PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: Ekologisen kestävyyden ohjelman tavoitteet investointisuunnitelmien valmistelussa

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kantakaupungin itärannan rakennuskiellon pidentäminen Sörnäisissä (nro 11509)

Munkkisaaren rakennuskiellon pidentäminen (nro 11518)

Käpylän eräiden kortteleiden (Olympiakylä) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11516)

Länsi-Käpylän eräiden kortteleiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11517)

Kiinteistöviraston tilakeskuksessa yhden viran nimikkeen muuttaminen ja yhden työsuhteisen toimen muuttaminen virkasuhteeksi

Kahden asuntotontin varaaminen Vuosaaresta

VVO Rakennuttaja Oy:lle Oulunkylän Metsälästä varattujen tonttien 28248/7, 8 ja 9 varausehtojen muuttaminen ja varausajan jatkaminen

Vuosaaren kerrostalotonttien 54294/1, 3 ja 4 myyminen

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kapiteeli Oyj:n ja MTV-Palvelukiinteistöt Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Uudenmaan ABC Oy:n poikkeamishakemuksesta

Alppiharjun ja Pasilan eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11514)

Uutelan rakennuskiellon pidentäminen (nro 11522)

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Opetustoimen eräät virkajärjestelyt

Suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin virkaan ottamisen vahvistaminen

Liikuntaviraston liikunnanohjausosaston osastopäällikön Anna-Maija Kivimäen irtisanoutuminen ja määräaikaisen hoitajan määrääminen virkaan

Eron myöntäminen tietokeskuksen hallintopäällikölle, viran nimikkeen muuttaminen ja haettavaksi julistaminen sekä avoimen viran hoito

Edustajien valitseminen Stadion-säätiön tilintarkastajiksi

13.2.2006 pöydälle pantu asia
Eläkkeellä olevan palkkaamisen periaatteet

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Kuljetuspalveluja koskeva apulaisoikeuskanslerin päätös

Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:n hallituksen jäsenyydestä luopuminen

Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi: Arvio Helsinki-lapsivaltuutetun tarpeesta

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: EKOLOGISEN KESTÄVYYDEN OHJELMAN TAVOITTEET INVESTOINTISUUNNITELMIEN VALMISTELUSSA

Khs 2005-746

Kj ilmoittaa, että hyväksyessään 30.3.2005 (asia 3) Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman - Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005 – 2008, Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin ja sen liikelaitosten investointisuunnitelmien valmistelun lähtökohdaksi otetaan ekologisen kestävyyden ohjelman tavoitteet ja että investointisuunnitelmiin sisällytetään arvio siitä, miten ne toteuttavat näitä tavoitteita. (Yrjö Hakanen, äänin 45-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

./. Joukkoliikennelautakunta (25.8.2005), satamalautakunta (16.8.2005), tekninen lautakunta (22.8.2005) ja yleisten töiden lautakunta (11.11.2005) ja kiinteistövirasto (30.1.2006) ovat antaneet asiasta lausunnon.

Kj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että ekologisen kestävyyden ohjelman tavoitteet muodostavat keskeisen lähtökohdan kaupungin investointien suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuoden 2006 talousarviossa on rakennusviraston sitovaksi tavoitteeksi asetettu elinkaarikustannuslaskelman laatiminen kaikista niistä talonrakennushankkeista, joiden perustamispäätöksen tekee valtuusto.

Ekologisen kestävyyden ohjelman seuranta tapahtuu vuosittain Kvstolle annettavan ympäristöraportoinnin kautta sekä investointien osalta erityisesti liikelaitosten ja rakennusviraston ympäristöraportoinnin kautta. Myös kaupunkitason raportointiin tullaan jatkossa sisällyttämään ekologisen kestävyyden ohjelman tavoitteiden toteutumisen arviointi investointien osalta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, erityissuunnittelija, puhelin 169 2368

LIITTEET	Liite 1	Joukkoliikennelautakunnan lausunto 25.8.2005
	Liite 2	Satamalautakunnan lausunto 16.8.2005
	Liite 3	Teknisen lautakunnan lausunto 22.8.2005
	Liite 4	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 1.11.2005
	Liite 5	Kiinteistöviraston lausunto 30.1.2005

MUNKKISAAREN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11518)

Khs 2006-209

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.1.2006) mm., että rakennuskiellon jatkaminen koskee 20. kaupunginosan (Länsisataman) Munkkisaaren osa-alueen kortteleita 20235, 20240–20243, tontteja 20181/3 ja 20236/6 sekä katu-, rautatie-, satama- ja puistoalueita.

Alueen omistaa kaupunki.

Alueen asemakaava on vahvistettu 21.4.1970.

Kvsto päätti 25.2.1976 kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä, että Munkkisaaren 21.4.1970 vahvistettua asemakaavaa muutetaan. Tällöin alueelle (asemakaavaosaston piirustus nro 7443/20.11.1975) tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla.

Ympäristöministeriö on 23.12.1983 vahvistanut tontin 20237/4 (Munkkisaaren teollisuustalo) asemakaavan muutoksen nro 8775 ja 6.3.1984 kortteleiden 20238, 20239 ja korttelin 20236 osan (telakan lohko- ja suurlohkohallit) asemakaavan muutoksen nro 8761. Muutoksessa alueesta tuli osa korttelia 20236.

Munkkisaaren alueelle valmisteltiin 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa osayleiskaavaehdotusta, mutta valmistelu keskeytettiin telakkatoiminnan suhdanteiden parannuttua ja laivanrakennustoiminnan laajennuttua alueella.

Khs hyväksyi 24.3.1999 katu- ja rautatiealueiden asemakaavan muutoksen nro 10683 (Matalasalmenkuja).

Kvsto hyväksyi 14.11.2001 Eiranrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen nro 10800 (Munkkisaaren osa-alue; Munkkisaaren puhdistamotontti ympäristöineen). Valtuuston hyväksymä asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Länsisataman puistoalueen asemakaavaa sekä korttelin 20178 ja katu-, puisto-, pysäköinti- ja rautatiealueiden ja Eiran katu-, puisto-, pysäköinti-, rautatie- ja vesialueiden asemakaavan muutosta. Päätöksestä valitettiin, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi valitukset ja asemakaavasta tuli lainvoimainen 13.2.2004.

Kvsto on hyväksynyt 26.11.2003 Helsingin yleiskaavan 2002, jossa Munkkisaaren ja Hernesaaren alueet on osoitettu merkinnällä työpaikka-alue, teollisuus/toimisto/satama. Itäranta on osoitettu kaupunkipuistoksi.

Telakkatoiminnot ovat hallinneet Munkkisaaren aluetta viime vuosikymmenet. Aker Finnyards on järjestellyt telakkatoimintojaan niin, että ne keskittyvät jatkossa pienemmälle alueelle Hietalahden altaan eteläpuolella. Helsingin kaupunki ja Aker Finnyards ovat uusineet Hernesaaren (Munkkisaaren eteläosa) osalta maanvuokrasopimuksen siten, että telakka poistuu tältä alueelta vuosina 2010–2012 ja purkaa ennen lähtöään alueen rakennukset. Siihen asti suunnittelualueella on erilaisia väliaikaisia toimintoja, telakkatoiminnot siellä ovat jo kokonaan loppuneet.

Hernesaaren alueelle on tarkoitus laatia osayleiskaava, jossa nykyinen työpaikka-alue tullaan varaamaan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle, työpaikoille ja palveluille sekä venesatamatoiminnoille. Osayleiskaavan jälkeen alueelle laaditaan asemakaavan muutos.

Alueen rakennuskieltoa on ympäristöministeriön ja Khn päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan (rakennuslain 42 §:n 3 momentti ja vuoden 2000 jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentti). Alueen rakennuskielto on voimassa 25.2.2006 saakka.

Alueen kaavoitustyön keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa 25.2.2008 asti (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11518/19.1.2006).

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11518/19.1.2006 ilmenevien 6. ja 20. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 25.2.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11518 (Munkkisaari)

KÄPYLÄN ERÄIDEN KORTTELEIDEN (OLYMPIAKYLÄ) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11516)

Khs 2006-206

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.1.2006) mm., että rakennuskielto on voimassa 1.3.2006 saakka 25. kaupunginosan (Käpylän) kortteleissa 839, 840, 842, 849 ja 850.

Taustaa Olympiakylän alue Käpylässä on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Olympiakylä on rakennettu vuoden 1940 olympiakisoja varten. Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat maaliskuussa 1940. Olympiakylä on yksi modernin arkkitehtuurin merkittävistä kohteista Helsingissä.

Asemakaava Tonteilla on voimassa seuraavat asemakaavat: nro 2012 (vahvistettu 25.7.1939), nro 2077 (vahvistettu 14.5.1940), nro 2182 (vahvistettu 3.6.1941), nro 2394 (vahvistettu 16.5.1945), nro 2830 (vahvistettu 6.5.1949), nro 3231 (vahvistettu 28.4.1952), nro 6277 (vahvistettu 13.2.1970 ja nro 8141 (vahvistettu 28.12.1979). Asemakaavoissa on määrätty tonteille rakennusalat ja enimmäiskerrosluku sekä istutusmääräyksiä. Uudempiin asemakaavoihin on merkitty myös käyttötarkoitus ja muita lisämääräyksiä. Asemakaavan muutokset ovat suurelta osin vanhentuneita. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä.

Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit. Tontit on vuokrattu edelleen yhtä lukuun ottamatta.

Suunnittelutilanne Alueelle on tekeillä asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman. Asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2006 aikana. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11516/19.1.2006 ilmenevien 25. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoa jatkaa 1.3.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan kortteleiden nro 839, 840, 842, 849 ja 850 rakennuskieltoaikaa 1.3.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11516 (Olympiakylä Käpylässä)

LÄNSI-KÄPYLÄN ERÄIDEN KORTTELEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11517)

Khs 2006-207

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (19.1.2006) mm., että rakennuskielto on voimassa 1.3.2006 saakka 25. kaupunginosan (Käpylän) kortteleissa 857, 860–862, 865, 867–870, 873, 874 ja 876.

Taustaa Länsi-Käpylän alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Länsi-Käpylän omakotialue on rakennettu 1920-luvulla. Alueeseen sisältyvä ns. Käärmetalo on rakennettu vuonna 1951 ja kaksi muuta kerrostaloa vuosina 1953 ja 1954. Käärmetalo on yksi modernin arkkitehtuurin merkittävistä kohteista Helsingissä.

Asemakaava Tonteilla on voimassa asemakaavat nro 1639 (vahvistettu 1.4.1937), nro 2873 (vahvistettu 9.9.1949), nro 3272 (vahvistettu 18.9.1952) ja nro 3384 (vahvistettu 9.5.1953). Asemakaavoissa on määrätty osalle tonteista rakennusalat ja enimmäiskerrosluku sekä tontin käyttötarkoitus. Alkuperäinen asemakaava sekä tehdyt muutokset ovat suurelta osin vanhentuneita. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä.

Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit. Tontit on vuokrattu edelleen.

Suunnittelutilanne Alueelle on tekeillä asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle kevään 2006 aikana. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11517/19.1.2006 ilmenevien 25. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoa jatkaa 1.3.2008 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan kortteleiden nro 857, 860–862, 865, 867–870, 873, 874 ja 876 rakennuskieltoaikaa 1.3.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11517 (Käpylän kortteleita Mäkelänkadun länsipuolella)

KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSESSA YHDEN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN JA YHDEN TYÖSUHTEISEN TOIMEN MUUTTAMINEN VIRKASUHTEEKSI

Khs 2006-227

Vs. Kaj toteaa, että kiinteistövirasto on pyytänyt (23.1.2006), että kaupunginhallitus muuttaisi seuraavan kiinteistöviraston tilakeskuksessa avoinna olevan viran nimikkeen 1.2.2006 lukien:

Vakanssi

Nykyinen nimike

Uusi nimike

Tehtäväkohtainen palkka €/kk

060076

kartanpiirustus-
päällikkö

rakennus-
päällikkö

3 440,00

Kiinteistövirasto on perustellut pyyntöä sillä, että tilakeskukseen on hankkeiden suuren määrän johdosta tarpeellista perustaa rakennuspäällikön virka. Vuonna 2005 investointihankkeita oli käynnissä noin 360 kappaletta. Tilakeskus on varautunut talousarvioissaan viran perustamisesta aiheutuviin palkkakustannusten muutoksiin.

Lisäksi kiinteistövirasto on pyytänyt, että yksi työsuhteinen toimi muutetaan viraksi 1.2.2006 lukien seuraavasti:

Vakanssi

Nykyinen toimi,
palkka ja haltija

Uusi virka

Tehtäväkohtainen palkka €/kk

061508

tekninen isännöitsijä 2 326,75
Jorma Ahlstedt

jaospäällikkö

2 640,00

Vuoden 2006 alusta tilakeskuksen ylläpitoon siirtyi opetusviraston koulurakennukset, ammattikorkeakoulu Stadian kiinteistöt ja eräitä muita kohteita, minkä johdosta toimintaa tulee uudelleen organisoida.

Tekninen isännöinti on tarkoitus jakaa kolmeen päävastuualueeseen, joissa jokaisessa on esimiehenä jaospäällikkö ja isännöintitehtäviä hoitamassa teknisen isännöitsijän vakanssilla olevat henkilöt. Nykyisin organisaatiossa on kaksi jaospäällikköä. Tilakeskus on varautunut talousarvioissaan viran perustamisesta aiheutuviin vähäisiin palkkakustannusten muutoksiin. Jorma Ahlstedt on antanut suostumuksensa muutokseen.

Henkilöstökeskus on ilmoittanut (6.2.2006), että sillä ei ole huomautettavaa kiinteistöviraston ehdotuksesta.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.3.2006 lukien kiinteistöviraston tilakeskuksen avoinna olevan kartanpiirustuspäällikön viran (vakanssi 060076) nimikkeen rakennuspäälliköksi siten, että viran tehtäväkohtainen palkka on 3 440 euroa kuukaudessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee muuttaa 1.3.2006 lukien kiinteistöviraston tilakeskuksen teknisen isännöitsijän Jorma Ahlstedtin toimen (vakanssi 061508) jaospäällikön viraksi siten, että viran tehtäväkohtainen palkka on 2 640 euroa kuukaudessa.

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, Jorma Ahlstedtille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

KAHDEN ASUNTOTONTIN VARAAMINEN VUOSAARESTA

Khs 2006-271

54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54283 tontit nro 5 ja 6
(Furumo); Gustav Pauligin katu 16

Kiinteistölautakunta toteaa (24.1.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vuosaaren Aurinkolahdessa on yleisten rakennusten tontilla 54283/2 vanha säilytettävä huvila Furumo. Tontille ei ole ollut käyttöä päiväkodin rakentamiseen. Asemakaavaa esitetään muutettavaksi niin, että tontti muutetaan asumiskäyttöön. Huvilalle muodostetaan oma tonttinsa, ja muu osa tontista muutetaan rivitalotontiksi, jolle voidaan rakentaa kuusi asuntoa. Kiinteistölautakunta on puoltanut asemakaavan muuttamista ja esittää, että uusi rivitalotontti sekä huvila tontteineen myytäisiin tarjouskilpailulla.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksen (nro 11475) mukaan julkisten lähipalvelujen korttelialue on muutettu asuinpientalojen korttelialueeksi ja jaettu kahdeksi tontiksi. Tavoitteena on saada tontti käyttöön ja suojeltu huvila säilymään ja saattaa Aurinkolahden pientaloalueen rakentaminen loppuun. Rakennusoikeus pienenee 50 k-m². Vähennys kohdistuu suojeltavaan huvilaan, jossa rajoitetaan ullakon muuttamista kerrosalaksi. Uudisrakennuksen rakennusoikeus ei muutu.

Päiväkotia ei tarvittu Tontti 54283/2 on nyt merkitty julkisten lähipalvelujen korttelialueeksi. Kaavaa laadittaessa ajateltiin, että tontille rakennettaisiin 750 k-m²:n suuruinen päiväkoti ja tontilla olevaa noin 300 k-m²:n suuruista vanhaa huvilaa voitaisiin käyttää päiväkodin osana. Päiväkodille ei kuitenkaan ole alueella ollut tarvetta, koska lasten lukumäärä alueen vapaarahoitteisessa omistusasuntokannassa osoittautui arvioitua pienemmäksi.

Asemakaavan muutos mahdollistaa huvilan korjaamisen asuntokäyttöön

Aloite asemakaavan muuttamisesta on tullut kiinteistöviraston tilakeskukselta ja tilakeskuksen edustaja on osallistunut asemakaavan muutoksen valmisteluun.

Tontilla oleva rakennus on nykykunnossaan käyttökelvoton. Tilakeskuksen esityksen taustalla oli huoli sr-1-merkinnällä suojellun rakennuksen turmeltumisesta korjauskelvottomaksi. Korjaustoimiin ei ole ollut mahdollista ryhtyä, koska voimassa olevan asemakaavan mukaista lähipalveluhanketta ei ollut tiedossa. Myöskään ei ole ollut kysyntää rakennuksen ostamiseksi ja korjaamiseksi yksityisenä hankkeena lähipalvelutarkoituksiin.

Kysyntää sen sijaan on ollut rakennuksen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Se ei kuitenkaan ole ollut mahdollista ilman nyt käsittelyssä olevaa asemakaavan muutosta.

Asemakaavan muutos mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen säilyttämisen ja korjaamisen asuntokäyttöön sekä mahdollistaa myös yhden uuden pientalotontin muodostamisen.

Tontit on syytä myydä Alueen kaikki muut tontit on luovutettu myymällä ne vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon. Myös nämä tontit ja suunnitellulla tontilla 54283/6 oleva huvila olisi perusteltua myydä tarjousten perusteella. Lautakunta järjestää tarjouskilpailut kaavan muutoksen saatua lainvoiman. Kauppahinnoista sitten riippuu, mikä toimielin tekee myyntipäätökset.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Vuosaaren Aurinkolahdessa sijaitsevan korttelin nro 54283 suunnitellut tontit nro 5 ja 6 varataan luovutettavaksi tarjouskilpailulla vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista ja huvilarakennuksen peruskorjaamista varten ehdolla, että asemakaavan muutos saa lainvoiman.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään tonteista tarjouskilpailut.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Vuosaaren tontit 54283/5 ja 6)
	Liite 2	Asemakaavan muutoskartta (Vuosaaren tontit 54283/5 ja 6)

VVO RAKENNUTTAJA OY:LLE OULUNKYLÄN METSÄLÄSTÄ VARATTUJEN TONTTIEN 28248/7, 8 JA 9 VARAUSEHTOJEN MUUTTAMINEN JA VARAUSAJAN JATKAMINEN

Khs 2006-279

28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28248 tontit nro 7, 8 ja 9; Puusuutarintie 13–17

Kiinteistölautakunta toteaa (24.1.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä VVO Rakennuttaja Oy:lle on varattu vuonna 2003 Oulunkylän Metsälän tontit 28248/7, 8 ja 9 hitas-tuotantoon. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä 9–12 suurehkoa asuntoa. Rakennuttaja esittää, että kohde voitaisiin toteuttaa ilman urakkakilpailua neuvottelu-urakkana. Syynä on kohteen pieni koko ja markkinatilanne. Hitas-työryhmä toteaa lausunnossaan, ettei urakkakilpailusta luopumiselle ole esitetty riittäviä perusteita. Kiinteistölautakunta esittää, ettei tonttien varausehtoja muuteta ja että varausaikaa jatkettaisiin 30.6.2006 saakka urakkakilpailun järjestämiseksi.

Hakemus VVO Rakennuttaja Oy esittää, että yhtiölle Oulunkylän Metsälästä varatut tontit 28248/7, 8 ja 9 voitaisiin toteuttaa ilman urakkakilpailua neuvottelu-urakkana. Perusteena esitetään vallitseva markkinatilanne ja hankkeen pieni koko.

Lisäksi yhtiö esittää, että varausaikaa jatkettaisiin 30.4.2006 saakka, jotta tarvittavat hinnan hyväksymismenettelyt Hitas-työryhmässä saadaan hoidettua.

Tonttien varausvaiheet

Kaupungin ostettua Metsälän tontit 28248/7, 8 ja 9 ne varattiin kiinteistölautakunnan päätöksellä 17.11.1998 Helsingin seudun asumisoikeusyhdistys Helasille asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen. Tontit olivat vuokrattuna Helasille rakennusluvan hakemista varten 1.3. - 30.4.2000.

Helasin jouduttua taloudellisin vaikeuksiin ja lopetettua rakennuttamis-toimintansa tontit varattiin lautakunnan päätöksellä 27.2.2001 kohteen rakennuttajakonsultille Avarra-Asunnot Oy:lle (entinen Rautatieasunnot) 31.12.2002 saakka myös asumisoikeusasuntojen rakennuttamista varten.

Avarra-Asunnot Oy:n hakemuksesta lautakunta muutti varausehtoja 31.7.2001 niin, että tonteille voidaan rakennuttaa omistusasuntoja
hitas-ehdoin. Varausaika päättyi 31.12.2002.

VVO Rakennuttaja Oy:n ostettua Avarra-Asunnot Oy:n suunnitelmat ja hanke siirtyivät VVO:n hoitoon. Lautakunta varasi tontit 30.9.2003 uudelleen VVO Rakennuttaja Oy:lle hitas II -ehdoin 31.12.2005 saakka.

Tonttien pinta-ala on yhteensä 3 394 m² ja rakennusoikeus 1 357 k-m². Kysymyksessä on siis melko pieni rivitalokohde.

Hitas-työryhmän lausunto

Kiinteistöviraston tonttiosasto pyysi VVO:n esityksestä Hitas-työryhmän lausunnon. Lausunnossa käydään hankkeen viimeisimmät vaiheet läpi. Päätösehdotuksen mukaan Hitas-työryhmä olisi todennut, että se voi antaa lausunnon hankkeen hinnasta myös sopimusmenettelyn mukaisella hinnanmääritysperusteella. Lausuntonaan Hitas-työryhmä kuitenkin toteaa, että hankkeessa ei ole esitetty riittäviä perusteita urakkakilpailusta luopumiseen.

Hitas-työryhmä on puoltanut 26.11.2004 hankkeen suunnitelmia. Kiinteistöviraston asuntoasiainosasto on hyväksynyt suunnitelmat 20.12.2004. Hankkeella on rakennuslupa. Suunnitelmien hyväksymisen yhteydessä rakennuttaja ilmoitti hankkeen suunnitelmista rakennusosa-arvion pohjalta arvioiduksi hankinta-arvoksi 2 375 euroa/as-m².

Hinta noussee

Hankkeesta käydyissä neuvotteluissa on todettu, että rakennuttajan käsityksen mukaan hankkeen hinta nousee 415 000–470 000 euroa rakennusosa-arviota suuremmaksi. Nousuun esitetään syyksi kalliimpia toteutusratkaisuja kuin rakennusosa-arviota laadittaessa oli käytetty. Hankkeen pienen koon ja moni-ilmeisyyden vaikutus on rakennuttajan käsityksen mukaan merkittävä. Rakennuttajan käsitys hankkeen hinta-tasosta on nyt 2 659 euroa/as-m². Samaa suuruusluokkaa ovat olleet asuntotuotantotoimiston kalleimmat urakkakilpailuilla toteutetut rivitalokohteet Viikissä. Viikissä meneillään olevassa tontinluovutuskilpailukohteessa on lautakunta hyväksynyt Hitas-työryhmän esityksestä hintapuitteeksi 2 600 euroa/as-m². Tässä kohteessa hyväksytään kilpailuohjelman mukaan viherhuoneet hintapuitteeseen mukaan, joten pelkille asuntoneliöille laskettava hinta on korkeampi.

Kiinteistölautakunta ei pidä Hitas-työryhmän kannanottoa ehkä täysin loogisena hintojen osalta. Sinänsä urakkakilpailujen käyttöä hitas-kohteiden hinnan määrittelyn pääasiallisena perusteena on syytä jatkaa. Pienissä kohteissa ja vaikeissa suhdannetilanteissa on neuvottelumenettelyäkin pidetty usein perusteltuna. Rakennuttaja ei nähtävästi ole osannut riittävästi perustella tarvettaan luopua urakkakilpailusta. Syynä voi myös olla rakennuttajan tyytymättömyys rakennuttajakulukorvauksen tasoon suhteessa rakennuttajalle hitas-kohteissa aiheutuviin kustannuksiin ja työmäärään.

Kiinteistölautakunnan päättämien varausehtojen mukaan kohteen hyväksyttävän hinnan määrittelyn perusteena ovat urakkakilpailun pohjalta määräytyvät rakennuskustannukset. Viimeksi Konalassa saatiin YH Suomi Oy:n samankokoisessa kohteessa urakkakilpailun perusteella suhteellisen edullinen hinta. Urakkakilpailua lienee siis syytä yrittää. Tosin on mahdollista, että rakennuttaja luopuu hankkeesta, jos arvioi menettelyn muodostuvan kovin kannattamattomaksi itselleen.

Ehtoja ei ole syytä muuttaa

Kiinteistölautakunnan mielestä kohteessa olisi syytä järjestää Hitas-työryhmän kannan mukaisesti urakkakilpailu, eikä varausehtoja ole syytä tältä osin muuttaa. Varausaikaa lienee syytä jatkaa 30.6.2006 saakka urakkakilpailun järjestämiseksi.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että Oulunkylän Metsälän korttelin nro 28248 tontit nro 7, 8 ja 9 varataan VVO Rakennuttaja Oy:lle 30.6.2006 saakka omistusasuntojen rakennuttamiseen noudattaen seuraavia
hitas-ehtoja:

1 Varauksensaajan on laadittava yhteistoiminnassa kaupungin nimeämän yhteistyöryhmän kanssa varattavalle alueelle rakennettavia rakennuksia sekä piha- ja istutusjärjestelyjä koskevat suunnitelmat. Suunnitelmien on perustuttava kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiin lähiympäristön suunnitteluohjeisiin. Suunnitelmista on saatava Hitas-työryhmän lausunto.

2 Varattavaa aluetta hallitsemaan on perustettava asunto-osakeyhtiö.

3 Varattavaa aluetta hallitsemaan perustettavan yhtiön yhtiöjärjestykselle on saatava kiinteistölautakunnan hyväksyminen eikä yhtiöjärjestystä saa kiinteistölautakunnan suostumuksetta muuttaa.

4 Yhtiöjärjestykseen on sisällytettävä hitas II -ehdot.

5 Varauksensaajan on ennen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemistä esitettävä kiinteistölautakunnalle selvitys siitä, että yhtiön yhtiöjärjestykseen on sisällytetty hitas-ehdot.

6 Varattavalle alueelle rakennettavan rakennuksen piirustukset on sen lisäksi, mitä rakennuslupa-asiakirjojen käsittelystä on erikseen määrätty, esitettävä asuntolautakunnan hyväksyttäviksi. Suunnittelussa ja rakentamisessa on noudatettava niitä Hitas-työryhmän hyväksymiä laatutasoa koskevia suunnitelmia, jotka ovat hinnan määrittelyn perusteena.

Varauksensaajan on piirustusten ohella esitettävä asunto-lautakunnalle Hitas-työryhmän lausunto rakennushankkeen laadusta.

7 Asuntojen lopullinen myyntihinta määräytyy asuntolauta-kunnan ennen varatun alueen pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemistä hyväksymän hinnan perusteella.

Asunnot on luovutettava asunnontarvitsijoille hinnasta, joka vastaa asuntolautakunnan hyväksymiä todellisia rakentamiskustannuksia, näihin luettuna rakennusaikaiset hallinto‑, pääoma- ja markkinointikustannukset.

Hyväksyttävän hinnan määrittelyn perusteena ovat urakka-kilpailun pohjalta määräytyvät rakennuskustannukset. Kiinteistölautakunnalla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus osoittaa enintään kaksi rakentajaa, joille urakkatarjouspyynnöt myös on osoitettava.

8 Varauksensaajan on ennen tontin pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekemistä esitettävä asuntolautakunnalle rakennushankkeen kustannuksista laskelma, josta tulee ilmetä asuntojen keskimääräinen neliöhinta ja Hitas-työryhmän lausunto rakennushankkeen hinnasta.

9 Asuntojen luovutuksessa tulee etusijalle asettaa sellaiset asunnontarvitsijat, jotka itse tai joiden perheenjäsenet muuttavat asuntoihin asumaan. Perheasunnoiksi suunnitellut asunnot tulee osoittaa ensisijaisesti lapsiperheille.

Varauksensaajan on huolehdittava siitä, että yhtiön kaikille osakkaiksi tuleville tiedotetaan hinta- ja laatutason määräytymisperiaatteista sekä maanvuokrasopimuksen ehdoista.

Mikäli varatulle alueelle tulevia rakennuksia ei rakenneta valtion tuen turvin, yhtiön tuleville osakkaille on varattava mahdollisuus valita ainakin yksi jäsen yhtiön rakennusaikaiseen hallitukseen.

10 Kaikista asuntojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden kauppakirjoista on lähetettävä jäljennös kiinteistövirastoon.

11 Vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon varatun kohteen maanvuokraan ei myönnetä alennusta, vaikka kohde olisi haettu valtion arava- tai korkotukikelpoiseksi. Alennukset ovat mahdollisia vain kiinteistölautakunnan valtion lainoittamaan tai korko-tukemaan tuotantoon varaamissa kohteissa.

Pöytäkirjanote VVO-Rakennuttaja Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	VVO Rakennuttaja Oy:n kirje 19.12.2005
	Liite 2	Hitas-työryhmän pöytäkirjanote
	Liite 3	Sijaintikartta (Oulunkylän tontit 28248/7-9)
	Liite 4	Kartta tonteista (Oulunkylän tontit 28248/7-9)

VUOSAAREN KERROSTALOTONTTIEN 54294/1, 3 JA 4 MYYMINEN

Khs 2006-278

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54294 tontit nrot 1, 3 ja 4; Aurinkotuulenkatu 4, Kauniinilmankuja 5 ja 7.

Kiinteistölautakunta toteaa (24.1.2006) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki myisi Vuosaaren Aurinkolahdesta asuinkerrostalokorttelin nro 54294 tontit nrot 1, 3 ja 4 vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon. Tontit sijaitsevat rakenteilla olevan Uutelan kanavan varrella ja sen päätteenä. Myytävien tonttien asuinrakennusoikeuden kokonaiskerrosala on yhteensä 8 100 k-m² ja tonteille voidaan rakentaa yhteensä noin 95 asuntoa.

Avoimessa tarjouskilpailussa teki korkeimman tarjouksen Devera Oy tontista 54294/1 (2 500 k-m²) yksikköhinnaltaan 815 euroa kerrosneliömetri sekä NCC Rakennus Oy tontista 54294/3 (2 800 k-m²) yksikköhinnaltaan 925 euroa kerrosneliömetri ja tontista 54294/4 (2 800 k‑m²) yksikköhinnaltaan 926 euroa kerrosneliömetri.

Tonteista kaupungille saatava myyntitulo on yhteensä noin 7,22 milj. euroa.

Lehti-ilmoitukset Kaupunki julisti 19.10.2005 myytäväksi tarjousten perusteella korttelin nro 54294 viisi kerrostalotonttia Vuosaaren Aurinkolahdesta.

Tonttien myynti täyttää osaltaan talousarviossa asetettua kiinteistöjen myyntitavoitetta sekä asunto-ohjelman tavoitetta tonttien luovuttamisesta erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon.

Myytävät tontit ja niiden asemakaavatiedot

Tonteilla 54294/1, 3 ja 4 on voimassa asemakaava nro 10780, joka on saanut lainvoiman 1.2.2002.

Tontit sijaitsevat asuinkerrostalojen korttelialueella (AK). Tonttien rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kuusi.

Tontin 54294/1 asuinrakennusoikeus on 2 500 k-m² ja tonttien 54294/3 ja 4 asuinrakennusoikeus kummallakin 2 800 k-m².

Tonteille saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennusten kaikkiin kerroksiin. Saunoja aputiloineen sekä kerhohuoneita saa rakentaa ullakolle sen estämättä, mitä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta on määrätty. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa autohalleja ja -talleja, teknisiä tiloja sekä väestösuojan. Kadunpuoleisten rakennusten katutasoon saa rakentaa myymälä-, toimisto- ja työtiloja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi. Asukkaiden yhteiseen käyttöön tulevaa kerhotilaa on rakennettava 0,5 % tontin asuntokerrosalasta ja tilat saadaan sijoittaa korttelin muullekin tontille tai YL-korttelialueelle.

AK-korttelialueella autopaikkavelvoite on 1 autopaikka/95 k-m². Korttelissa nro 54294 saa tonttien autopaikat sijoittaa korttelialueen maanalaisiin tiloihin (kellariin rakennusalalle tai ma-alueelle) tai kaavassa viereisille katualueille osoitettuihin maanalaisiin tiloihin. Pihakanteen saa tehdä valoaukkoja. Pysäköintitilojen poistoilmaa ei saa johtaa pihamaalle. Kansi on rakennettava viereiseen piha-alueeseen liittyväksi ja se on osin istutettava. Korttelissa nro 54294 tulee tonttien autokellarit rakentaa toisiinsa liittyviksi. Ajoyhteys kellareihin tulee sijoittaa tonteille nro 1 ja 5.

Yleisten alueiden alla olevat kaavassa osoitetut maanalaiset tilat (ma) kaupunki luovuttaa vuokrasopimuksella kaupungin tavanomaisesti tähän tarkoitukseen soveltamin ehdoin. Yleisten alueiden ma-tilojen rakentamismahdollisuus on rajoitettua vaadittujen pohjaveden suojaetäisyyksien takia.

Rakentamistapaohje Aurinkolahden itäosan asemakaavan nro 10780 alueelle on laadittu rakentamistapaohje ja värisuunnitelma, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.3.2004 ja rakennuslautakunnassa 4.5.2004.

Rakentamistapaohje on tehty määrittelemään tonttien ja rakennusten yleistä ilmettä alueen kokonaisuutta ajatellen. Yksittäisen rakennuksen ilme vaikuttaa voimakkaasti koko ympäristöön. Tavoitteena on yhtenäinen kaupunkikuva, jossa toistuvien rakennusten perushahmojen variaatiot ovat maltillisia.

Rakentamistapaohje sisältää yhteisiä, kaikkia tontteja koskevia ohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita. Värisuunnitelmassa annetaan ohjeelliset värit tonteittain. Ohjeet koskevat yleisen ja yksityisen tilan rajausta, ranta-kortteleiden läpinäkyvyyttä, alimpia lattiatasoja, julkisivumateriaaleja, väritysperiaatteita, kattomuotoja, maantasokerroksien käyttöä, pysäköintiä, pihamateriaaleja, istutuksia, pelastusreittejä, jätehuollon sijoitusta ja valaistusta.

Korttelin nro 54294 kaareva rakennus on kanavan pääte. Ainutlaatuinen rakennus, joka jakautuu usealle tontille, vaatii yhtenäistä suunnittelua. Suunnittelussa tulee olla samanhenkinen yleisilme. Sisäkaaressa kaksi ylintä kerrosta tulee toteuttaa sisäänvedettynä. Hellekujan suuntaisessa osassa voi olla arkadi ja liiketilaa maantasossa. Pihatoimintojen sijoittaminen ahtaaseen tilaan sekä sijainti kanavan päätteenä asettavat suunnittelulle ja toteutukselle erityisiä vaatimuksia.

Tontteja koskevat rasitteet

Tonttien 54294/1–5 omistajien tulee keskenään sopia ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

Tarjouspyyntö Tonttien ostotarjouskilpailu oli avoin kaikille. Kustakin myytävästä tontista tuli tehdä erillinen tarjous, jossa ilmoitetaan tontista tarjottava hinta. Kaupunki myy tehtyjen tarjousten perusteella kunkin tontin eniten tarjoavalle.

Kaupungin laatimien asemakaavojen ja rakentamistapaohjeen tavoitteena on rakentaa alueelle korkeatasoisia kerrostaloja ja asuntoja kanavan varteen ja aikaansaada miljööratkaisultaan omintakeinen ja laadukas alue, jossa korostuvat suhde rantaan ja veteen sekä tasokas suunnittelu.

Tämän vuoksi lisäksi edellytetään, että ostajilla on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Ostajien on pyydettäessä esitettävä selvitys mainituista seikoista. Mikäli ostaja ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusehtoja suoriutua kohteen toteuttamisesta, kaupungilla on oikeus hylätä tehty tarjous kokonaisuudessaan ostajan yleisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella. Ostajan yleinen kelpoisuus arvioidaan kilpailun päättymishetkellä 2.12.2005 vallitsevan tilanteen mukaan.

Edelleen ostajat ovat velvollisia kustannuksellaan keskenään yhteistyössä suunnittelemaan ja rakennuttamaan/rakentamaan myytävät tontit asemakaavamääräysten, rakentamistapaohjeen ja tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Uutelan kanavan, korttelialueen, rakennusten ja asuntojen korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi edellytetään, että tonttien suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston (projektipäällikkö Ilkka Laine, arkkitehti Marianna Timperi), rakennusvalvontaviraston (arkkitehti Pirkka Hellman) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektin (projektinjohtaja Leena Pasonen) kanssa.

Ostajien tulee nimetä kullekin tontille eri suunnittelutoimiston arkkitehti, jonka valinta on erikseen hyväksytettävä kaupungilla.

Tarjouspyynnön mukaiset korkeimmat tarjoukset ja niiden tekijöiden yleisten
kelpoisuusehtojen täyttyminen

Tarjousten jättöaika päättyi 2.12.2005. Tarjouksia tuli kustakin tontista 3–8 kappaletta. Tehdyissä korkeimmissa tarjouksissa ei asetettu muita ehtoja kuin yhtiön hallituksen hyväksyntä ennen kiinteistökaupan tekemistä ja tarjousten etusijajärjestyksiä. Kaikki korkeimmat tarjoukset ovat ehtojen osalta hyväksyttävissä.

Tontista 54294/1 teki Devera Oy korkeimman tarjouksen 2 037 500 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 815 euroa/
k‑m².

Tontista 54294/3 teki NCC Rakennus Oy korkeimman tarjouksen 2 591 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 925 euroa/k-m².

Tontista 54294/4 teki NCC Rakennus Oy korkeimman tarjouksen 2 595 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 926 euroa/k-m².

Tonteista 54294/2 ja 5 tehdyt korkeimmat tarjoukset ovat yli 3 000 000 euroa. Niistä päättää kaupunginvaltuusto.

Kiinteistölautakunta katsoo tehtyjen selvitysten perusteella, että korkeimpien tarjousten tekijöillä on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Yleisten kelpoisuusehtojen arviointi on suoritettu kilpailun päättymishetkellä 2.12.2005 vallinneen tilanteen mukaan. Lisäselvitystä mainituista seikoista ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää.

Pääsuunnittelijoiden valinnat

Devera Oy:n esittämä pääsuunnittelija tontille 54294/1 on arkkitehti Pekka Helin Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:stä.

NCC Rakennus Oy:n esittämä pääsuunnittelija tontille 54294/3 on arkkitehti Mika Penttinen Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:stä ja tontille 54294/4 arkkitehti Anna Brunow Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy:stä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut puoltavansa tonteille esitettyjen pääsuunnittelijoiden valintaa. Kiinteistölautakunnan mielestä esitetyt pääsuunnittelijat voidaan hyväksyä.

Tonttien myynti Kiinteistölautakunta pitää saatuja korkeimpia tarjouksia hyväksyttävinä, katsoo korkeimpien tarjousten tekijöiden täyttävän tarjouspyynnössä asetetut tarjoajien yleiset kelpoisuusehdot ja esittää tonttien myymistä korkeimpien tarjousten tekijöille perustettavien yhtiöiden lukuun.

Kaupat tulisi tehdä päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin tarjousten voimassaoloaikana eli 31.12.2006 mennessä. Ehdot on mainittu myös tarjousasiakirjassa.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään:

1 Devera Oy:lle (y-tunnus 1965550-9) perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54294 tontti nro 1 käteisellä maksettavalla 2 037 500 euron kauppahinnalla,

2 NCC Rakennus Oy:lle (y-tunnus 1765514-2) perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54294 tontti nro 3 käteisellä maksettavalla 2 591 000 euron kauppahinnalla ja

3 NCC Rakennus Oy:lle (y-tunnus 1765514-2) perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54294 tontti nro 4 käteisellä maksettavalla 2 595 000 euron kauppahinnalla.

Lisäksi noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontille on rakennettava vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja.

2 Tontin rakentaminen tulee aloittaa 30.9.2007 mennessä.

3 Rakennettavien asuntojen keskimääräisen huoneistokoon tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä.

4 Rakentamisessa tulee noudattaa Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohjetta ja värisuunnitelmaa.

5 Tontille rakennettavat asuinrakennukset tulee suunnitella yhteistyössä kaupungin nimeämän yhteistyöryhmän kanssa.

6 Kaupungin hyväksymät pääsuunnittelijat ovat tontin

54294/1 osalta arkkitehti Pekka Helin Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy:stä, tontin 54294/3 osalta arkkitehti Mika Penttinen Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy:stä ja tontin 54294/4 osalta arkkitehti Anna Brunow Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy:stä.

Tonttien pääsuunnittelijoiden mahdollinen vaihdos on erikseen hyväksytettävä kiinteistöviraston tonttiosastolla.

7 Tonttien 54294/1–5 omistajien tulee keskenään sopia mahdollisista ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

8 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

9 Kaupat tulee tehdä 31.12.2006 mennessä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Vuosaaren tontit 54294/1, 3 ja 4)
	Liite 2	Alueen rakentamisaikataulu (Vuosaaren tontit 54294/1, 3 ja 4)
	Liite 3	Kopio asemakaavakartasta (Vuosaaren tontit 54294/1, 3 ja 4)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KAPITEELI OYJ:N JA MTV-PALVELUKIINTEISTÖT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-272

Kaksi määräalaa 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17051 tonteista nro 5 ja 1; Ilmalankatu 2

Kiinteistölautakunta toteaa (24.1.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm.

ja kauppahinta

17. kaupunginosa

kortteli 17051

määräalat tonteista

5 ja 1

Kapiteeli Oyj / MTV-Palvelukiinteistöt Oy

13.12.2005

18 624 856 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräalat Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17051 tonteista nro 5
ja 1. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräalat muodostavat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) kuuluvan tontin 17051/8 sekä pääosan liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KTY) kuuluvasta tontista 17051/6. Myytyjen määräalojen yhteenlaskettu pinta-ala on 17 104 m² ja rakennusoikeus 42 193 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 17051/6 sijaitsee kaksi toimistorakennusta: vuonna 1967 valmistunut 18 109 k-m²:n suuruinen rakennusja vuonna 1979 valmistunut 8 185 k-m²:n suuruinen rakennus. Kauppakirjan mukaan ostaja omistaa entuudestaan rakennukset ja on hallinnut kaupan kohdetta maanvuokrasopimuksen perusteella.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 18 624 856 euroa vastaa yksikköhintoja noin
1 088,92 euroa/m² ja noin 441,42 euroa/k-m².

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjä on vastannut kirjallisesti ilmoittaen, että kaikki kaupan ehdot ilmenevät kauppakirjasta eikä muista ehdoista ole kaupan yhteydessä myyjän ja ostajan kesken sovittu.

Kauppaehdoissa on sovittu mm., että ostaja sitoutuu kustannuksellaan purkamaan myyjän omistukseen jäävällä tontin nro 5 osalla sijaitsevat omistamansa rakennuksen osan, osan pysäköintikannesta ja niihin liittyen tarvittavat tekniikat ja rakennelmat sekä kunnostamaan A-talon eteläsivun julkisivun muutetun asemakaavan mukaiseen kuntoon. Ostaja on kaupan ehtojen mukaan tutustunut myyjän ja Helsingin kaupungin 29.11.2005 solmimaan sopimukseen ja esisopimukseen ja myyjä siirtää kauppakirjan mukaisesti em. sopimuksen oikeudet ja velvoitteet ostajalle.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus ja esisopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Kapiteeli Oyj:n välillä 29.11.2005 allekirjoitettua sopimusta ja esisopimusta, jossa sovittiin asemakaavan muutoksen nro 11354 toteuttamiseen liittyvistä ehdoista ja alueluovutuksista.

Sopimuksen mukaan Kapiteeli Oyj luovuttaa Helsingin kaupungille
Vähä-Huopalahden kylän tilasta RN:o 1:24 noin 12 500 m²:n suuruisen määräalan, tontista 17051/5 noin 4 571 m²:n suuruisen määräalan ja tontista 17051/1 noin 126 m²:n suuruisen määräalan.

Helsingin kaupunki puolestaan luovuttaa Kapiteeli Oyj:lle tai sen määräämälle yleisestä alueesta 17 K noin 79 m²:n suuruisen määräalan tonttiin 17051/7 ja noin 260 m²:n suuruisen määräalan tonttiin 17051/6. Sopimusehdoissa kaupunki on sitoutunut olemaan käyttämättä etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan Kapiteeli Oyj:n luovuttaessa asemakaavan muutoksen nro 11354 alueella omistamiaan kiinteistöjä kolmannelle.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kyseessä olevassa kaupassa, koska kaupan kohde sijaitsee asemakaavan muutoksen nro 11354 alueella ja kaupunki on kaavan toteuttamiseen liittyvässä sopimuksessa sitoutunut olemaan käyttämättä etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan.

Kiinteistölautakunta esittää, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 13.12.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17051 tonteista nro 5 ja 1 MTV-Palvelukiinteistöt Oy:lle.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 13.12.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kapiteeli Oyj on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan korttelin nro 17051 tontista nro 5 ja määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan korttelin nro 17051 tontista nro 1 MTV-Palvelukiinteistöt Oy:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja MTV-Palvelukiinteistöt Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Pasilan tontit 17051/5 ja 1)
	Liite 2	Kartta kaupan kohteena olevista määräaloista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE UUDENMAAN ABC OY:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-136

47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47261 tontti nro 1; Linnanpajantie 2

Uudenmaan ABC Oy pyytää (20.6.2005) poikkeamislupaa 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin 47261 tontille nro 1 liikennemyymälän (599 k-m²) rakentamiseksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Hakemuksessa asemakaavasta poiketaan siten, että rakennus sijoittuu tontin kadunpuoleiseen rajaan kiinni ja tontin istutuskaistoja kavennetaan. Lisäksi rakennuksen räystäs ulottuu katualueen puolelle 1 600 mm, mikä poikkeaa rakennusjärjestyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että riittävän monipuolisen tuotevalikoiman lähikauppa ja asiakaspaikkamäärältään riittävä kahvila edellyttävät vähintään noin 600 m²yksikkökokoa. Hakijan mukaan tontin pinta-ala on riittävä toimivalle liikennemyymälälle, mutta jos tontin pinta-alasta vähennetään 6 m istutuskaistat, tontin pinta-alaksi jää käytännössä 2 300 m², mikä on liian vähän.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.1.2006) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia. Hakemus poikkeaa rakennusjärjestyksestä (6 §).

Selostus Alueella on voimassa 21.9.1990 vahvistettu asemakaava nro 9450. Huoltoasemarakennusten korttelialuetta (LH) oleva tontti rajautuu Linnanpajantien katualueeseen, Itäväylän suojaviheralueeseen ja idässä noin 8 m leveään lähivirkistysaluekaistaan (VL), jonka toisella puolen on pelastusaseman korttelialuetta. Tontin rakennusoikeus on 500 k-m². Tontilla on kaksi tontin länsireunaan sijoittuvaa rakennusalaa, toinen rakennukselle ja toinen katokselle, jolle sijoitettava katos saa olla enintään puolet rakennuksen alasta. Rakennus tulee rakentaa kiinni rakennusalan Itäväylän puoleiseen sivuun. Tontilla on myös varaus maanalaista johtoa varten. Tontin kaikilla sivuilla on pääosin 6 m leveä istutusvyöhyke. Linnanpajantien varressa tulee olla puurivi, Itäväylän suuntaisella sekä pohjoisrajalla tiheä pensasrivi ja itäreunalla puista ja pensaista koostuva istutus. Ajoneuvoliittymän paikaksi on rajattu tontin lounaisreuna. Kaava edellyttää myymälöiden ja huoltoasemien pysäköintipaikkojen vähimmäismääräksi 1 ap / 50 k-m².

Tontti on osittain Vartiokylälahden pohjavedenottamon pohjavesialuerajauksen (SYKE) sisäpuolella. Hakija on 12.9.2005 jättänyt asiaa koskevan ympäristölupahakemuksen Helsingin ympäristökeskukseen.

Linnanpajantien teollisuusalue on rakentunut 1990-luvulta lähtien ja huoltoasematontti on sen viimeinen rakentamaton tontti. Pelastusaseman editse virtaa avo-ojana Mellunmäen puro. Huoltoasematontin kohdalla puro on nykyisin osittain tontilla, muutoin puro sijoittuu tonttien väliselle virkistysaluekaistalle. Tontti rajautuu Linnanpajantien jalankulku-pyörätiehen. Itäväylän varressa tontin kohdalla on bussipysäkki ja tilavaraus kevyen liikenteen raitille.

Linnanpajantien liittymä on Uudenmaan tiepiirin vuonna 2002 valmistuneessa Itäväylän kehittämisselvityksessä esitetty siirrettäväksi Länsimäentien liittymän kohdalle. Kadun linjaukselle liittymästä etelään on esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka eroavat toisistaan Mellunmäen puron linjauksen osalta. Kumpikin vaihtoehto tarkoittaa sitä, että huoltoasematontti kapenee itäreunastaan noin 15 m. Tontin vuokrausehdoissa tämä on huomioitu. Kadun linjauksen muutos tutkitaan tarkemmin vuonna 2006 alkavan Tankovainion pientaloalueen kaavamuutoksen yhteydessä.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille ympäri vuorokauden auki oleva liikennemyymälä (599 k-m²), joka sisältää lähikaupan, kahvila-ravintolan sekä polttonesteen jakelupisteen. Lisäksi tontille on tarkoitus myymälärakennukseen liittyvä lastaustila (noin 140 m²) ja jakelukatos (noin 100 m²). Lastaustila on hakijan mukaan tarkoitus toteuttaa metalliverkkoseinin, niin että tila on 30 % avoin, mutta kuitenkin lukittavissa. Liikennemyymälä tulee työllistämään noin 20 henkilöä. Helsingissä vastaava myymälä on toteutettu Tuomarinkylään.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy 99 k-m². Rakennus ei ole kiinni Itäväylän puoleisessa rakennusalan rajassa kuten kaava edellyttää. Myymälärakennus, lastaustila ja mittarikatos ylittävät rakennusalan rajat. Tontin reunojen istutusalueet ovat kapeammat kuin kaavassa. Muutetun suunnitelman (31.10.2005) sisäänajo on osittain kohdassa, jossa kaavassa on ajokieltomerkintä.

Muutetussa suunnitelmassa rakennuksen räystäs tontin kadunpuoleisella rajalla on rakennusjärjestyksen mukainen.

Saadut lausunnot ja/tai viranomaisneuvottelut

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston ja hakijan edustajien kanssa on neuvoteltu Mellunkylän puron käsittelystä tontin rakentamisen yhteydessä. Rakennusviraston yleisperiaate on, että tontin tulee huolehtia, ettei virkistysalueelle koidu rakentamisesta haittaa. Puron uoma tulee siltä osin, kun se nyt on tontilla, siirtää tontin rakentamisen yhteydessä viheraluekaistalle avo-ojaan. Tontin kuivatus tulee suunnitella siten, että öljyisiä pintavesiä ei ohjaudu ojaan. Katu- ja puisto-osasto edellyttää, että rakennusvalvonta on heihin yhteydessä rakennuslupakäsittelyn kuluessa.

Osallisten kuuleminen Hakija on kuullut naapureita ja kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto kuullut lisäksi kiinteistöviraston tonttiosastoa. Pelastuslaitos ehdottaa tontin sisäänajoa siirrettäväksi, muilla naapureilla ei ole huomauttamista. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska rakennuspaikka sijaitsee liikenneväylän varressa niin, ettei siitä ole haittaa asutukselle.

Pelastuslaitoksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella hakija on laatinut uuden 31.10.2005 päivätyn asemapiirroksen, jossa tontin sisäänajo on siirretty Linnanpajantien leveämmän osan kohdalle. Myös tontin istutusvyöhykkeitä on tarkistettu ja rakennus siirretty 1 m irti tontin Linnanpajantien puoleisesta rajasta.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että liikennemyymälä on kaavan käyttötarkoituksen mukaista toimintaa. Rakennusoikeus ylittyy varsinaisen myymälärakennuksen osalta. Jakelukatos ja lastaustila (yht. noin 240 m) pysyvät kaavassa katokselle annetun enimmäiskoon puitteissa. Muutetun (31.10.2005) asemapiirroksen mukaisesta sisäänajopaikasta on sovittu yhteistyössä liikennesuunnitteluosaston kanssa. Irti tontinrajasta oleva rakennus ei haittaa Linnanpajantien jalankulku-pyöratien käyttöä. Istutusvyöhykkeiden kasvillisuus täyttää kaavan tarkoituksen (Linnanpajantien varteen on osoitettu puurivi, Itäväylälle ja pohjoisen suuntaan on tiivis pensasistutus ja Mellunkylän puron varressa pensasistutus ja puita). Autopaikkoja tontilla on riittävästi. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuria on kehitettävä ympäristön lähtökohdista.

Poikkeamisen erityinen syy on kaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 31.10.2005 päivättyä asemapiirrosta ja rakennuksen ulkoarkkitehtuuria kehitetään ympäristön lähtökohdista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 31.10.2005 päivättyä asemapiirrosta ja että rakennuksen ulkoarkkitehtuuria kehitetään ympäristön lähtökohdista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeuksen myöntämistä 47. kaupunginosan korttelin 47261 tontille nro 1 liikennemyymälän rakentamiseksi ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 31.10.2005 päivättyä asemapiirrosta ja rakennuksen ulkoarkkitehtuuria kehitetään ympäristön lähtökohdista.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, pelastuslaitokselle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Mellunkylän tontti 47261/1)
	Liite 2	Asemapiirros 31.10.2005 (Mellunkylän tontti 47261/1)
	Liite 3	Aksonometria 31.10.2005 (Mellunkylän tontti 47261/1)

ALPPIHARJUN JA PASILAN ERÄIDEN ALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11514)

Khs 2006-320

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (2.2.2006) mm., että alue käsittää 17. kaupunginosan (Pasilan) keskeiset, uusia rakentamismahdollisuuksia omaavat alueet sekä alueita, joiden asemakaavaa on syytä tarkistaa. Rakennuskieltoalue käsittää Keski-Pasilan, Ilmalan ja Pohjois-Pasilan alueita. Rakennuskieltoalueeseen kuuluu myös aluetta 12. kaupunginosasta (Alppiharjusta; tontti 392/2, Eläintarhan koulun eteläpuolinen rakentamaton tontti ja katualuetta). Alue on esitetty kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11266.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) Keski-Pasila on pääosin keskustatoimintojen aluetta. Sitä kehitetään hallinnon, kaupan ja julkisten palvelujen, asumisen ja virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Keskustatoimintojen alueen keskelle on merkitty asumiseen ja toimitiloille varattu kerrostalovaltainen alue.

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki ovat solmineet aiesopimuksen 30.12.2002. Sopimuksessa on sovittu Keski-Pasilan maankäytön suunnitteluperiaatteiden ja yhteistyön lisäksi muun muassa alueelle tulevan uudis- ja lisärakennusoikeuden jakamisesta, alueluovutuksissa noudatettavista periaatteista ja kunnallistekniikan toteuttamis- ja kustannusvastuusta. Valtio omistaa sopimusalueesta noin 84 % ja kaupunki noin 16 %. Aluetta kehitetään kokonaisuutena omistusrajoista riippumatta.

Tavoitteena on, että Kvsto voisi päättää Keski-Pasilan osayleiskaavasta kevään 2006 aikana.

Yleisradion ja Ilmalan alueilla, samoin kuin Pohjois-Pasilassa Postintaipaleen varrella, asemakaavojen muuttamista koskeva valmistelutyö on jo hyvin pitkällä. Tavoitteena on, että Kvsto saa pääosan näillä alueilla uusia rakentamismahdollisuuksia omaavista asemakaavaehdotuksista käsiteltäväkseen vuoden 2006 aikana.

Kvsto on 18.3.1992 päättänyt alueen asemakaavan laatimisesta ja muuttamisesta ja antanut alueelle rakennuskiellon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla. Khs on viimeksi 1.3.2004 jatkanut rakennuskieltoa kahdella vuodella.

Rakennuskiellon voimaantulon jälkeen vahvistetut asemakaava- ja asemakaavan muutosalueet on rajattu pois rakennuskieltoalueesta. Viimeksi MTV:n alueen asemakaava on saanut lainvoiman 13.1.2006.

Rakennuskieltoalue on valtion, kaupungin, Suomen Posti Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön omistuksessa.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11514/2.2.2006 ilmenevien 12. ja 17. kaupunginosan (Alppiharjun ja Pasilan) alueiden 18.3.2006 päättyvää rakennuskieltoa jatkaa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella 31.12.2007 saakka.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11514/2.2.2006 ilmenevien 12. ja 17. kaupunginosan eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 31.12.2007 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11514 (Alppiharjun ja Pasilan eräät alueet)

OPETUSTOIMEN ERÄÄT VIRKAJÄRJESTELYT

Khs 2006-340

Opetuslautakunta toteaa (31.1.2006), että kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa Khs lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön virkoja. Khs päättää myös virkojen nimikkeiden muutoksista.

Virkojen perustaminen ja nimikemuutos

Perusopetuslakia täydennettiin vuonna 2003 aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevilla säännöksillä. Säännösten tavoitteena on mahdollistaa suunnitelmallisen, laadukkaan ja turvallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen. Khs on päättänyt toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on otettu vuosittain n. 5 500 suomenkielistä lasta ja n. 500 ruotsinkielistä. Opetusviraston perusopetuslinjalla työsuhteisen suunnittelijan ja ruotsinkielisellä koulutuslinjalla työsuhteisen opetuskonsultin tehtäviin kuuluu mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan kokonaissuunnittelu ja oppilaaksi ottamisen valmistelu. Toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että ko. henkilöt voisivat ottaa lapset aamu- ja iltapäivätoimintaan. Lapsia otettaessa tehdään kuntalaisia koskevia päätöksiä. Henkilön, joka tekee kyseiset päätökset, tulee olla virkasuhteessa kuntaan, koska hän käyttää julkista valtaa. Tämän vuoksi suunnittelijan ja opetuskonsultin työsuhteiset tehtävät esitetään muutettavaksi viroiksi. Lisäksi perusopetuslinjan suunnittelijan nimikkeeksi esitetään erityissuunnittelija, koska se vastaa paremmin perusopetuslinjalla käytössä olevia nimikkeitä vastaavan tyyppisissä tehtävissä.

Opetusvirastossa on viestintäpäällikkö, joka on viestinnän esimies. Viestintäryhmä vastaa viraston ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä. Viestinnän vuosibudjetti vuonna 2006 on 388 000 euroa. Niiden puitteissa tehdään useita taloudellisesti merkittäviä hankintoja mm. kirjapainoilta. Viestintäpäällikölle olisi tarkoituksenmukaista antaa hankintavaltuudet, jolloin hän voisi tehdä viestintää koskevia hankintoja. Koska hänen tehtäviinsä tulisi kuulumaan julkisen vallan käyttämistä, hänen tulisi olla virkasuhteessa kaupunkiin.

Kuntalain 44 §:n mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten on perustettava virka.

Nimikemuutokset

Kaupungin ammatillisten oppilaitosten johdon henkilöstömääriä on viime vuosina pyritty virkojen lakkautuksilla yhdenmukaistamaan siten, että ne ovat oikeassa suhteessa oppilasmääriin. Nimikkeitä tulisi myös yhtenäistää siten, että kussakin oppilaitoksessa olisi sama nimike vastaavia tehtäväkokonaisuuksia hoitavilla henkilöillä. Nimikkeiden tulisi myös olla opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisia nimikkeitä.

Sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa, palvelualojen oppilaitoksessa sekä tekniikan alan oppilaitoksessa on johtamis- ja esimiestehtävissä rehtoreiden lisäksi koulutusjohtajia ja liiketoimintapäälliköitä. Liiketoimintapäälliköiden tehtäviin kuuluu lähinnä aikuiskoulutusasiat, kuten koulutuksen markkinointi työelämässä oleville aikuisille. Liiketoimintapäälliköt eivät hoida liiketoimintaa oppilaitoksissa.

Liiketoimintapäälliköiden tehtäviä aikuiskoulutuksen koordinoijana vastaisi paremmin aikuiskoulutusjohtajan nimike, joten liiketoimintapäällikön virkanimike ehdotetaan muutettavaksi aikuiskoulutusjohtajaksi. Lisäksi yksi sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen koulutusjohtajan virka ehdotetaan muutettavaksi aikuiskoulutusjohtajaksi, koska hänen tehtävänsä on pääosin aikuiskoulutuksen koordinointia.

Aikuiskoulutusjohtajan nimike on kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukainen. Tätä sopimusta sovellettaisiin ko. viranhaltijoiden palvelussuhteen ehtoihin.

Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa on vain kaksi opinto-ohjaajan virkaa. Erityisopetuksen suhteellinen lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttävät, että opinto-ohjaajia olisi enemmän. Lisäresursseja saataisiin sillä, että kolme lehtorin nimikettä muutettaisiin opinto-ohjaajan nimikkeeksi. Kyseisten virkojen haltijoilla on kelpoisuus opinto-ohjaajana toimimiseen ja he suostuvat nimikemuutoksiin.

Edellä esitetyistä virkojen perustamisista ja nimikemuutoksista ei aiheudu kaupungille lisäpalkkakustannuksia ja vastaavat työsuhteiset tehtävät jäävät täyttämättä. Kaikkia viranhaltijoita, joita muutos koskee, on kuultu muutosten johdosta. Työsuhteiset ovat antaneet kirjallisen suostumuksen virkasuhteeseen siirtymisestä.

Lautakunta esittää, että Khs päättäisi perustaa virat ja tehdä nimikemuutokset päätösehdotuksen mukaisesti.

Sj toteaa, että järjestelyistä on keskusteltu henkilöstökeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Ehdotus on tarkoituksenmukainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa opetusvirastoon sijoitettaviksi 1.3.2006 lukien seuraavat uudet virat työsuhteisten toimien tilalle:

Vakanssinro	Tehtäväkohtainen palkka	Vanha toimen nimike	Viran nimike
047205	2 892,89	suunnittelija	erityissuunnittelija
046989	2 893,99	opetuskonsultti	opetuskonsultti
047201	3 393,35	viestintäpäällikkö	viestintäpäällikkö

Samalla kaupunginhallitus päättänee muuttaa eräiden ammatillisiin oppilaitoksiin sijoitettujen virkojen nimikkeet 1.3.2006 lukien seuraavasti:

Vakanssinumero	Vanha nimike	Uusi nimike
Helsingin tekniikan alan oppilaitos
046755	liiketoimintapäällikkö	aikuiskoulutusjohtaja
Helsingin palvelualojen oppilaitos
046756	liiketoimintapäällikkö	aikuiskoulutusjohtaja
Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos
049502	koulutusjohtaja	aikuiskoulutusjohtaja
046886	lehtori	opinto-ohjaaja
048740	lehtori	opinto-ohjaaja
046887	lehtori	opinto-ohjaaja

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetusvirastoa huolehtimaan kaupunginhallituksen päätöksen ja sitä koskevan oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille nykyisille viranhaltijoille, joita järjestely koskee.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, opetusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

ERON MYÖNTÄMINEN TIETOKESKUKSEN HALLINTOPÄÄLLIKÖLLE, VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN JA HAETTAVAKSI JULISTAMINEN SEKÄ AVOIMEN VIRAN HOITO

Khs 2006-341

Tietokeskus toteaa (14.2.2006), että valtiotieteen maisteri Tuula Mäkelä on 13.2.2006 pyytänyt eroa tietokeskuksen hallintopäällikön virasta tultuaan valituksi rakennusviraston henkilöstöpäälliköksi.

Tietokeskus katsoo, että viran nimike olisi tässä yhteydessä syytä muuttaa kehittämispäälliköksi. Tämä vastaa nykyistä nimikettä paremmin tehtävän sisältöä. Virkaan kuuluvat tietokeskuksen sisäisten palvelu- ja tukitehtävien, kuten tietotekniikan, julkaisu- ja viestintäpalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon kehittäminen, ja hallintoyksikön johtaminen.

Tietokeskus esittää, että kehittämispäällikön virkaa määrättäisiin hoitamaan tietohuoltopäällikkö Asta Manninen suostumuksensa mukaisesti oman virkansa ohella siihen asti, kunnes virka on täytetty. Manninen on sijaisena hoitanut tietokeskuksen johtajan virkaa yli neljän vuoden ajan vuosina 2001 – 2005, joten hänellä on erinomaiset edellytykset hoitaa määräajan myös kehittämispäällikön virkaa. Tietokeskuksen johtaja on määrännyt Mannisen hoitamaan nykyistä hallintopäällikön virkaa Mäkelän virkavapauden aikana 1.2. – 28.2.2006.

Edellä olevan perusteella tietokeskus esittää, että

- Tuula Mäkelälle myönnetään ero tietokeskuksen hallintopäällikön virasta 1.3.2006 alkaen

- hallintopäällikön viran nimike muutetaan kehittämispäälliköksi

- tietokeskusta kehotetaan julistamaan kehittämispäällikön virka haettavaksi

- tietohuoltopäällikkö Asta Manninen määrätään oman virkansa ohella hoitamaan kehittämispäällikön tehtäviä 490 eurolla korotetuin kokonaiskuukausipalkoin, kunnes virka on vakinaisesti täytetty, kauintaan kuitenkin 30.6.2006 asti.

Sj toteaa, että viran nimikkeen muuttamien ja järjestely muiltakin osin on perusteltu. Mannisen kokonaiskuukausipalkka tietohuoltopäällikön tehtävässä on 4 900 euroa, johon tulisi em. korotus. Asiasta on keskusteltu henkilöstökeskuksen kanssa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää valtiotieteen maisteri Tuula Mäkelälle eron tietokeskuksen hallintopäällikön virasta 1.3.2006 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

- muuttaa 1.3.2006 lukien tietokeskukseen sijoitetun hallintopäällikön viran nimikkeen nimikkeeksi kehittämispäällikkö

- kehottaa tietokeskusta julistamaan kehittämispäällikön viran haettavaksi

- määrätä tietohuoltopäällikkö Asta Mannisen oman virkansa ohella hoitamaan avoinna olevan kehittämispäällikön viran tehtäviä 490 eurolla korotetuin kokonaiskuukausipalkoin 1.3.2006 lukien 30.6.2006 saakka, kauintaan kuitenkin siihen asti, kunnes kehittämispäällikön virkaan valittu ryhtyy virkaa hoitamaan.

Pöytäkirjanote Tuula Mäkelälle, Asta Manniselle, tietokeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

13.2.2006 pöydälle pantu asia

ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMISEN PERIAATTEET

Khs 2006-188

Sj toteaa, että Khs vahvisti 20.12.2004 periaatteet eroamisiän saavuttamisen jälkeisestä palveluksesta sekä eläkkeellä olevan palkkaamisesta määräajaksi. Khn päätöksen mukaan eläkkeellä oleva alle 68-vuotias, tehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö voidaan palkata enintään kuuden kuukauden määräajaksi edellyttäen, että tehtävään ei ole mahdollista saada henkilöä kaupungin sisäisellä tai muulla ulkoisella rekrytoinnilla.

Vuonna 2005 määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia eläkeläisiä on ollut yhteensä 50.

Sj toteaa, että vanhuuseläkeiän täyttävien määrä nousee vuosittain. Vuonna 2005 vanhuuseläkeiän täytti 500 palveluksessa olevaa ja vuonna 2010 jo yli 1000. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on tällä hetkellä 60,63 vuotta.

Vuoden alusta voimaan tullut joustava eläkeikä mahdollistaa työssä jatkamisen aina 68 vuoden ikään saakka. Työssä jatkaminen on myös tehty aiempaa edullisemmaksi eläkkeen karttumisen kannalta. Kaupunki pyrkii henkilöstöstrategiansa mukaisesti parantamaan henkilöstön työhyvinvointia ja jaksamista siten, että mahdollisimman moni jaksaisi työskennellä omaan vanhuuseläkeikäänsä saakka tai mahdollisesti sen ylikin.

Khn päätöksen mukaan eläkkeellä olevan palkkaaminen enintään kuuden kuukauden määräajaksi on ollut mahdollista perustelluissa poikkeustilanteissa. Määräajan pidentämistä on kuitenkin kuluvan vuoden aikana esitetty mm. sosiaalivirastosta, jossa vanhustenhoitolaitoksissa on pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä ja sijaisista. Hoitotyöhön olisi saatavissa jonkin verran koulutettuja, valtaosaltaan yleistä eläkeikää alemmassa ammatillisessa eläkeiässä eläkkeelle jääneitä sijaisia.

Sj toteaa, että vaikka ensisijaisesti tuetaankin palveluksessa olevan henkilöstön jatkamista eläkeikäänsä saakka tai sen yli, tarvitaan edelleen mahdollisuutta eläkkeellä olevien palkkaamiseen mm. työyhteisön työpaineiden helpottamiseksi, jos työyhteisö joutuisi muutoin toimimaan tilapäisesti vajain resurssein. Samoin erilaiset sijaistamistarpeet ja projektien loppuunsaattamistilanteet edellyttävät mahdollisuutta eläkkeellä olevan palkkaamiseen.

Koska joustava eläkeikä mahdollistaa työssä jatkamisen 68 vuoden ikään asti, on tarkoituksenmukaista sitoa harkinta eläkkeellä olevan palkkaamisesta edelleen vastaavasti samaan ajankohtaan.

Edellä olevaan viitaten Sj esittää, että eläkkeellä oleva, tehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö voitaisiin ottaa kaupungin palvelukseen, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes hän täyttää 68 vuotta.

Henkilöstöjärjestöjen kanssa on neuvoteltu asiasta yksimielisyyteen pääsemättä. Neuvotteluissa sovittiin kuitenkin, että eläkeläisten palkkaamista seurataan ja vuoden kuluttua katsotaan tilanne uudelleen.

./. Henkilöstöjärjestöjen kannanotot ovat tämän asian liitteenä olevassa pöytäkirjassa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että eläkkeellä oleva, tehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilö voidaan ottaa kaupungin palvelukseen, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes hän täyttää 68 vuotta.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kumota 20.12.2004 pöytäkirjan 1610 §:n kohdalla tekemänsä päätöksen siltä osin kuin se koskee eläkkeellä olevan ottamisesta kaupungin palvelukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 1.3.2006 ja on voimassa enintään 31.12.2015 saakka.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2449

LIITE

Neuvottelupöytäkirja eläkkeellä olevan palkkaamisesta

KULJETUSPALVELUJA KOSKEVA APULAISOIKEUSKANSLERIN PÄÄTÖS

Khs 2004-2385

Apulaisoikeuskansleri toteaa (31.1.2006) oikeuskanslerin saaneen kantelun, jossa oli tuotu esille vammaisten kuljetuspalveluja koskevia epäkohtia Helsingissä. Apulaisoikeuskansleri on saanut Helsingin sosiaalivirastolta ja kaupunginhallitukselta selvitykset. Lisäksi apulaisoikeuskanslerilla on ollut käytettävissä Etelä-Suomen lääninhallituksen antamat päätökset.

Apulaisoikeuskansleri toteaa johtopäätöksenään seuraavaa:

”Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalveluiden saaminen on siis kuljetuspalvelun suhteen vaikeavammaisen henkilön subjektiivinen oikeus. Kunnan harkinnassa on, miten nämä palvelut lain säätämissä rajoissa käytännössä järjestetään. Kuljetuspalveluiden järjestämistapa ei kuitenkaan saa olla sellainen, että se tosiasiallisesti rajoittaa henkilölle kuuluvaa oikeutta palveluun.

Etelä-Suomen lääninhallitus totesi 28.1.2005 antamansa valvontapäätöksensä mukaan Helsingin kaupungin vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen uudelleen organisoinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa vakavia puutteita. Päätöksen mukaan ”sosiaaliviranomaiset eivät olleet riittävän yksilöllisesti ottaneet huomioon vaikeavammaisten henkilöiden kuljetustarpeita”. Lääninhallitus kehotti sosiaalivirastoa korjaamaan kuljetuspalveluissa ilmenneet epäkohdat. Sittemmin päätöksessä 16.12.2005 lääninhallitus katsoi Helsingin sosiaaliviraston korjanneenkin epäkohdat. Lääninhallitus toteaa, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin lääninhallituksessa.

Helsingin kaupungin vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen järjestäjä on nyttemmin vaihtunut ja Helsingin matkapalvelukeskus aloittanut toimintansa 1.1.2006 lukien.

Tiedotusvälineissä on viime aikoina (esimerkiksi Helsingin Sanomat 4.1.2006 ja 12.1.2006 ja Hufvudstadsbladet 10.1.2006) jälleen käsitelty Helsingin kaupungin vammaisten kuljetuspalveluita koskevia epäkohtia ja tuotu esiin muun muassa tilausten vastaanottamiseen liittyviä ongelmia.

Tilanteen seuraaminen on jatkossakin ilmeisen välttämätöntä. Sosiaalihuoltolain 3 §:n 2 momentin mukaan läänin alueella sosiaalihuollon suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat lääninhallitukselle. Tämän vuoksi olen tänään Etelä-Suomen lääninhallitukselle lähettämässäni erillisessä kirjeessä todennut pitäväni perusteltuna, että lääninhallitus edelleenkin valvonnallaan pyrkii varmistumaan mainittujen kuljetuspalveluiden lainmukaisesta toimivuudesta Helsingissä ja puuttuu mahdollisesti esiintyviin ongelmiin.”

Apulaisoikeuskansleri on lähettänyt päätöksensä tiedoksi Helsingin kaupunginhallitukselle ja edelleen sosiaalivirastolle toimitettavaksi. Hän ilmoittaa lähettäneensä päätöksen tiedoksi Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Apulaisoikeuskansleri on samalla pyytänyt lääninhallitusta ilmoittamaan tämän vuoden elokuun loppuun mennessä päätöksessä tarkoitettujen kuljetuspalvelua koskevien järjestelyjen valvonnassa tekemistään havainnoista ja mahdollisesti niihin liittyvistä toimenpiteistään.

./. Apulaisoikeuskanslerin päätös on esityslistan tämän asian liitteenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi apulaisoikeuskanslerin päätöksen 31.1.2006 vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua koskevassa asiassa sekä lähettää päätöksen tiedoksi edelleen sosiaalilautakunnalle ja sosiaalivirastolle.

Pöytäkirjanote jäljennöksin apulaisoikeuskanslerin päätöksestä sosiaalilautakunnalle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Apulaisoikeuskanslerin päätös 31.1.2006

KETTUTIEN PALVELUTALOYHDISTYS RY:N HALLITUKSEN JÄSENYYDESTÄ LUOPUMINEN

Khs 2006-210

Kettutien Palvelutaloyhdistys ry pyytää (30.1.2006), että Khs nimeäisi edustajansa yhdistyksen hallitukseen toimikaudeksi 2006.

Stj toteaa, että yhdistyksen tarkoituksena on parantaa sotiemme veteraanien ja muiden ikääntyneiden ihmisten asumisen ja avohoidon edellytyksiä erityisesti Helsingin kaupungin alueella sekä edistää heidän fyysistä ja henkistä vireyttään. Yhdistyksen rakennuttama Kettutien Palvelutalo valmistui 1998.

Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:n sääntöjen mukaan hallituksen jäsenistä yhden voi nimetä Helsingin kaupunki. Yhdistyksen hallituksessa on kaupungin nimeämänä jäsenenä vuonna 2005 ollut sosiaali- ja lähityön aluepäällikkö Marita Ketonen sekä hänen henkilökohtaisena varajäsenenään johtava sosiaalityöntekijä Susanna Kaisla.

Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla on yhteensä lähes 20 sellaisia yhdistystä, säätiötä tai yhtiötä, joiden hallintoelimiin kaupunki on nimennyt edustajansa. Syyt edustajien nimeämiseen ovat eri aikoina ja eri yhteisöissä vaihdelleet. Kaupunki on aikoinaan ollut perustamassa eräitä säätiöitä ja tuolloin on pidetty luonnollisena, että kaupunki on nimennyt edustajiaan niiden hallintoon. Merkittävä syy on myös ollut kaupungin halu antaa asiantuntija-apua yleishyödyllisille järjestöille. Lisäksi kaupungin edustajan mukanaololla on haluttu varmistua siitä, että yhteisöjen toiminta on vastannut kaupungin tarpeita ja kaupungilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa niiden talouteen. Kaupungin mukanaolo on aikanaan koettu tärkeäksi erityisesti niissä yhteisöissä, joissa on ollut taloudellisia ongelmia tai jotka ovat saaneet julkista rahoitusta joko kaupungilta tai Raha-automaattiyhdistykseltä.

Palvelujen kilpailuttamista koskeva lainsäädäntö on viime vuosina kehittynyt ja yhä suurempi osa palveluista kilpailutetaan. Kaupungin edustajan kuuluminen ostopalveluja tuottavan yhteisön hallintoelimiin on jääviyskysymysten vuoksi ongelmallista. Kaupungin mahdollisuuksia nimetä edustajia em. elimiin heikentää asiantuntemusta omaavien kaupungin työntekijöiden esteellisyys. Kaupungin avustukset ovat ajan myötä muuttuneet ostopalveluiksi eikä Raha-automaattiyhdistys enää avusta sellaisia yhteisöjä, joiden toimialalla on yksityistä palveluntarjontaa.

Sosiaali- ja terveystoimen johdon yhteinen ryhmä on arvioinut kaupungin edustajien nimeämisen tarkoituksenmukaisuuden eri yhteisöjen osalta. Kaupungin edustajan nimeäminen Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:n hallitukseen ei ole enää asianmukaista, koska kysymys on kaupungin ostopalvelujen tuottajasta.

STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:lle, ettei Helsingin kaupunki pidä mm. jääviyskysymysten vuoksi tarkoituksenmukaisena kaupungin edustajan nimeämistä yhdistyksen hallitukseen.

Pöytäkirjanote Kettutien Palvelutaloyhdistys ry:lle, sosiaalivirastolle ja kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: ARVIO HELSINKI-LAPSIVALTUUTETUN TARPEESTA

Khs 2005-2144

Stj toteaa, että käsitellessään lapsiasiavaltuutetun viran perustamista koskevaa aloitetta 28.9.2005 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

32 "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tietokeskuksessa tehtävään selvitykseen sisällytetään arvio Helsinki-lapsivaltuutetun tarpeesta." (Sirpa Puhakka, äänin 48 - 0)

Tietokeskus toteaa (30.12.2005), että tietokeskus tuottaa tehtävänsä mukaan tilasto- ja tutkimustietoa mm. väestöstä ja väestöryhmistä, väestön elinoloista, taloudesta, elinkeinoelämästä ja työmarkkinoista sekä muista kaupungin kehitykselle tärkeistä aihealueista. Lisäksi tietokeskus tuottaa laajasti tietoa kaupungin eri alueista sekä tuottaa teematilastoja eri aihepiireistä.

Tietokeskus on tuottanut teematilaston lasten ja nuorten elinoloista vuonna 2001 (Liite 1). Valtuustoaloitteen johdosta tietokeskus on sisällyttänyt vuoden 2006 toimintasuunnitelmaansa teematilaston lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloista. Tilastojulkaisu tulee sisältämään monipuolisesti tietoa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista sekä heidän perheistään. Tietokeskus toivoo, että kyseinen teematilasto antaa riittävän tietopohjan valtuuston tuleville päätöksille.

./. Lasten ja nuorten elinolot Helsingissä 2001- julkaisun sisällysluettelo on esityslistan tämän asian liitteenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 28.9.2005 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sirpa Puhakka) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Lasten ja nuorten elinolot Helsingissä 2001 -julkaisun sisällysluettelo



Kokousaika	20.2.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali