonnan vähennyksistä.

Uusi järjestelmä käsittäisi automaattisen junien ohjaus- ja valvontajärjestelmän (Automatic Train Control System eli ATC), johon sisältyvät jatkuva kulunvalvonta (Automatic Train Protection System eli ATP), automaattiajojärjestelmä (Automatic Train Operation System eli ATO) ja käytönohjausjärjestelmä (Automatic Train Supervisory System eli ATS). Automaattiajojärjestelmä ATO huolehtii junan ajamisesta kuljettajan kanssa taikka ilman kuljettajaa (täysin miehittämätön ajo). Jatkuvan kulunvalvonnan järjestelmä ATP valvoo junien turvallista ajoa, mm. junien etäisyyksiä ja nopeutta. Käytönohjausjärjestelmän ATS avulla mm. automatisoidaan aikatauluun liittyviä toimintoja ja ohjataan matkustajainformaatiota.

Tehtyjen selvitysten mukaan metroliikenteen turvallisuustaso paranee automatisoinnin ansiosta. Kriittiset toiminnot, kuten suurimman sallitun ajonopeuden valvonta, ovitoimintojen turvaaminen ja suojaus junien yhteenajoa vastaan voidaan valvoa erittäin suurella turvallisuustasolla. Parannuksina tehdään mm. seuraavia toimenpiteitä: Junien sisätiloihin asennetaan videovalvontakamerat, palohälytinjärjestelmät ja ovien valvontajärjestelmät sekä junien raivauslaitteisiin esteen tunnistimet, radiojärjestelmä uusitaan, asemille tehdään rataosuuksien ja laitureiden valvontajärjestelmät ja yhteydet metron tunnelien palovalvontajärjestelmään. Vaaratilanteiden mahdollisuus täysautomatisoidussa vaihtoehdossa pienenee merkittävästi nykyiseen verrattuna.

Khs pitää täysautomatisointia metroverkon kehittämistarpeita parhaiten palvelevana ratkaisuna. Automatisoinnin hyödyt myös kasvavat kun metroverkko tulevaisuudessa laajentuu. Puoliautomaattinen vaihtoehto ei tarjoa metroverkon laajentuessa yhtä suurta kustannussäästöpotentiaalia mm. henkilöstökustannuksissa kuin täysin automatisoitu järjestelmä.

Metron täysautomatisointi on taloudellisesti mittava investointi. Jotta hanke taloudellisilta vaikutuksiltaan toisi kaupungin kokonaisedun kannalta nykymetrolla sekä myös pitkällä aikavälillä parhaan tuloksen, pitää Khs talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon viitaten tarpeellisena, että joukkoliikennelautakunta ja liikennelaitos sitoutuvat vähintään esitetyn laajuisiin kustannussäästöihin, erityisesti henkilöstö- ja liikennöintikustannuksissa.

Edellä sanotun perusteella Khs toteaa, että sen tarkoituksena on, mikäli Kvsto hyväksyy päätösehdotuksen, Kvston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa joukkoliikennelautakuntaa ja liikennelaitosta huolehtimaan kannattavuuslaskelmiin sisältyvien kustannussäästöjen, erityisesti pintaliikenne- ja henkilöstömenosäästöjen, toteuttamisesta.

Kulunvalvonnan uusiminen ei sisälly taloussuunnitelmaan 2006–2008, eikä vuoden 2007 talousarvioraamiin. Hankkeen rahoitus esitetään ratkaistavaksi taloussuunnitelman 2007–2009 yhteydessä.

Uuden järjestelmän hankinta ja toteuttaminen on hankesuunnitelman mukaan ajoitettu siten, että hankkeen rahoituksen varmistuttua uuden järjestelmän käyttöönotto voisi tapahtua vuonna 2011.

KHS Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä metron kulunvalvontatekniikan uusimisen tarkistetun hankesuunnitelman siten, että järjestelmäksi hankitaan täysautomatisoituun metroliikenteeseen siirtymisen mahdollistava järjestelmä, jonka kustannusarvio on 70 000 000 euroa (alv. 0 %).

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen, pääraportti
	Liite 2	Metron kulunvalvonnan uusiminen, osaraportti 1
	Liite 3	Metron kulunvalvonnan uusiminen, osaraportti 2
	Liite 4	Metron kulunvalvonnan uusiminen, osaraportti 3
	Liite 5	Metron kulunvalvonnan uusiminen, osaraportti 4