HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

14 - 2007

Kokousaika	16.4.2007 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/ Agronominkatu 4:n rahoittaminen

3

4

Helsinki Business and Science Park Oy:n varsinainen yhtiökokous

5

5

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinainen yhtiökokous

6

6

Kemijoki Oy:n varsinainen yhtiökokous

7

7

Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:n varsinainen yhtiökokous

9

8

Helsingin Sataman ylläpitämän VTS-toiminnan siirto merenkulkulaitokselle

10

9

XXXX XXXX:n ym. oikaisuvaatimus hallintojohtajan päätöksestä 28.2.2007, 536 §

14

10

10.4.2007 pöydälle pantu asia Helsingin elinkeinostrategia 2007

15

11

10.4.2007 pöydälle pantu asia Kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen ja seminaari Oulussa 3.-4.5.2007

19

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Tapaninkylän tonttien 39065/18 - 20 asemakaavan muuttaminen (nro 11646)

21

2

Vartiokylän tontin 45296/22 asemakaavan muuttaminen (nro 11647)

24

3

Vartiokylän tonttien 45458/32 ja 33 asemakaavan muuttaminen (nro 11653)

27

4

Tontin varaaminen Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle liikekeskus-, palvelu- ja asuinrakennuksen suunnittelua varten Vuosaaresta

30

5

Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinainen yhtiökokous

33

6

Kiinteistö Oy Paloheinän Palvelukeskuksen varsinainen yhtiökokous

35

7

Kiinteistö Oy Säterintie 2:n varsinainen yhtiökokous

37

8

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon varsinainen yhtiökokous

39

9

Kiinteistö Oy Puistolan Pankkitalon varsinainen yhtiökokous

41

10

Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n varsinainen yhtiökokous

43

11

Jäsenehdokkaiden nimeäminen Suomenlinnan hoitokunnan johtokuntaan

45

12

Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n varsinaisen yhtiökokouksen päätösten hyväksyminen

47

13

Lausunto Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksesta

49

14

Siltakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous

72

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vuosaaren Urheilutalo Oy:n varsinainen yhtiökokous

75

2

10.4.2007 pöydälle pantu asia XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan 19.12.2006 tekemästä asiointilippujen myöntämispäätöksestä

77

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Työmaahuolto Oy Ab:n varsinainen yhtiökokous

83

2

Suomenlinnan Liikenne Oy:n varsinainen yhtiökokous

85

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Lehtipuun (varalla Hellström) ja Vehviläisen (varalla Ojala) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

PIHLAJISTON KIINTEISTÖT OY/ AGRONOMINKATU 4:N RAHOITTAMINEN

Khs 2004-2560

Asuntotuotantotoimikunta esittää (21.3.2007), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin päätösehdotuksen mukainen primäärilaina.

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/Agronominkuja 4 on Viikkiin 29.12.2005 valmistunut 93 kerrostaloasuntoa ja yhden liiketilan sisältävä vuokratalokohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 12 387 348 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 11 527 300 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 606 700 euroa, primäärilainalla 223 216,04 euroa ja liiketilan alv-palautuksella 30 131,96 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 42 496,04 euroa.

Primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 4,1 %. Lainaa lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.

Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka asuntorahasto rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 % ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen, kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.

Valtion aravalainan enimmäislaina-aika on 45 vuotta ja lainansaajan korko kuluttajahintaindeksin vuosimuutos, johon on lisätty 1,95 %. Aravalainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja noin 32,6 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston Pihlajiston Kiinteistöt Oy/Agronominkatu 4

-nimisen rakennuskohteen rahoittamiseen 42 496,04 euron suuruisen primäärilainan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

4

HELSINKI BUSINESS AND SCIENCE PARK OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-942

Helsinki Business and Science Park Oy Ltd ilmoittaa 3.4.2007, että varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2007 klo 11.30 alkaen yhtiön toimitiloissa Cultivator II:n neuvotteluhuoneessa C 305, osoitteessa Viikinkaari 4, 00790 Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään varsinaiselle yhtiökokoukselle yhtiöjärjestyksen 11 §:ssä määrätyt asiat (mm. tilinpäätöksen hyväksyminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valitseminen)

Kj toteaa, että kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet elinkeinojohtaja Eero Holstila hallituksen puheenjohtajana ja jäsenenä apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen jäsenenä.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 (§ 148) nimennyt yhtiölle päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 26.4.2007, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä esittämään, että yhtiön hallituksen jäseniksi valitaan projektinjohtaja Heikki Rinne ja elinkeinojohtaja Eero Holstila sekä tilintarkastajaksi PricewaterhouseCoopers Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pekka Kaasalainen) ja varatilintarkastajaksi KHT Juha Tuomala.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, Helsinki Business and Science Park Oy Ltd:lle sekä nimetyille henkilöille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

5

PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-894

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy ilmoittaa 30.3.2007, että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 2.5.2007 klo 16.00 alkaen Helsingin kaupungintalon aulakabinetissa 1.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 13 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätös vuodelta 2006, tili- ja vastuuvapauden myöntäminen toimitusjohtajalle ja hallitukselle sekä hallituksen jäsenten valinta).

Kj toteaa, että kaupungilla on oikeus osakassopimuksen mukaan nimetä yhtiön hallitukseen yksi jäsen. Kaupungin edustajana yhtiön hallituksessa on päättyneellä toimikaudella toiminut rahoitusjohtaja Tapio Korhonen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 2.5.2007, ja hyväksymään asiat yhtiön hallituksen päätösehdotusten mukaisesti, sekä

- nimetä ehdolle kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, rahoitusjohtaja Tapio Korhoselle, Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:lle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

6

KEMIJOKI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-934

Kemijoki Oy ilmoittaa (31.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 18.4.2007 klo 13.00 alkaen kauppa - ja teollisuusministeriössä, osoitteessa Aleksanterinkatu 4, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 16 §:n ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätöksen hyväksyminen, tili - ja vastuuvapauden myöntäminen hallintoneuvostolle, hallitukselle ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajan valitseminen) sekä lisäksi hallituksen ehdotus hallituksen valtuuttamiseksi päättämään yhtiölle kuuluvien omien osakkeiden luovuttamisesta suunnatulla annilla osakkaiden vuonna 20054 allekirjoittaman aiesopimuksen mukaisesti.

Vs. Kj toteaa, että kaupungin yleisomistusosuus yhtiöstä on 0,94 %, vesivoimaosakkeista 3,91 % ja rahaosakkeista 0,81 %. Helsingin Energia saa käyttöönsä vesivoimaosakkeita vastaavan määrän vesi- ja tuulivoimaa. Rahaosakkeet oikeuttavat osinkoon.

Sopimuksen mukaan kaupungilla on oikeus nimetä yksi edustaja sekä hallitukseen että hallintoneuvostoon. Seitsenjäsenisessä hallituksessa on kaupungin edustajana toiminut Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja kymmenjäsenisessä hallintoneuvostossa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kemijoki Oy:n 18.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti, sekä ehdottamaan, että seuraavaksi toimikaudeksi kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen valitaan Helsingin Energian toimitusjohtaja Seppo Ruohonen ja hallintoneuvostoon kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja ote nimetyille henkilöille, Helsingin Energialle, Kemijoki Oy:lle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

7

PÄÄKAUPUNKISEUDUN MARKKINOINTI OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-916

Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy ilmoittaa 2.4.2007, että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 30.4.2007 klo 10 Helsingin kaupungintalolla, osoitteessa Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat (mm. tilinpäätöksen hyväksyminen, tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta). Lisäksi yhtiökokouksessa käsitellään ehdotus yhtiöjärjestyksen 1 §:n muuttamisesta. Yhtiön toiminimeksi ehdotetaan Greater Helsinki Promotion Ltd Oy.

Helsingin omistusosuus yhtiön osakekannasta on 45 %. Päättyvällä toimikaudella yhtiöllä on ollut viisijäseninen hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Osakassopimuksen mukaan kukin osakas nimeää yhden jäsenehdokkaan hallitukseen. Tämän lisäksi hallitukseen voidaan nimittää enintään kaksi jäsentä, jotka eivät edusta osakkaita.

Helsingin edustajana yhtiön hallituksessa on päättyvällä toimikaudella toiminut kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Markkinointi Oy:n 30.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa, hyväksymään asiat hallituksen päätösehdotusten mukaisesti sekä ehdottamaan, että yhtiön hallitukseen valitaan seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyväksi toimikaudeksi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Pöytäkirjanote yhtiökokousasiakirjoineen hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä ote nimetylle henkilölle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

8

HELSINGIN SATAMAN YLLÄPITÄMÄN VTS-TOIMINNAN SIIRTO MERENKULKULAITOKSELLE

Khs 2007-886

Satamalautakunta esittää (27.3.2007) mm. seuraavaa:

Helsingin Satama ja merenkulkulaitoksen Suomenlahden merenkulkupiiri käynnistivät 1.10.1996 Helsinkiin johtavat väylät ja sataman edustan vesialueet kattavan alusliikenteen ohjausjärjestelmän (Vessel Traffic Service, VTS). Toiminta on perustunut osapuolten väliseen yhteistyösopimukseen, jossa on määritelty VTS-toiminta ja siihen liittyvien teknisten laitteiden käyttö, ylläpito ja kustannusjako.

Perustamisinvestoinnit ja käyttökustannukset on jaettu Helsingin Sataman ja merenkulkulaitoksen kesken Helsinkiin johtavien väylien ja merialueiden vastuualueiden suhteessa siten, että Helsingin Satama on vastannut Helsingin kaupungin satamajärjestyksen mukaisten vesi- ja väyläalueiden edellyttämistä laitekustannuksista ja merenkulkulaitos Sataman vesialueen ulkopuolisista alueista.

VTS-toiminnan tarkoitus on meriliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen VTS-keskuksesta tapahtuvan liikenteenohjauksen avulla. Tämän lisäksi keskuksesta suoritetaan eräitä satamatoimintaan liittyviä tehtäviä, kuten esim. jäänmurron ohjausta ja sataman hälytystehtäviä. VTS-keskuksessa työskentelee sekä Helsingin Sataman että merenkulkulaitoksen henkilökuntaa siten, että toiminta muodostaa saumattoman kokonaisuuden. Toiminta on vakiintunut osaksi sataman alusliikenteen hallintaa ja sen merkitys on korostunut liikennemäärien kasvaessa.

Merenkulkulaitos on sittemmin laajentanut Katajanokan K6-rakennuk-
sesta hoidettavaa VTS-toimintaa siten, että se kattaa väyliä ja merialueita myös Helsingin ulkopuolella. Vastaavasti merenkulkulaitoksen henkilökunta on kasvanut huomattavasti samaan aikaan kun Helsingin Sataman palveluksessa olevien meriliikenneohjaajien määrä on pysynyt ennallaan viidessä henkilössä. Helsingin satamaan liittyvä VTS-toiminta on tällä hetkellä osa Suomenlahden VTS-toimintaa, josta merenkulkulaitos vastaa. Helsingin Sataman meriliikenneohjaajat työskentelevät merenkulkulaitoksen työnjohdon alaisuudessa. VTS-toimintaa säätelee 2005 voimaan astunut alusliikennepalvelulaki (623/2005), joka on tarkentanut vaatimuksia mm. henkilöstön pätevyyksien, ylläpitokoulutuksen ja vastuiden osalta.

Toiminnan uudelleenjärjestelyt

Operatiivisen toiminnan kannalta on perusteltua keskittää koko VTS-toiminta merenkulkulaitokselle siten, että Helsingin Satama ostaa tarvitsemansa alusliikenteen palvelut merenkulkulaitokselta. Tätä puoltaa myös valtion ja kunnan erilaisista työehtosopimuksista johtuvat palkkaukseen ja työehtoihin liittyvät erot, jotka ovat korostuneet VTS-keskuk-
sessa samankaltaista työtä samassa työpisteessä mutta eri työnantajien palveluksessa työskentelevien työntekijöiden keskuudessa.

Helsingin Satama on valmistellut alusliikennepalveluja koskevaa palvelusopimusta yhteistyössä merenkulkulaitoksen edustajien kanssa. Palvelusopimus koskee meriliikenteelle annettavaa alusliikenne- eli VTS-palvelua Helsingin satamaan johtavilla väylillä ja satamajärjestyksessä määritellyillä vesialueilla sekä Helsingin Sataman hälytyspäivystykseen ja jäänmurtoon liittyviä tehtäviä ja lisäksi ISPS-koodin satamalle määrittämiä tehtäviä. Tehtävät siirtyisivät merenkulkulaitoksen vastuulle, joka toimisi sekä alusliikenteen että Helsingin Sataman suuntaan palvelun tarjoajana.

Merenkulkulaitos on ilmoittanut, että sataman VTS-palvelujen siirtyessä merenkulkulaitoksen hoidettavaksi sillä on valmius palkata Helsingin Sataman meriliikenneohjaajat palvelukseensa 1.5.2007 lukien.

Helsingin Sataman henkilöstö siirtyisi merenkulkulaitoksen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Merenkulkulaitos tekee työsopimukset kaikkien työntekijöiden kanssa. Siirtyminen on vapaaehtoista. Alustavasti Helsingin Sataman viisi meriliikenneohjaajaa ovat ilmoittaneet halukkuutensa siirtyä merenkulkulaitoksen palvelukseen. Merenkulkulaitos noudattaa meriliikenneohjaajiin Luotsiliitto ry:n ja Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n kanssa solmimaansa työehtosopimusta, jonka mukaan palvelussuhteen ehdot määräytyvät. Järjestelyllä ei ole heikentävää vaikutusta henkilöstön eläke-etuuksiin. Siirron myötä poistuisivat myös henkilöstön kokemat palkkaepäkohdat. Työntekijäjärjestö on pitänyt yhden työnantajan mallia hyvänä ja merenkulkulaitosta työnantajana luontevana ratkaisuna.

Henkilökunnan siirtymisestä merenkulkulaitoksen palvelukseen on neuvoteltu 27.2.2007 paikallinen työehtosopimus Kuntien Teknisten Neuvottelujärjestö ry:n ja Helsingin kaupungin välillä. Paikallisen työehtosopimuksen solmiminen on kaupungin käytännön mukaista ja sillä turvataan siirtyvän henkilöstön etuja. VTS-toiminnan uudelleen järjestelyjä ja meriliikenneohjaajien siirtymistä valtion palvelukseen on käsitelty Helsingin Sataman yhteistoimintaryhmässä 29.9.2006 ja 19.1.2007. Helsingin Sataman meriliikenneohjaajille pidettiin työpaikkakokous 8.12.2006. Työnantajan edustajien lisäksi mukana oli MKL:n henkilöstöpäällikkö, joka esitteli merenkulkulaitoksen työsuhteisiin liittyviä kysymyksiä.

Helsingin Sataman ja merenkulkulaitoksen välillä neuvotellun palvelusopimuksen mukaan vuosittainen palvelumaksu on 321 000 euroa ilman arvonlisäveroa ja 391 620 euroa kun palvelumaksuun lisätään 22 %:n arvonlisävero. Maksun määräytymisen perusteena on käytetty neljän meriliikenneohjaajan vuosittaisia henkilöstökuluja vastaavaa summaa sekä Helsingin Sataman vastuulle kohdistuvien laitteistojen ylläpitokustannuksia. Helsingin Sataman omistama laitteisto siirtyy samassa yhteydessä merenkulkulaitoksen omistukseen. Laitteiston kirjanpitoarvo oli vuoden 2006 lopussa 7 195 euroa ja sen luovuttaminen vastikkeetta merenkulkulaitokselle on huomioitu hintaa alentavana tekijänä palvelumaksua määriteltäessä.

Lautakunta toteaa, että sekä operatiivisen toiminnan kannalta että hallinnollisesti ja taloudellisesti alusliikennepalvelujen siirtäminen merenkulkulaitokselle on perusteltua.

Satamalautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus

– hyväksyisi Helsingin Sataman ja merenkulkulaitoksen välisen sopimuksen alusliikennepalveluista Helsingin edustan väylillä ja merialueilla liitteen 1 mukaisesti ja oikeuttaisi tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia,

– hyväksyisi paikallisen työehtosopimuksen koskien meriliikenneohjaajien siirtymistä valtion palvelukseen liitteen 2 mukaisesti, sekä

– oikeuttaisi Helsingin Sataman allekirjoittamaan liitteen 1 mukaisen sopimuksen ja Henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan liitteen 2 mukaisen sopimuksen.

Esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1 on palvelusopimus alusliikennepalveluista Helsingin edustan väylillä ja merialueilla sekä liitteenä 2 henkilöstön siirtymistä koskeva paikallinen sopimus.

Kj pitää satamalautakunnan esitystä alusliikennepalvelujen siirtämisestä merenkulkulaitokselle Helsingin Sataman operatiivisen toiminnan ja myös alusliikenne- eli VTS-palveluiden tuottamisen kannalta sekä hallinnollisesti että taloudellisesti perusteltuna.

Henkilöstö, jota järjestely koskee, siirtyy merenkulkulaitoksen palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtyminen on vapaaehtoista. Siirtymisen ehdoista on neuvoteltu paikallinen työehtosopimus Kuntien Teknisten Neuvottelujärjestö ry:n ja Helsingin kaupungin välillä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– hyväksyä Helsingin Sataman ja merenkulkulaitoksen välisen sopimuksen alusliikennepalveluista Helsingin edustan väylillä ja merialueilla liitteen 1 mukaisesti oikeuttaen Helsingin Sataman samalla tekemään sopimukseen tarvittaessa vähäisiä muutoksia,

– hyväksyä meriliikenneohjaajien siirtymistä valtion palvelukseen koskevan paikallisen sopimuksen liitteen 2 mukaisesti, sekä

– oikeuttaa Helsingin Sataman allekirjoittamaan kaupungin puolesta liitteen 1 mukaisen alusliikennepalveluja koskevan sopimuksen ja henkilöstökeskuksen liitteen 2 mukaisen paikallissopimuksen.

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITTEET	Liite 1	Palvelusopimus alusliikennepalvelusta Helsingin edustan väylillä ja merialueilla
	Liite 2	Paikallinen työehtosopimusehdotus

9

XXXX XXXX:n YM. OIKAISUVAATIMUS HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 28.2.2007, 536 §

Khs 2007-722

Hallintojohtaja päätti 28.2.2007 (536 §) ottaa Jenni Ropen hoitamaan hallintokeskuksen oikeuspalvelujen johtavan kaupunginasiamiehen virkaa 1.3.2007 alkaen todeten, että Jenni Rope on hoitanut em. virkaa 23.3.2006 lukien ja hallintosäännön 13 §:n perusteella hänet voidaan ottaa virkaan ilman julkista hakumenettelyä.

XXXX XXXX ym. ovat 16.3.2007 jättäneet oikaisuvaatimuksen hallintojohtajan tekemään päätökseen, jolla on otettu Jenni Rope hoitamaan hallintokeskuksen oikeuspalvelujen johtavan kaupunginasiamiehen virkaa 1.3.2007 alkaen.

Hallintojohtaja päätti 29.3.2007 (545 §) hallintolain 50 §:n 1 momentin perusteella ja Jenni Ropen suostumuksella poistaa 28.2.2007 tekemänsä, Jenni Ropen ottamista johtavan kaupunginasiamiehen virkaan koskevan päätöksensä, § 536.

Kj toteaa, että oikaisuvaatimus raukeaa, koska päätös, jota se koskee, on poistettu.

KJ Merkittäneen tiedoksi, että XXXX XXXX:n ym. 16.3.2007 jättämä oikaisuvaatimus raukeaa, koska päätös, jota se koskee, on poistettu.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. hallintosihteeri, puhelin 310 36018

10

10.4.2007 pöydälle pantu asia

HELSINGIN ELINKEINOSTRATEGIA 2007

Khs 2007-917

Kj toteaa, että kaupunginhallitus käsitteli strategiakokouksessaan 18.12.2006 Helsingin elinkeinostrategian 2007 luonnosta. Kaupunginhallitus hyväksyi luonnoksessa esitetyt peruslinjaukset jatkotyöskentelyn pohjaksi. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu on jatkanut elinkeinostrategian valmistelua tarkentaen luonnoksessa esitettyjä painopistealueita ja toimenpide-ehdotuksia.

Menestyvä yritystoiminta muodostaa perustan kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja kaupungin taloudelle. Kaupungin talouden pohjan vahvistaminen edellyttää elinkeinopolitiikan tehostamista. Myös toimintaympäristö on ratkaisevasti muuttunut sitten vuoden 1998, jolloin kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma viimeksi vahvistettiin.

Elinkeinostrategia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän edustajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Syksyn 2006 aikana toteutettu vuorovaikutusprosessi osoitti selvästi, että kaupungin hallinnolta odotetaan myönteisempää suhtautumista elinkeinoelämän tarpeisiin sekä näkyvää sitoutumista aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan valituilla painopistealueilla.

Elinkeinostrategian on laatinut kaupunginjohtajan asettama ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet elinkeinojohtaja Eero Holstila (puheenjohtaja), elinkeinopäällikkö Nyrki Tuominen, yleiskaavapäällikkö Pertti Kare (31.8.2006 asti), toimistopäällikkö Markku Lahti (1.9.2006 alkaen), tonttiasiamies Juhani Kovanen ja vs. johtaja Asta Manninen. Asiantuntijajäseninä ryhmässä olivat Helsingin seudun kauppakamarin nimeämänä varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä sekä Helsingin Yrittäjät ry:n nimeämänä toimitusjohtaja Jaakko Pajula 31.7.2006 asti, sittemmin toimitusjohtaja Risto Moll ja 1.10.2006 alkaen toimitusjohtaja Anssi Kujala. Ohjausryhmän sihteerinä on toiminut projektipäällikkö Minna
Maarttola talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Helsingin elinkeinostrategian 2007 painopisteet

Elinkeinostrategia määrittelee kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset ja toiminnan painopistealueet lähivuosiksi. Se perustuu pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymään visioon, jonka mukaan

”Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi. Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.”

Kaupungin elinkeinopolitiikan tehtävänä on turvata yritystoiminnalle kilpailukykyinen toimintaympäristö. Elinkeinopolitiikan sisältö on viime vuosina laajentunut, kun kansainvälinen kilpailu investoinneista ja osaajista on korostanut kaupunkien vetovoimaan vaikuttavien imago- ja elinolotekijöiden merkitystä. Esimerkiksi asunto- ja kulttuuripolitiikka liittyvät entistä tiiviimmin elinkeinojen toimintaedellytyksiin. Elinkeinostrategian tehtävänä on tunnistaa ne tärkeimmät painopisteet, joilla kaupunki voi tehokkaimmin edistää yritysten toimintaedellytyksiä.

Helsingin elinkeinostrategian painopisteitä ovat

– kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus,

– lisätä kaupunkiympäristön vetovoimaisuutta ja taata liikenteen toimivuus,

– edistää palveluelinkeinojen kasvua,

– turvata työvoiman saatavuus sekä

– saada aikaan yritysmyönteinen palveluasenne kaupungin hallintoon.

Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen on seudun kaikkien toimijoiden yhteinen tehtävä. Kaupunki toimii tiiviissä yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa pääkaupunkiseudun yhteisessä elinkeinostrategiassa osoitettuun suuntaan.

Helsingin kaupunki organisoi ja tarvittaessa johtaa yhteistyötä elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja julkishallinnon toimijoiden kesken. Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä myös ministeriöiden ja muiden valtion viranomaisten kanssa.

Tavoitteena on työpaikkamäärän kääntäminen kasvuun Helsingin kaupungin alueella. Tämä on tarpeen kaupungin tulopohjan turvaamiseksi ja seudun yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi.

Kaupunki keskittää yritysneuvontansa yhteen keskustaan sijoittuvaan toimipisteeseen. Pidemmällä aikavälillä yrityspalveluja kehitetään yhdessä TE-keskuksen, naapurikaupunkien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Kaupungin hallintokuntien palveluja yrityksille kehitetään laatuajattelun mukaisesti.

Elinkeinostrategian toimeenpano

Elinkeinostrategian toteuttaminen edellyttää kaikkien hallintokuntien sitoutumista yhteisiin toimintaperiaatteisiin, joita ovat yritysmyönteisyys, läpinäkyvyys, tasapuolisuus sekä yritysten asioiden käsittelyn ripeys.

Kukin virasto ja laitos vastaa osaltaan elinkeinostrategian linjausten toimeenpanosta. Keskushallinnon tehtävänä on varmistaa eri hallintokuntien toimien yhdensuuntaisuus. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun tulee johtaa elinkeinostrategian toimeenpanoa ja raportoida toteuttamisen etenemisestä kaupunginjohtajalle ja tämän johdolla työskentelevälle elinkeinoasioita koordinoivalle ryhmälle (Epok). Kaupunginhallitukselle esitetään puolivuosittain raportti elinkeinostrategian toteutumisesta.

Kaupungin ja elinkeinoelämän välistä vuoropuhelua tiivistetään edelleen. Helsingin elinkeinoneuvottelukunnan tilalle perustetaan uusi yhteistyöfoorumi, jossa kaupunkia edustaa johtajiston lisäksi kaupunginhallituksen puheenjohtajisto.

Kj toteaa lopuksi, että Helsingin elinkeinostrategia on tarkoitus saattaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Kaupunginhallituksen strategiakokouksessa 28.5.2007 on tarkoitus käsitellä elinkeinostrategian toimeenpanosuunnitelmaa, jossa kukin toimenpide on erikseen vastuutettu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä elinkeinostrategian linjauksineen ja toimenpide-ehdotuksineen ja kehottaa kaikkia lauta- ja johtokuntia sekä virastoja ja laitoksia ottamaan ne toiminnassaan huomioon.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoimaan elinkeinostrategian toteutumisesta säännöllisesti kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141
Maarttola Minna, projektipäällikkö, puhelin 310 36307

LIITE

Helsingin elinkeinostrategia 2007

11

10.4.2007 pöydälle pantu asia

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN JA SEMINAARI OULUSSA 3.-4.5.2007

Khs 2007-957

Oulun kaupunki ilmoittaa kirjeessään (21.2.2007), että kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaaminen järjestetään
3.– 4.5.2007. Kutsukirjeessä pyydetään kaupunginhallituksia nimeämään tapaamiseen ensisijaisesti kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajistot, noin kuusi edustajaa kustakin kaupungista.

Luottamushenkilöjohdon tapaamisen aiheena on uusi hallitusohjelma, sen linjaukset ja suurten kaupunkien asema. Tapaamisen yhteydessä pidetään 4.5.2007 teemaseminaari ”Globaalitalous, kilpailu ja pohjoinen ulottuvuus”.

./. Kutsukirje ja ohjelma ovat liitteenä.

Kj toteaa, että tapaamiseen osallistuville luottamushenkilöille maksetaan mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset luottamushenkilöiden palkkiosäännön mukaisesti ja muut matkakorvaukset KVTES:n mukaisesti.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kuusi edustajaa Oulussa
3.– 4.5.2007 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen seuraavasti:

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

_______________________________________

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Kutsukirje ja ohjelma

1

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39065/18 - 20 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11646)

Khs 2007-509

39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39065 tonttien nro 18–20 asemakaavan muutosehdotus.

Immolantie 47a ja b, Ingeborgintie 16

Asunto Oy Helsingin Immolantie 47 pyytää (8.2.2006) asemakaavan muuttamista siten, että tonttien tehokkuusluku nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007) mm. seuraavaa:

Asemakaavatilanne Tonteilla on voimassa asemakaava nro 8365 (vahvistettu 1.3.1982). Kaavan mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO), jonka tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autokatoksia ja -suojia sekä kylmää varastotilaa 30 k-m²/asunto kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta sekä kylmää kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta kerrosalasta. Kaavassa on useampia rakennusten ulkonäköön liittyviä määräyksiä.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jolla rakennusten rakentamistapa ja ‑aika on vaihtelevaa. Tontilla 19 on omakotitalo, muut tontit ovat rakentamattomia.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontit on edelleen merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), mutta tehokkuusluku on nostettu e = 0.25:ksi. Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti saa rakentaa yhden asunnon. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavakartassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Aiemman lisärakentamisoikeuden lisäksi voidaan rakentaa asumista palvelevia aputiloja, kuten sauna-, kodinhoito- ja harrastustiloja 20 k-m² yli sallitun rakennusoikeuden, mikäli tontille ei ole rakennettu tai ei rakenneta kellaria. Nämä aputilat saa sijoittaa asuinrakennukseen tai erilliseen talousrakennukseen.

Tonteilta on poistettu lentomelun torjumiseksi annettu asemakaavamääräys tarpeettomana. Asemakaavamääräyksiä on muutoin muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi. Alueen ympäristöön on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0,25:een.

Kaava-alueen pinta-ala on 1 820 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 455 k-m² (lisäystä 91 k-m²).

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.–30.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien 3mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan korttelin nro 39065 tonttien nro 18–10 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11646 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11646 (Tapaninkylän tontit 39065/18 - 20)

2

VARTIOKYLÄN TONTIN 45296/22 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11647)

Khs 2007-537

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45296 tontin nro 22 asemakaavan muutosehdotus.

Raitamäentie 47

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (22.2.2007) mm., että tontinomistaja on pyytänyt 20.6.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa vuonna 1994 vahvistettu asemakaava nro 10207. Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja, -katoksia tai muita asuntojen ulkopuolisia tiloja kuten varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % kerrosalasta. Asemakaavan mukaisesta tontin kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla on 98 k-m²:n suuruinen asuinrakennus ja talousrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on purkaa talousrakennus ja rakentaa tontin eteläosaan uudisrakennus.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Tontin tehokkuusluvuksi on merkitty e = 0.25. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m² saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 1 111 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 278 k-m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus nousee 56 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 16.11.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.–30.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45296 tontin nro 22 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 22.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11647 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11647 (Vartiokylän tontti 45296/22)

3

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45458/32 JA 33 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11653)

Khs 2007-535

45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45458 tonttien nro 32 ja 33 asemakaavan muutosehdotus.

Ahvenkoskenpolku 1b, Liikkalantie 13a

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.2.2007) mm., että tonttien omistaja on pyytänyt 10.10.2006 asemakaavan muuttamista siten, että tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tonteilla on voimassa asemakaava nro 8145 (vahvistettu 1.10.1981). Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia, asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat Vartioharjun pientaloalueella. Tontti 32 on rakentamaton ja tontilla 33 on kaksiasuntoinen 190 k-m²:n suuruinen asuinrakennus. Tonttien vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Tonttien käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on rakentaa omakotitalo tontille 32 sekä laajentaa nykyistä asuinrakennusta tontilla 33.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä.

Tonttien tehokkuusluvuksi on merkitty e = 0.25. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Tontit ovat edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä määräystä ei sovelleta laajennettaessa rakennusta, jolle on myönnetty rakennuslupa ennen 1.1.1960.

Kaava-alueen pinta-ala on 1 341 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 335 k-m² (lisäystä 67 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Alueelle rakennetaan uusi omakotitalo. Tontin 32 rakennusoikeus nousee 25 k-m² ja tontin 33 rakennusoikeus 42 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 13.11.2006) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.–30.3.2007, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45458 tonttien nro 32 ja 33 asemaakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 1.2.2007 päivätyn piirustuksen nro 11653 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Asemakaavakartta nro 11653 (Vartiokylän tontit 45458/32 ja 33)

4

TONTIN VARAAMINEN RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELALLE JA NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY:LLE LIIKEKESKUS-, PALVELU- JA ASUINRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN VUOSAARESTA

Khs 2007-860

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54178 tontti nro 3;
Tyynylaavantie 7 A

Kiinteistölautakunta toteaa (20.3.2007) mm. seuraavaa:

Hakemus Rakennusosakeyhtiö Hartela ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ovat hakeneet Vuosaaresta tontin 54178/3 liikekeskus-, palvelu- sekä asuinrakennuksen suunnittelua varten.

Asemakaavatiedot ja aikaisemmat sopimukset

Kvston 4.3.1998 hyväksymän ja 24.4.1998 lainvoimaiseksi tulleen asemakaavan nro 10488 mukaan tontti 54178/3 kuuluu enintään viisikerroksisten liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten (KTY) korttelialueeseen. Tontin rakennusoikeus on 6 600 k-m² ja pinta-ala on 2 846 m². Tontin autopaikat on tarkoitus sijoittaa tontille.

Asemakaavassa on tontille sen omien huolto- ja pysäköintitilojen lisäksi likimääräisellä tasolla + 7.00 osoitettu 4,2 m korkea ajoyhteys kauppa-keskus Columbuksen tarpeisiin.

Kiinteistölautakunta on 7.10.1997 kaavalausunnossaan todennut seuraavaa:

”Vuosaaren kauppakeskuksen toteuttamisesta on 25.11.1994 allekirjoitettu sopimus kaupungin ja Paulig Oy:n välillä. Sopimuksen kohdan 12.1 mukaan yhtiö vastaa Valkopaadentien alle rakennettavan lastaus-tilan ja sille johtavan ajoväylän suunnittelu-, rakentamis- sekä kunnossa- ja puhtaanapitokustannuksista siihen saakka kunnes muut ajo-väylää käyttävät tontit otetaan käyttöön. Sen jälkeen mainitut kustannukset jaetaan ajoväylää käyttävien tonttien kesken niiden keskenään sopimalla tavalla.”

Paulig Oy:n ja kaupungin kesken on voimassa oleva rasitesopimus, jossa on sovittu tontti- ja rakennusrasitteista, jotka johtuvat kauppakeskustontin rakentamisesta tontille 54180/1. Rasitteet koskevat mm. kulkuyhteyksiä, huoltokujia ja vesi- ja viemärilinjauksia ja niin edelleen. Kauppakeskus Columbus on siirtynyt vuonna 2006 Paulig Oy:ltä Citycon Oyj:n omistukseen.

Tontille 54178/3 rakennettavan huoltopihan lisäkustannuksista on sovittava tontin vuokralaisen ja kauppakeskus Columbuksen kesken. Vuonna 1999 tehdyn kustannusarvion mukaan huoltopihan lisäkustannus oli noin 3,1 milj. euroa, josta tontin 54178/3 osuus oli noin 100 000 euroa.

Hankkeen suunnittelu Rakennusosakeyhtiö Hartela ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ovat esittäneet suunnitteluvarausta Columbuksen vieressä sijaitsevalle toimitilatontille 54178/3. Hakijan alustavien suunnitelmien mukaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen sijoittuisi liiketiloja ja ylempiin kerroksiin palvelu- ja asuintiloja.

Hankkeen jatkovalmistelu edellyttää tontin varaamista. Varauksen aikana on tarkoitus suunnitella yksityiskohtaisemmin rakennuksen käyttö-tarkoitus ja selvittää hankkeen toteuttamismahdollisuudet. Kohteen rahoittajana on Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ja rakentajana toimii Rakennusosakeyhtiö Hartela.

Hakijat ovat esittäneet tontin ostomahdollisuutta. Tontin mahdollinen osto-optio voidaan arvioida vasta, kun on selvillä hankkeen sisältö ja mahdolliset käyttäjät. Mikäli kohde vastaa Kvston kiinteistöjen myyntiperiaatteita, voidaan tontin ostomahdollisuutta harkita.

Kvston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperiaatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Puheessa olleiden periaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Kiinteistölautakunnan mielestä tontti 54178/3 tulisi varata hakijoille kohteen vaativuudesta johtuen 31.12.2008 saakka.

Kaj toteaa, että kiinteistövirasto on (2.4.2007) antanut lisäselvityksen, jonka mukaan varattavan tontin pääkäyttötarkoituksena säilyy voimassa olevan asemakaavan mukainen liike- toimisto- ja palvelukäyttö ja asumista voitaisiin tutkia ylimmissä kerroksissa hankkeen suunnittelun yhteydessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Rakennusosakeyhtiö Hartelalle ja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle 54. kaupunginosan korttelin nro 54178 tontin nro 3 liikekeskus-, palvelu- ja asuinrakennuksen suunnittelua varten 31.12.2008 saakka seuraavin ehdoin:

1 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa.

2 Hankkeen suunnittelussa on otettava huomioon tonttien 54178/3 ja 54180/1 keskinäinen voimassa oleva rasitesopimus.

3 Tontin suunnittelussa ja rakentamisessa on sovittava erikseen asemakaavan mukaisen ajoyhteyden toteuttamisesta ja kustannusten jaosta kauppakeskus Columbuksen tontin 54180/1 ja tontin 54178/3 kesken.

4 Tontti voidaan vuokrata hakijalle suunniteltuun tarkoitukseen varausajan loppuun mennessä edellyttäen, että hankkeelle on todettavissa tekniset ja taloudelliset toteutusedellytykset.

5 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä hakijalle saattaa aiheutua, mikäli hanke ei kaupungista riippumattomista syistä toteudu.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Rakennusosakeyhtiö Hartelalle, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle ja kaupunkunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta (Vuosaaren tontti 54178/3)
	Liite 3	Karttapiirros varattavasta tontista (54178/3)

5

PALVELUKESKUS ALBATROSS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-929

Kaj toteaa, että Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 18.4.2007 klo 14.30 kiinteistöviraston tilakeskuksessa, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki.

Yhtiökokouksessa käsitellään tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat, valitaan hallitus ja tilintarkastajat ja päätetään hallitukselle myönnettävästä valtuudesta periä enintään kaksi ylimääräistä hoitovastiketta tai jättää perimättä tarpeellinen osa vastiketta.

Palvelukeskuksessa toimii Vuosaaren sosiaalikeskus ja Vuosaaren terveysasema. Helsingin kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 70,1 %.

Yhtiön hallituksessa kaupungin edustajina ovat olleet toimitilapäällikkö Unto Ojala ja asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellsten tilakeskuksesta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevän tilintarkastajan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Palvelukeskus Albatross Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.4.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi toimitilapäällikkö Unto Ojalan ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja lakimies Päivi Pakarinen-Hellstenin kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä vuodelle 2007 yhtiön tilintarkastajaksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

6

KIINTEISTÖ OY PALOHEINÄN PALVELUKESKUKSEN VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-921

Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö Oy Paloheinän Palvelukeskuksen varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 klo 8.30 Realco Oy:ssä, Kauppakaarre 1, 5. krs, 00700 Helsinki.

Kaupunki omistaa yhtiössä sijaitsevien kirjaston ja terveyskeskuksen hallintaan oikeuttavat osakkeet. Kirjastoa koskevat osakkeet ovat kaupungin suorassa omistuksessa, mutta terveyskeskusta koskevat osakkeet kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen kautta. Yhteensä kaupungin omistus Kiinteistö Oy Paloheinän palvelukeskuksen osakkeista on 76,6 %.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat, talousarvio ja valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet varsinaisina jäseninä talousarviopäällikkö Tuula Saxholm talous- ja suunnittelukeskuksesta, vs. johtava kaupunginasiamies Jenni Rope hallintokeskuksen oikeuspalveluista sekä asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistövirastosta sekä varajäseninä erityissuunnittelija Liisa Viljanen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen kiinteistövirastosta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt ehdokkaiksi yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Paloheinän Palvelukeskuksen 19.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

– nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaiseksi jäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta ja varajäseneksi tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen, ja

– kehottaa Kiinteistö Osakeyhtiö Helsingin Toimitiloja nimeämään Kiinteistö Oy Paloheinän palvelukeskuksen hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi talousarviopäällikkö Tuula Saxholmin talous- ja suunnittelukeskuksesta ja asiamies Timo Lindenin hallintokeskuksen oikeuspalveluista sekä varajäseneksi erityissuunnittelija Liisa Viljasen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen sekä varatilintarkastajiksi KHT Tomi Rimpisen ja KHT Hannu Riipin.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastusyhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

7

KIINTEISTÖ OY SÄTERINTIE 2:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-922

Kaj ilmoittaa, että Kiinteistö Oy Säterintie 2:n varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 klo 8.00 Realco Oy:ssä, Kauppakaarre 1, 5. krs, 00700 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat, talousarvio sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat.

Kaupunki omistaa yhtiössä sijaitsevien nuorisotilojen ja terveysaseman hallintaan oikeuttavat osakkeet. Nuorisotiloja koskevat osakkeet ovat kaupungin suorassa omistuksessa, mutta terveysasemaa koskevat osakkeet kaupunki omistaa Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen kautta. Yhteensä kaupungin omistus Kiinteistö Oy Säterintie 2:n osakkeista on 64,7 %.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat olleet varsinaisina jäseninä talousarviopäällikkö Tuula Saxholm talous- ja suunnittelukeskuksesta ja asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistövirastosta sekä varajäsenenä erityissuunnittelija Liisa Viljanen talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt ehdokkaiksi yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Säterintie 2:n 19.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

– nimetä yhtiön hallitukseen sanotusta kokouksesta alkavaksi toimikaudeksi varsinaiseksi jäseneksi toimitilapäällikkö Unto Ojalan kiinteistöviraston tilakeskuksesta, ja

– kehottaa Kiinteistö Osakeyhtiö Helsingin Toimitiloja nimeämään Kiinteistö Oy Säterintie 2:n hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi talousarviopäällikkö Tuula Saxholmin ja varajäseneksi erityissuunnittelija Liisa Viljasen, molemmat talous- ja suunnittelukeskuksesta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajiksi vuodeksi 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen ja varatilintarkastajiksi KHT Tomi Rimpisen ja KHT Hannu Riipin.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastusyhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

8

KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-920

Kaj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon varsinainen yhtiökokous pidetään 24.4.2007 klo 9.00 Senaatti-kiinteistöissä osoitteessa Lintulahdenkatu 5 A, neuvotteluhuone Palsternakka, 00530 Helsinki.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä kuullaan tilannekatsaus musiikkitalohankkeesta.

Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 25,86 %, Yleisradio 26,17 % ja Senaatti-kiinteistöt 47,97 %.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu 4–8 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Osapuolet ovat sopineet, että
rakennusaikana hallitus on 8-jäseninen.

Kaupungin edustajina Khn 18.4.2006 nimeäminä hallituksessa ovat olleet varsinaisina jäseninä kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen ja kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltala sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään toimistopäällikkö Jaakko Stauffer ja kaupunginsihteeri Antero Makkonen.

Antero Makkonen on ilmoittanut, että ei voi enää jatkaa varajäsenenä hallituksessa.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon varsinaisessa yhtiökokouksessa 24.4.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle varsinaisiksi jäseniksi kiinteistöjen kehittämispäällikkö Harri Kauppisen kiinteistövirastosta ja kaupunginorkesterin intendentti Elina Siltasen ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen toimistopäällikkö Jaakko Staufferin kiinteistövirastosta ja osastopäällikkö Marianna Kajantien kulttuuriasiainkeskuksesta.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

9

KIINTEISTÖ OY PUISTOLAN PANKKITALON VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-924

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Puistolan Pankkitalon varsinainen yhtiökokous pidetään 19.4.2007 klo 9.00 kiinteistövirastossa, Sörnäistenkatu 1, 00580 Helsinki.

Kokouksessa päätetään yhtiöjärjestyksen 9 §:ssä mainituista asioista, mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasioista sekä valitaan hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat.

Kaupunki omistaa yhtiöstä terveysasemahuoneiston. Kaupungin omistus yhtiöstä on 58,2 %.

Yhtiön hallitukseen ovat kuuluneet tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttänen ja asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistövirastosta.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevän tilintarkastajan.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Puistolan Pankkitalon yhtiökokouksessa 19.4.2007.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle kiinteistöviraston tilakeskuksen päällikkö Hannu Määttäsen ja asiakaspäällikkö Sisko von Behrin sekä tilintarkastajaksi vuodelle 2007 BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT Pertti Hiltunen).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

10

KIINTEISTÖ OY AB PAKKALANTIE 30:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-888

Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30 ilmoittaa (22.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2007 klo 9.00 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös- ja vastuuvapausasiat ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Kaj toteaa, että yhtiö on Helsingin kaupungin kokonaan omistama keskinäinen kiinteistöyhtiö, jonka tiloissa toimii Palmia.

Hallituksen varsinaisina jäseninä vuonna 2006 ovat toimineet oikeustieteen ylioppilas Hanna Laine, toimitusjohtaja Veikko Vermilä sekä erityissuunnittelija Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta ja varajäsenenä historianopettaja Ville Ylikahri.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevän tilintarkastajan.

Tasa-arvolain 4 a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30:n 26.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle yhtiön hallitukseen varsinaisiksi jäseniksi

–
–
– erityissuunnittelija Matti Malisen	talous- ja suunnittelukeskuksesta

ja varajäseneksi

–

Vielä kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi vuodelle 2007 KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote mainitulle yhtiölle, nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

11

JÄSENEHDOKKAIDEN NIMEÄMINEN SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN JOHTOKUNTAAN

Khs 2007-846

Opetusministeriö mainitsee mm. (22.3.2007), että Suomenlinnan hoitokunnasta annetun asetuksen (168/89) 5 §:n mukaan, sellaisena kuin se on muutettuna 3.3.1995 annetussa asetuksessa (276/95), opetusministeriö nimittää virastolle johtokunnan kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Nykyisen johtokunnan toimikausi päättyy 30.4.2007.

Johtokunnassa tulee mainitun asetuksen mukaan olla edustettuina opetusministeriö, puolustusministeriö, valtiovarainministeriö, Museovirasto, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki ja Suomenlinnan asukkaat. Varsinaisille jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Varajäsenet voivat lisäksi toimia johtokunnalle mahdollisesti asetettavien jaostojen jäseninä.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan johtokunnassa tulee olla tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisestä syystä muuta johdu.

Uuden johtokunnan asettamista varten opetusministeriö pyytää jakelussa mainittuja nimeämään kaksi jäsenehdokasta ja näille henkilökohtaiset varajäsenet 23.4.2007 mennessä.

Helsingin kaupunkia pyydetään nimeämään neljä ehdokasta ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Ehdokkaista ja varaehdokkaista tulisi puolet olla naisia ja puolet miehiä.

Kaj ilmoittaa, että tähänastiseen johtokuntaan ovat kuuluneet Khn nimeäminä virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi kaupunkisuunnitteluvirastosta ja toimistopäällikkö Silja Hyvärinen rakennusvirastosta sekä heidän henkilökohtaisina varajäseninään asemakaavapäällikkö Anneli Lahti kaupunkisuunnitteluvirastosta ja kaupunkikuva-arkkitehti Marjatta Uusitalo rakennusvalvontavirastosta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajiksi Suomenlinnan hoitokunnan johtokuntaan 1.5.2007 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi virastopäällikkö Tuomas Rajajärven kaupunkisuunnitteluvirastosta ja toimistopäällikkö Silja Hyvärisen rakennusvirastosta sekä heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen osastopäällikkö Raimo K. Saarisen rakennusvirastosta ja kaupunkikuva-arkkitehti Marjatta Uusitalon rakennusvalvontavirastosta.

Kirje opetusministeriölle sekä pöytäkirjanote nimetyille, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, tekniselle lautakunnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

12

KIINTEISTÖ OY INTIANKATU 31:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2007-315

Kaj toteaa, että Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n varsinainen yhtiökokous on pidetty 9.3.2007. Kokouskutsu on tullut ajoissa kaupungin kirjaamoon, mutta ei asian valmistelijalle.

Kaupunki omistaa yhtiön 6 080 osakkeesta 4 597 osaketta. Yhtiöllä on omistuksessa yksi rakennus, jonka huoneistoala on 637 m² ja jossa on neljä asuinhuoneistoa ja neljä liiketilaa. Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 75,6 %.

Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 11 §:n mukaiset asiat kuten tilinpäätös, vastuuvapaudesta päättäminen, talousarvio ja hallituksen ja tilintarkastajien valinta.

Yhtiön hallituksessa oli vuonna 2006 Khn nimeämänä asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistövirastosta.

Tarkastuslautakunta on 31.1.2007 nimennyt vuodelle 2007 yhtiön tilintarkastajiksi BDO FinnPartners Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltusen.

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on yhtiön 9.3.2007 pidetyn yhtiökokouksen pöytäkirja. Siitä ilmenee, että yhtiökokous on valinnut kaupungin edustajaksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle asiakaspäällikkö Sisko von Behrin kiinteistövirastosta ja edellä mainitut tarkastuslautakunnan nimeämät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kiinteistö Oy Intiankatu 31:n 9.3.2007 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa tehdyt päätökset valita kaupungin edustajaksi asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistövirastosta ja tilintarkastajiksi BDO FinnPartners Oy (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Reijo Peltola) ja KHT Pertti Hiltunen.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle, tarkastusvirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Yhtiökokouspöytäkirja 9.3.2007

13

LAUSUNTO ESPOON ETELÄOSIEN YLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Khs 2007-202

Espoon kaupunki toteaa (25.1.2007), että Espoon kaupunginhallitus on 28.11.2006 hyväksynyt Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten (MRA 19 §). Kaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Lausuntoa pyydetään viimeistään 30.3.2007, määräajan pidennys 23.4.2007 saakka.

Kaj toteaa, että kaavakartta määräyksineen, kaavaselostus ja muu aineisto ovat nähtävillä kokouksessa. Ne löytyvät myös Internet-osoitteesta www.espoo.fi/avoinespoo , kaavoitus.

./. Yleiskaavaluonnoksesta pyydettiin lausunto vuonna 2004. Helsingin Khn lausunto luonnoksesta on esityslistan tämän kohdan liitteenä 1.

Ehdotuksesta on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, liikennelaitoksen ja ympäristökeskuksen lausunnot. Kaupunkisuunnittelun osalta lausunnon on antanut lautakunta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (8.3.2007) mm. seuraavaa:

Espoon kaupunginhallitus hyväksyi 28.11.2006 Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen asetettavaksi nähtäville lausuntoja ja muistutuksia varten (MRA 19 §). Kaava-alue käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Muualla Espoossa on voimassa aikaisemmin vahvistettu yleiskaava.

Yleiskaava-alue on kooltaan 13 500 ha (koko Espoo 31 200 ha). Alueella asui 1.1.2006 188 300 asukasta (koko Espoo 231 700). Työpaikkoja oli 82 000 (koko Espoo 108 000, 1.1.2005).

Yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteiseksi lukuun ottamatta erikseen osoitettuja alueita Suvisaaristossa, Espoon Keskuspuistossa ja Henttaalla.

Espoon eteläosien yleiskaavan laadinta on ollut pitkään vireillä, yleiskaavaluonnos oli ensikerran nähtävillä jo vuonna 1997. Kun kaupunginvaltuusto sen jälkeen nosti kaavan väestö- ja työpaikkalukuja, palautti Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta kaavan uuteen valmisteluun vuonna 1998.

Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.12.2002 yleiskaavatyön tavoitteet, jotka sisälsivät väestö- ja työpaikkaluvut, kehittämisvyöhykkeet ja yleistavoitteet. Valtuuston päättämien keskeisten tavoitteiden mukaan Espoon eteläosien yleiskaavan laadinnassa vuodelle 2030 varaudutaan koko Espoon alueella 300 000 asukkaan väestösuunnitteen mukaisiin aluevarauksiin. Mitoituslukuina käytetään asumisväljyyttä 50 k‑m² asukasta kohden ja 100 %:n työpaikkaomavaraisuutta.

Kaavaluonnokseen verrattuna merkittävimpiä muutoksia ehdotuksessa ovat Kehä III:n pohjoispuoliset pientaloaluevarausten lisäykset sekä Suomenojan laitos- ja työpaikka-alueen (voimalaitosalue) suurimman osan merkitseminen asuinalueeksi. Espoon kaupunginvaltuusto teki 25.9.2006 liikennejärjestelmäpäätöksen, jonka mukaan Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmäksi valittiin Kivenlahteen ulottuva metro, joka tulee kulkemaan Matinkylään asti kokonaan maan alla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta pitää erittäin myönteisenä, että pitkään laadittavana ollut Espoon eteläosien yleiskaava on nyt ehdotuksena käsillä. Pääkaupunkiseutu ympäristöineen muodostaa yhtenäisen talous- ja työssäkäyntialueen. Espoon eteläosien yleiskaava luo osaltaan edellytykset alueen selkeälle kaupunkirakenteelle, joka antaa suuntaviivat pääkaupunkiseudun koko rannikkovyöhykkeen maankäytön ja liikenteen tulevalle kehittämiselle Helsingistä länteen ja itään.

Yleiskaava-alueen väestökasvun on yleiskaavaehdotuksessa arvioitu olevan vuoteen 2030 noin 70 000 asukasta. Näin Espoo osallistuu merkittävällä panoksella seudun väestönkasvun vastaanottamiseen. Helsingin mahdollisuudet riittävään väestökasvuun ovat toistaiseksi rajoitetut johtuen maa-alueiden rajallisuudesta kaupungin hallinnollisella alueella. Helsingin yleiskaavassa 2002 on varauduttu 40 000 asukkaan väestökasvuun vuoteen 2020 mennessä.

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi yleiskaavaluonnoksesta seikkaperäisen, pääosin myönteisen lausuntonsa 9.9.2004. Seuraavassa ei enää laajasti selosteta yleiskaavan sisältöä ja laatimisperiaatteita niiltä osin, kun ne eivät ole muuttuneet, eikä niihin näin ollen ole huomauttamista.

Yleiskaava-aineisto

Yleiskaava-aineisto täyttää oivallisesti sille asetetut vaatimukset, se on havainnollinen, kattava ja graafisesti onnistunut. Maankäyttöluokkien jaotteleminen käyttötarkoituksen lisäksi nykyisellään säilyviin, kehitettäviin ja uusiin alueisiin on tässä poikkileikkaustilanteessa hyvinkin havainnollinen. Myöhemmin, kun alue on rakennettu voi sen yleiskaavamerkintä ”uusi ja olennaisesti muuttuva alue” kuitenkin osoittautua pulmalliseksi.

Kaupunkirakenne, asuminen

Metrolinja muodostaa Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän rungon. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen sisältämät uudet asuntoaluevaraukset ovat pääosin tiiviitä ja matalia asuntoalueita (A 2) ja pientaloalueita (A 3). Uusia kaupunkimaisia asuntoaluevarauksia (A 1) on vain vähän. Arvioitu asuntokanta yleiskaavan uusilla ja kehitettävillä asuntoalueilla vuonna 2030 on yli 32 000 asuntoa, joista pientaloissa 47 %. Vaikka pientalorakentaminen Espoossa osin ehkäisee yhdyskuntarakentamisen hajautumista yhä kauemmaksi koko Helsingin työssäkäyntialueella, ei se kuitenkaan tukeudu riittävästi joukkoliikenteen varaan vaan saattaa pikemminkin aiheuttaa yksityisautoilun lisääntymistä. Lautakunnan mielestä tulisi harkita uusien kaupunkimaisten asuntoaluevarausten (A 1) osuuden kasvattamista metron vaikutusalueella.

Palvelut Keskustatoimintojen alueet on merkitty kahdella merkinnällä: C-K (keskustatoimintojen alue sekä) C (keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue). C-K–alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin, C-alueelle ei vähittäistavaran suuryksikköä saa sijoittaa. Ottaen huomioon Espoon pientalovaltaisen rakennuskannan ja C-alueiden sijainnin sekä sen, ettei 2 000 m2:n vähittäiskauppa vielä johda myymälään, jolla olisi suurempaa kuin paikallista merkitystä, voi tämä kaavamääräys johtaa palveluiden kuihtumiseen.

Liikenne Espoon kaupunkirakenne on ollut yksityisautoilua suosivaa. Siksi onkin tärkeää, että Espoon liikennejärjestelmän kehittämisessä painopiste on joukkoliikenteen kehittämisessä ja että Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteena on säilyttää joukkoliikenteen nykyinen palvelutaso sekä mahdollisesti kasvattaa sitä. Tärkeää on myös, että kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän toteuttamista ohjataan toteuttamissuunnitelmalla. Joukkoliikenneyhteyksien ohjaaminen toteutuksen suunnittelussa on keskeistä.

Raideliikenne on ympäristöystävällisin ja tehokkain tapa hoitaa joukkoliikennettä. Yleiskaavan raidevaraukset ovatkin riittävät, mutta selvyyden vuoksi yleiskaavassa esitettyä maanalaista raidevarausta Helsingin rajalta Kivenlahteen tulisi nimittää yksiselitteisesti metrovaraukseksi eikä jättää asiaa enää siltä osin avoimeksi.

Yleiskaavan ajoneuvoliikenteen pääverkon tärkeimmät uudet katuyhteydet ovat PLJ 2007 -liikennejärjestelmäluonnoksen mukaisia, eikä niitä vastaan ole huomauttamista.

Virkistys, suojelu

Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa esitettyä ehdotusta Helsingin kanssa yhdessä toteutettavasta kansallisesta kaupunkipuistosta ei ehdotuksessa enää toisteta. Helsingillä ei ole ollut aikomusta hakea Helsinkipuistolle kansallisen kaupunkipuiston statusta.

Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen ja Helsingin virkistysaluevarauksissa ei ole ristiriitoja rajavyöhykkeellä, Helsinkiin suuntautuvat virkistysyhteydet liittyvät Helsingin Yleiskaavassa 2002 esitettyyn viheraluerakenneverkostoon.

Seudullinen 40 kilometriä pitkä merenrantaraitti on tärkeä ja hieno yhteys. Laajalahden ympäri kiertävä, Helsingin puolelle jatkuva virkistysreitti on merkittävä virkistysyhteys myös helsinkiläisille.

Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa Iso Huopalahden, Helsingin omistuksessa olevan vesialueen Espoon puoleinen osa on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Espoon puoleinen osa on merkitty luonnonsuojelualueeksi, kun taas Helsingin Yleiskaava 2002:ssa ei suojelumerkintää Helsingin puolella ole.

Kaupunkikuvallisesti arvokkaiden alueiden merkinnät vastaavat periaatteiltaan Helsingin Yleiskaavan 2002 käytäntöä.

Yhdyskuntatekninen huolto

Yleiskaava on hyvin laadittu, sillä se sisältää tarkastelun yhdyskuntateknisen huollon ja erityisalueiden järjestämisestä, tarkastelun yhdyskuntatoimintojen sijoittamisen ympäristöriskeistä sekä yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin. Kaavaselostus havainnollistaa laadittuja tarkasteluja selkeästi.

Yleiskaava sisältää kiitettävästi tilavarauksia suunnittelualueen yhdyskuntateknisen huollon tarpeita varten kaavan koko tarkasteluajalle. Kaavassa on merkinnät vesi- ja energiahuollon merkittävimmille laitosalueille, tukikohdille, sähköilmajohdoille, valtakunnalliselle maakaasun runkoputkelle ja Ämmässuon jätehuoltokeskuksen laajennukselle.

Etelä-Espoon kasvu lisää vedenkulutusta n. 40 % nykyisestä. Jatkossa yhä suurempi osa vedestä (luokkaa 80 %) johdetaan alueelle Helsingistä. Kaupunkien välisen johtokapasiteetin kasvattamisesta on maininta selostuksessa. Tämän lisäksi on olemassa tarvetta poikkeustilanteiden vesiyhteistyön lisäämiseen mm. Päijännetunnelin varren pohjavesien käyttöönottamisessa kriisiaikojen varavetenä, jolloin osayleiskaavan vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille osoittaman uuden rakentamisen edellytykset helpottuvat.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalue ulottuu osayleiskaava-alueen luoteisnurkkaan, mutta Helsingille tärkeiden Kulmakorven ylijäämämassojen loppusijoitusalueen ja YTV:n jätteenpolttolaitoksen (hanke-yva-ohjelman mukainen) sijaintipaikat ovat kaava-alueen ulkopuolella. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ympäristöhäiriöt

Kaava sisältää kohdemerkintöjä pilaantuneen maan ja liikennemelun huomioonottamisesta asemaakaavoituksessa. Kaavassa eräitä ennestään käytettyjä alueita ja laajasti suurimpien väylien ja raideliikenteen varsia osoitetaan uuteen käyttötarkoitukseen. Kaavaselostus osoittaa tulva-alueet, joilla sijaitsevien uusien alueiden korkotason suunnittelulle asemakaavoituksessa selostus esittää tavoitearvoja.

Kohdemerkinnät voitaisiin kaavassa muuttaa koko aluetta koskeviksi yleismääräyksiksi ja osoittaa kohteet kaavaselostuksessa. On todennäköistä, että pilaantuneen maan kunnostuskriteerit ylittäviä kohteita on muitakin. Valtioneuvoston antamat melun ja ilmanlaadun ohjearvot koskevat kaava-aluetta, vaikkei kohdemerkintöjä olisikaan, ja myös muita kuin melun kaavamääräykseen kirjattuja herkkiä toimintoja. Liikennemelun kohdemerkintöjä on vaikea erottaa kartalta.

Raideliikenteen tärinän ja runkoäänen jatkosuunnittelun ohjaustarvetta ja -tapaa yleiskaavassa tulisi harkita, sillä nämä häiriötekijät saattavat paikoin voimakkaasti vaikuttaa aluerakentamisen toteutettavuuteen ratojen välittömässä läheisyydessä ja haitanpoiston kustannustenjakokysymyksiin.

Tulvaherkkien alueiden korkotason jatkosuunnittelun tarpeen merkitsemistä yleiskaavaan tulisi harkita, sillä selostuksessa kerrotut korkotason numeraaliset yleisohjeet vaikuttavat jossain määrin alhaisilta merenpinnan tulevan nousun ennusteet ja voimakkaasti pienaluekohtaisesti vaihtelevat olosuhteet huomioonottaen.

Yhdyskuntatalous

Kaavaselostus on rehellinen todetessaan, että yleiskaavan toteuttaminen edellyttää korkeata investointitasoa kaavan suunnittelujänteellä ja että taloudelliset resurssit saattavat jarruttaa yleiskaavan toteutumista kokonaisuudessaan vuoteen 2030 mennessä varsinkin kun otetaan huomioon koko seudulle kaavailtu rakentamisen määrä tulevina vuosikymmeninä. Erityisen suuria resursseja edellyttää liikenneverkon kehittäminen.

Alueisiin kohdistuvat huomautukset

Iivisniemi-Hannus

Helsingin kaupungin merkittävin maanomistus yleiskaava-alueella on Iivisniemen-Hannuksen alueella Martinmäessä. Alue kooltaan 52 ha. Alue on yleiskaavaehdotuksessa varattu pääosin virkistysalueeksi. Länsiväylän eteläpuolelle on merkitty julkisten palvelujen alue ja alueen itäosassa on varaukset pienelle kaupunkimaiselle asuntoalueelle (A 1) sekä pienehkölle tiiviille ja matalalle asuntoalueelle (A 2). Lausunnossaan yleiskaavaluonnoksesta vuonna 2004 kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti, että asuntoaluevarauksia laajennetaan, sijaitseehan alue raideliikenteen aseman tutumassa. Yleiskaavaehdotuksessa puolet luonnoksen A 1-alueesta on muutettu työpaikka-alueeksi (TP) ja A 2-varausta on entisestään pienennetty kolmanneksella. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä alueen maankäytön lähtökohdaksi tulee ottaa tuoreen lainvoimaisen maakuntakaavan mukainen taajamarakentaminen, jota vielä metroaseman läheisyys perustelee.

Suurpellon alue

Suurpellon alueelle Kehä II:n varteen osoitettu laaja työpaikkojen ja asumisen kehittämisalue on liitetty yleiskaavaehdotuksessa joukkoliikenteeseen pikaraitiotien raidevarauksella. Yleiskaavan mitoituksen mukaan alueella on vuonna 2030 asukkaita n. 4 500 ja työpaikkoja n. 6 500. On hyvä, että raideliikenteeseen panostetaan. Ottaen kuitenkin huomioon, että Espoon raideliikenteen tärkein kehittämishanke on metro, voi resurssien niukkuus aiheuttaa sen, että Suurpelto jää pitkäksi aikaa henkilöautoliikenteen varaan. Suurpellon jatkosuunnittelussa tulee huolehtia toimivan joukkoliikenteen turvaamisesta.

Merkittiin, että keskustelun kuluessa esittelijä muutti ehdotuksensa kohdan ”Virkistys, suojelu” (sivu 8 a) neljännen kappaleen toisen lauseen kuulumaan seuraavasti:

Espoon puoleinen osa on merkitty luonnonsuojelualueeksi, kun taas Helsingin Yleiskaava 2002:ssa ei suojelumerkintää Helsingin puolella ole.

Kiinteistövirasto toteaa (2.3.2007) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Lausunnossaan Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksesta kiinteistö-virasto pitäytyy pääasiassa Helsingin kaupungin omistamien alueiden käsittelyyn.

Suurin Helsingin kaupungin osayleiskaavaehdotuksen alueella omistama alue on Iivisniemen-Hannuksen osa-alueella Martinmäessä.
Siellä kaupunki omistaa alueen, jonka pinta-ala on yli 52 hehtaaria.

Alue on ehdotuksessa merkitty pääosin viheralueeksi ja julkisten palvelujen alueeksi erittäin matalalla aluetehokkuudella. Asuntorakentamiseen on osoitettu vain pieni osa alueesta ja sekin matalaan aluetehokkuuteen johtavaan tiiviiseen ja matalaan asumiseen. Vähäinen osa kaupungin omistaman alueen itäpäästä on ehdotuksessa osoitettu
työpaikka-alueeksi.

Merkinnät poikkeavat olennaisesti niin seutukaavasta kuin maakunta-kaavastakin, joissa molemmissa alue on osoitettu taajama-alueeksi ja sijaitsee suunnitellun raideliikenteen aseman välittömässä läheisyydessä. Verrattuna vuonna 2004 esillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen viheralueen määrä on edelleen merkittävästi kasvanut huolimatta Helsingin kaupungin jo tuolloin esittämästä kannanotosta.

Samalla ehdotuksessa on viereinen osin Espoon, osin seurakuntien ja yksityisten omistuksessa oleva maa-alue osoitettu kokonaisuudessaan uudeksi korkean tehokkuuden keskustatoimistojen alueeksi ja tiiviinä ja matalana kehitettäväksi asuntoalueeksi.

Myös Espoon omissa aiemmissa tarkasteluissa Martinmäen alue on todettu niin liikenteellisesti, aluerakenteellisesti kuin kunnallistaloudellisestikin erinomaiseksi taajamarakentamisen alueeksi. Helsingin kaupungin omistaman alueen tällainen käsittely yleiskaavaehdotuksessa on näin myös vastoin Espoon omiakin aiempia tarkasteluja eikä ole maankäytöllisesti perusteltavissa. Kaavaehdotus kohtelee Helsinkiä maaomistajana epätasapuolisesti.

Nyt kun alueen maankäytön kannalta keskeinen periaatekysymys länsimetron rakentamisesta on ratkaistu, myös yleiskaavassa tulisi varautua täysimittaiseen metrolinjaan. Yleiskaavaehdotukseen kirjattujen ratavaihtoehtojen mukaisten asemien ympäristön maankäytön tulisi tällöin olla riittävän tehokasta joukkoliikenteen hyödyntämiseksi.

Helsingin kaupungin omistuksessa on myös alueita Espoon Laajalahdessa Ruukinrannan alueella samoin kuin Perkkaan-Vermon ja Etelä Leppävaaran alueella. Ruukinrannan osalta voidaan tyydytyksellä todeta, että kyseisen alueen maankäyttöä esitetään ehdotuksessa maltillisesti tehostettavaksi nykyisestään. Tämä mahdollistaa Helsingin kaupunginkin tuolla omistamien maiden osalta alueen nykyiseen luonteeseen hyvin sopivan korkeatasoisen matalan ja tehokkaan asuntorakentamisen. Ruukinrannan yleiskaavarajauksia tulee kuitenkin vielä suhteessa suunniteltuun vanhojen metsien suojelualueeseen tarkentaa vastaamaan tosiasiallista tilannetta. Perkkaan-Vermon alueella yleis-kaava vastaa alueen nykykäyttöä ja sinne laadittuja yksityiskohtaisempia suunnitelmia. Näissä Helsingin maille osoitetaan niin virkistysaluetta kuin rakennusmaatakin. Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa kaupunki on ollut yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa. Ehdotuksen osalta ei täälläkään ole huomauttamista. Etelä-Leppävaaran yleiskaavaehdotus vastaa asemakaavoituksen nykytilannetta. Kehä I:n länsilaidalla olevan nyt PY-merkinnällä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi osoitetun alueen käyttötarkoituksen väljentämistä yleisemmin keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi (C)
tulisi harkita.

Esim. vaatimattomalla e = 0,3 aluetehokkuudella tällaiselle alueelle voitaisiin rakentaa lähes 160 000 k-m² asuntoja. Tämä aluetehokkuus mahdollistaisi laajat viheralueet Hannusjärven lähialueilla, mikäli asuntokortteleissa käytetään metroaseman tai vastaavan julkisen liikenteen solmukohdan vaikutuspiiriin sopivaa rakentamistehokkuutta.

Hannusjärven ja alueen länsi- ja itäpäiden herkkinä pidettyjen kallioalueiden säästämiseksi alueen rakentamiskorttelit tulisi osoittaa näiden väliin korkeatasoisesti rakennettaville riittävän tehokkaille kerrostalo-kortteleille Länsiväylän reunoilta metroasemalle edeten.

Yleiskaavaehdotuksessa Länsiväylän varteen on myös osoitettu ehkä vaikeasti perusteltavissa oleva laaja julkisen rakentamisen varaus, vaikka paikka paremmin voisi meluisan sijaintinsa johdosta sopia toimi-tilarakentamiselle.

Onkin valittaen todettava, että yleiskaavaehdotuksessa maakuntakaavaa ei ole otettu lainkaan huomioon, minkä lisäksi ehdotuksessa on aiemmin esitettyihin luonnoksiin verrattuna edelleen supistettu asuntorakentamiseen osoitettua aluetta.

Helsingin maanomistus on ilmeisesti ohjannut kaavaehdotuksessa osoitettua ratkaisua enemmän kuin alueen luontaiset kehittämismahdollisuudet. Nämä edellyttäisivät huomattavasti tehokkaamman ja tarkoituksenmukaisemman kaavan laatimista. Epäjohdonmukaisuus korostuu vielä, kun heti Helsingin omistamien viereen Espoon kaupungin, seurakuntien ja yksityisten maille on kuitenkin osoitettu merkinnällä C keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alue, mikä mahdollistaa keskustaan soveltuvan asuntorakentamisen sekä monenlaisen toimitilarakentamisen. Tässä ilmenee hyvin sen, ettei Helsinkiä ole yleiskaavaehdotuksessa kohdeltu maanomistajana tasapuolisesti.

Virasto toteaa yhteenvetona, ettei yleiskaavaehdotus Helsingin kaupungin omistaman Hannusjärven-Martinmäen osalta ole hyväksyttävissä.

Leppävaaran sopimus voisi olla mallina

Leppävaaran aluekeskus asuinalueineen on rakennettu suurelta osin Helsingin kaupungin omistamille maille. Alueen suunnittelun ja rakentamisen pohjaksi Espoon ja Helsingin kesken solmittiin sopimus, joka on mahdollistanut varsin onnistuneen tehokkaaseen raideliikenteeseen perustuvan kaupunginosan rakentamisen.

Hannusjärven-Martinmäen alueella olisi perusteltua solmia vastaava sopimus alueen järkevästä suunnittelusta ja rakentamisesta. Menettely olisi osoitus positiivisesta seudullisesta yhteistyöstä ja vastuullisesta asuntopolitiikasta. Helsinki on valmis Leppävaarasopimuksen tapaan sopimaan myös alueen asuntopoliittisista tavoitteista sekä tarvittavien investointien rahoituksesta uuden maankäyttö- ja rakennuslain antamien mahdollisuuksien mukaan.

Samoin on vaihtoehtoisesti ajateltavissa, että alue rakennettaisiin
Espoon, Helsingin ja yksityisen sektorin yhteistyöprojektina kumppanina esimerkiksi kokenut asuntorakennuttaja.

Kaikissa tapauksissa tulisi seudun asuntotuotantoon kohdistuvat tarpeet ja järkevä yhdyskuntarakenne huomioon ottaen pitää huolta siitä, ettei Hannusjärven alueen rakentamismahdollisuutta nyt tehtävillä lyhytnäköisillä ratkaisuilla menetetä. Kysymys ei ole vain Helsingin kaupungin taloudellisesta edusta, vaan ennen kaikkea koko seudun kehittämisen kannalta tärkeästä alueesta, jonka rakentaminen osaltaan antaisi mahdollisuuden asumiseen hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä.

Jos Hannusjärven-Martinmäen alueen yleiskaavoittaminen johtaisi nyt sen merkitsemiseen pääosin virkistysalueeksi ehdotuksessa esitetyin tavoin, parempi ratkaisu tässä vaiheessa olisi sen merkitseminen vielä selvitysalueeksi, jolloin maankäyttöratkaisu voisi jäädä odottamaan ympäröivien alueiden ja metroradan rakentumista.

Ruukinranta

Laajalahden Ruukinrannan alueella on myöskin Helsingin kaupungin omistamaa maata, joka on merkitty osin virkistysalueeksi ja osin tiiviiksi ja matalaksi asuntoalueeksi. Virastolla ei ole tältä osin huomauttamista ehdotuksen johdosta, kun pidetään huoli siitä, ettei viher- tai suojelu-alueiden rajausta uloteta suhteettoman pitkälle jo vanhastaan alun perin Sonckin palstoittamille alueille.

Perkkaa-Vermo

Helsingin kaupungin Perkkaan-Vermon alueella omistamille alueille osayleiskaavaehdotuksessa osoitetaan virkistysalueita ja julkisten palveluiden ja hallinnon alueita, jotka vastaavat nykykäyttöä, sekä osin jonkin verran uutta virkistysaluetta ja työpaikkarakentamisen aluetta. Virastolla ei tältä osin ole huomauttamista ehdotuksen johdosta.

Leppävaara

Kaupungin Etelä Leppävaarassa vielä omistamien alueiden osalta yleiskaavaehdotus vahvistaa alueelle asemakaavoissa vahvistetun tilanteen. Voisi kuitenkin vielä harkita, eikö Kehä I:n länsireunan rakennuskortteleiden kaavamääräystä, jolla se osoitetaan julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi, voisi väljentää osoittamalla se merkinnällä C keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi. Tämä mahdollistaisi tarvittaessa alueen käytön esimerkiksi koulu- tai kulttuurikäyttöön, mutta myös muuhun toimitilarakentamiseen, mikäli tilanne sitä edellyttäisi.

Liikennelaitos toteaa (2.3.2007) mm. seuraavaa:

Yleiskaavaehdotuksessa on kaupunkirakenteen osalta painotettu Kaakkois-Espoon ja Länsiväylän kehittämisvyöhykettä, jota on jatkettu Espoonlahdesta Kauklahteen. Samoin on painotettu junaradan asemien ympäristöjä. Tavoitteena on ollut mm. palvelujen ja julkisen liikenteen huomioon ottaminen asuntoalueiden suunnittelussa.

Suurpelto Kehä Il:n varrella on suurin yksittäinen rakentamiskohde. Valtaosa uusista ja kehitettävistä asuinalueista on pientalovaltaisia.

Joukkoliikennejärjestelmän minimitavoitteeksi on yleiskaavaehdotuksessa asetettu nykyisen kulkutapaosuuden säilyttäminen Espoossa ja pääkaupunkiseudulla.

PLJ 2007:n ensimmäisen kauden (2008–2015) hankkeista yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu kaikkiin alueelle suunniteltuihin kärkihankkeisiin (metro Ruoholahti – Matinkylä, Kehä I Espoon alueella 1. vaihe, Espoon kaupunkirata Leppävaara - Espoon keskus sekä Kehä Il:n jatkaminen Turunväylältä Hämeenlinnanväylälle).

Myös PLJ 2007:n toisen kauden (2015–2030) kärkihankkeisiin on varauduttu. Näistä yleiskaava-alueen kannalta keskeisiä joukkoliikennehankkeita ovat raide-Jokeri ja metron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen.

Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa:

Espoon eteläosien yleiskaavalla on tärkeä rooli sekä pääkaupunkiseudun asunto- että työpaikkatarjonnan suhteen. Lisääntyvä maankäyttö lisää liikennettä niin Espoossa kuin Espoon ja sen naapurikuntienkin välillä. Yleiskaavaehdotuksessa on joukkoliikenteen edellytysten turvaaminen nostettu keskeiseksi liikenteelliseksi tavoitteeksi. Tärkeimmät pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen runkoverkon kehittämiseen kuuluvat hankkeet on otettu pääosin huomioon.

Liikennelaitos korostaa, että liikenteen kasvaessa tulisi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvaa, jotta akselin Helsinki - Etelä-Espoo liikennejärjestelmän toimivuus turvataan.

Varautuminen metron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen on seudullisen joukkoliikenteen kannalta myönteistä. Yleiskaavaehdotuksessa on otettu huomioon myös Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen. Nämä yhdessä lisäävät Espoon sisäisen joukkoliikenteen järjestämistä liityntäperusteisesti aluekeskuksiin nojautuen. Asemien yhteyteen on tästä syystä jätettävä riittävät tilavaraukset liityntäterminaaleille joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta Kivenlahteen sijoitetut varaukset joukkoliikennevarikoille ovat tärkeitä. Tilavarauksissa on otettava huomioon sekä raideliikenteen että bussiliikenteen tarpeet niin säilytys kuin huoltotoiminnallekin. Espoon liityntäliikenteen kannalta on olennaista, että bussiliikenteen varikkotoiminnoille järjestetään riittävät tilavaraukset Etelä-Espooseen.

Liikennelaitos katsoo, että metroliikenteen taloudellisen ja tehokkaan järjestämisen kannalta edullisin sijainti metrovaunujen huolto- ja säilytysvarikolle on Matinkylässä. Matinkylään on varattava vähintään erillinen huoltoraide, jolloin vaunujen säilytys tapahtuisi metron 1. rakennusvaiheen yhteydessä esimerkiksi Kivenlahden suuntaan louhitussa tunnelijatkeessa.

Seudullisiin raideyhteyksiin varautuminen on pääkaupunkiseudun toiminnallisuuden kannalta keskeistä. Liikennelaitos katsoo, että Jokeri II:lle tulee tehdä yleiskaavaan selkeä tilavaraus, joka olisi yhtenäinen Vantaan ja Helsingin tilavarausten sekä Poikittaisen joukkoliikenteen visio 2030:n kanssa. Yleiskaavaehdotukseen Jokeri II ‑yhteys on merkitty ainoastaan joukkoliikenteen kehittämiskäytäväksi / yhteystarpeeksi. Vaikka Jokeri II ensimmäisessä vaiheessa on bussilinja, voi se myöhemmin liikennemäärien kasvaessa olla tarpeen muuttaa seudulliseksi raitiotieyhteydeksi, kuten Jokeri I. Tämä on syytä ottaa huomioon myös linjausvaihtoehdossa, jossa Jokeri II kulkisi Espoossa Kehä II:IIa.

Kaakkois-Espoossa on tärkeää, että yleiskaavassa säilytettäisiin maanpäälliset varaukset myös Tiedelinjan muuttamiseksi raitiotieksi. Tämä tarkoittaa varautumista raitiotieyhteyteen välillä Lehtisaari - Otaniemi - Maarinalue - Pohjois-Tapiola ja edelleen yhteyteen Pohjois-Tapiola - Kehä II. Mikäli mahdollista, olisi suositeltavaa jättää tilavaraus myös suoralle raitiotieyhteydelle Otaniemestä Tapiolaan.

Liityntäpysäköinnin ja matkaketjujen kevytliikenne–joukkoliikenne tai oma auto–joukkoliikenne merkitys kasvanee tulevaisuudessa erityisesti seudullisessa liikenteessä. Yleiskaavaehdotuksessa raideliikenteen asemien lähiympäristöön on esitetty erityisesti keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueita. Näiden alueiden tarkemmassa suunnittelussa on olennaista varata riittävät resurssit liityntäpysäköinnille. Yleiskaavaehdotus tukeutuu pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategiaan ja asettaa näin ollen lukuarvojensa puolesta liityntäpysäköinnin minimitavoitteet.

Ympäristökeskus toteaa (1.3.2007) mm. seuraavaa:

Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu siihen, että alueen asukasmäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä olisi 70 000. Kasvu on seudullisesti ja Helsingin yleiskaava 2002:ssa ennustettuun Helsingin väkimäärän lisääntymiseen verrattuna huomattavan suurta.

Asuinalueet ovat pientalovaltaisia. Yleiskaava-alueen asuntojen keskikoko ja asumisväljyys ovat jo nykyisin hieman Espoon keskimääräisiä suuremmat. Alueen asuntojen keskikoon arvioidaan jatkuvasti kasvavan erityisesti siitä syystä, että pientalorakentamisen osuus ja pientalojen keskikoko kasvavat.

Koko Espoon sähkön käytön arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 80 % ja kaukolämmön käytön 40 %. Nykyisin kaikista rakennuksista neljäsosan lämmitys hoidetaan kiinteistökohtaisesti. Sähköstä kolmannes tuotetaan Espoon omalla alueella.

Kaavaselostuksen mukaan Espoon liikenteelle on ominaista henkilöautoliikenteen suuri osuus ja Espoossa on selvästi enemmän kahden tai useamman auton talouksia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Espoon sisäisten ajoneuvoliikenteen matkojen ennustetaan lisääntyvän 66 % ja joukkoliikennematkojen osuuden sisäisistä matkoista laskevan kahdella prosentilla. Sen sijaan joukkoliikennematkojen osuus seudullisista moottoriajoneuvomatkoista kasvaisi prosentin.

Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen tavoitteena on lähipalvelujen turvaaminen. Kaavan yleismääräykset sallivat asunto- ja muille rakennusalueille pienet lähikaupat. Vuoden 2006 alun tilanteen mukaan alueella on vain 41 lähikauppaa mutta 24 supermarkettia sekä 8 hypermarkettia. Kuluttajatutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta ilmeneekin, että Suomessa lapsiperheiden suosimilta pientaloalueilta puuttuvat usein lähikaupat, ja perheet ovat yhä riippuvaisempia autoistaan. Suurten hypermarkettien ympäristöstä katoavat pienemmät kaupat kokonaan.

Kasvihuonekaasupäästöarvioiden laatiminen

Yleiskaavaehdotuksen selostuksessa kerrotaan, mitkä lähtökohdat ja päätökset ovat ohjanneet kaavan valmistelua. Seudullisesti merkittävän maankäyttöratkaisun tavoitteena tulee olla myös kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Parhaillaan on lausuntokierroksella Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 –luonnos, jonka tavoitteena on saada ilmastonmuutoksen torjunta keskeiseksi osaksi kaupunkien suunnittelua ja päätöksentekoa. Lausuntokierroksen jälkeen ilmastostrategia on tarkoitus viimeistellä ja hyväksyä YTV:n hallituksessa. Tärkeimmistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen liittyvistä toimista valmistellaan pääkaupunkiseudun yhteinen aiesopimus.

Ilmastostrategian luonnoksessa on esitetty myös maankäytön ja liikenteen toimintalinjat ja ehdotuksia keinoiksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Sellaisia olisivat mm. yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn aseman parantaminen, raideliikenneasemien lähialueiden tehostettu kaavoitus ja kasvihuonekaasupäästöarvioiden laatiminen osana yleiskaavojen ja merkittävien asemakaavojen vaikutusten arviointia.

Espoon eteläosien yleiskaavan vaikutusten arvioinnista puuttuu arviointi kaavaehdotuksen vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin, vaikka kaavaselostuksessa todetaan, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat keskeisiä keinoja vaikuttaa merkittävästi seudun päästöihin. Vaikutusten arviointia tulisi tältä osin täydentää ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Tärkeä joukkoliikenneratkaisu

Espoon eteläosien yleiskaavan valmisteluaikana saatiin aikaan seudullisesti tärkeä liikennejärjestelmäpäätös, kun Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmäksi valittiin Kivenlahteen ulottuva metro. Ratkaisu tukee myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.

Espoon työpaikkamäärän lisääminen on hyvä tavoite. Se merkitsee työpaikkamäärän nostamista nykyisestä 106 000 työpaikasta 150 000:een. Vuoden 2000 tilastojen mukaan työssä käyvistä 110 000 espoolaisesta puolet meni töihin lähinnä Helsingin keskustaan ja Espoossa kävi töissä 22 000 helsinkiläistä ja yli 6000 vantaalaista. Sujuvat joukkoliikenneyhteydet ja länsimetron toteuttaminen ovat tärkeitä hankkeita, kun koko seutu on yhteistä työpaikka-aluetta ja sukkulointi lisääntyy. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta tulee parantaa kaikin keinoin.

Pohjavesien suojelu

Yleiskaavaehdotuksen mukaan Puolarmetsän, Brinkinmäen ja Mankin tärkeille pohjavesialueille on osoitettu uusia asuinalueita sekä yleisten palvelujen ja keskustatoimintojen rakentamisalueita, ja rakentamisen vaikutukset pohjavesiin selvitetään asemakaavoituksessa.

Ympäristökeskus toteaa, että tärkeille pohjavesialueille tulisi laatia pohjavesien suojelusuunnitelmat. Niissä annetaan ohjeita myös kaavoitukselle. Helsingissä ovat eri hallintokunnat yhdessä laatineet lisäksi rakennusvalvontaviraston julkaiseman Rakentamistapaohjeen pohjavesialueelle rakentamisesta. Se on voimassa Helsingin kaupungin alueella olevilla vedenhankinnalle tärkeillä pohjavesialueilla.

Luonnonsuojelu ja virkistys

Espoon hajanainen yhdyskuntarakenne on pilkkonut luonnonarvoiltaan merkittävät alueet erillisiksi saarekkeiksi. Kaupungin laajemmat virkistysalueet ovat pohjoisosissa. Etelä-Espoon ekologisesti merkittävät ydinalueet ja käytävät on kuitenkin pyritty säästämään osoittamalla ne luonnonsuojelu- tai virkistysalueiksi. Rakentamista ei ole ohjattu Natura-alueiden välittömään läheisyyteen.

Valtakunnallinen pyöräilyreitistö ja seudullinen yhteystarve meren rannalla on otettu huomioon varaamalla yhtenäinen rantaa seuraileva virkistysreitti Helsingin rajalta Kirkkonummen rajalle. Reitin toteutusta tulisi kiirehtiä. Henkilöautoriippuvuuden vähentämiseksi olisi myös tärkeää, että kevyen liikenteen yhteydet ja pyöräilyreitit toteutettaisiin samanaikaisesti uusien asuinalueiden kanssa.

Espoon ja Helsingin rajalla Isolla-Huopalahdella olevat suojelualue- ja virkistysaluemerkinnät turvaavat merkittäviä luontoarvoja ja leveän vihervyöhykkeen. Laajalahden Natura-alueeseen liittyvä SL-alue Villa Elfvikin ja Kehä I:n välissä on myös riittävän laaja. Väliin jäävä Turunväylä ja A2-alueet (tiivis ja matala asuntoalue) katkaisevat viheryhteyttä, jonka mahdollisimman hyvä ylläpito ja liian tiiviyden välttäminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tärkeää.

Suomenojan entinen puhdistamoallas on valtakunnallisesti merkittävä kosteikkolintujen pesimäpaikka. Se on myös pääkaupunkiseudun paras tämän linturyhmän opetuskohde ja erittäin suosittu retkikohde. Kaavaluonnokseen verrattuna altaaseen rajautuvaa kaupunkimaisen asutuksen aluetta on laajennettu, ja se rajoittuu nykyisessä ehdotuksessa liian lähelle allasta ilman riittävää suojavyöhykettä lukuun ottamatta itäreunan virkistysaluetta. Altailla pesii Etelä-Suomen suurin vaarantuneen naurulokin yhdyskunta, joka sopii huonosti yhteen asutuksen välittömän läheisyyden kanssa. Kaikkiaan Suomenojan ja Espoon keskuspuiston välinen virkistysaluevyöhyke on kapea eikä sitä tulisi nykytilanteesta kaventaa lisää. Suomenojalla virkistysaluemerkintää tulisi leventää siten, että allasta ympäröisi joka puolelta riittävä suojakaista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Espoon kaupungille seuraavan sisältöisen lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus on antanut yleiskaavaluonnoksesta lausunnon 4.10.2004. Luonnoksen ja nyt käsillä olevan yleiskaavaehdotuksen välisen ajan merkittävin päätös oli Espoon kaupunginvaltuuston metropäätös 25.9.2006. Sen mukaan Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmäksi valittiin Kivenlahteen sakka ulottuva metro, joka kulkee Matinkylään asti kokonaan maan alla. Tätä päätöstä Helsingin kaupunki pitää kauaskantoisena myönteisenä signaalina seudun kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisessä ja osaltaan myös osoituksena pääkaupunkiseudun yhteistyön tuloksellisuudesta.

Pääkaupunkiseutu ympäristöineen muodostaa yhtenäisen talous- ja työssäkäyntialueen. Espoon eteläosien yleiskaava luo osaltaan edellytykset alueen selkeälle kaupunkirakenteelle, joka antaa suuntaviivat pääkaupunkiseudun koko rannikkovyöhykkeen maankäytön ja liikenteen tulevalle kehittämiselle. Se, miten suuriksi metroratkaisun hyödyt muodostuvat tulevan investoinnin suuruuteen verrattuna, ratkaistaan osaltaan tämän yleiskaavan aluevarauksilla.

Yleiskaava-alueen väestökasvun on yleiskaavaehdotuksessa arvioitu olevan vuoteen 2030 noin 70 000 asukasta. Näin Espoo osallistuu merkittävällä panoksella seudun väestönkasvun vastaanottamiseen. Helsingin mahdollisuudet riittävään väestökasvuun ovat toistaiseksi rajoitetut johtuen maa-alueiden rajallisuudesta kaupungin hallinnollisella alueella. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa on varauduttu 40 000 asukkaan väestökasvuun vuoteen 2020 mennessä.

Kaavaluonnokseen verrattuna merkittävimpiä muutoksia ehdotuksessa ovat Kehä III:n pohjoispuoliset pientaloaluevarausten lisäykset sekä Suomenojan laitos- ja työpaikka-alueen (voimalaitosalue) suurimman osan merkitseminen asuinalueeksi. Kaavaehdotuksen suurimpana puutteena kaupunginhallitus pitää Iiivisniemi–Hannuksen alueen Helsingin omistamien maiden osoittamista lähes kokonaan virkistysalueeksi.

Kaupunkirakenne, asuminen

Metrolinja muodostaa Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmän rungon. Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksen sisältämät uudet asuntoaluevaraukset ovat pääosin tiiviitä ja matalia asuntoalueita ja pientaloalueita . Uusia kaupunkimaisia asuntoaluevarauksia on vain vähän. Arvioitu asuntokanta yleiskaavan uusilla ja kehitettävillä asuntoalueilla vuonna 2030 on yli 32 000 asuntoa, joista pientaloissa 47 %.

Vaikka pientalorakentaminen Espoossa osin ehkäisee yhdyskuntarakentamisen hajautumista yhä kauemmaksi koko Helsingin työssäkäyntialueella, se ei kuitenkaan riittävästi tukeudu joukkoliikenteen varaan, vaan saattaa pikemminkin lisätä yksityisautoilua. Sekä metron hyötyjen paremman hyväksi käyttämisen että myös ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta Espoon tulisikin vielä harkita uusien kaupunkimaisten asuntoaluevarausten osuuden kasvattamista metron vaikutusalueella.

Palvelut Keskustatoimintojen alueet on merkitty kahdella merkinnällä: C-K (keskustatoimintojen alue sekä) C (keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alue). C-K‑alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin, C-alueelle ei vähittäistavaran suuryksikköä saa sijoittaa. Ottaen huomioon Espoon pientalovaltaisen rakennuskannan ja C-alueiden sijainnin sekä sen, ettei 2 000 m²:n vähittäiskauppa vielä pääkaupunkiseudun oloissa johda myymälään, jolla olisi suurempaa kuin paikallista merkitystä, voi tämä kaavamääräys johtaa palveluiden heikentymiseen.

Liikenne Espoon eteläosien yleiskaavalla on tärkeä rooli sekä pääkaupunkiseudun asunto- että työpaikkatarjonnan suhteen. Lisääntyvä maankäyttö lisää liikennettä niin Espoossa kuin Espoon ja sen naapurikuntien välillä. Yleiskaavaehdotuksessa on joukkoliikenteen edellytysten turvaaminen nostettu keskeiseksi liikenteelliseksi tavoitteeksi. Nykyisin Espoon liikenteelle on ominaista henkilöautoliikenteen suuri osuus ja Espoossa on selvästi enemmän kahden tai useamman auton talouksia kuin muualla pääkaupunkiseudulla. Kaavaselostuksessa Espoon sisäisten ajoneuvoliikenteen matkojen ennustetaan lisääntyvän 66 % ja joukkoliikennematkojen osuuden sisäisistä matkoista laskevan kahdella prosentilla. Sen sijaan joukkoliikennematkojen osuus seudullisista moottoriajoneuvomatkoista kasvaisi prosentin.

Jotta tavoitteen ja nykytilan parempi kohtaaminen olisi mahdollinen, on tärkeää ohjata joukkoliikenteen ja joukkoliikenneyhteyksien kehittämistä toteuttamissuunnitelmin yhtäaikaisesti kaupunkirakenteen kehittämisen kanssa.

Raideliikenne on ympäristöystävällisin ja tehokkain tapa hoitaa joukkoliikennettä. Varautuminen metron jatkamiseen Matinkylästä Kivenlahteen ja Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen lisäävät osaltaan Espoon sisäisen joukkoliikenteen järjestämistä liityntäperusteisesti aluekeskuksiin nojautuen.

Liityntäpysäköinnin ja matkaketjujen kevyt liikenne–joukkoliikenne tai oma auto–joukkoliikenne merkitys kasvanee tulevaisuudessa erityisesti seudullisessa liikenteessä. Yleiskaavaehdotuksessa raideliikenteen asemien lähiympäristöön on esitetty erityisesti keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueita. Näiden alueiden tarkemmassa suunnittelussa on olennaista varata riittävät resurssit liityntäpysäköinnille. Yleiskaavaehdotus tukeutuu pääkaupunkiseudun ja sen lähialueiden liityntäpysäköintistrategiaan ja asettaa näin ollen lukuarvojensa puolesta liityntäpysäköinnin minimitavoitteet.

Joukkoliikenteen järjestämisen kannalta Kivenlahteen sijoitetut varaukset joukkoliikennevarikoille ovat tärkeitä. Tilavarauksissa on otettava huomioon sekä raideliikenteen että bussiliikenteen tarpeet niin säilytys kuin huoltotoiminnallekin. Espoon liityntäliikenteen kannalta on olennaista, että bussiliikenteen varikkotoiminnoille järjestetään riittävät tilavaraukset Etelä-Espooseen.

Metroliikenteen taloudellisen ja tehokkaan järjestämisen kannalta edullisin sijainti metrovaunujen huolto- ja säilytysvarikolle olisi Matinkylässä. Matinkylään tulisikin varata vähintään erillinen huoltoraide, jolloin vaunujen säilytys tapahtuisi metron 1. rakennusvaiheen yhteydessä esimerkiksi Kivenlahden suuntaan louhitussa tunnelijatkeessa.

Seudullisiin raideyhteyksiin varautuminen on pääkaupunkiseudun toiminnallisuuden kannalta keskeistä. Yleiskaavaehdotukseen Jokeri II ‑yhteys on merkitty ainoastaan joukkoliikenteen kehittämiskäytäväksi / yhteystarpeeksi. Vaikka Jokeri II ensimmäisessä vaiheessa on bussilinja, voi se myöhemmin liikennemäärien kasvaessa olla tarpeen muuttaa seudulliseksi raitiotieyhteydeksi, kuten Jokeri I. Tämä on syytä ottaa huomioon myös linjausvaihtoehdossa, jossa Jokeri II kulkisi Espoossa Kehä II:IIa.

Kaupunginhallitus katsoo, että Jokeri II:lle tulisi tehdä yleiskaavaan selkeä tilavaraus, joka olisi yhtenäinen Vantaan ja Helsingin tilavarausten sekä Poikittaisen joukkoliikenteen visio 2030:n kanssa. Kaakkois-Espoossa on tärkeää, että yleiskaavassa säilytettäisiin maanpäälliset varaukset myös Tiedelinjan muuttamiseksi raitiotieksi. Tämä tarkoittaa varautumista raitiotieyhteyteen välillä Lehtisaari - Otaniemi - Maarinalue - Pohjois-Tapiola ja edelleen yhteyteen Pohjois-Tapiola - Kehä II. Mikäli mahdollista, olisi suositeltavaa jättää tilavaraus myös suoralle raitiotieyhteydelle Otaniemestä Tapiolaan.

Yleiskaavan ajoneuvoliikenteen pääverkon tärkeimmät uudet katuyhteydet ovat PLJ 2007 -liikennejärjestelmäluonnoksen mukaisia, joten niiden suhteen ei ole huomauttamista.

Iivisniemi-Hannuksen alue

Suurin Helsingin kaupungin osayleiskaavaehdotuksen alueella omistama alue, yli 52 ha, on Iivisniemen-Hannuksen osa-alueella Martinmäessä. Sen kohdalle on tarkoitus rakentaa metroasema.

Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajama-alueeksi. Myös Espoon omissa aiemmissa tarkasteluissa Martinmäen alue on todettu niin liikenteellisesti, aluerakenteellisesti kuin kunnallistaloudellisestikin erinomaiseksi taajamarakentamisen alueeksi. Verrattuna vuonna 2004 esillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen viheralueen määrä on edelleen merkittävästi kasvanut huolimatta Helsingin kaupungin jo tuolloin esittämästä kannanotosta.

Kaavassa Länsiväylän eteläpuolelle on merkitty julkisten palvelujen alue ja alueen itäosassa on varaukset pienelle kaupunkimaiselle asuntoalueelle (A 1) sekä pienehkölle tiiviille ja matalalle asuntoalueelle (A 2). Yleiskaavaehdotuksessa puolet luonnoksen A 1-alueesta on muutettu työpaikka-alueeksi (TP) ja A 2-varausta on entisestään pienennetty kolmanneksella. Samalla ehdotuksessa on viereinen, osin Espoon, osin seurakuntien ja yksityisten omistuksessa oleva maa-alue osoitettu kokonaisuudessaan uudeksi korkean tehokkuuden keskustatoimintojen alueeksi ja tiiviinä ja matalana kehitettäväksi asuntoalueeksi.

Kaavaehdotus kohtelee siten Helsinkiä maaomistajana epätasapuolisesti ja on samalla vastoin Espoon omia maankäytön taloudellisuustarkasteluja. Nyt, kun periaatekysymys länsimetron rakentamisesta on ratkaistu, tulisi yleiskaavassa varautua sen maankäytölliseen hyödyntämiseen. Tämä on olennaista myös joukkoliikenteen kannattavuuden kannalta.

Jo melko alhaisella, e = 0,3 -aluetehokkuudella Martinmäen alueelle voitaisiin rakentaa lähes 160 000 k-m² asuntoja. Se mahdollistaisi edelleen laajat viheralueet Hannusjärven lähialueilla, mikäli asuntokortteleissa käyttäisiin metroaseman tai vastaavan julkisen liikenteen solmukohdan vaikutuspiiriin sopivaa rakentamistehokkuutta.

Länsiväylän varren meluvyöhykkeelle sopisi julkisen rakentamisen sijasta paremminkin toimitilarakentaminen.

Leppävaaran sopimus voisi olla mallina kehittämisessä

Leppävaaran aluekeskus asuinalueineen on rakennettu suurelta osin Helsingin kaupungin omistamille maille. Alueen suunnittelun ja rakentamisen pohjaksi Espoon ja Helsingin kesken solmittiin sopimus, joka on mahdollistanut varsin onnistuneen, tehokkaaseen raideliikenteeseen perustuvan kaupunginosan rakentamisen.

Hannusjärven-Martinmäen alueella voitaisiin harkita vastaavaa menettelyä. Helsinki olisi valmis Leppävaara-sopimuksen tapaan sopimaan myös alueen asuntopoliittisista tavoitteista sekä tarvittavien investointien rahoituksesta uuden maankäyttö- ja rakennuslain antamien mahdollisuuksien mukaan. Vaihtoehtoisesti voitaisiin ajatella, että alue rakennettaisiin Espoon, Helsingin ja yksityisen sektorin yhteistyöprojektina kumppanina esimerkiksi kokenut asuntorakennuttaja.

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa, että yleiskaavassa varauduttaisiin metroaseman ympäristön parempaan hyödyntämiseen ja ellei merkinnöistä toistaiseksi päästä yksimielisyyteen, että alue merkittäisiin selvitysalueeksi odottamaan ympäröivien alueiden ja metroradan rakentumista.

Suurpellon alue Suurpellon alueelle Kehä II:n varteen osoitettu laaja työpaikkojen ja asumisen kehittämisalue. Se on liitetty yleiskaavaehdotuksessa joukkoliikenteeseen pikaraitiotien raidevarauksella, jonka rakentaminen kuitenkin resurssien puutteessa saattaa lykkääntyä. Yleiskaavan mitoituksen mukaan alueella on vuonna 2030 asukkaita n. 4 500 ja työpaikkoja n. 6 500. Suurpellon jatkosuunnittelussa tulisi huolehtia toimivan joukkoliikenteen turvaamisesta, jotta Suurpelto ei jää pitkäksi aikaa pelkästään henkilöautoliikenteen varaan.

Virkistys- ja suojelualueet

Espoon hajanainen yhdyskuntarakenne on pilkkonut luonnonarvoiltaan merkittävät alueet erillisiksi saarekkeiksi. Kaupungin laajemmat virkistysalueet ovat pohjoisosissa. Etelä-Espoon ekologisesti merkittävät ydinalueet ja käytävät on kuitenkin pyritty säästämään osoittamalla ne luonnonsuojelu- tai virkistysalueiksi. Rakentamista ei ole ohjattu Natura-alueiden välittömään läheisyyteen.

Valtakunnallinen pyöräilyreitistö ja seudullinen yhteystarve meren rannalla on otettu huomioon varaamalla yhtenäinen rantaa seuraileva virkistysreitti Helsingin rajalta Kirkkonummen rajalle. Seudullinen 40 kilometriä pitkä merenrantaraitti on tärkeä ja hieno yhteys. Laajalahden ympäri kiertävä, Helsingin puolelle jatkuva virkistysreitti on merkittävä virkistysyhteys myös helsinkiläisille. Reitin toteutusta tulisi kiirehtiä.

Espoon ja Helsingin rajalla Isolla-Huopalahdella olevat suojelualue- ja virkistysaluemerkinnät turvaavat merkittäviä luontoarvoja ja leveän vihervyöhykkeen. Laajalahden Natura-alueeseen liittyvä SL-alue Villa Elfvikin ja Kehä I:n välissä on myös riittävä.

Suomenojan entinen puhdistamoallas on valtakunnallisesti merkittävä kosteikkolintujen pesimäpaikka. Se on myös pääkaupunkiseudun paras tämän linturyhmän opetuskohde ja erittäin suosittu retkikohde. Kaavaluonnokseen verrattuna altaaseen rajautuvaa kaupunkimaisen asutuksen aluetta on laajennettu, ja se rajoittuu nykyisessä ehdotuksessa melko lähelle allasta. Altailla pesii Etelä-Suomen suurin vaarantuneen naurulokin yhdyskunta, joka sopii huonosti yhteen asutuksen välittömän läheisyyden kanssa. Tällä kohdin virkistysaluemerkinnän tulisi olla riittävän laaja muodostaakseen suojakaistan lintuyhdyskunnan ja asutuksen välille.

Kaupunkikuvallisesti arvokkaiden alueiden merkinnät vastaavat periaatteiltaan Helsingin Yleiskaavan 2002 käytäntöä.

Pohjavesien suojelu

Yleiskaavaehdotuksen mukaan Puolarmetsän, Brinkinmäen ja Mankin tärkeille pohjavesialueille on osoitettu uusia asuinalueita sekä yleisten palvelujen ja keskustatoimintojen rakentamisalueita, ja rakentamisen vaikutukset pohjavesiin selvitetään asemakaavoituksessa.

Tärkeille pohjavesialueille tulisi laatia pohjavesien suojelusuunnitelmat, joissa annetaan ohjeita myös kaavoitukselle. Helsingissä ovat eri hallintokunnat yhdessä lisäksi laatineet rakennusvalvontaviraston julkaiseman Rakentamistapaohjeen pohjavesialueelle rakentamisesta. Se on voimassa Helsingin kaupungin alueella olevilla vedenhankinnalle tärkeillä pohjavesialueilla ja on osoittautunut käytännössä hyödylliseksi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Yleiskaava on siltä osin hyvin laadittu, että se sisältää tarkastelun yhdyskuntateknisen huollon ja erityisalueiden järjestämisestä, yhdyskuntatoimintojen sijoittamisen ympäristöriskeistä sekä yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arvioinnin. Kaavaselostus havainnollistaa laadittuja tarkasteluja selkeästi.

Yleiskaava sisältää kiitettävästi tilavarauksia suunnittelualueen yhdyskuntateknisen huollon tarpeita varten kaavan koko tarkasteluajalle. Kaavassa on merkinnät vesi- ja energiahuollon merkittävimmille laitosalueille, tukikohdille, sähköilmajohdoille, valtakunnalliselle maakaasun runkoputkelle ja Ämmässuon jätehuoltokeskuksen laajennukselle.

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalue ulottuu osayleiskaava-alueen luoteisnurkkaan, mutta Helsingille tärkeiden Kulmakorven ylijäämämassojen loppusijoitusalueen ja YTV:n jätteenpolttolaitoksen (hanke-yva-ohjelman mukainen) sijaintipaikat ovat kaava-alueen ulkopuolella. Jätteenkäsittelyalueen toiminnan turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Vaikutusarvioinnit ja ympäristöhäiriöiden ehkäisy

Parhaillaan on lausunnolla myös YTV:n laatima pääkaupunkiseudun ilmastostrategialuonnos, joka tähtää aiesopimukseen päästöjen vähentämiseksi. Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota siihen, että yleiskaavan vaikutusten arvioinnista puuttuu itse arviointi kaavaehdotuksen vaikutuksista kasvihuonekaasupäästöihin, vaikka kaavaselostuksessa todetaankin, että maankäytön ja liikenteen suunnittelu ovat keskeisiä keinoja vaikuttaa merkittävästi seudun päästöihin. Vaikutusten arviointia tulisi tältä osin täydentää ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä.

Kaavaehdotus sisältää joitakin kohdemerkintöjä pilaantuneen maan ja liikennemelun huomioon ottamisesta asemaakaavoituksessa. Kaavassa eräitä ennestään käytettyjä alueita ja suurimpien liikenneväylien ja ratojen varsia osoitetaan laajasti uuteen käyttötarkoitukseen. Myös tiettyjen tulva-alueiden rakentamisen korkotasolle asemakaavoituksessa esitetään tavoitearvoja kaavaselostuksessa. Kohdemerkintöjen erillismääräykset olisi perusteltua muuntaa koko aluetta koskeviksi yleismääräyksiksi ja osoittaa sitten tällä hetkellä tunnistetut kohteet kaavaselostuksessa.

Myös raideliikenteen tärinän ja runkoäänen jatkosuunnittelun ohjaustarvetta ja -tapaa yleiskaavassa tulisi harkita, sillä nämä häiriötekijät saattavat paikoin voimakkaasti vaikuttaa aluerakentamisen toteutettavuuteen ratojen välittömässä läheisyydessä ja haitanpoiston kustannustenjakokysymyksiin.

Yhdyskuntatalous

Kaavaselostus on rehellinen todetessaan, että yleiskaavan toteuttaminen edellyttää korkeata investointitasoa kaavan suunnittelujänteellä ja että taloudelliset resurssit saattavat jarruttaa yleiskaavan toteutumista kokonaisuudessaan vuoteen 2030 mennessä. Näin etenkin, kun otetaan huomioon koko seudulle kaavailtu rakentamisen määrä tulevina vuosikymmeninä. Erityisen suuria resursseja edellyttää liikenneverkon kehittäminen.

Kaiken kaikkiaan Espoon eteläosien yleiskaavan valmistuminen on yksi merkittävä askel pääkaupunkiseudun kehityksen ohjaamisessa. Helsingin kaupunki on valmis tiivistyvään yhteistyöhön, jolla seutu kehittyy yhdessä sovittujen visioiden mukaisesti kansainvälisestikin kiinnostavaksi, merkittäväksi tekijäksi niin yritysten kuin asukkaidenkin kasvu- ja elinympäristönä.

Kirje Espoon kaupungille ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistövirastolle, liikennelaitokselle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Khn lausunto 4.10.2004 Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksesta
	Liite 2	Ote Espoon kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 28.11.2006

14

SILTAKESKUS OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-939

Kaj toteaa, että Siltakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään 25.4.2007 klo 15.00 Siltamäen Huolto Oy:n isännöitsijätoimistossa osoitteessa Jousimiehentie 3, Helsinki.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen 14 §:ssä mainitut asiat sekä valtuutetaan hallitus perimään tai jättämään perimättä enintään kahden kuukauden hoitovastiketta vastaava määrä tilikauden aikana.

Kaupunki omistaa lasten päiväkotihuoneiston hallintaan oikeuttavat Siltakeskus Oy:n osakkeet. Kaupungin omistus yhtiön osakkeista on 32 %. Siltakeskus Oy:n yhtiöjärjestyksen mukaan Helsingin kaupungilla on oikeus nimetä yhtiön hallitukseen yksi varsinainen ja yksi varajäsen sekä toinen varsinainen tilintarkastaja ja hänen varamiehensä.

Kaupungin edustajana vuonna 2006 on yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä ollut toimitilapäällikkö Unto Ojala ja varajäsenenä asiakaspäällikkö Sisko von Behr kiinteistöviraston tilakeskuksesta.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt yhtiöön päätösehdotuksesta ilmenevät tilintarkastajat.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita edustamaan kaupunkia Siltakeskus Oy:n 25.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle toimitilapäällikkö Unto Ojalan ja varajäseneksi asiakaspäällikkö Sisko von
Behrin kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä yhtiön toiseksi varsinaiseksi tilintarkastajaksi Tilintarkastusrengas Oy:n (päävastuullinen tilintarkastaja HTM Osmo Immonen) ja varatilintarkastajaksi HTM Anne Pekkalan.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille henkilöille, tilintarkastajayhteisölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

1

VUOSAAREN URHEILUTALO OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-826

Vuosaaren Urheilutalo Oy ilmoittaa (23.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2007 kello 18.30 Vuosaaren Urheilutalossa, osoitteessa Vuosaarentie 5.

Sj toteaa, että yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yksitoista jäsentä. Yhtiössä on yksi varsinainen ja yksi varatilintarkastaja. Mikäli varsinaiseksi tilintarkastajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut ylikomisario Juha Hakola, varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Heikki Pohja. Hallituksen jäseninä ovat olleet projektipäällikkö Kerstin Ekman 26.4.2006 asti, diplomiekonomi Henry Henriksson 26.4.2006 lukien, oikeustieteen maisteri Reima Linnanvirta, ekonomi Eija Loukoila sekä henkilöstöpäällikkö Liisa Vanhala ja erityissuunnittelija Birgitta Rickman.

Tasa-arvolain ja kaupungin omaksuman tasa-arvon edistämisperiaatteen mukaisesti kyseisen yhtiön hallitukseen tulisi valita tasapuolisesti sekä miehiä että naisia.

Tarkastuslautakunta on 13.12.2006 nimennyt tilintarkastajaehdokkaiksi päätösehdotuksessa ilmenevän yhtiön ja henkilöt.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Vuosaaren Urheilutalo Oy:n 26.4.2007 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja siellä esittämään yhtiön hallitukseen vuoden 2007 varsinainen yhtiökokouksen päättyessä alkavaksi toimikaudeksi seuraavat seitsemän henkilöä:

-

-

-

-

-

henkilöstöpäällikkö Liisa Vanhala

erityissuunnittelija Birgitta Rickman.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön vuoden 2007 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, mainituille henkilöille ja yhtiölle, Vuosaaren Urheilutalo Oy:lle, Vuosaari-säätiölle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

2

10.4.2007 pöydälle pantu asia

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖJOHTAJAN 19.12.2006 TEKEMÄSTÄ ASIOINTILIPPUJEN MYÖNTÄMISPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2006-2884

Erityissuunnittelija XXXX XXXX vaatii (27.12.2006) Khlle osoittamassaan, oikaisuvaatimukseksi nimeämässä kirjelmässään mm. että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan 19.12.2006 päätösluettelon 1024 § kohdalla tekemä päätös asiointilipun antamisesta henkilöstökeskuksen eräille henkilöille on kumottava. Uusi päätös on tehtävä siten, ettei lipunsaajien piiriä supisteta vuoden 2006 tilanteesta, edellyttäen, ettei työtehtäviin liittyvässä asiointitarpeessa ole tapahtunut olennaisia muutoksia. XXXX kertoo saaneensa aikaisemmin asiointilipun ja olisi toivonut, että olisi saanut sen edelleen.

XXXX mm. katsoo, että hän on asiassa asianosainen ja että häntä olisi pitänyt kuulla ennen päätöksentekoa ja päätös olisi pitänyt antaa hänelle tiedoksi. XXXX toteaa, että luontoisetuna saadulla asiointilipulla on merkitystä hänelle tulevan eläkkeen suuruuteen.

./. XXXX:n oikaisuvaatimus liitteenä 1.

Henkilöstökeskus ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteavat (25.1.2007) yhteisessä lausunnossaan mm., että ns. asiointilippu voidaan antaa esim. silloin, kun henkilön toiminta kohdistuu useisiin eri virastoihin tai laitoksiin ja tehtävän hoidolle on välttämätöntä tai eduksi usein käydä niissä. Vaikka asiointilippu annetaan työtehtävien hoitamiseen liittyviä matkoja varten, sitä voi käyttää myös yksityismatkoihin, esim. asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

XXXX XXXX:llä on mahdollisuus saada 1.4.2007 lukien asunnon ja työpaikan välisiä matkoja varten verottomana 10 euron arvoisia työmatkaseteleitä. Yksi seteli annetaan vähintään 30 vuorokautta voimassa olevan matkalipun hankkimista varten.

Työnantaja ratkaisee, keille se antaa työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliset työvälineet tms., esim. luontoisetupuhelimen, kannettavan mikron tai asiointilipun. Työvälineen tms. antamisessa on kyseessä työnjohdollinen toimenpide. Siitä ei tehdä hallintopäätöstä. Vain hallintopäätöksiin sovelletaan kuntalain säännöksiä esim. päätöksen nähtävänä pitämisestä ja tiedoksiannosta, ottomenettelystä ja muutoksenhausta. Työnjohdollisiksi luokiteltavat päätökset eivät ole muutoksenhakukelpoisia (Heikki Harjulan ja Kari Prättälän teos Kuntalaki – Taustat ja tulkinnat, 5. painos Helsinki 2004 sivu 641). Vaikka asiointilippuun oikeutetut henkilöt on todettu henkilöstöjohtajan päätösluettelossa, ei henkilöstöjohtajan ratkaisuun voi hakea muutosta.

Ennen kuin työnantaja antaa työntekijöilleen oikeuden saada esim. asiointilippu, sen ei tarvitse varata työntekijöilleen mahdollisuutta tulla asiassa kuulluksi. Työntekijät eivät ole kuntalain tai hallintolain mukaisia asianosaisia tällaisissa asioissa.

Luontoiseduista ei tehdä nykyisin hallinnollisia päätöksiä. Aikaisemmin mm. virkasäännössä oli määräykset luontoisedun antamisesta ja sen perumisesta. Hallintosääntöön ei enää sisälly vastaavia määräyksiä, koska kysymys on työnjohdollisesta toimenpiteestä.

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on eräitä määräyksiä luontoissuorituksista. Esim. matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen 17 2 §:n 6 momentin mukaan kunta voi maksaa asunnon ja työpaikan välisiä työmatkoja varten annetusta henkilökohtaisesta työsuhdematkalipusta aiheutuvista kustannuksista verottomana enintään 25 %, mikäli viranhaltijan/työtekijän kanssa on sovittu lipun antamisesta osana palkkaa tai rahapalkan lisäksi. Esillä olevassa tapauksessa ei ole kysymys sellaisesta virka- ja työehtosopimusasiasta, johon voidaan hakea neuvotteluteitse muutosta.

Edellä olevan perusteella henkilöstökeskus ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut katsovat, että henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan päätösluettelossa oleva toteamus siitä, ketkä henkilöstökeskuksen henkilöt ovat oikeutettuja asiointilippuun, ei sisällä sellaista päätöstä, josta voi tehdä kuntalaissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen. Kyse on työnjohdollisesta toimenpiteestä, joka ei ole muutoksenhakukelpoinen. Näin ollen XXXX:n kirjelmä tulee jättää tutkimatta.

./. Henkilöstökeskuksen ja oikeuspalveluiden lausunto liitteenä 2.

XXXX XXXX toteaa vastaselityksessään (4.2.2007) mm., että kyse ei hänen osaltaan ollut työnjohdollisesta päätöksestä, vaan päätöksestä, jolla on asiasta etukäteen keskustelematta yksipuolisesti huononnettu sovittuja palvelussuhteen ehtoja.

XXXX kertoo käyneensä ennen Helsingin kaupungin palvelukseen tuloaan useamman kerran neuvotteluja palvelussuhteensa ehdoista. Neuvotteluissa sovittiin tuolloin lukuisista rahallisista ja rahanarvoisista lisäetuuksista, mm. jo työpaikan haun yhteydessä luvatun HKL:n vapaalipun lisäksi oman auton käyttöoikeudesta. Työsopimukseni allekirjoituksen yhteydessä XXXX oli tiedustellut, miksi kaikkia näitä sovittuja asioita ei ollut merkitty työsopimuslomakkeeseen. Tällöin kaupungin edustajat ilmoittivat, että näistä asioista tehdään erilliset päätösluettelopäätökset.

XXXX kertoo edelleen, että kun hän siirtyi kaupunginkanslian henkilöstöosastolle, sopi hän silloisen henkilöstöjohtajan kanssa, että palvelussuhde jatkuu entisin ehdoin. Henkilöstökeskuksen muuttuminen itsenäiseksi virastoksi ei myöskään ole aiheuttanut muutoksia palvelussuhteeni alusta jatkuneeseen käytäntöön.

XXXX katsoo edellä olevan perusteella, että kyseessä ei voi olla pelkästään työnjohdollinen toimenpide. Sovittujen asioiden muodollinen toteuttamistapa ei voi johtaa poikkeamaan siitä, mitä on sovittu. XXXX viittaa myös siihen työoikeuden yleisperiaatteeseen, jonka mukaan palvelussuhteessa pitkään noudatetut ehdot tulevat myös työsopimuksen osaksi, vaikka niistä ei olisi erikseen mitään sovittukaan. Lisäksi hän viittaa KVTES:n palkkausta koskevan II luvun 4 §:n 1 momentin soveltamisohjeeseen ja katsoo, että ko. kohdan nojalla työsuhdematkalipun (jollainen asiointilippukin on) verollinen osa on katsottava palkaksi. Palkanalennusta ei voida pitää työnjohdollisena asiana.

XXXX katsoo myös, että Khn 5.6.2006 tekemällä, työsuhdematkalippujen käyttöönottoa ja asiointilippujen myöntämistä koskeneella päätöksellä ei ollut tarkoitus heikentää kenenkään kanssa sovittuja etuja.

./. XXXX:n vastaselitys 4.2.2007 liitteenä 3.

Henkilöstökeskus viittaa (19.2.2007) XXXX:n vastaselityksen johdosta asiassa aikaisemmin lausumaansa ja korostaa sitä, että kaupungilla noudatetun käytännön ja nykyisten ohjeiden mukaan asiointilipun (entisen virkamieslipun) saamisesta ei sovita työsopimuksella. Virastoissa ja laitoksissa katsotaan vuosittain, keille annetaan mahdollisuus saada asiointilippu. Asiointilipun saajille ei synny ns. saavutettua etua. Paavo XXXX:nkään osalta asiointilipusta ei ole sovittu työsopimuksella tai muulla kirjallisella sopimuksella. Henkilöstökeskuksessa on vuosittain katsottu, keille työntekijöille työnantaja hankkii asiointilipun. Henkilöstökeskus korvaa kaikkien työntekijöidensä työtehtäviin liittyvät matkat.

XXXX XXXX siirtyi liikennelaitokselta kaupunginkanslian henkilöstöosastolle. Liikennelaitoksella hän sai, kuten muutkin työntekijät, liikennelaitoksen vapaalipun. Henkilöstöosastolla XXXX XXXX:lle hankittiin liikennelaitoksen vuosilippu, josta XXXX maksoi 30 %. XXXX:n muutettua Vantaalle hänelle on hankittu seutulippu, josta työnantaja on korvannut samansuuruisen osan kuin liikennelaitoksen lipusta.

Sen jälkeen, kun vuoden 2006 asiointiliput oli hankittu, asiointiliput tulivat osittain verollisiksi ja kaupunginhallitus päätti nostaa työnantajan korvaaman osuuden Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta 70 %:sta 100%:iin. Kun henkilöstökeskuksessa harkittiin, keille vuodelle 2007 asiointilippu hankitaan, olivat edellytykset vuodesta 2006 muuttuneet. Työnantajan korvaama osuus oli noussut ja työnantaja joutuu nyt maksamaan sosiaalivakuutusmaksut matkalipun verotettavasta osuudesta. Tilanne ei siis enää ole sama kuin XXXX:n tultua kaupunginkanslian palvelukseen.

Henkilöstökeskus katsoo, ettei XXXX XXXX ole 4.2.2007 päivätyssään kirjeessä tuonut esille mitään uutta asiaan vaikuttavaa, ja että XXXX:n tekemä esitys tulisi jättää tutkimatta.

./. Henkilöstökeskuksen vastine vastaselitykseen liitteenä 4.

XXXX XXXX on (8.3.2007) antanut henkilöstökeskuksen lausunnosta vastaselityksensä. XXXX:n mukaan sillä ei ole merkitystä, että hänelle annetuista joukkoliikennelipuista ei sovittu kirjallisella sopimuksella. Riittävän pitkään jatkunut tosiasiallinen käytäntö muuttuu työsopimuksen ehdoksi, vaikkei asiasta olisi erikseen mitään sopimuksia laadittukaan (työoikeuden tarkoittama ns. hiljainen sopimus). XXXX toteaa, että hänellä on ollut työnantajan hankkima lippu palvelussuhteeni alusta alkaen eli yhteensä noin 18 vuotta aina 31.12.2006 asti, jolloin se otettiin yllättäen pois.

XXXX toteaa, että hänellä on ollut työsopimusta solmiessaan täysi syy uskoa, että vapaalippu oli osa sovittuja työehtoja. Paikanhakuvaiheessa vapaalippuetua oli ”mainostettu” Helsingin kaupungin taholta palkan lisäksi annettavana luontoisetuna. Työsopimuksessa sovittujen asioiden lisäksi myös muut sovitut asiat, jotka kirjattiin erillisillä päätöksillä, muodostivat rahapalkan kanssa sovitun kokonaisuuden.

XXXX toistaa vielä, että kyseessä on myös Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisohjeen perusteella palkkaan rinnastettavaksi verolliseksi eduksi luettava luontoisetu. Sillä, että lipun hankkimisesta kaupungille aiheutuvat kulut ovat lisääntyneet, ei ole merkitystä. Lipun myöntäminen perustuu työtehtävien vaatimaan asiointitarpeeseen. Tässä ei ole tapahtunut mitään olennaisia muutoksia XXXX:n kaupunginkanslian henkilöstöosastolla ja kaupungin henkilöstökeskuksessa oloaikana. Hän on tarvinnut lippua esimerkiksi viikolla 9/2007 yhteensä 9 kertaa ja viikon 10. alkupuolella yhteensä 6 kertaa.

Vielä XXXX korostaa, että Khn päätöksessä ei muutettu asiointilipun myöntämisperusteita. Khn päätökseen liittyvien laskelmien mukaan asiointilippuja on arvioitu myönnettävän vuonna 2007 vähintäänkin samassa laajuudessa kuin vuonna 2006.

./. XXXX:n vastaselitys 8.3.2007 liitteenä 5.

Sj toteaa, että työnantaja päättää työvälineiden jaosta, mukaan lukien asiointilippujen myöntämisestä työntekijöille. Näissä ratkaisuissa kyse on työnjohdollisista toimenpiteistä, ei hallintopäätöksistä. Työnjohdollisiin ratkaisuihin ei voida hakea muutosta kuntalain mukaisin muutoksenhakukeinoin. Sj toteaa edelleen, että yksittäiset palkkasaamista koskevat riidat käsitellään yleisessä alioikeudessa. Työehtosopimusten tulkintaa koskevat erimielisyydet ratkaistaan puolestaan neuvotteluteitse, ja viime kädessä työtuomioistuimessa. Tämä edellyttää, että kyseessä on sellainen virka- ja työehtosopimusasia, johon voidaan hakea neuvotteluteitse muutosta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee jättää erityissuunnittelija XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan päätösluettelossa (19.12.2006, 1024 §) oleva luettelo asiointilippuun oikeutetuista henkilöistä ei ole hallintopäätös, vaan työnjohdollinen toimenpide, joten se ei ole muutoksenhakukelpoinen.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, henkilöstökeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 27.12.2006
	Liite 2	Henkilöstökeskuksen ja oikeuspalveluiden lausunto 25.1.2007
	Liite 3	XXXX XXXX:n vastaselitys 4.2.2007
	Liite 4	Henkilöstökeskuksen vastine 19.2.2007
	Liite 5	XXXX XXXX:n vastaselitys 8.3.2007

1

TYÖMAAHUOLTO OY AB:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-887

Työmaahuolto Oy ilmoittaa (22.3.2007), että yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2007 klo 10.00 Helsingin oikeuspalvelujen tiloissa. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen mukaiset asiat mm. hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinta.

Ryj toteaa, että hallituksen varsinaisina jäseninä ovat toimineet oikeustieteen ylioppilas Hanna Laine, toimitusjohtaja Veikko Vermilä ja erityissuunnittelija Matti Malinen sekä varajäsenenä historianopettaja Ville Ylikahri.

Tilintarkastajana on toiminut KPGM Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Tasa-arvolain 4a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

Tilintarkastajien osalta päätösehdotus on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (13.12.2006) mukainen.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Työmaahuolto Oy:n 26.4.2007 klo 10.00 pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa ja esittämään yhtiön

hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittaviksi

_____________________

_____________________

erityissuunnittelija Matti Malinen

ja varajäseneksi

_____________________

sekä

varsinaiseksi tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JHTT Leif-Erik Forsberg).

Pöytäkirjanote hallitukseen nimetyille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

2

SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2007-905

Suomenlinnan Liikenne Oy ilmoittaa (2.4.2007), että sen varsinainen yhtiökokous pidetään 26.4.2007 klo 12.00.

Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltäväksi määräämät asiat.

Ryj toteaa, että valtio ja Helsingin kaupunki omistavat tämän Suomenlinnaan liikennettä hoitavan yhtiön osakekannan puoliksi. Omistajien välisen sopimuksen mukaan hallituksen kuudesta jäsenestä varajäsenineen kaupunki valitsee kolme.

Kaupungin edustajina yhtiön hallituksessa ovat toimineet satamakapteeni Kari Noroviita satamalaitokselta, talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä apulaissatamakapteeni Kaj Sarpaneva satamalaitokselta, taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.

Tilintarkastajana on toiminut KPGM Oy Ab (vastuullinen tilintarkastaja KHT, JTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajana KHT Jari Murmi.

Ehdotus tilintarkastajiksi on tarkastuslautakunnan ehdotuksen (13.12.2006) mukainen.

Tasa-arvolain 4a §:n 2 momentin mukaan säätiöiden ja osakeyhtiöiden toimielimiin tulee valita tasapuolisesti sekä naisia että miehiä, jollei erityisistä syistä muuta johdu.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja edustamaan kaupunkia Suomenlinnan Liikenne Oy:n 26.4.2007 pidettävässä yhtiökokouksessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: satamakapteeni Kari Noroviita satamalaitokselta, erityissuunnittelija Matti Malinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hankintapäällikkö Eeva Hänninen liikennelaitokselta ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään mainitussa järjestyksessä apulaissatamakapteeni Kaj Sarpaneva satamalaitokselta, taloushallintopäällikkö Tuula Jäppinen talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä hallintojohtaja Yrjö Judström liikennelaitokselta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä yhtiön tilintarkastajaksi KPGM Oy Ab:n (päävastuullinen tilintarkastaja KHT, JTT Leif-Erik Forsberg) ja varatilintarkastajaksi KHT Jari Nurmen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, nimetyille sekä tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035