HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

41 - 2006

Kokousaika	13.11.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Helsinki-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen seurantaraportti 3/2006

3

4

Edustajien nimeäminen pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 2007

4

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Senaatti-kiinteistöjen sekä VVO-Yhtymä Oyj:n välisessä kiinteistökaupassa

7

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sekä Asunto Oy Helsingin Väinämöinen ym. välisessä kiinteistökaupassa

10

3

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Malminkatu 30:n poikkeamishakemuksesta

13

4

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Yleisradion eläkesäätiö s.r.:n sekä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Skanska Kodit Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

15

5

Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman hyväksyminen

18

6

Kaupungingeodeetti Jürgen Grönforsin virkasuhteen päättyminen

21

7

Lausunto ympäristöministeriölle Sipoon kunnan lunastuslupahakemuksesta, joka koskee kiinteistöjä Lounais-Sipoossa Itäsalmen ja Immersbyn kylissä

22

8

Lausunto ympäristöministeriölle Sipoon kunnan lunastuslupahakemuksesta, joka koskee kiinteistöjä Lounais-Sipoossa Gumbölen ja Itäsalmen kylissä

36

9

Asunto Oy Munkkiniemen Helmen poikkeamishakemus

50

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Kulttuuriasiainkeskuksen uusien osastojen päälliköiden virkojen perustaminen ja yhden viran täyttäminen

53

2

Helsinki-viikon säätiön hallituksen jäsenten valinta

56

3

Osuuskunta Vanhakallion ylimääräinen osuuskunnan kokous

57

4

Uuden pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekeminen Nuorisojääkenttä Oy:n kanssa Myllypuron tontille 45063/4

59

5

Vt Heli Puuran toivomusponsi: Päivitetty yhteenveto eri hallinnonalojen tasa-arvotilanteesta ja tasa-arvosuunnittelun tasosta

62

6

6.11.2006 pöydälle pantu asia Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokran tarkistaminen

64

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta

67

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rantasen (varalla Wallden-Paulig) ja
Dahlbergin (varalla Reinikainen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

HELSINKI-KONSERNIIN KUULUVIEN TYTÄRYHTEISÖJEN SEURANTARAPORTTI 3/2006

Khs 2006-1190

Kj toteaa, että Kvston 8.6.2005 hyväksymien konserniohjeiden mukaan kaupunginhallitus seuraa tytäryhteisöjen toimintaa ja tuloksellisuutta määräajoin laadittavien seurantaraporttien pohjalta.

Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut ohjeiden mukaisen seurantaraportin vuoden 2006 kolmannelta vuosineljännekseltä raportissa luetelluista tytäryhteisöistä. Raportti on laadittu tytäryhteisöittäin niiden toimittamien osavuosikatsaustietojen perusteella.

./. Seurantaraportti on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä.

Kj toteaa, ettei seurantaraportti anna nyt raportoitua katsauskautta koskevien tietojen perusteella aihetta erityisiin toimenpiteisiin. Helsinki
Region Marketing Oy:n (HRM) hallitus on päättänyt kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen käsittelemään yhtiön taloudellista tilaa. Khn aiemman 18.9.2006, §:n 1152 kohdalla tekemän päätöksen mukaisesti
talous - ja suunnittelukeskus selvittää loppuvuoden aikana mm. raporttiin sisältyvien tytäryhteisöjen tappiollisen toiminnan syyt ja toimenpiteet, joihin selvitys antaa aihetta.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä seurantaraportin tiedoksi ja todeta, ettei seurantaraportti anna tässä vaiheessa aihetta erityisiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote raportoiduille tytäryhteisöille, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITE

Seurantaraportti 3/2006

4

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN POHJOISMAISEEN PÄÄKAUPUNKIKONFERENSSIIN 2007

Khs 2006-2395

Kj ilmoittaa, että Helsingin kaupunki järjestää vuoden 2007 pohjoismaisen pääkaupunkikonferenssin 24 - 26. tammikuuta 2007. Konferenssi alkaa keskiviikkoiltana 24.1. tervetuloa–vastaanotolla ja päättyy perjantaina 26.1.2007 lounaaseen klo 14. Joka toinen vuosi järjestettävään konferenssiin kutsutaan 15 edustajan delegaatio kaikista pohjoismaisista pääkaupungeista sekä lisäksi 3-4 edustajan delegaatio itsehallintoalueiden pääkaupungeista (Mariehamn, Nuuk, Torshavn). Delegaatioiden jäsenet ovat pääosin luottamushenkilöitä. Konferenssin yleisenä tavoitteena on kokemusten ja näkemysten vaihto esillä olevista teemoista sekä tutustuminen Pohjoismaiden kollegoihin.

Kj ilmoittaa edelleen, että Helsingin konferenssin teemat ovat

1. kulttuuripolitiikka ja kulttuuristrategiat

2. tapahtumapolitiikka ja suurten tapahtumien järjestäminen

Kummankin teeman osalta on oma sessionsa kaupunkien esittelyineen. Helsingin esimerkkinä suurtapahtumisen järjestämisestä esitellään Isossa Pajassa Eurovisio laulukilpailujen järjestäminen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin edustajiksi pohjoismaiseen pääkaupunkikonferenssiin 24-26.1.2007:

1. _____________________________________

2. _____________________________________

3. _____________________________________

4. _____________________________________

5. _____________________________________

6. _____________________________________

7. _____________________________________

8. _____________________________________

9. _____________________________________

10. ____________________________________

11. ____________________________________

12. ____________________________________

13. ____________________________________

14. ____________________________________

15. ____________________________________

Lisäksi konferenssiin osallistuu tarpeellinen määrä viranhaltijoita ja valmistelijoita.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle sekä nimetyille henkilöille.

Lisätiedot:
Linkola Maija-Liisa, EU-vastaava, puhelin 169 3711

1

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SEKÄ VVO-YHTYMÄ OYJ:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-2195

16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16711 tontista nro 8
määräala; Mannerheimintie 166

Kiinteistölautakunta toteaa (3.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
16. kaupunginosa kortteli 16711 määräala tontista 8	Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) / VVO-yhtymä Oyj omaan tai perustettavan yhtiön lukuun	14.8.2006 4 885 200 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on rakentamaton määräala Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16711 tontista nro 8. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräala kuuluu tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YTU). Kauppakirjan mukaan osapuolet laittavat vireille asemakaavan muutoksen, jonka tarkoituksena on muodostaa myydystä määräalasta itsenäinen toimisto-tontti, jonka rakennusoikeus on 8 142 k-m². Myydyn määräalan pinta-ala on noin 3 670 m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 4 885 200 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 331,12 euroa/m² ja 600 euroa/k-m². Kauppahinta perustuu myytävälle määräalalle suunnitellun rakennushankkeen lainvoimaiseksi tulleisiin Helsingin kaupunginhallituksen poikkeamispäätökseen 2.5.2006 ja Helsingin rakennuslautakunnan 26.6.2006 antamaan rakennuslupaan, jonka mukaan määräalalle suunnitellun rakennushankkeen rakennus-oikeuden määrä on 8 142 k-m².

Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä osapuolet ovat allekirjoittaneet erillisen sopimuksen tarpeellisista kulkutie-, viemäri- ym. rasitejärjestelyistä. Kauppaehtojen mukaan myyjän tiedossa ei ole, että määräalan maaperässä olisi epäpuhtauksia, jotka edellyttäisivät maaperän puhdistamista toimistorakennushankkeen yhteydessä. Mikäli maaperässä havaitaan epäpuhtauksia, jotka vaativat puhdistustoimenpiteitä, myyjä vastaa ostajalle aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Suomen valtion (Senaatti-kiinteistöt) välillä 19.4.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa sovittiin tontille 16711/8 VVO-yhtymä Oyj:n tarkoituksiin rakennettavaksi suunnitellun toimistorakennuksen poikkeamislupaan ja siihen liittyvän ase-makaavan muutokseen liittyvistä ehdoista.

Sopimuksen mukaan Senaatti-kiinteistöt suorittaa kaupungille korvausta rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 512 000 euroa. Kaupunki on sopimusehdoissa ilmoittanut, että se ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan Senaatti-kiinteistöjen ja VVO-yhtymä Oyj:n (omaan tai perustettavan yhtiön lukuun) välillä tehtävässä kaupassa.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kaupunki on kaavan toteuttamiseen liittyvässä sopimuksessa sitoutunut olemaan käyttämättä etuostolain mukaista etuosto-oikeuttaan.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 14.8.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen valtio (Senaatti-kiinteistöt) on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 16711 tontista nro 8 VVO-yhtymä Oyj:lle omaan tai perustettavan yhtiön lukuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 14.8.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Senaatti-kiinteistöt on myynyt 16. kaupunginosan korttelin nro 16711 tontista nro 8 noin 3 670 m²:n suuruisen määräalan VVO-yhtymä Oyj:lle omaan tai perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja VVO-yhtymä Oyj:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Ruskeasuon tontti 16711/8)
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARISEN SEKÄ ASUNTO OY HELSINGIN VÄINÄMÖINEN YM. VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-2192

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46004 tontti nro 7;
Kutomotie 11

Kiinteistölautakunta toteaa (3.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
46. kaupunginosa kortteli 46004 tontti 7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen / Asunto Oy Helsingin Väinämöinen, Asunto Oy Helsingin Joukahainen, Asunto Oy Helsingin Ilmarinen ja Asunto Oy Helsingin Ilmatar (Peab Seicon Oy)	29.8.2006 3 550 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin nro 46004 tontti nro 7 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti muodostaa pääosan asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) kuuluvasta tontista 46004/10. Myydyn alueen pinta-ala on 5 729 m² ja rakennusoikeus 8 594 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee kauppaan kuuluva vuonna 1947 valmistunut 5 460 k-m²:n suuruinen teollisuusrakennus, josta osa on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-2. Kauppakirjan mukaan rakennuksen tilat on vuokrattu ja vuokrasopimukset siirtyvät kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen ostajille.

Ostajien osuudet Kaupassa ostajina ovat Peab Seicon Oy:n kokonaan omistamat asunto-osakeyhtiöt.

Asunto Oy Helsingin Väinämöinen ostaa tontilla sijaitsevan rakennuksen sekä lisäksi 3 895/8 593-osaa tontin maapohjasta. Asunto Oy Helsingin Joukahainen ostaa 1 554/8 593-osaa, Asunto Oy Helsingin Ilmarinen 1 304/8 593-osaa ja Asunto Oy Helsingin Ilmatar 1 840/ 8 593-osaa tontin maapohjasta.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 3 550 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 619,65 euroa/m² ja noin 413,08 euroa/k-m² rakennuksineen. Kauppa-kirjan mukaan rakennuksen osuus kauppahinnasta on 300 000 euroa. Maapohjan osuudeksi jää siten 3 250 000 euroa, mikä vastaa yksikkö-hintoja noin 567,29 euroa/m² ja noin 378,17 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa ilmoitetut.

Kauppakirjan mukaan kaupan kohteella on tehty maaperätutkimuksia ja haitta-aineselvityksiä, joiden mukaan maaperässä ja rakennuksessa saattaa olla haitta-aineita. Ostaja ottaa vastatakseen selvityksissä ilmenevistä epäpuhtauksista, saastuneisuudesta ja haitta-aineista. Mikäli maaperässä tai säilytettävässä rakennuksessa havaitaan muita kuin em. selvityksissä ilmeneviä epäpuhtauksia, myyjä vastaa puhdistuskustannuksista viranomaisten asuinrakennushankkeelta edellyttämään tasoon, kuitenkin enintään 100 000 euron määrään saakka.

Tonttiin kohdistuvat suunnitelmat

Ostajan edustajan mukaan uudisrakentamisen lisäksi tontin suojeltu teollisuusrakennus aiotaan saneerata asuinkäyttöön.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen asuinrakennuskäyttöön.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.8.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on myynyt Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Pitäjänmäen teollisuusalue) korttelin 46004 tontin nro 7 rakennuksineen Asunto Oy Helsingin Väinämöiselle, Asunto Oy Helsingin Joukahaiselle, Asunto Oy Helsingin Ilmariselle ja Asunto Oy Helsingin Ilmattarelle (Peab Seicon Oy).

Kaj toteaa, että Asunto Oy Helsingin Väinämöisen nimi on 26.9.2006 alkaen Kiinteistö Oy Helsingin Väinämöinen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 29.8.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen on myynyt Helsingin kaupungin 46. kaupunginosan korttelin nro 46004 tontin nro 7 rakennuksineen Asunto Oy Helsingin Väinämöiselle, Asunto Oy Helsingin Joukahaiselle, Asunto Oy Helsingin Ilmariselle ja Asunto Oy Helsingin Ilmattarelle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä Kiinteistö Oy Helsingin Väinämöiselle, Asunto Oy Helsingin Joukahaiselle, Asunto Oy Helsingin Ilmariselle ja Asunto Oy Helsingin Ilmattarelle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Pitäjänmäen tontti 46004/7)
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

3

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY MALMINKATU 30:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2197

Kiinteistö Oy Malminkatu 30 pyytää (6.7.2006) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelissa nro 155 sijaitsevalle tontille nro 30 (Malminkatu 30) kokoustilojen (692 k-m²) rakentamiseksi olemassa olevan toimistorakennuksen 1. kellarikerrokseen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (4.10.2006), että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 31.8.1981 vahvistettu asemakaava nro 7889. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Tontilla asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 4005 k-m². Tontti on kulmatontti, jossa Malminkadun puoleiselle rakennusalalle saa rakentaa korkeintaan 6- ja Lapinrinteen puolelle 5-kerroksisen rakennuksen. Tontille on sijoitettava vähintään ja saadaan sijoittaa enintään seuraavat autopaikkamäärät: 1 autopaikka 120 m² asuntokerrosalaa kohden, 1 autopaikka 150 m² asiakaspalvelukerrosalaa kohden ja 1 autopaikka 350 m² toimistokerrosalaa kohden. Autonsäilytyspaikat on sijoitettava maan alle siten, että kulmatonteilla vähintään 1/4 tontin pinta-alasta jää rakentamattomaksi maanvaraiseksi alueeksi. Pihalle ei saa sijoittaa autopaikkaa huoltoajoneuvoa varten tarvittavaa paikkaa lukuun ottamatta. Piha-ala on istutettava ja varustettava leikki- ja ulko-oleskelutilaksi. Rakentamattomalle tontinosalle on istutettava puita ja pensaita.

Tontin Malminkadun puoleiselle sivulle on rakennettu vuonna 1967 arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema 7-kerroksinen toimistorakennus. Lapinrinteen puolelta on ajoramppi pihatason alla kolmessa kellarissa olevaan pysäköintilaitokseen. Pihakansi on laatoitettu ja siellä on jonkin verran istutuksia. Rekisteritietojen mukainen käytetty kerrosala on 4 040 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 2,52.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kellariin koko rakennusta palveleva kokouskeskus LVIS-peruskorjauksen yhteydessä. Suunnitelman mukainen uusi kerrosala olisi 4 768 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 2,98.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (14.9.2006). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että tontin omistaja Sigrid Juséliuksen säätiö on lähettänyt hakemuksen 5.4.2006 asemakaavan muuttamiseksi siten, että se mahdollistaa rakentamisen tontin Lapinrinteen puoleiselle osalle sekä lisäksi mahdollistaa nykyisen toimistotalon 1. kellarin käytön taloa palvelevana kokouskeskuksena. Poikkeamishakemuksen mukainen toimenpide voidaan toteuttaa tulevan kaavamuutoksen mukaisena. Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Kiinteistö Oy Malminkatu 30:lle haettuun toimenpiteeseen 4. kaupunginosan korttelin nro 155 tontille nro 30.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 155/30)
	Liite 2	Asemapiirros/asemakaavaote
	Liite 3	Pinta-alalaskelma

4

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖ S.R.:N SEKÄ KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ETERAN JA SKANSKA KODIT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2006-2301

Määräala 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17053 tontista nro 2; Radiokatu

Kiinteistölautakunta toteaa (17.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinnat
17. kaupunginosa kortteli 17053 määräala tontista 2	Yleisradion Eläkesäätiö s.r. / Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Skanska Kodit Oy (omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun)	1.9.2006 15 042 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on rakentamaton määräala Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17053 tontista nro 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräalasta muodostuvat korttelin nro 17053 tontit nro 4, 5, 7 ja 9. Tontit kuuluvat asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Määräalan pinta-ala on 9 964 m² ja rakennusoikeus 16 350 k-m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 15 042 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 509,63 euroa/m² ja noin 920 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kauppojen ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppoihin ei liity muita kuin luovutuskirjojen ehdot.

Kauppaehdoissa on mm. sovittu kulkuoikeuksista ja autopaikoista. Lisäksi myyjä on ilmoittanut kauppaehdoissa, ettei kaupan kohteena olevalla kiinteistöllä ole myyjän tietämän mukaan harjoitettu toimintaa, josta olisi voinut aiheutua maaperän pilaantumista. Mikäli tällaista myyjän tai sen edeltäjän omistusaikana syntynyttä maaperän pilaantumista ilmenee, suoritetaan tontin puhdistus viranomaisten vaatimassa laajuudessa myyjän kustannuksella.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Yleisradion Eläkesäätiön välillä 7.6.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa sovittiin tonttia17053/2 koskevan asemakaavan muutoksen nro 11444 toteuttamisesta ja tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta. Sopimuksen mukaan Yleisradion Eläkesäätiö luovuttaa kaupungille tontista 17053/2 yhteensä noin 14 950 m²:n suuruiset alueet sekä suorittaa kaupungille korvausta rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 300 000 euroa.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 1.9.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Yleisradion Eläkesäätiö on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17053 tontista nro 2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Skanska Kodit Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 1.9.2006 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Yleisradion Eläkesäätiö s.r. on myynyt 9 964 m²:n suuruisen määräalan 17. kaupunginosan korttelin nro 17053 tontista nro 2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Skanska Kodit Oy:lle omaan, perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle ja Skanska Kodit Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta

5

MALMIN TERVEYSASEMAN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-2099

Kiinteistölautakunta toteaa (19.9.2006) seuraavaa:

Tiivistelmä Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyö on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2007 aikana. Hankkeen bruttoala on 1 084 brm² ja kustannusennuste arvonlisäverottomana on 1 000 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 220 000 euroa.

Päätökset Terveyslautakunta on 12.9.2006 hyväksynyt omalta osaltaan Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman.

Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyö liittyy terveysasemaverkon keskittämissuunnitelmaan, josta terveyslautakunta teki päätöksen 25.10.2005. Malmin ja Pukinmäen terveysasemien toimintojen yhdistäminen on ajoitettu terveysasemaverkon kehittämisen ensimmäiseen vaiheeseen, vuosille 2005–2007. Terveyslautakunta hyväksyi hankkeen tarveselvityksen 9.5.2006.

Selostus Kiinteistöviraston tilakeskus on laatinut 21.8.2006 päivätyn Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyön hankesuunnitelman. Käyttäjän edustajat ovat osallistuneet suunnittelutyöhön.

Malmin terveysasema sijaitsee Malmin sairaala-alueella osoitteessa Talvelantie 4. Malmin terveysasema on osa Malmi - Pukinmäki-tulos-yksikköä. Alueen asukasluku on 36 128, josta Malmin väestön osuus on 26 468 asukasta (21.1.2005). Malmin terveysasemalla tuotetaan tällä hetkellä Malmin alueen avosairaanhoidon ja terveysneuvonnan palvelut. Lisäksi talossa toimii erityistyöntekijöitä, jotka palvelevat koko koillista aluetta. Terveysaseman tiloissa toimivat hallinnollisesti muihin yksiköihin kuuluvat hammashuolto, Malmin kotihoito ja fysioterapia.

Muutoksen jälkeen terveysaseman tiloista poistuvat Malmin kotihoito ja fysioterapia. Hammashoidon tilat pysyvät ennallaan. Terveysasemalle siirtyvät Pukinmäen avosairaanhoidon ja terveysneuvonnan yksiköt.

Muutostyöt Malmin terveysasema toimii vuonna 1988 valmistuneessa terveysasemakäyttöön suunnitellussa rakennuksessa. Korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tehdään tarvittavia perus- ja ylläpitokorjauksia. Nykyiset käytössä olevat vastaanottotilat säilyvät ennallaan LVIS-muutoksia lukuun ottamatta. Kotihoidon tilat muutetaan vastaanottohuoneiksi. Fysioterapian tiloihin tehdään vastaanottohuoneita ja ryhmätiloihin tehdään terveysaseman keskitetyt kokoustilat. Taukotiloja laajennetaan, pukuhuoneita järjestetään uudelleen ja asiakirjavarasto lisätään väestönsuojaan. Hankesuunnitelmaan ei ole tehty oleellisia muutoksia tarveselvitysvaiheen jälkeen.

Hankesuunnitelma on esitelty 11.8.2006 terveyskeskuksen työsuojelutoimikunnalle ja turvallisuuspäällikölle, joiden esittämät lisäykset on otettu huomioon suunnittelussa.

Käyttötalous ja henkilöstö

Kiinteistöviraston tilakeskus on laskenut, että rakennuksen pääomavuokra korjattavalle alueelle tulee peruskorjauksen jälkeen olemaan 13,00 euroa/m²/kk (833 htm²) ja ylläpitovuokra noin 5,32 euroa/m²/kk. Kokonaisvuokra on tällöin 18,32 euroa/m²/kk.

Korjaamattoman osan kokonaisvuokraksi jää edelleen 16,50 euroa/m²/kk, jolloin koko terveysaseman (2 646 htm²) keskimääräiseksi vuokraksi muodostuu 17,07 euroa/m²/kk ja vuosivuokraksi 542 101 euroa.

Hanke ei aiheuta muutoksia henkilökuntajärjestelyihin.

Rakentamisen kustannukset ja ajoitus

HKR-Rakennuttajan laatima peruskorjauksen kustannusennuste on arvonlisäverottomana 1 000 000 euroa ja arvonlisäveroineen 1 220 000 euroa kustannustasossa 7/2006 (RI = 116,5 ja THI = 145,0). Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on liitteenä.

Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyö sisältyy talonrakennushankkeiden ja väestönsuojien rakentamisohjelmaan vuosiksi 2006–2010. Hanke on ajoitettu vuosille 2006–2007 ja sille on varattu rahoitus terveystoimen tilojen kehittämisen määrärahasta.

Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyö on suunniteltu aloitettavaksi hankesuunnitelmasta poiketen vuoden 2007 alkukeväällä. Rakentamisajaksi on arvioitu kuusi kuukautta. Rakentaminen tehdään kolmessa vaiheessa ja terveysasema jatkaa toimintaansa rakentamisen aikana.

Kiinteistölautakunta esittää, että Malmin terveysaseman korjaus- ja muutostyön 21.8.2006 päivätty hankesuunnitelma hyväksytään siten, että hankkeen laajuus on 1 084 brm² ja enimmäishinta arvonlisäverottomana 1 000 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 220 000 euroa hintatasossa 7/2006 (RI = 116,5 ja THI = 145,0).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa hankesuunnitelmasta antamassaan lausunnossa (20.10.2006), että hankesuunnitelma mahdollistaa Malmin ja Pukinmäen terveysasemien yhdistymisen, kun kotihoidon ja fysioterapian käytössä olevat tilat muutetaan vastaanottohuoneiksi. Terveysasema toimii terveysasemaksi vuonna 1988 valmistuneessa kaksikerroksisessa rakennuksessa.

Hankkeen laajuus on 1 084 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat 1,22 milj. euroa (veroton hinta 1 000 000 euroa) hintatasossa 7/2006. Hankkeen neliökustannus on 1 125 euroa/brm².

Hankkeen rahoitukseen on varauduttu talousarvion alakohdassa ”Terveysasemaverkon kehittäminen”. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2007.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Malmin terveysaseman 21.8.2006 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 1 084 brm² ja arvonlisäverollinen enimmäishinta 1 220 000 euroa (veroton hinta 1 000 000 euroa) hintatasossa 7/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, terveyskeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 21.8.2006
	Liite 2	Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio 18.8.2006

6

KAUPUNGINGEODEETTI JÜRGEN GRÖNFORSIN VIRKASUHTEEN PÄÄTTYMINEN

Khs 2006-2145

Kaj toteaa, että kiinteistövirasto on 2.10.2006 ilmoittanut, että kaupungingeodeetti Jürgen Grönfors on toimittanut eroilmoituksen virastaan siirtyäkseen vanhuuseläkkeelle 1.4.2007 lukien. Kiinteistövirasto pyytää, että kaupunginhallitus myöntäisi eron Grönforsille ja samalla kehottaisi virastoa käynnistämään viran täyttömenettelyn.

Kiinteistölautakuntaa ja kiinteistövirastoa koskevan johtosäännön 24 §:n mukaan viraston osaston ja osastopäällikkötasoisen yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus kiinteistölautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Kaupungingeodeetti on kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston päällikkö.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kaupungingeodeetti Jürgen Grönforsille eron virastaan 31.3.2007 hänen saavuttaessaan säädetyn eläkeiän ja siirtyessään 1.4.2007 lukien vanhuuseläkkeelle.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään viran täyttömenettelyn.

Pöytäkirjanote Jürgen Grönforsille, kiinteistölautakunnalle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

7

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE SIPOON KUNNAN LUNASTUSLUPAHAKEMUKSESTA, JOKA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ LOUNAIS-SIPOOSSA ITÄSALMEN JA IMMERSBYN KYLISSÄ

Khs 2006-2055

Ympäristöministeriö pyytää (19.9.2006) kaupungin lausuntoa Sipoon kunnan 7.9.2006 jättämästä lunastuslupahakemuksesta, joka koskee Helsingin kaupungin Sipoon kunnan Itäsalmen ja Immersbyn kylissä omistamia kiinteistöjä 753-433-6-267 (vesialue), 753-433-6-267, 753-433-6-21, 753-433-6-6, 753-433-2-84, 753-413-3-74 ja 753-413-3-96. Lunastettavaksi haetun alueen pinta-ala on noin 230 hehtaaria. Kyseinen alue sisältyy alueeseen, jonka liittämistä Helsinkiin Kvsto on 21.6.2006 päättänyt esittää valtioneuvostolle kuntajakolain mukaisesti.

Lausunnon tulee olla ympäristöministeriössä viimeistään 21.11.2006.

./.. Lausuntopyyntö ja lunastuslupahakemus (ilman liitteitä) ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa. Kartta lunastettavaksi haetusta alueesta on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Kaj toteaa, että lunastuslupahakemuksesta on pyydetty lausunnot hallintokeskuksen oikeuspalveluilta, kiinteistölautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja yleisten töiden lautakunnalta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (25.10.2006) antamassaan lausunnossa seuraavaa:

1. Lunastuslupahakemuksen perustelut

Lunastuslupahakemuksen mukaan hakemuksen kohteena olevien alueiden saaminen Sipoon kunnan omistukseen on välttämätöntä, jotta Helsingin seudun yhdyskuntarakennetta voitaisiin kehittää kestävän kehityksen mukaisesti raideliikennettä kehittäen.

Sipoon kuntaan ollaan laatimissa koko kunnan kattavaa yleiskaavaa.
Sipoon kunnanvaltuusto on päättänyt 28.8.2006 hyväksyä yleiskaava 2025 luonnoksen pohjaksi maankäytön ja liikenteen rakennemallin, jonka perusratkaisuina on, että liikenne- ja maankäyttöratkaisujen mukainen väestökapasiteetti on 60 000 uutta asukasta, kunta varautuu 40 000 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä sekä Lounais- ja Etelä-Sipoon alue osoitetaan yhdyskuntarakentamisen alueeksi, joka tukeutuu tehokkaaseen joukko- ja raideliikenteeseen. Malli perustuu raideliikenteen kehittämiseen mm. Lounais- ja
Etelä-Sipoossa, eli alueella, jossa lunastettavat alueet sijaitsevat.

Kunnan investointien rahoittaminen edellyttää, että asukasmäärät ovat riittävän suuret ja maa-alueet saadaan kunnan käyttöön enintään raakamaan hinnalla. Sipoon kunnan on taloudellisesti mahdollista kehittää yhdyskuntarakennettaan.

Sipoon kunnan kasvuprosentti on vaihdellut vuosina 1995–2005 välillä 0,3–3,4 %. Kunnalla on ollut vuosina 2005–2006 myynnissä asuintontteja Etelä-Sipoossa. Koska Sipoolla ei ole tarjota riittävästi tontteja asemakaava-alueilta, rakentamispaine on kohdistunut yksityisten maille haja-asutusalueelle. Sipoon kunta omistaa maata alueella lähinnä asemakaava-alueilla.

Hakemuksen mukaan Helsingin kaupungin kanssa on neuvoteltu
Itäisen Jokipuiston alueiden maakaupoista, jolloin on keskusteltu myös Helsingin Lounais-Sipoossa omistamien alueiden ostamisesta. Koska Helsingin kaupunki on 21.6.2006 päättänyt esittää valtioneuvostolle Lounais-Sipoossa sijaitsevan alueen liittämistä Helsingin kaupunkiin, Sipoon on täytynyt kiirehtiä alueen kaavoitusta ja maanhankintaa.

Sipoon kunta on hakenut lunastusta valtuuston päätöksen 4.7.2006 mukaisesti MRL 99.1 §:n perusteella.

2. Alueen maankäytön suunnittelu

2.1 Kaavatilanne alueella

Alueella on voimassa kolme eri yleiskaavaa. Lunastushakemuksen mukainen alue sisältyy kokonaisuudessaan Etelä-Sipoon osayleiskaavaan (hyväksytty 29.11.1979), jossa alue on pääosin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MM 2). Alueeseen sisältyy lisäksi suojelualuetta (SU1) ja virkistysaluetta (VI). Haja-asutusalueiden yleiskaavaan (vahvistettu 18.4.1997) sisältyy lunastettavasta alueesta vain maatalousalueeksi (MT) merkitty tila 3:74 (n. 18 ha). Söderkullan osayleiskaavaan (lainvoimainen 10.2.2005) sisältyy lunastettavasta alueesta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) varattu tila 3:96 (n. 9 ha).

Etelä-Sipoon osayleiskaavalla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Söderkullan osayleiskaava ja Haja-asutusalueiden yleiskaava ovat oikeusvaikutteisia.

Lunastettavien kiinteistöjen alueella ei ole tällä hetkellä asemakaavaa. Lounais-Sipoon alueella on useita asemakaava-alueita.

Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Uudenmaan maakunta- ja seutukaavan 5.4.2002. Kaava sisältää aikaisemmin alueelle vahvistettuja seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Osalla lunastuksen kohteena olevia alueita on voimassa rakennuslain aikana voimaantullut seutukaava ja osalla alueita MRL:n aikana vahvistettu maakuntakaava.

Maakunta- ja seutukaavassa lunastushakemuksen mukaisten alueiden Porvoonväylän pohjoispuoliset alueet ovat pääosin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Lännessä on lisäksi kyläalueen varaus (AT). Lunastuskohteen Porvoonväylän eteläpuolinen alue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä kyläalueeksi (AT).

2.2 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnos

Itä-Uudenmaan liitossa on tällä hetkellä valmisteilla ensimmäinen koko maakunnan aluetta koskeva maakuntakaava. Maakuntahallitus on hyväksynyt maakuntakaavaluonnoksen 28.2.2005.

Maakuntakaavaluonnoksessa lunastushakemuksen kohteena olevat alueet ovat voimassa olevan maakunta- ja seutukaavan mukaisesti suurelta osin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä
ulkoilun ohjaamistarvetta sekä virkistys- ja kyläaluetta. Landbon liittymän kohdalla aluetta on osoitettu asumiseen tarkoitettuun taajamatoimintojen alueeseen.

Kaavaluonnoksen selostuksen mukaan Östersundomissa ja Etelä-Sipoossa merkittävin muutos on Karhusaaren osoittaminen kokonaan taajamatoimintojen alueeksi. Söderkullan osalta osoitetaan taajamatoimintojen laajentumisalue keskustan koillispuoliselle Taasjärven alueelle. Yhdyskuntarakenteen laajenemisnuolella on osoitettu tulevaisuuden mahdollinen laajenemissuunta siitä edelleen koilliseen. Moottoritien eteläpuolisen Eriksnäsin alueen kohdalla aluevarausta on laajennettu puolestaan moottoritien suuntaiseksi koilliseen päin. Muutokset vastaavat Söderkullan osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita.

2.3 Sipoon kunnan maapoliittinen ohjelma

Sipoon kunnan 17.10.2005 päivätyn maapoliittisen ohjelman mukaan kunnan väestönkasvun tavoitteena on enintään keskimäärin 2 % vuodessa. Pääosa väestönkasvusta tulee sijoittumaan Nikkilän ja Söderkullan alueille. Maapoliittisella ohjelmalla vaikutetaan siihen, että kasvu kohdistuu pääosin asemakaavoitetulle alueelle.

Ohjelmassa on lisäksi todettu, että vuonna 2005 Sipoon kunnan omistamia asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja on ollut 142. Yksityisten omistamia asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja on vuonna 2005 ollut 289. Kunta on luovuttanut vuosien 1998–2004 välisenä aikana rakennuspaikkoja yhteensä 139.

3. Lunastamisen oikeudellisista edellytyksistä

3.1 Rakennuspoliittinen lunastus (MRL 99.1 §)

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 99.1 §:n mukaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lunastaminen on mahdollista myös kaavoittamattomilla alueilla ja alueilla, joilla kaavan laatiminen ei ole vireillä (hallituksen esitys HE 101/1998). Alue voidaan siten lunastaa jo ennen kaavoituksesta aiheutuvaa maan arvonnousua. Tällöin on kuitenkin korostettava luvan hakijan selvitysvelvollisuutta luvan myöntämisperusteista muilla kuin alueen kaavoitukseen liittyvillä perusteilla (Hallberg, Haapanala ym: Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki 2000).

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetusta laista (lunastuslaki) ilmeneviä pakkolunastusoikeuden yleisiä oppeja voidaan lisäksi soveltaa MRL:n säännöksiä täydentävinä. Lunastuslain 4.1 §:n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla.

MRL:n mukaiseen lunastukseen sovelletaan lunastusmenettelyn osalta lunastuslain säännöksiä. Lunastuslupaa haettaessa on lunastuslain 7 §:n mukaan esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset kartat ja piirustukset, selvitys asianomaisista omistajista ja haltijoista ja tarvittaessa tiedot alueen kaavoitustilanteesta.

Yleisen tarpeen olemassa olo voidaan osoittaa muun muassa mahdollisella vireillä olevaan kaavoitukseen liittyvällä selvityksellä ja, jos kaavoitus ei ole vireillä, selvityksellä kunnan rakennus- ja raakamaatilanteesta sekä maan kysynnästä ja tarjonnasta eri käyttötarkoituksiin (HE 101/1998).

Selvityksin tulee voida näyttää, ettei kunnassa ole riittävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä rakennusmaata tai että lunastusta on muutoin pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotannon tai kunnan suunnitelmanmukaisen rakentamisen edistämistä varten (Ari Ekroos ym: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2005).

Lunastamisen tarpeellisuuden osoittamiseksi tulee esittää myös selvitystä käydyistä kauppaneuvotteluista ja lunastajan yrityksestä toteuttaa alueen hankinta vapaaehtoisesti. (Kari Kuusiniemi, Hannu Peltomaa ym: Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä 2000).

MRL:ssa ei ole aikaisemman lain rakennuspoliittisen lunastuksen säännökseen sisältynyttä ns. maan varastointikieltoa, jonka mukaan säännöksen perusteella lunastetusta maasta yksityiseen rakennustoimintaan varten muodostetut tontit on luovutettava kohtuullisessa ajassa asemakaavassa määrättyyn tarkoitukseen. Lain esitöiden mukaan vastaavan velvoitteen on kuitenkin katsottava aiheutuvan jo lunastusluvan myöntämisen edellytyksistä (HE 101/198). Tämän perusteella voitaneen vaatia, että maata ei tulisi lunastaa varastoon kohtuuttoman pitkäksi ajaksi.

Oikeudellisten edellytysten lisäksi lupaviranomainen harkitsee, onko lunastus kyseisessä tapauksessa tarkoituksenmukaista (KHO 1998:32). Yleisen tarpeen käsite jättää viranomaiselle varsin laajan
tosiasiallisen harkintavallan.

3.2 Yleiskaavan sekä seutu- ja maakuntakaavan huomioonottaminen

Yleiskaavan tarkoituksena on MRL 35.1 §:n mukaan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. MRL 35.2 §:n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun, rakentamisen ja maankäytön perustaksi.

Yleiskaavan oikeusvaikutuksista on säädetty lain 42 §:ssä, jonka mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 211 §:n mukaan rakennuslain nojalla voimaantullut vahvistettu yleiskaava on voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja vahvistamaton yleiskaava oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana.

Rakennuslain 2 §:n mukaan seutukaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueen käyttämisestä kahdessa tai useammassa kunnassa. Maakuntakaavassa esitetään MRL 25 §:n mukaisesti alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

MRL 210.1 §:n mukaan rakennuslain nojalla voimaantullut seutukaava on voimassa rakennuslain (RL) mukaisin seutukaavan oikeusvaikutuksin. RL (626/1969) 26 §:n mukaan seutukaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä myös muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta seutukaavan toteutumista.

MRL:n nojalla vahvistetun maakuntakaavan oikeusvaikutukset vastaavat seutukaavan oikeusvaikutuksia. Maakuntakaava on MRL 32.1 §:n mukaan ohjeena laadittaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Säännös tarkoittaa MRL:n nojalla tapahtuvaa päätöksentekoa.

MRL 31.2 §:n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisvaikutus tarkoittaa kaavan huomioon ottamista esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä (Ympäristöministeriön opas 7: maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2002).

MRL 210.2 §:n mukaan kunta voi vain ympäristöministeriön suostumuksella ja maakunnan liittoa kuultuaan erityisestä syystä hyväksyä yleiskaavan seutukaavasta poiketen, jos yleiskaavan laatimisen yhteydessä seutukaavassa osoitettu maankäyttöratkaisu todetaan vanhentuneeksi. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että yleiskaava sopeutuu seutukaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä MRL 28 §:ssä säädetään.

MRL 28 §:ssä on mm. todettu, että maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että mikäli alueilla on tekeillä yleiskaava, jossa MRL 99.1 §:n perusteella lunastettava alue jätettäisiin edelleen aikaisempaan käyttöönsä ja toiseen tarkoitukseen kuin yhdyskuntarakentamiseen, esim. maa- ja metsätalousalueeksi, lunastamisen oikeudellinen perusta horjuu (Kari Kuusiniemi ym. 2000). Tätä voitaneen soveltaa myös tilanteeseen, jossa on voimassa ja myös valmisteilla yleiskaavoitusta ohjaava maakuntakaava.

3.3 Maakunta-, seutu- ja yleiskaavaan perustuva lunastus (MRL 99.2 ja 99.3 §)

Ympäristöministeriö voi MRL 99.2 §:n mukaan antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi tai valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Seutukaavan osalta on rakennuslaissa pääosin vastaavansisältöinen säännös. Lunastusluvan antaa kuitenkin valtioneuvosto.

Ministeriö voi MRL 99.3 §:n nojalla myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on oikeusvaikutuksellisessa tai oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa osoitettu mm. asuntorakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen.

4. Johtopäätös

4.1 Helsingin kaupungin esitys kuntajaon muuttamisesta

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle Sipoon kunnan Lounais-Sipoossa sijaitsevien alueiden liittämistä Helsingin kaupunkiin kuntajakolain mukaisesti. Lunastuslupahakemuksen kohteena olevat alueet kuuluvat liitettäväksi esitettyyn alueeseen. Sipoon kunta on toimittanut alueita koskevan lunastushakemuksen ympäristöministeriölle 7.9.2006, eli Helsingin liitosesityksen tekemisen jälkeen.

Kysymyksessä olevien alueiden lunastamislupa-asiaa ei voida muun muassa hallintolain 31 §:n asian selvitysvelvollisuutta koskevien säännösten mukaan ratkaista ennen kuin valtioneuvosto on antanut päätöksensä vireillä olevan Helsingin kaupungin liitosesityksen johdosta. Ratkaisun antaminen lunastusasiassa riippuu olennaisesti sen seikan selvittämisestä ja ratkaisemisesta, minkä kunnan alueelle ja maankäytön piiriin lunastushakemuksen kohteena olevat alueet kuuluvat.

Myös asian vireilläolo- eli ns. dispendens-vaikutuksen mukaan saman asian tai asian ratkaisemisen olennaisena edellytyksenä olevan seikan vireilläolo asiassa, jossa voidaan antaa sitova ja täytäntöönpanokelpoinen päätös, voidaan katsoa estävän ratkaisun antamisen samassa asiassa toisessa viranomaisessa.

Mikäli valtioneuvosto päättää kysymyksessä olevien alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin, ympäristöministeriö ei voi lain mukaan myöntää Sipoon kunnalle alueita koskevaa lunastuslupaa. Lunastuslupahakemus on hylättävä, koska Sipoon kunnalla ei ole MRL 99.1 §:n nojalla toimivaltaa lunastaa alueita, jotka kuuluvat Helsingin kaupungin alueelle. Helsingin kaupungin liitosesitys on saatettu vireille lunastus-lupahakemusta aikaisemmin.

Kysymyksessä olevien alueiden yhdyskuntarakenteen kehittäminen voidaan katsoa toteutuvan paremmin, jos alueet liitetään osana suurempaa kokonaisuutta Helsingin kaupunkiin. Helsingin kaupungilla on Helsingin 18.10.2006 kuntajakoselvittäjälle antaman selvityksen mukaan Sipoon kuntaa huomattavasti paremmat taloudelliset, organisatoriset ja muut resurssit ja valmiudet alueiden kaavoittamiseen sekä
infrasruktuurin, palveluiden ja liikenteen järjestämiseen.

4.2 Alueen hankinta ensisijaisesti vapaaehtoisin keinon

Sipoon kunta ei ole osoittanut kunnan yritystä toteuttaa alueen hankintaa lunastamisen sijasta vapaaehtoisella kaupalla. Asiassa tulisi esittää selvitystä mm. käydyistä kauppaneuvotteluista. Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston välisiä neuvotteluja koskevien muistioiden mukaan Sipoon kanssa ei ole neuvoteltu alueiden myynnistä Sipoolle. Itäisen Jokipuiston alueiden myyntineuvottelujen yhteydessä on keskusteltu mm. maankäytön suunnittelusta Sipoonkorvessa ja lunastuskohteeseen kuulumattomilla Talosaaren (Husön) ja Ribbingön alueilla.

4.3 Kunnan maankäyttö

Lunastushakemuksessa ei ole esitetty lunastuksen yleisen tarpeen osoittamiseksi riittävää selvitystä lunastushakemuksen kohteena olevia alueita koskevasta kunnan suunnitelmallisesta maankäytöstä ja rakentamisesta. Asiassa tulisi alueiden suunnitelmallisen kehittämisen osoittamiseksi esittää muun muassa yleiskaavatasoista suunnittelua vastaavat ajan tasalla olevat suunnitelmat. Asiassa esitettyä uuden yleiskaavan kehityskuvan pohjana olevaa rakennemallia ei voida pitää riittävänä selvityksenä.

Maankäytön suunnittelun riittämättömyyttä osoittaa muun muassa alueen epäselvä kaavallinen tilanne. Lunastuksen perusteena esitetty alueen maankäyttö poikkeaa täysin alueella voimassa olevista yleiskaavoista. Lunastuksen kohteena olevat alueet sisältyvät lähes kokonaisuudessaan 29.11.1979 hyväksyttyyn Etelä-Sipoon yleiskaavaan, jolla ei ole varsinaisia MRL 42 §:ssä säädettyjä oikeusvaikutuksia. Kaavassa alueet on merkitty pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja osin suojelu- ja virkistysalueeksi. Vähäiset osat alueesta (tilat Skinnarforshagen 3:74 ja Tienlaita 3:96) ulottuvat oikeusvaikutuksellisten vuonna 1997 vahvistetun Haja-asutusalueiden yleiskaavan ja vuonna 2005 lainvoiman saaneen Söderkullan osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi varatuille alueille.

MRL 35.2 §:n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet maankäytön suunnittelun perustaksi. Sipoon kunta ei ole ennen Helsingin kaupungin tekemää kuntajaon muuttamisesitystä hyväksymissään yleiskaavoissa eikä muissa suunnitelmissaan pyrkinyt tehostamaan kysymyksessä olevan Lounais-Sipoon alueen maankäyttöä, vaan kunta on johdonmukaisesti varannut alueita pääosin maa- ja metsätalousalueeksi sekä virkistykseen ja retkeilyyn. Tämä ei osoita MRL 99.1 §:n lunastamisen perusteena edellyttämää maankäytön suunnitelmallista kehittämistä.

Sipoon kunnassa on tehty uusia maankäytöllisiä selvityksiä, mutta niistä ei ole tehty maankäyttöä ohjaavia päätöksiä. Kuntaan ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa, minkä valmistelu ei ole edennyt vielä kaavaluonnosvaiheeseen. Sipoon valtuuston 28.8.2006 päättämän yleiskaavan rakennemallin mukaan Lounais- ja Etelä-Sipoon aikataulutus ja toteuttaminen tullaan lisäksi vielä sovittamaan Helsingin seudulla tarvittavaan liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun, jossa selvitetään suunnitteilla olevien ja keskenään kilpailevien liikenne- ja raidehankkeiden priorisointi ja rahoitus.

Yleiskaavan rakennemalleissa 14.8.2006 on lisäksi todettu, että Sipoon kunnan käytettävissä olevien resurssien niukkuus huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yleiskaavoituksessa tarpeettoman yksityiskohtaisia selvityksiä.

Riittämätöntä ja ristiriitaista suunnitelmallisuutta osoittaa myös se, että Sipoon kunnassa 17.10.2005 hyväksytyn maapoliittisen ohjelman ja yleiskaavan rakennemalleissa 14.8.2006 esitettyjen Sipoon valtuuston 2020-tavoitesuunnitelman mukaisten maankäytön keskeisten tavoitteiden mukaan pääosa kunnan väestönkasvusta on katsottu sijoittuvan Nikkilän ja Söderkullan alueelle. Lunastettavat alueet eivät kuitenkaan sijaitse mainituilla alueilla.

Lunastushakemuksessa esitetty maankäyttö poikkeaa myös voimassa olevan 5.4.2002 vahvistetun Itä-Uudenmaan maakunta- ja seutukaavan yhdistelmästä. Osalla lunastuksen kohteena olevia alueita on voimassa rakennuslain aikana voimaantullut seutukaava ja osalla alueita MRL:n aikana vahvistettu maakuntakaava. Kaavassa lunastushakemuksen mukaisen alueen Porvoonväylän pohjoispuoliset alueet ovat pääosin merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja sekä retkeilyalueeksi. Lännessä on kyläalueen varaus. Lunastuskohteen Porvoonväylän eteläpuoliset alueet on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (Landbon liittymän kohdalla), lähivirkistysalueeksi sekä kyläalueeksi.

Itä-Uudenmaan alueelle ollaan laatimassa uutta maakuntakaavaa. Maakuntahallituksen 28.2.2005 hyväksymässä maakuntakaavaluonnoksessa lunastushakemuksen kohteena olevat alueet ovat voimassa olevan maakunta- ja seutukaavan mukaisesti pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta sekä virkistys- ja kyläaluetta. Vain Landbon liittymän kohdalla aluetta on osoitettu taajamatoimintojen alueeseen.

Maakuntakaavaluonnoksen selostuksen mukaan uusia aluevarauksia taajamatoiminnoille on Östersundomissa ja Etelä-Sipoossa tehty lähinnä mm. lunastettavan alueen eteläpuolelle Karhusaareen. Söderkullan osalta taajamatoimintojen laajentumisalue on osoitettu keskustan koillispuoliselle Taasjärven alueelle. Yhdyskuntarakenteen laajenemisnuolella on osoitettu tulevaisuuden mahdollinen laajenemissuunta siitä edelleen koilliseen. Lunastettavat alueet sijaitsevat kuitenkin Söderkullasta lounaaseen.

Lunastamisella ei saa RL 26 § ja MRL 31 §:n mukaisesti vaikeuttaa voimassa olevan seutu- ja maakuntakaavan toteutumista. Sipoon kuntaan valmisteilla olevan yleiskaavan laadinnassa tulee RL 26 § ja MRL 32.1 §:n edellyttämällä tavalla ottaa voimassa oleva seutu- ja maakuntakaava ohjeena huomioon. Sipoon uuden yleiskaavan hyväksyminen edellyttää sitä ohjaavan maakuntakaavan muuttamista ja lainvoimaiseksi tuloa tai MRL 210.2 §:n mukaista ympäristöministeriön suostumuksella tehtävää poikkeamista voimassa olevasta seutukaavasta.

Yleis- ja maakuntakaavan sisältöön ja voimaantuloon voivat myös vaikuttaa kaavoihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja valitusprosessit.

Sipoon kunnanvaltuusto on lisäksi 18.9.2006 päättänyt hakea valtioneuvostolta kunnan liittymistä Uudenmaanliittoon siten, että liittyminen tapahtuu sen jälkeen, kun Sipoon yleiskaava on vahvistettu. Sipoon kaupunginhallitus on 3.10.2006 päättänyt toimeenpanna valtuuston päätöksen kuitenkin siten, että Sipoo jättää hakemuksen välittömästi. Varsinainen liittyminen tapahtuisi sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan.

Lunastushakemuksen mukaan Sipoon kunnan kasvuprosentti on vaihdellut vuosina 1995–2005 välillä 0,3–3,4 %. Vuonna 2005 kasvu on ollut 1,5 %. Sipoon maapoliittisessa ohjelmassa ja yleiskaavan rakennemalleissa kunnan väestönkasvun tavoitteeksi on ilmoitettu keskimäärin enintään 2 % vuodessa. Kasvuprosenttia voitaneen pitää yleisen tarpeen osoittamiseksi riittämättömänä ottaen mm. huomioon, että Sipoon kunnalla on jäljempänä todetuin tavoin käytettävissään omistuksessaan olevaa rakennusmaata. Kasvua ei voida pitää myöskään Helsingin kuntajakoselvittäjälle 18.10.2006 antaman selvityksen mukaisesti riittävänä Sipoon yhdyskuntarakentamisen kehittämiseksi 40 000–50 000 asukkaalle vuoteen 2025 mennessä, minkä vaatimaa kasvua (15 %) voidaan pitää myös kunnan talouden kannalta ongelmallisena.

Lunastuksen perusteena MRL 99.1 §:n mukaan edellytettävää kunnan suunnitelmallista maankäyttöä ja sen osoittamaa yleistä tarvetta yhdyskuntarakentamiseen ei voida siten pitää edellä mainituin perustein oikeudellisesti selvänä ja riittävänä.

4.4 Yleisen tarpeen muu arviointi

Lunastushakemuksessa ei ole esitetty myöskään riittävää selvitystä
Sipoon kunnalla käytettävissä olevasta rakennusmaasta ja maan kysynnästä ja tarjonnasta kunnassa sekä siitä, voidaanko lunastamisen tarkoitus saavuttaa joillain muulla tavalla kuin Helsingin kaupungin alueiden lunastamisella.

Hakemuksesta ja sen liiteaineistoista ei ilmene, kuinka paljon Sipoon kunta omistaa kysymyksessä olevalla alueella ja muualla kunnassa rakennusmaata. Sipoon ympäristöministeriölle 14.7.2006 toimittaman Nikkilän alueita koskevan lunastuslupahakemuksen liitteenä on esitetty kartta, josta ilmenee Sipoon alueellaan omistamia kiinteistöjä. Osa näistä kiinteistöistä sijoittuu nyt lunastettavien alueiden läheisyydessä sijaitseville rakentamattomille asemakaava-alueille.

Sipoon kunnan maapoliittisessa ohjelmassa 17.10.2005 on todettu, että Sipoon kunnan omistuksessa on vuonna 2005 ollut 142 asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Sipoon valtuuston yleiskaavoitukseen liittyviä selvityksiä koskevassa päätöksessä 28.8.2006 (62 §) on lisäksi todettu, että Sipoossa on Sipoonkorven lisäksi mm. kolme laajaa ja yhtenäistä metsäaluetta.

Hakemuksessa ei ole esitetty kuitenkaan selvitystä siitä, käytetäänkö edellä mainittuja Sipoon omistuksessa olevia alueita kunnan yhdyskuntarakentamiseen, ja riittäisivätkö jo Sipoon omistamat kiinteistöt alueen oletetun väestönkasvun tarpeisiin.

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä alueella olevien muiden maanomistajien alueista ja niiden soveltuvuudesta lunastuksen tarkoitukseen. Hakemus on kohdistettu pelkästään Helsingin kaupunkiin ja sen omistuksessa olevaan alueeseen. Sipoon kunta on toimittanut 7.9.2006 ympäristöministeriölle myös Lounais-Sipoossa Landbon länsipuolella sijaitsevia Helsingin omistamia maita koskevan lunastuslupahakemuksen. Landbon itä- ja länsipuolella sijaitsevien Helsingin omistamien alueiden välissä on mm. yksityisten maanomistajien omistamia alueita. Landbon länsipuoliset alueet sijaitsevat erillisinä tiloina yksityisten maanomistajien, Vantaan kaupungin ja valtion omistamien metsäalueiden lomassa.

Myös Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 14.8.2006 ilmenee, että alueella on yksityisten maanomistajien maita. Sipoon maapoliittisen ohjelman 17.10.2005 mukaan yksityisten omistamia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja on vuonna 2005 ollut kunnassa 289.

Alueella ja Sipoon kunnassa on siten myös muiden maanomistajien kuin Helsingin omistamia maita, joita voitaisiin lunastaa yhdyskuntarakentamiseen. Maankäytön suunnittelussa ei voida noudattaa maanomistusrajoja, vaan alueita tulee tarkastella maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisina ja toteuttamiskelpoisina kokonaisuuksina. Lunastushakemuksen rajaaminen vain Helsingin omistamiin alueisiin ei sellaisenaan edistä hakemuksen perusteluna esitettyä Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Kysymyksessä olevat alueet voidaan lunastamisesta huolimatta kaavoittaa maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisesti, vaikka ne ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Asiassa ei ole edellä todetuin tavoin lunastuslain 7 §:n mukaisesti esitetty riittävää selvitystä, jolla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus ja lunastusoikeuden olemassaolo. Lunastamisen edellytyksenä MRL 99.1 §:ssä säädetyn yleisen tarpeen vaatimuksen ei voida katsoa täyttyvän.

4.5 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteen noudattaminen

Hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluvan perustuslain 6 §:stä ja hallintolain 6 §:stä ilmenevän tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaan maanomistajia tulee maankäytön suunnittelussa ja maankäyttöä koskevia päätöksiä tehtäessä kohdella tasapuolisesti, jollei erilaiseen kohteluun ole perusteita. Asiakirjoista ei edellä mainitun mukaisesti ilmene, miksi Sipoon kunta ei ole hakenut myös muiden maanomistajien kuin Helsingin kaupungin Sipoon alueella sijaitsevien kiinteistöjen lunastamista. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten toteudu asiassa.

Lunastamisessa ei voida katsoa myöskään noudatetun hallintolain 6 §:n säädettyä tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, minkä mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Asiassa ei ole osoitettu edellä todetun mukaisesti lunastamisen yleistä tarvetta, vaan hakemus on kohdennettu yksinomaan Helsingin omistuksessa olevaan alueeseen neuvottelematta ensin alueiden myynnistä Helsingin kanssa. Sipoo on päättänyt lunastushakemuksen mukaan hakea lunastuslupaa sen seurauksena, että Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle Sipoon kunnan alueiden liittämistä Helsingin kaupunkiin.

4.6 Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että lunastamisen oikeudellisten edellytysten ei voida katsoa edellä todetuin perustein täyttyvän. Lunastamisasiaa ei voida lisäksi ratkaista ennen kuin valtioneuvosto on antanut päätöksensä vireillä olevan Helsingin kaupungin kuntajaonmuutosta koskevan esityksen johdosta.

./. Kiinteistölautakunta (17.10.2006), kaupunkisuunnittelulautakunta (12.10.2006) ja yleisten töiden lautakunta (12.10.2006) ovat kaikki lausunnoissaan päätyneet siihen, että kaupungin tulisi ympäristöministeriölle annettavassa lausunnossa vastustaa Sipoon kunnan lunastuslupahakemusta. Lautakuntien lausunnot ovat esityslistan tämän asian liitteinä 4–6.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle Sipoon kunnan 7.9.2006 tekemästä Lounais-Sipoossa Itäsalmen ja Immersbyn kylissä sijaitsevia kiinteistöjä 753-433-6-267 (vesialue), 753-433-6-267, 753-433-6-21, 753-433-6-6, 753-433-2-84, 753-413-3-74 ja 753-413-3-96 koskevasta lunastuslupahakemuksesta hallintokeskuksen oikeuspalveluiden, kiinteistölautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan lausuntojen pohjalta valmistellun esityslistan tämän asian liitteen 1 mukaisen lausunnon.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Lausuntoluonnos ympäristöministeriölle
	Liite 2	Lausuntopyyntö ja lunastuslupahakemus (ilman liitteitä)
	Liite 3	Kartta lunastettavaksi haetusta alueesta
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto 17.10.2006
	Liite 5	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 12.10.2006
	Liite 6	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 12.10.2006

8

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE SIPOON KUNNAN LUNASTUSLUPAHAKEMUKSESTA, JOKA KOSKEE KIINTEISTÖJÄ LOUNAIS-SIPOOSSA GUMBÖLEN JA ITÄSALMEN KYLISSÄ

Khs 2006-2054

Ympäristöministeriö pyytää (19.9.2006) kaupungin lausuntoa Sipoon kunnan 7.9.2006 jättämästä lunastuslupahakemuksesta, joka koskee Helsingin kaupungin Sipoon kunnan Gumbölen ja Itäsalmen kylissä omistamia kiinteistöjä 753-407-1-33, 753-407-2-25, 753-433-1-107 ja 753-433-1-129. Lunastettavaksi haetun alueen pinta-ala on noin 186 hehtaaria. Kyseinen alue sisältyy alueeseen, jonka liittämistä Helsinkiin Kvsto on 21.6.2006 päättänyt esittää valtioneuvostolle kuntajakolain mukaisesti.

Lausunnon tulee olla ympäristöministeriössä viimeistään 21.11.2006.

./. Lausuntopyyntö ja lunastuslupahakemus (ilman liitteitä) ovat esityslistan tämän asian liitteenä 2. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Khn kokouksessa ja sitä ennen hallintokeskuksessa. Kartta lunastettavaksi haetusta alueesta on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Kaj toteaa, että lunastuslupahakemuksesta on pyydetty lausunnot hallintokeskuksen oikeuspalveluilta, kiinteistölautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta ja yleisten töiden lautakunnalta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (25.10.2006) antamassaan lausunnossa seuraavaa:

1. Lunastuslupahakemuksen perustelut

Lunastuslupahakemuksen mukaan hakemuksen kohteena olevien alueiden saaminen Sipoon kunnan omistukseen on välttämätöntä, jotta Helsingin seudun yhdyskuntarakennetta voitaisiin kehittää kestävän kehityksen mukaisesti raideliikennettä kehittäen.

Sipoon kuntaan ollaan laatimissa koko kunnan kattavaa yleiskaavaa. Sipoon kunnanvaltuusto on päättänyt 28.8.2006 hyväksyä yleiskaava 2025 luonnoksen pohjaksi maankäytön ja liikenteen rakennemallin, jonka perusratkaisuina on, että liikenne- ja maankäyttöratkaisujen mukainen väestökapasiteetti on 60 000 uutta asukasta, kunta varautuu 40 000 uuteen asukkaaseen koko Sipoossa vuoteen 2025 mennessä sekä Lounais- ja Etelä-Sipoon alue osoitetaan yhdyskuntarakentamisen alueeksi, joka tukeutuu tehokkaaseen joukko- ja raideliikenteeseen. Malli perustuu raideliikenteen kehittämiseen mm. Lounais- ja Etelä-Sipoossa, eli alueella, jossa lunastettavat alueet sijaitsevat.

Kunnan investointien rahoittaminen edellyttää, että asukasmäärät ovat riittävän suuret ja maa-alueet saadaan kunnan käyttöön enintään raakamaan hinnalla. Sipoon kunnan on taloudellisesti mahdollista kehittää yhdyskuntarakennettaan.

Sipoon kunnan kasvuprosentti on vaihdellut vuosina 1995–2005 välillä 0,3–3,4 %. Kunnalla on ollut vuosina 2005–2006 myynnissä asuintontteja Etelä-Sipoossa. Koska Sipoolla ei ole tarjota riittävästi tontteja asemakaava-alueilta, rakentamispaine on kohdistunut yksityisten maille haja-asutusalueelle. Sipoon kunta omistaa maata alueella lähinnä asemakaava-alueilla.

Hakemuksen mukaan Helsingin kaupungin kanssa on neuvoteltu Itäisen Jokipuiston alueiden maakaupoista, jolloin on keskusteltu myös Helsingin Lounais-Sipoossa omistamien alueiden ostamisesta. Koska Helsingin kaupunki on 21.6.2006 päättänyt esittää valtioneuvostolle Lounais-Sipoossa sijaitsevan alueen liittämistä Helsingin kaupunkiin, Sipoon on täytynyt kiirehtiä alueen kaavoitusta ja maanhankintaa.

Sipoon kunta on hakenut lunastusta valtuuston päätöksen 4.7.2006 mukaisesti MRL 99.1 §:n perusteella.

2. Alueen maankäytön suunnittelu

2.1 Kaavatilanne alueella

Alueella on voimassa kaksi eri yleiskaavaa: Etelä-Sipoon osayleiskaava (hyväksytty 29.11.1979) sekä Itäsalmen keskustan, Landbon, Korsnäsin, Karhusaaren ja Storörenin osayleiskaava (hyväksytty 9.6.1992). Viimeksi mainittuun kaavaan sisältyy vain noin 1 hehtaarin tila 1:107. Yleiskaavoissa lunastettavat alueet ovat pääosin maa- ja metsätalousaluetta (MM 2, MM ja MU) ja vähäiseltä osaltaan virkistysaluetta (VI). Kaavoilla ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia.

Lunastettavien kiinteistöjen alueella ei ole tällä hetkellä asemakaavaa. Lounais-Sipoon alueella on useita asemakaava-alueita.

Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Uudenmaan maakunta- ja seutukaavan 5.4.2002. Kaava sisältää aikaisemmin alueelle vahvistettuja seutukaavoja tarkistavia ja täydentäviä aluevarauksia. Osalla lunastuksen kohteena olevia alueita on voimassa rakennuslain aikana voimaantullut seutukaava ja osalla alueita MRL:n aikana vahvistettu maakuntakaava.

Maakunta- ja seutukaavassa lunastushakemuksen mukainen alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU) sekä retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Porvoon väylän eteläpuolella aluetta on varattu lähivirkistysalueeksi (VL).

2.2 Itä-Uudenmaan maakuntakaavaluonnos

Itä-Uudenmaan liitossa on tällä hetkellä valmisteilla ensimmäinen koko maakunnan aluetta koskeva maakuntakaava. Maakuntahallitus on hyväksynyt maakuntakaavaluonnoksen 28.2.2005.

Maakuntakaavaluonnoksessa lunastushakemuksen kohteena olevat alueet ovat voimassa olevan seutu- ja maakuntakaavan mukaisesti pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta sekä virkistysaluetta. Virkistysalueelle on lisäksi merkitty pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteystarve.

Kaavaluonnoksen selostuksen mukaan Östersundomissa ja Etelä-Sipoossa merkittävin muutos on Karhusaaren osoittaminen kokonaan taajamatoimintojen alueeksi. Söderkullan osalta osoitetaan taajamatoimintojen laajentumisalue keskustan koillispuoliselle Taasjärven alueelle. Yhdyskuntarakenteen laajenemisnuolella on osoitettu tulevaisuuden mahdollinen laajenemissuunta siitä edelleen koilliseen. Moottoritien eteläpuolisen Eriksnäsin alueen kohdalla aluevarausta on laajennettu puolestaan moottoritien suuntaiseksi koilliseen päin.

2.3 Sipoon kunnan maapoliittinen ohjelma

Sipoon kunnan 17.10.2005 päivätyn maapoliittisen ohjelman mukaan kunnan väestönkasvun tavoitteena on enintään keskimäärin 2 % vuodessa. Pääosa väestönkasvusta tulee sijoittumaan Nikkilän ja Söderkullan alueille. Maapoliittisella ohjelmalla vaikutetaan siihen, että kasvu kohdistuu pääosin asemakaavoitetulle alueelle.

Ohjelmassa on lisäksi todettu, että vuonna 2005 Sipoon kunnan omistamia asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja on ollut 142. Yksityisten omistamia asemakaavan mukaisia rakentamattomia rakennuspaikkoja on vuonna 2005 ollut 289. Kunta on luovuttanut vuosien 1998–2004 välisenä aikana rakennuspaikkoja yhteensä 139.

3. Lunastamisen oikeudellisista edellytyksistä

3.1 Rakennuspoliittinen lunastus (MRL 99.1 §)

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 99.1 §:n mukaan ympäristöministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Lunastaminen on mahdollista myös kaavoittamattomilla alueilla ja alueilla, joilla kaavan laatiminen ei ole vireillä (hallituksen esitys HE 101/1998). Alue voidaan siten lunastaa jo ennen kaavoituksesta aiheutuvaa maan arvonnousua. Tällöin on kuitenkin korostettava luvan hakijan selvitysvelvollisuutta luvan myöntämisperusteista muilla kuin alueen kaavoitukseen liittyvillä perusteilla (Hallberg, Haapanala ym: Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki 2000).

Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetusta laista (lunastuslaki) ilmeneviä pakkolunastusoikeuden yleisiä oppeja voidaan lisäksi soveltaa MRL:n säännöksiä täydentävinä. Lunastuslain 4.1 §:n mukaan lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla.

MRL:n mukaiseen lunastukseen sovelletaan lunastusmenettelyn osalta lunastuslain säännöksiä. Lunastuslupaa haettaessa on lunastuslain 7 §:n mukaan esitettävä selvitys, jonka nojalla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus tai todeta lunastusoikeuden olemassaolo. Hakemukseen on liitettävä asianmukaiset kartat ja piirustukset, selvitys asianomaisista omistajista ja haltijoista ja tarvittaessa tiedot alueen kaavoitustilanteesta.

Yleisen tarpeen olemassa olo voidaan osoittaa muun muassa mahdollisella vireillä olevaan kaavoitukseen liittyvällä selvityksellä ja, jos kaavoitus ei ole vireillä, selvityksellä kunnan rakennus- ja raakamaatilanteesta sekä maan kysynnästä ja tarjonnasta eri käyttötarkoituksiin (HE 101/1998).

Selvityksin tulee voida näyttää, ettei kunnassa ole riittävästi ja kohtuullisilla ehdoilla käytettävissä rakennusmaata tai että lunastusta on muutoin pidettävä tarpeellisena yleisen asuntotuotannon tai kunnan suunnitelmanmukaisen rakentamisen edistämistä varten (Ari Ekroos ym: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2005).

Lunastamisen tarpeellisuuden osoittamiseksi tulee esittää myös selvitystä käydyistä kauppaneuvotteluista ja lunastajan yrityksestä toteuttaa alueen hankinta vapaaehtoisesti. (Kari Kuusiniemi, Hannu Peltomaa ym: Lunastuslainsäädäntö ja korvausjärjestelmä 2000).

MRL:ssa ei ole aikaisemman lain rakennuspoliittisen lunastuksen säännökseen sisältynyttä ns. maan varastointikieltoa, jonka mukaan säännöksen perusteella lunastetusta maasta yksityiseen rakennustoimintaan varten muodostetut tontit on luovutettava kohtuullisessa ajassa asemakaavassa määrättyyn tarkoitukseen. Lain esitöiden mukaan vastaavan velvoitteen on kuitenkin katsottava aiheutuvan jo lunastusluvan myöntämisen edellytyksistä (HE 101/198). Tämän perusteella voitaneen vaatia, että maata ei tulisi lunastaa varastoon kohtuuttoman pitkäksi ajaksi.

Oikeudellisten edellytysten lisäksi lupaviranomainen harkitsee, onko lunastus kyseisessä tapauksessa tarkoituksenmukaista (KHO 1998:32). Yleisen tarpeen käsite jättää viranomaiselle varsin laajan
tosiasiallisen harkintavallan.

3.2 Yleiskaavan sekä seutu- ja maakuntakaavan huomioonottaminen

Yleiskaavan tarkoituksena on MRL 35.1 §:n mukaan kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. MRL 35.2 §:n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun, rakentamisen ja maankäytön perustaksi.

Yleiskaavan oikeusvaikutuksista on säädetty lain 42 §:ssä, jonka mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 211 §:n mukaan rakennuslain nojalla voimaantullut vahvistettu yleiskaava on voimassa MRL:n mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana ja vahvistamaton yleiskaava oikeusvaikutuksettomana yleiskaavana.

Rakennuslain 2 §:n mukaan seutukaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueen käyttämisestä kahdessa tai useammassa kunnassa. Maakuntakaavassa esitetään MRL 25 §:n mukaisesti alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

MRL 210.1 §:n mukaan rakennuslain nojalla voimaantullut seutukaava on voimassa rakennuslain (RL) mukaisin seutukaavan oikeusvaikutuksin. RL (626/1969) 26 §:n mukaan seutukaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä myös muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta seutukaavan toteutumista.

MRL:n nojalla vahvistetun maakuntakaavan oikeusvaikutukset vastaavat seutukaavan oikeusvaikutuksia. Maakuntakaava on MRL 32.1 §:n mukaan ohjeena laadittaessa yleiskaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Säännös tarkoittaa MRL:n nojalla tapahtuvaa päätöksentekoa.

MRL 31.2 §:n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisvaikutus tarkoittaa kaavan huomioon ottamista esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä (Ympäristöministeriön opas 7: maakuntakaavan oikeusvaikutukset 2002).

MRL 210.2 §:n mukaan kunta voi vain ympäristöministeriön suostumuksella ja maakunnan liittoa kuultuaan erityisestä syystä hyväksyä yleiskaavan seutukaavasta poiketen, jos yleiskaavan laatimisen yhteydessä seutukaavassa osoitettu maankäyttöratkaisu todetaan vanhentuneeksi. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että yleiskaava sopeutuu seutukaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä MRL 28 §:ssä säädetään.

MRL 28 §:ssä on mm. todettu, että maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että mikäli alueilla on tekeillä yleiskaava, jossa MRL 99.1 §:n perusteella lunastettava alue jätettäisiin edelleen aikaisempaan käyttöönsä ja toiseen tarkoitukseen kuin yhdyskuntarakentamiseen, esim. maa- ja metsätalousalueeksi, lunastamisen oikeudellinen perusta horjuu (Kari Kuusiniemi ym. 2000). Tätä voitaneen soveltaa myös tilanteeseen, jossa on voimassa ja myös valmisteilla yleiskaavoitusta ohjaava maakuntakaava.

3.3 Maakunta-, seutu- ja yleiskaavaan perustuva lunastus (MRL 99.2 ja 99.3 §)

Ympäristöministeriö voi MRL 99.2 §:n mukaan antaa kaavan toteuttavalle viranomaiselle oikeuden lunastaa maakuntakaavaan otetun alueen, jos se on tarpeellista maakuntakaavan toteuttamiseksi tai valtion, seudun, kuntayhtymän tai kunnan väestön yhteisiä tarpeita varten. Seutukaavan osalta on rakennuslaissa pääosin vastaavansisältöinen säännös. Lunastusluvan antaa kuitenkin valtioneuvosto.

Ministeriö voi MRL 99.3 §:n nojalla myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on oikeusvaikutuksellisessa tai oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa osoitettu mm. asuntorakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen.

4. Johtopäätös

4.1 Helsingin kaupungin esitys kuntajaon muuttamisesta

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle Sipoon kunnan Lounais-Sipoossa sijaitsevien alueiden liittämistä Helsingin kaupunkiin kuntajakolain mukaisesti. Lunastuslupahakemuksen kohteena olevat alueet kuuluvat liitettäväksi esitettyyn alueeseen. Sipoon kunta on toimittanut alueita koskevan lunastushakemuksen ympäristöministeriölle 7.9.2006, eli Helsingin liitosesityksen tekemisen jälkeen.

Kysymyksessä olevien alueiden lunastamislupa-asiaa ei voida muun muassa hallintolain 31 §:n asian selvittämistä koskevien säännösten mukaan ratkaista ennen kuin valtioneuvosto on antanut päätöksensä vireillä olevan Helsingin kaupungin liitosesityksen johdosta. Ratkaisun antaminen lunastusasiassa riippuu olennaisesti sen seikan selvittämisestä ja ratkaisemisesta, minkä kunnan alueelle ja maankäytön piiriin lunastushakemuksen kohteena olevat alueet kuuluvat.

Myös asian vireilläolo- eli ns. dispendens-vaikutuksen mukaan saman asian tai asian ratkaisemisen olennaisena edellytyksenä olevan seikan vireilläolo asiassa, jossa voidaan antaa sitova ja täytäntöönpanokelpoinen päätös, voidaan katsoa estävän ratkaisun antamisen samassa asiassa toisessa viranomaisessa.

Mikäli valtioneuvosto päättää kysymyksessä olevien alueiden liittämisestä Helsingin kaupunkiin, ympäristöministeriö ei voi lain mukaan myöntää Sipoon kunnalle alueita koskevaa lunastuslupaa. Lunastuslupahakemus on hylättävä, koska Sipoon kunnalla ei ole MRL 99.1 §:n nojalla toimivaltaa lunastaa alueita, jotka kuuluvat Helsingin kaupungin alueelle. Helsingin kaupungin liitosesitys on saatettu vireille lunastuslupahakemusta aikaisemmin.

Kysymyksessä olevien alueiden yhdyskuntarakenteen kehittäminen voidaan katsoa toteutuvan paremmin, jos alueet liitetään osana suurempaa kokonaisuutta Helsingin kaupunkiin. Helsingin kaupungilla on Helsingin 18.10.2006 kuntajakoselvittäjälle antaman selvityksen mukaan Sipoon kuntaa huomattavasti paremmat taloudelliset, organisatoriset ja muut resurssit ja valmiudet alueiden kaavoittamiseen sekä
infrasruktuurin, palveluiden ja liikenteen järjestämiseen.

4.2 Alueen hankinta ensisijaisesti vapaaehtoisin keinon

Sipoon kunta ei ole osoittanut kunnan yritystä toteuttaa alueen hankintaa lunastamisen sijasta vapaaehtoisella kaupalla. Asiassa tulisi esittää selvitystä mm. käydyistä kauppaneuvotteluista. Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin kiinteistöviraston välisiä neuvotteluja koskevien muistioiden mukaan Sipoon kanssa ei ole neuvoteltu alueiden myynnistä Sipoolle. Itäisen Jokipuiston alueiden myyntineuvottelujen yhteydessä on keskusteltu mm. maankäytön suunnittelusta Sipoonkorvessa ja lunastuskohteeseen kuulumattomilla Talosaaren (Husön) ja Ribbingön alueilla.

4.3 Kunnan maankäyttö

Lunastushakemuksessa ei ole esitetty lunastuksen yleisen tarpeen osoittamiseksi riittävää selvitystä lunastushakemuksen kohteena olevia alueita koskevasta kunnan suunnitelmallisesta maankäytöstä ja rakentamisesta. Asiassa tulisi alueiden suunnitelmallisen kehittämisen osoittamiseksi esittää muun muassa yleiskaavatasoista suunnittelua vastaavat ajan tasalla olevat suunnitelmat. Asiassa esitettyä uuden yleiskaavan kehityskuvan pohjana olevaa rakennemallia ei voida pitää riittävänä selvityksenä.

Maankäytön suunnittelun riittämättömyyttä osoittaa muun muassa alueen epäselvä kaavallinen tilanne. Lunastuksen perusteena esitetty alueen maankäyttö poikkeaa täysin alueella voimassa olevista yleiskaavoista. Lunastuksen kohteena olevat alueet sisältyvät lähes kokonaisuudessaan vuonna 1979 hyväksyttyyn Etelä-Sipoon yleiskaavaan, jolla ei ole varsinaisia MRL 42 §:ssä säädettyjä oikeusvaikutuksia. Kaavassa alueet on merkitty pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja osin virkistysalueeksi. Vähäinen osa alueesta (tilan Stobbängen 1:107 noin hehtaarin osa) ulottuu oikeusvaikutuksettoman vuonna 1992 hvväksytyn Itäsalmen keskustan, Landbon, Korsnäsin, Karhusaaren ja Storörenin osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi varatulle alueelle.

MRL 35.2 §:n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet maankäytön suunnittelun perustaksi. Sipoon kunta ei ole ennen Helsingin kaupungin tekemää kuntajaon muuttamisesitystä hyväksymissään yleiskaavoissa eikä muissa suunnitelmissaan pyrkinyt tehostamaan kysymyksessä olevan Lounais-Sipoon alueen maankäyttöä, vaan kunta on johdonmukaisesti varannut alueita pääosin maa- ja metsätalousalueeksi sekä virkistykseen ja retkeilyyn. Tämä ei osoita MRL 99.1 §:n lunastamisen perusteena edellyttämää maankäytön suunnitelmallista kehittämistä.

Sipoossa on tehty uusia maankäytöllisiä selvityksiä, mutta niistä ei ole tehty maankäyttöä ohjaavia päätöksiä. Kuntaan ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa, minkä valmistelu ei ole edennyt vielä kaavaluonnosvaiheeseen. Sipoon valtuuston 28.8.2006 (63 §) päättämän yleiskaavan rakennemallin mukaan Lounais- ja Etelä-Sipoon aikataulutus ja toteuttaminen tullaan vielä sovittamaan Helsingin seudulla tarvittavaan liikennejärjestelmien ja maankäytön kokonaistarkasteluun, jossa selvitetään suunnitteilla olevien ja keskenään kilpailevien liikenne- ja raidehankkeiden priorisointi ja rahoitus.

Yleiskaavan rakennemalleissa 14.8.2006 on todettu, että Sipoon kunnan käytettävissä olevien resurssien niukkuus huomioon ottaen ei ole tarkoituksenmukaista tehdä yleiskaavoituksessa tarpeettoman yksityiskohtaisia selvityksiä. Lisäksi Sipoon valtuuston päätöksen 28.8.2006 (65 §) mukaan kysymyksessä oleva Landbon länsipuolinen alue on liikenneratkaisujen kannalta hankala. Kaavoittaminen edellyttää tarkempien selvitysten tekemistä liikenneratkaisuista.

Riittämätöntä ja ristiriitaista suunnitelmallisuutta osoittaa myös se, että Sipoon kunnassa 17.10.2005 hyväksytyn maapoliittisen ohjelman ja yleiskaavan rakennemalleissa 14.8.2006 esitettyjen Sipoon valtuuston 2020-tavoitesuunnitelman mukaisten maankäytön keskeisten tavoitteiden mukaan pääosa kunnan väestönkasvusta on katsottu sijoittuvan Nikkilän ja Söderkullan alueelle. Lunastettavat alueet eivät kuitenkaan sijaitse mainituilla alueilla.

Lunastushakemuksessa esitetty maankäyttö poikkeaa täysin myös voimassa olevan 5.4.2002 vahvistetun Itä-Uudenmaan maakunta- ja seutukaavan yhdistelmästä. Osalla lunastuksen kohteena olevia alueita on voimassa rakennuslain aikana voimaantullut seutukaava ja osalla alueita MRL:n aikana vahvistettu maakuntakaava. Kaavassa kysymyksessä olevat alueet on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, ja retkeilyalueeksi. Porvoon väylän eteläpuolella on lähivirkistysaluevaraus.

Itä-Uudenmaan alueelle ollaan laatimassa uutta maakuntakaavaa. Maakuntahallituksen 28.2.2005 hyväksymässä maakuntakaavaluonnoksessa lunastushakemuksen kohteena olevat alueet ovat voimassa olevan maakunta- ja seutukaavan mukaisesti pääosin maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta, sekä virkistysaluetta. Virkistysalueelle on merkitty pohjois-eteläsuuntainen virkistysyhteystarve.

Maakuntakaavaluonnoksen selostuksen mukaan uusia aluevarauksia taajamatoiminnoille on Östersundomissa ja Etelä-Sipoossa tehty lähinnä mm. lunastettavan alueen eteläpuolelle Karhusaareen. Söderkullan osalta taajamatoimintojen laajentumisalue on osoitettu keskustan koillispuoliselle Taasjärven alueelle. Yhdyskuntarakenteen laajenemisnuolella on osoitettu tulevaisuuden mahdollinen laajenemissuunta siitä edelleen koilliseen. Lunastettavat alueet sijaitsevat kuitenkin Söderkullasta lounaaseen.

Lunastamisella ei saa RL 26 § ja MRL 31 §:n mukaisesti vaikeuttaa voimassa olevan seutu- ja maakuntakaavan toteutumista. Sipoon kuntaan valmisteilla olevan yleiskaavan laadinnassa tulee RL 26 § ja MRL 32.1 §:n edellyttämällä tavalla ottaa voimassa oleva seutu- ja maakuntakaava ohjeena huomioon. Sipoon uuden yleiskaavan hyväksyminen edellyttää sitä ohjaavan maakuntakaavan muuttamista ja lainvoimaiseksi tuloa tai MRL 210.2 §:n mukaista ympäristöministeriön suostumuksella tehtävää poikkeamista voimassa olevasta seutukaavasta.

Yleis- ja maakuntakaavan sisältöön ja voimaantuloon voivat myös vaikuttaa kaavoihin liittyvät osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja valitusprosessit.

Sipoon kunnanvaltuusto on lisäksi 18.9.2006 päättänyt hakea valtioneuvostolta kunnan liittymistä Uudenmaanliittoon siten, että liittyminen tapahtuu sen jälkeen, kun Sipoon yleiskaava on vahvistettu. Sipoon kaupunginhallitus on 3.10.2006 päättänyt toimeenpanna valtuuston päätöksen kuitenkin siten, että Sipoo jättää hakemuksen välittömästi. Varsinainen liittyminen tapahtuisi sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt yleiskaavan.

Lunastushakemuksen mukaan Sipoon kunnan kasvuprosentti on vaihdellut vuosina 1995-2005 välillä 0,3-3,4 %. Vuonna 2005 kasvu on ollut 1,5 %. Sipoon maapoliittisessa ohjelmassa ja yleiskaavan rakennemalleissa kunnan väestönkasvun tavoitteeksi on ilmoitettu keskimäärin enintään 2 % vuodessa. Kasvuprosenttia voitaneen pitää yleisen tarpeen osoittamiseksi riittämättömänä ottaen mm. huomioon, että Sipoon kunnalla on jäljempänä todetuin tavoin käytettävissään omistuksessaan olevaa rakennusmaata. Kasvua ei voida pitää myöskään Helsingin
kuntajakoselvittäjälle 18.10.2006 antaman selvityksen mukaisesti riittävänä Sipoon yhdyskuntarakentamisen kehittämiseksi 40 000- 50 000 asukkaalle vuoteen 2025 mennessä, minkä vaatimaa kasvua (15 %) voidaan pitää myös kunnan talouden kannalta ongelmallisena.

Lunastuksen perusteena MRL 99.1 §:n mukaan edellytettävää kunnan suunnitelmallista maankäyttöä ja sen osoittamaa yleistä tarvetta yhdyskuntarakentamiseen ei voida siten pitää edellä mainituin perustein
oikeudellisesti selvänä ja riittävänä.

4.4 Yleisen tarpeen muu arviointi

Lunastushakemuksessa ei ole esitetty myöskään riittävää selvitystä
Sipoon kunnalla käytettävissä olevasta rakennusmaasta ja maan kysynnästä ja tarjonnasta kunnassa sekä siitä, voidaanko lunastamisen tarkoitus saavuttaa joillain muulla tavalla kuin Helsingin kaupungin alueiden lunastamisella.

Hakemuksesta ja sen liiteaineistoista ei ilmene, kuinka paljon Sipoon kunta omistaa kysymyksessä olevalla alueella ja muualla kunnassa rakennusmaata. Sipoon ympäristöministeriölle 14.7.2006 toimittaman Nikkilän alueita koskevan lunastuslupahakemuksen liitteenä on esitetty kartta, josta ilmenee Sipoon alueellaan omistamia kiinteistöjä. Osa näistä kiinteistöistä sijoittuu mm. Landbon suunnassa ja Karhusaaressa sijaitseville rakentamattomille asemakaava-alueille.

Sipoon kunnan maapoliittisessa ohjelmassa 17.10.2005 on todettu, että Sipoon kunnan omistuksessa on vuonna 2005 ollut 142 asemakaavan mukaista rakentamatonta rakennuspaikkaa. Sipoon valtuuston yleiskaavoitukseen liittyviä selvityksiä koskevassa päätöksessä 28.8.2006 (62 §) on lisäksi todettu, että Sipoossa on Sipoonkorven lisäksi mm. kolme laajaa ja yhtenäistä metsäaluetta.

Hakemuksessa ei ole esitetty kuitenkaan selvitystä siitä, käytetäänkö edellä mainittuja Sipoon omistuksessa olevia alueita kunnan yhdyskuntarakentamiseen, ja riittäisivätkö jo Sipoon omistamat kiinteistöt alueen oletetun väestönkasvun tarpeisiin.

Hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä alueella olevien muiden maanomistajien alueista ja niiden soveltuvuudesta lunastuksen tarkoitukseen. Hakemus on kohdistettu pelkästään Helsingin kaupunkiin ja sen omistuksessa oleviin alueisiin. Hakemuksen kohteena olevat alueet ovat osa Sipoonkorven laajaa metsäaluetta ja ne sijaitsevat erillisinä
tiloina yksityisten maanomistajien, Vantaan kaupungin ja valtion omistamien metsäalueiden lomassa. Sipoon kunta on toimittanut 7.9.2006 ympäristöministeriölle myös Lounais-Sipoossa Landbon itäpuolella sijaitsevia Helsingin omistamia maita koskevan lunastuslupahakemuksen. Landbon itä- ja länsipuolella sijaitsevien alueiden välissä on mm. yksityisten maanomistajien omistamia alueita.

Myös Sipoon kunnan tekniikka- ja ympäristölautakunnan pöytäkirjasta 14.8.2006 ilmenee, että alueella on yksityisten maanomistajien maita. Sipoon maapoliittisen ohjelman 17.10.2005 mukaan yksityisten omistamia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja on vuonna 2005 ollut kunnassa 289.

Alueella ja Sipoon kunnassa on siten myös muiden maanomistajien kuin Helsingin omistamia maita, joita voitaisiin lunastaa yhdyskuntarakentamiseen. Maankäytön suunnittelussa ei voida noudattaa maanomistusrajoja, vaan alueita tulee tarkastella maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisina ja toteuttamiskelpoisina kokonaisuuksina. Lunastushakemuksen rajaaminen vain Helsingin omistamiin alueisiin ei sellaisenaan edistä hakemuksen perusteluna esitettyä Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämistä.

Kysymyksessä olevat alueet voidaan lunastamisesta huolimatta kaavoittaa maankäytön suunnittelun kannalta tarkoituksenmukaisesti, vaikka ne ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Asiassa ei ole edellä todetuin tavoin lunastuslain 7 §:n mukaisesti esitetty riittävää selvitystä, jolla voidaan arvostella lunastuksen tarpeellisuus ja lunastusoikeuden olemassaolo. Lunastamisen edellytyksenä MRL 99.1 §:ssä säädetyn yleisen tarpeen vaatimuksen ei voida katsoa täyttyvän.

4.5 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteen noudattaminen

Hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluvan perustuslain 6 §:stä ja hallintolain 6 §:stä ilmenevän tasapuolisen kohtelun vaatimuksen mukaan maanomistajia tulee maankäytön suunnittelussa ja maankäyttöä koskevia päätöksiä tehtäessä kohdella tasapuolisesti, jollei erilaiseen kohteluun ole perusteita. Asiakirjoista ei edellä mainitun mukaisesti ilmene, miksi Sipoon kunta ei ole hakenut myös muiden maanomistajien kuin Helsingin kaupungin Sipoon alueella sijaitsevien kiinteistöjen lunastamista. Maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei siten toteudu asiassa.

Lunastamisessa ei voida katsoa myöskään noudatetun hallintolain 6 §:n säädettyä tarkoitussidonnaisuuden periaatetta, minkä mukaan viranomaisen on käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Asiassa ei ole osoitettu edellä todetun mukaisesti lunastuksen yleistä tarvetta, vaan hakemus on kohdennettu yksinomaan Helsingin omistuksessa olevaan alueeseen neuvottelematta ensin alueiden myynnistä Helsingin kanssa. Sipoo on päättänyt lunastushakemuksen mukaan hakea lunastuslupaa sen seurauksena, että Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt 21.6.2006 esittää valtioneuvostolle Sipoon kunnan alueiden liittämistä Helsingin kaupunkiin.

4.6 Yhteenveto Oikeuspalvelut toteaa, että lunastamisen oikeudellisten edellytysten ei voida katsoa edellä todetuin perustein täyttyvän. Lunastamisasiaa ei voida lisäksi ratkaista ennen kuin valtioneuvosto on antanut päätöksensä vireillä olevan Helsingin kaupungin kuntajaonmuutosta koskevan esityksen johdosta.

./. Kiinteistölautakunta (17.10.2006), kaupunkisuunnittelulautakunta (12.10.2006) ja yleisten töiden lautakunta (12.10.2006) ovat kaikki lausunnoissaan päätyneet siihen, että kaupungin tulisi ympäristöministeriölle annettavassa lausunnossa vastustaa Sipoon kunnan lunastuslupahakemusta. Lautakuntien lausunnot ovat esityslistan liitteinä 4-6.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle Sipoon kunnan 7.9.2006 tekemästä Lounais-Sipoossa Gumbölen ja Itäsalmen kylissä sijaitsevia kiinteistöjä 753-407-1-33, 753-407-2-25, 753-433-1-107 ja 753-433-1-129 koskevasta lunastuslupahakemuksesta hallintokeskuksen oikeuspalveluiden, kiinteistölautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan lausuntojen pohjalta valmistellun, esityslistan tämän asian liitteen 1 mukaisen lausunnon.

Kirje ympäristöministeriölle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Lausuntoluonnos ympäristöministeriölle
	Liite 2	Lausuntopyyntö ja lunastuslupahakemus
	Liite 3	Kartta lunastettavaksi haetusta alueesta
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto 17.10.2006
	Liite 5	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 12.10.2006
	Liite 6	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 12.10.2006

9

ASUNTO OY MUNKKINIEMEN HELMEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2006-2183

Kaj toteaa, että Khs päätti 23.10.2006 (1304 §) puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Munkkiniemen Helmelle 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30032 tontille nro 4 (osoite Ritokalliontie 4) rivi- ja pienkerrostalon (4 167 k-m²) ja pysäköintikellarin rakentamiseksi.

Poikkeamista haetaan asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan alue on asuntokerrostalojen korttelialuetta vanhusten asuntoja varten (AKS). Lisäksi haetaan poikkeusta rakennusten suurimmasta sallitusta kerrosluvusta (II). Hakemuksen mukaiset uudet asunnot on suunniteltu kaikenikäiselle väestölle ja kerrosluku on osassa rakennusta kolme kerrosta. Rakennusoikeus on 4 167 k-m².

Asemakaavassa osoitetuttu tiettyyn käyttötarkoitukseen määritelty rakennusoikeus käytetään kokonaisuudessaan toiseen käyttötarkoitukseen. Hankkeessa ei Uudenmaan ympäristökeskuksen (1.11.2006) mukaan ole maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesta vähäistä suuremmasta poikkeamisesta asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Hakemuksen käsittely kuuluu siten kaupungin toimivaltaan.

Alueella on voimassa 7.9.1972 vahvistettu asemakaava nro 6838. Tonttitehokkuus on e = 0,5.

Alueelle on vuonna 1975 rakennettu vanhuksille tarkoitettuja yksikerroksisia rivitaloasuntoja huoltorakennuksineen 1 779 k-m². Rakennukset ovat huonokuntoisia ja vaatisivat peruskorjausta. Hakijan tarkoituksena on purkaa nykyiset huonokuntoiset yksikerroksiset vanhusten asumiseen tarkoitetut rivitalot ja rakentaa tilalle kaksi- ja kolmikerroksisia rivi- ja pienkerrostaloasuntoja.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 5.6.2006 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 5.6.2006 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos
	Liite 2	Ympäristökartta (Munkkiniemen tontti 30032/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Munkkiniemen tontti 30032/4)

1

KULTTUURIASIAINKESKUKSEN UUSIEN OSASTOJEN PÄÄLLIKÖIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA YHDEN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2006-2325

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa (18.10.2006), että Kvsto hyväksyi 11.10.2006 kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön muutokset (asia 9). Muutokset tulevat voimaan 1.1.2007 lukien. Kvsto päätti, että tätä ennen voidaan ryhtyä muutosten täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Hyväksytyn johtosäännön mukaan kulttuuriasiainkeskuksessa on seuraavat osastot:

- kulttuuripolitiikka (vastaa virastolle kuuluvista kulttuuripoliittisista tehtävistä)

- kulttuuripalvelut (vastaa virastolle kuuluvien kulttuuripalvelujen järjestämisestä)

- yhteispalvelut (vastaa viraston keskitetyistä hallinto- ja tukipalveluista).

Viraston päällikkönä on kulttuurijohtaja. Kulttuuripolitiikan ja kulttuuripalvelujen osastojen päällikkönä on osastopäällikkö ja yhteispalvelujen osaston päällikkönä yhteispalvelupäällikkö.

Johtosäännön toteuttaminen edellyttää edellä mainittujen kolmen uuden osaston päällikön virkojen perustamista. Samalla on tarkoitus lakkauttaa nykyinen kulttuuritoimen apulaisjohtajan virka.

Lautakunta esittää Khlle osastopäällikön virkojen (kaksi osastopäällikköä ja yhteispalvelupäällikkö) perustamista kulttuuriasiainkeskukseen siten, että palkkaus määritellään yhteistyössä henkilöstökeskuksen kanssa.

Lisäksi lautakunta esittää, että kulttuuritoimen apulaisjohtajan virka lakkautetaan ja että sen nykyinen haltija, filosofian maisteri Marianna Kajantie siirretään suoraan kulttuuripolitiikka-osaston osastopäällikön virkaan.

Lopuksi lautakunta esittää, että kaksi muuta virkaa julistetaan haettaviksi ao. palkka- ja muin ehdoin.

Sj toteaa, että johtosääntömuutokset perustuvat Kj:n asettaman työryhmän ehdotuksiin. Ryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotus kulttuuriasiainkeskuksen organisaation ajanmukaistamiseksi.

Asiassa olisi meneteltävä lautakunnan ehdottaman mukaisesti. Kaksi virkaa olisi julistettava haettaviksi ja nykyinen kulttuuritoimen apulaisjohtaja Marianna Kajantie olisi perusteltua siirtää kulttuuripolitiikka-osaston osastopäällikön virkaan. Palkkojen suuruudesta on neuvoteltu henkilöstökeskuksen kanssa.

Johtosäännön mukaan osaston päällikön ottaa Khs lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Marianna Kajantie on toiminut erittäin pitkään kulttuuriasiainkeskuksen johtotehtävissä, mm. va. kulttuurijohtajana, kulttuuritoimen apulaisjohtajana sekä Aleksanterin teatterin ja Annantalon taidekeskuksen johtajana. Hän on ollut kulttuuriasiainkeskuksen palveluksessa em. tehtävissä vuodesta 1983 lukien. Hallintosäännön mukaan henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, johon viranhaltija on tarkoituksenmukaista ottaa hänen virkasuhdettaan koskevien uudelleenjärjestelyjen vuoksi.

Yhteenveto Kajantien ansioista on nähtävissä Khn kokouksessa.

Nykyinen kulttuuritoimen apulaisjohtajan virka lakkautetaan.

SJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa kulttuuriasiainkeskukseen sijoitettaviksi 1.1.2007 lukien

osastopäällikön viran (kulttuuripolitiikka) 4 500 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin,

osastopäällikön viran (kulttuuripalvelut) 4 300 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin ja

yhteispalvelupäällikön viran (yhteispalvelut) 4 100 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee ilman julkista hakumenettelyä ottaa filosofian maisteri Marianna Kajantien kulttuuriasiainkeskuksen kulttuuripolitiikka-osaston osastopäällikön virkaan 1.1.2007 lukien virkaan kuuluvin palkkaeduin toistaiseksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa kulttuuriasiainkeskusta julistamaan kulttuuripalvelut-osaston osastopäällikön viran ja yhteispalvelupäällikön viran haettaviksi virkoihin kuuluvin pätevyysvaatimuksin sekä palkkaeduin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee lakkauttaa kulttuuriasiainkeskuksen kulttuuritoimen apulaisjohtajan viran 1.1.2007 lukien.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, kulttuuriasiainkeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Marianna Kajantielle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

2

HELSINKI-VIIKON SÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA

Khs 2006-2386

Helsinki-viikon säätiö pyytää (3.11.2006) Khta valitsemaan säätiölle hallituksen kalenterivuosiksi 2007 – 2008. Säätiön sääntöjen 5 §:n mukaan hallitukseen kuuluu seitsemän Khn valitsemaa varsinaista jäsentä. Khs valitsee myös hallituksen puheenjohtajan.

Sj toteaa, että Khn valitsemana hallituksen puheenjohtajana on kuluvalla kaudella kauppatieteiden maisteri Kirsi Piha sekä jäseninä tuottaja Kimmo Helistö, valtiotieteen maisteri Leena Krohn, johtaja Pekka Saarela, taiteilija-yrittäjä Aira Suvio-Samulin, valtiotieteen maisteri Tero Tuomisto ja asiamies Ulla Vuolanne.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Helsinki-viikon säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2007 – 2008 seuraavat henkilöt:

puheenjohtajaksi

-

ja jäseniksi

-

-

-

-

-

-.

Pöytäkirjanote mainituille henkilöille ja säätiölle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

3

OSUUSKUNTA VANHAKALLION YLIMÄÄRÄINEN OSUUSKUNNAN KOKOUS

Khs 2006-2361

Osuuskunta Vanhakallio ilmoittaa (31.1.2006), että sen ylimääräinen osuuskunnan kokous pidetään 15.11.2006 klo 9.00 Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa.

Osuuskunta Vanhakallion osuuskuntakokous päätti10.2.2005 asettaa osuuskunnan selvitystilaan. Varsinaista osuuskunnan kokousta ei ole pidetty vuosina 2005 ja 2006. Tämän vuoksi osuuskunnan ylimääräisessä kokouksessa käsitellään varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle kuuluvat asiat lukuun ottamatta toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Kokouksessa käsitellään siten vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätökset. Kokouksessa päätetään uusien tilintarkastajien valitsemisesta vuosille 2004, 2005 ja 2006 nykyisten tilintarkastajien kieltäydyttyä tarkastustehtävästä. Lisäksi kokouksessa päätetään nykyisen selvitysmiehen erottamisesta ja uuden selvitysmiehen valitsemisesta.

Sj toteaa, että Osuuskunta Vanhakallion sääntöjen mukaan kaupungilla on osuuskunnankokouksessa kymmenen ääntä, ja muilla jäsenillä yhteensä viisi ääntä, joten kaupungilla on määräysvalta osuuskunnassa. Koska osuuskunta on asetettu selvitystilaan, on selvitysmies syrjäyttänyt osuuskunnan hallituksen.

Osuuskunnan selvitysmiehenä on toiminut johtava kaupunginasiamies Heikki Julmala hallintokeskuksen oikeuspalveluista. Hän on kuitenkin estynyt suorittamasta selvitysmiehen tehtävää. Sj pitää kaupungin kannalta tarkoituksenmukaisena, että uudeksi selvitysmieheksi valittaisiin jatkossakin oikeuspalveluissa työskentelevä lakimies.

Koska tilintarkastuskertomuksia vuosilta 2004 ja 2005 ei ole käytettävissä, ei ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa voida vahvistaa tilinpäätöksiä eikä päättää vastuuvapauden myöntämisestä. Sj toteaa olevan tärkeää, että tilintarkastukset vuosilta 2004 ja 2005 käynnistetään viivytyksettä niin, että ko. asiat voidaan tuoda myöhemmin koolle kutsuttavaan osuuskunnan kokoukseen mahdollisimman pikaisesti.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

määrätä hallintokeskuksen oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia Osuuskunta Vanhakallion 15.11.2006 klo 9.00 hallintokeskuksen oikeuspalveluiden tiloissa Aleksanterinkatu 24 pidettävässä ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa ja

toimimaan niin, että nykyinen selvitysmies, johtava kaupunginasiamies Heikki Julmala erotetaan selvitysmiehen tehtävästä ja että selvitysmieheksi valitaan vs. johtava kaupunginasiamies Jenni Rope hallintokeskuksen oikeuspalveluista.

Pöytäkirjanote Osuuskunta Vanhakalliolle, nimetyille henkilöille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

4

UUDEN PITKÄAIKAISEN MAANVUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN NUORISOJÄÄKENTTÄ OY:N KANSSA MYLLYPURON TONTILLE 45063/4

Khs 2006-2326

Liikuntalautakunta mainitsee (17.10.2006), että Nuorisojääkenttä Oy esittää pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen tekemistä Vartiokylän / Puotinharjun tontille 45063/4 liikuntatoimintaa varten.

Nuorisojääkenttä Oy toteaa hakemuksessaan seuraavaa:

”Nuorisojääkenttä Oy perustettiin vuonna 1975 nuorison harrastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Yhtiö rakennutti opetusministeriön ja kaupungin tuella jäähallin, joka valmistui vuonna 1976.

Nykyisen lyhytaikaisen maanvuokrasopimuksen päättyessä 31.12.2006, Nuorisojääkenttä Oy anoo Helsingin kaupungilta uutta pitkäaikaista vuokrasopimusta nykyiselle tontille.”

Lautakunta toteaa, että Myllypuron liikuntapuistossa sijaitsevan Nuorisojääkenttä Oy:n harjoitushallin maa-aluetta koskeva liikuntalautakunnan ja Nuorisojääkenttä Oy:n välinen pitkäaikainen vuokrasopimus päättyi vuoden 2000 lopussa. Sen jälkeen yhtiön kanssa on tehty - viereisen tontin rakennussuunnitelmien oltua kesken - lyhytaikaisia maanvuokrasopimuksia, joista nyt voimassa oleva sopimus päättyy 31.12.2006.

Liikuntapaikkarakentamiseen vuokrattujen tonttien vuokria ei ole peritty täysimääräisenä. Liikuntalautakunta on vuoden 2007 talousarvioesityksen yhteydessä päättänyt, että vuoden 2007 alusta voimaan tulevissa sopimuksissa tontin vuokrasubventio on korkeintaan 50 %. Nuorisojääkenttä Oy:n vuokrasopimus on nyt ensimmäinen tapaus, jossa tätä päätöstä käytännössä sovelletaan.

Asemakaava ja sisäinen vuokraus

Alueelle laadittu asemakaavan muutos nro 10989 on tullut lainvoimaiseksi 14.5.2004. Harjoitushalli sijaitsee urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueella (YU) tontilla 45063/4. Tontilla on rakennusoikeutta 6 500 k‑m². Pysäköintipaikat on sijoitettu rakennuksen lounaispuolelle. Ajo pysäköintialueelle on Ratasmyllynkujalta naapuritontin 45063/5 kautta.

Naapuritontti nro 5 on myös varattu urheilurakentamista varten. Tontin rakennusoikeus on 5 500 k‑m². Tontti on rakentamaton ja se toimii tällä hetkellä harjoitushallin pysäköintialueena. Alue tullaan edelleen vuokraamaan Nuorisojääkenttä Oy:lle erillisellä lyhytaikaisella vuokrasopimuksella.

Harjoitushallitontin nro 4 pinta-ala on 10 413 m². Liikuntavirasto maksaa siitä sisäistä maanvuokraa kiinteistövirastolle 30 712,00 euroa vuonna 2006.

Tontin tuleva vuokra ja vuokra-aika

Käyvän maanarvon perusteena on Myllypuron liikuntapuiston alueella pidetty virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa, joka on nykyrahassa (ind. VIII/2006=1626) n. 136,75 euroa/k‑m². Tontin rakennusoikeus on 6 500 k‑m², joten tontin käypä vuosivuokra olisi: 5 % x 6 500 k‑m² x 136,75 euroa/k‑m² = 44 443,00 euroa.

Lautakunta esittää, että edellä esitetyllä tavalla lasketusta vuosivuokrasta peritään lautakunnan talousarvioesityksen yhteydessä tekemän päätöksen mukaisesti 50 % eli 22 221,50 euroa.

Lautakunta esittää, että vuokrasopimus tehdään päättymään 31.12.2023 eli samaan aikaan kuin alueen sisäinen vuokraus päättyy.

Sj toteaa, että päätösehdotus on lautakunnan esityksen mukainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Nuorisojääkenttä Oy:lle 45. kaupunginosan korttelin nro 45063 tontin nro 4, joka sijaitsee kiinteistöjen 91-405-4-229, 91-433-2-1109 ja 91-45-63-1 alueilla, liikuntatoimintaa varten lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2023 saakka seuraavin ehdoin:

1 Vuosivuokra on 44 443,00 euroa. Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951=100 pistelukua 100 vastaavaa 2 733,25 euron suuruista perusvuosivuokraa. Vuokra on määritelty tontin rakennusoikeuden, 6 500 k‑m² mukaan.

2 Vuokrasta peritään 50 % niin kauan kuin aluetta käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan.

3 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

5

VT HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: PÄIVITETTY YHTEENVETO ERI HALLINNONALOJEN TASA-ARVOTILANTEESTA JA TASA-ARVOSUUNNITTELUN TASOSTA

Khs 2006-2225

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 11.10.2006 kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2006 – 2008 (asia 10) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että seuraavan henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman käsittelyn yhteydessä toimitetaan päivitetty yhteenveto eri hallinnonalojen tasa-arvotilanteesta ja tasa-arvosuunnittelun tasosta." (Heli Puura, äänin 47-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Henkilöstökeskus mainitsee (1.11.2006), että tasa-arvotyön edistämis-, kehittämis- ja seurantavastuu kaupunginhallinnossa on henkilöstökeskuksella. Kaupungin henkilöstötoimikunta seuraa kaupunkityönantajan ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista koko kaupungin tasolla. Virastojen ja liikelaitosten yhteistoimintaelimet seuraavat virasto- ja liikelaitoskohtaisten tasa-arvosuunnitelmien tai vastaavien toteutumista.

Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa ja tekee esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta toimikausittain.

Seuranta- ym. tilastotiedot esitetään vuosittain julkaistavissa

- Helsingin kaupungin henkilöstöraporteissa

- Tietoja Helsingin kaupungin henkilöstöstä –julkaisuissa ja

- työhyvinvointikyselyjen tulosten esittelyissä sekä

joka toinen vuosi julkaistavissa

- Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tilaa koskevissa Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan raporteissa ja

- Helsingin kaupungin työolobarometreissa.

Helsingin kaupungin seuraavan henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman valmistelu käynnistyy suunnitelman mukaan vuonna 2008.

Henkilöstökeskus kokoaa eri hallinnonalojen tasa-arvotilannetta ja tasa-arvosuunnittelun tasoa koskevan yhteenvedon ja toimittaa sen Kvstolle tämän käsitellessä Helsingin kaupungin seuraavaa henkilöstöpoliittista tasa-arvosuunnitelmaa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.10.2006 hyväksymän toivomusponnen (Heli Puura) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Heli Puuralle ja tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

6

6.11.2006 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRAN TARKISTAMINEN

Khs 2006-2335

Sj toteaa, että Khn 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan
Tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” -vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Keskimääräisen vuokran muutos 1.1.2007 lukien vaihtelee alueittain. Vuokrataso on noussut kaupungin keskusta-alueella (Hki 1) jopa 15,5 % ja alueella kolme (esim. Kannelmäki, Malmi ja Herttoniemi) 4,5 %. Toisaalta vuokrataso on laskenut alueella kaksi (esim. Kallio, Vallila ja Länsi-Pasila) 3,9 % ja alueella neljä (esim. Myllypuro, Kontula ja Tapanila) 1,7 %.

Vapaarahoitteisia palvelussuhdeasuntoja on yhteensä 3 079, joista 140 sijaitsee Helsingin keskusta-alueella (Hki 1).

Tilastokeskuksen mukaan uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden vuokrat nousivat Helsingissä vastaavana aikana keskimäärin 3,8 %.

Khn 14.11.2005 tekemän päätöksen mukaan vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrantarkistukset toteutetaan Khn 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaisesti, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2006 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia. Tarkoituksena on ollut, että em. kertakorotuksen rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi.

Kertakorotuksen enimmäismäärä leikkaa 1.1.2007 lukien Helsingin keskusta-alueella sijaitsevien asuntojen vuokrankorotuksia sekä mahdollisesti vuokrankorotuksia asunnoissa, joissa ei vielä ole saavutettu vuokranmääräytymisjärjestelmän mukaista vuokratasoa. Jo vuokranmääräytymisjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä päätettiin rajoittaa kertakorotuksen enimmäismäärää, mikä tarkoittaa sitä, että osa asunnoista siirtyy lopulliseen vuokratasoon meneillään olevan siirtymäajan kuluessa.

./. Tilaston mukaiset laskennalliset perusvuokrat 1.1.2007 lukien ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Sj toteaa, että voimassa olevaan vuokranmääräytymisjärjestelmään, jossa vuokrien määrittelyn lähtökohtana käytetään Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten uusien vuokrasuhteiden alueittain jaoteltua keskivuokraa ja vuokra tarkistetaan vuosittain vastaamaan alueittaista keskivuokran muutosta, siirryttiin 1.1.2005 lukien.

Nykyiseen järjestelmään siirryttiin, koska aikaisemman järjestelmän erisuuruiset vuokrankorotukset eri asuntotyypeissä ja korotusten ennustamattomuus olivat aiheuttaneet tilanteen, jossa järjestelmän ei voitu katsoa toimineen kaikilta osin kohtuullisesti vuokralaisen kannalta. Uuden vuokrien määräytymisperusteen todettiin olevan riittävän kattava ja johdonmukaisesti vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä heijastava.

Sj toteaa, että voimassa olevan järjestelmän mukaiset toteutetut vuokrantarkistukset ovat kuitenkin osoittautuneet edelleen vuokralaisen kannalta varsin huonosti ennustettaviksi, koska tarkistuksissa toisilla alueilla vuokra on noussut huomattavasti ja samanaikaisesti toisilla alueilla jopa laskenut. Vuokrankorotuksia on jouduttu rajoittamaan Khn vahvistamalla kertakorotuksen enimmäismäärällä. Näin on myös 1.1.2007 voimaan tulevaksi ehdotetussa tarkistuksessa.

Sj esittää, että vuokrantarkistukset 1.1.2007 lukien toteutettaisiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Samalla Sj toteaa, että henkilöstökeskuksessa on käynnistynyt selvitystyö nykyistä ennustettavamman vuokranmääräytymisjärjestelmän aikaansaamiseksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat ovat 1.1.2007 lukien liitteen 1 mukaiset, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2007 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2449

LIITE

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat 1.1.2007

1

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN ENERGIAN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2006-2093

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Helsingin Energian ympäristölupahakemuksen johdosta 24.11.2006 mennessä. Hakemus koskee Munkkisaaren huippulämpökeskuksen (Hylkeenpyytäjänkatu 1) hiukkaspäästöjä koskevan ympäristölupamääräyksen muuttamista.

Ryj toteaa, että Helsingin Energian Munkkisaaren huippulämpökeskuksen toiminnalla on Uudenmaan ympäristökeskuksen 9.8.2004 myöntämä ympäristölupa (No YS 885), jonka mukaan laitoksen savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla enintään 50 mg/m³(n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Helsingin Energia hakee ympäristölupapäätöksen muuttamista siten, että uusien kattiloiden savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 70 mg/m³(n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen.

Ympäristölautakunta toteaa (24.10.2006) mm., että Munkkisaaren lämpölaitoksen hiukkaspäästöjä vähennetään syklonierottimilla. Niiden erotusteho ei riitä päästöraja-arvon alittamiseen. Hakijan mukaan sähkösuodattimien asennusta ja käyttöä hiukkaspäästöjen riittäväksi vähentämiseksi ei voida pitää Munkkisaaren laitoksen kohdalla parhaana käyttökelpoisena tekniikkana, koska se olisi kohtuuttoman kallista. Helsingin Energia hakeekin ympäristöluvan muuttamista siten, että savukaasujen hiukkaspitoisuus saisi olla enintään 70 mg/m³(n).

Munkkisaaren laitosta koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen lupapäätöksessä vuodelta 2004 laitoksen katsottiin koostuvan viidestä erillisestä, alle 50 MW:n kattilasta, jotka eivät muodosta polttolaitoskokonaisuutta. Savukaasujen päästönormit määrättiin tällöin ns. BAT-referenssitasojen mukaisina eikä laitokseen tullut soveltaa ns. LCP-asetusta (1017/2002).

Helsingin Energian Hanasaaren huippu- ja varalämpökeskukselle on Munkkisaaren laitoksen sisarlaitos. Tälle laitokselle on ympäristöluvassa määrätty hiukkaspäästöjen raja-arvoksi 70 mg/m³(n).

Koska kansallisella tasolla on katsottu, että erityisesti huippu- ja varalämpölaitoksiin voidaan soveltaa LCP-asetuksen arvoja alhaisempia savukaasujen puhdistusvaatimuksia laitosten lyhyen vuosittaisen käyttöajan vuoksi ja koska ilmanlaatuselvityksen mukaan arvioiden laitoksen toiminnasta ei aiheudu erityisiä vaikutuksia yhdyskuntailman laatuun, katsoo ympäristölautakunta, että hiukkaspäästöjen raja-arvoa koskevaa lupamääräystä voidaan muuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Ympäristölautakunta katsoo lisäksi, että hakijalle voidaan myöntää ympäristönsuojelulain (86/2000) 101 §:n mukainen lupa toiminnan aloittamiseksi lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.10.2006) seuraavaa:

Sijainti ja toiminta Helsingin Energian Munkkisaaren huippulämpökeskus sijaitsee osoitteessa Hylkeenpyytäjänkatu 1 b, kiinteistöllä 091-20034-1. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Lämpökeskus on otettu käyttöön vuonna 1969 ja se on uusittu vuosien 2004–2005 aikana. Huippulämpökeskus toimii kaukolämmön tuotannossa sellaisina jaksoina, jolloin peruskuormalaitosten lämpöteho ei suuren kaukolämmön kysynnän vuoksi ole riittävä. Lämpökeskuksessa on viisi 47 MW:n lämpökattilaa, jotka toimivat raskaalla polttoöljyllä. Vuosittainen kattilakohtainen käyttöaika täyttä polttoainetehoa vastaavana on 150 h.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto 19.4.2004

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut lausunnon kaupunginhallitukselle 19.4.2004 Munkkisaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupahakemuksesta. Virasto toteaa lausunnossaan, että voimassa olevassa asemakaavassa nro 10800 on varattu huippulämpökeskukselle tila nykyisen laajuista toimintaa varten ja että huippulämpökeskuksen turvallisuusnäkökohdat ja ympäristöhaitta on otettu huomioon asemakaavaa laadittaessa. Lausunnossa todetaan myös, että huippulämpökeskuksen uusimisen aikataulu sopii hyvin Eiranrannan asuinalueen toteuttamisen aikatauluun, jonka mukaan toteuttaminen alkaa vuonna 2005. Lisäksi viraston lausunnossa edellytetään, että sisäpiippujen uusimisen yhteydessä tulee varmistua siitä, että piipun päähän ei muodostu jäätä, joka voisi aiheuttaa turvallisuusriskin puistoalueella.

Hiukkaspäästöjä koskeva ympäristölupamääräys ja sen muuttamisen perustelut

Uudenmaan ympäristökeskus on 9.8.2004 antamassaan ympäristölupapäätöksessä No YS 885 antanut huippulämpökeskuksen hiukkaspäästöjä koskevan määräyksen, jonka mukaan kunkin kattilan savukaasujen hiukkaspitoisuus saa raskasta polttoöljyä käytettäessä olla enintään 50 mg/m³ (n) kuivaa savukaasua redusoituna 3 %:n happipitoisuuteen.

Lämpökeskus saneerattiin vuosina 2004–2005, jossa yhteydessä myös kattilat uusittiin ja niiden yhteyteen asennettiin syklonit hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Kattiloiden hiukkaspäästöjä on mitattu ja tulokset osoittavat, että hiukkasten päästörajaan 50 mg/m³ (n) ei päästä. Lämpökeskusrakennus on alkuperäinen, eikä sen rakentamisajankohtana ole voitu ennakoida puhdistuslaitteistojen vaatimaa tilantarvetta. Lisäksi rakennukseen on sijoitettu neljän vanhan kattilan tilalle viisi uutta kattilaa savukaasunpuhdistuslaitteineen. Ahtaissa tiloissa ei päästä optimaalisiin ilman ja savukaasujen virtausolosuhteisiin, koska laite- ja kanavarakenteita ei ole voitu sijoittaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Lainsäädännössä ei ole alle 50 MW raskasöljykattiloiden päästöjä koskevia määräyksiä vaan lupaharkinnassa käytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatetta (BAT). 5–50 MW voimalaitosten paras käytettävissä oleva tekniikka on esitetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa kansallisessa selvityksessä. Selvityksen mukaan Munkkisaaren huippulämpökeskuksessakin käytössä oleva syklonierotus hiukkaspäästöjen vähentämisessä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun puhdistetun savukaasun hiukkaspitoisuus on 50–140 mg/m³ (n).

Helsingin Energia on teettänyt Munkkisaaren huippulämpökeskusta kapasiteetiltaan ja tekniikaltaan vastaavan Hanasaareen rakennettavan huippu- ja varalämpökeskuksen päästöjen leviämislaskelmat. Tulosten mukaan lämpökeskuksen päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet alittavat voimassa olevat ilmanlaadun raja- ja ohjearvot. Lämpökeskuksen päästöistä aiheutuvat ilman hiukkaspitoisuudet olivat maanpintatasolla noin 4 % hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvosta ja lähikerrostalojen kattotasoilla pitoisuudet olivat vielä pienempiä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa hiukkaspäästöjä koskevan ympäristölupamääräyksen muuttamista Helsingin Energian esityksen mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Munkkisaaren huippulämpökeskuksen kattilat on hiukkaspäästöjen vähentämiseksi varustettu parhaan käyttökelpoisen tekniikan kriteerien mukaisilla laitteistoilla ja laitoksen päästötaso täyttää esitetyn päästöraja-arvon nostamisen jälkeenkin parhaan käyttökelpoisen tekniikan kriteerit. Lautakunta toteaa myös, että tontin koko rakennusoikeus on käytetty. Lisäksi lautakunta toteaa, että huippulämpövoimalaitoksen kokonaiskäyttöaika vuodessa on vähäinen.

Kiinteistövirasto toteaa (31.10.2006), että huippulämpölaitos on Länsisataman kaupunginosassa tontilla 20034/1, joka sijaitsee aivan rakenteilla olevan Eiranrannan asuinalueen vieressä. Kiinteistöviraston mielestä lupamääräystä voidaan muuttaa esitetyn mukaisesti, mikäli suuremmista hiukkaspäästöistä ei aiheudu haittaa viereiselle asuinalueelle.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Energian ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Energian ympäristölupahakemusta.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus
	Liite 2	Sijaintikartta