HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupunginhallituksen kokousajat vuodenvaihteessa 2006 - 2007

Valtuutettu Harry Bogomoloffin toivomusponsi: Liikunnan perusjärjestöjen toiminnan tukeminen

Valtuutettu Tiia Aarnipuun toivomusponsi ohjeen laatimisesta esteettömien Internet-sivujen toteuttamiseksi

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Elinkeinopoliittisen näkemyksen lisäämisestä kaupungin päätöksenteossa hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Oulunkylän puistoalueen (Kaarlo Haltian puisto) asemakaavan muuttaminen (nro 11578)

Ala-Malmin peruskoulun luokkapaviljonkien peruskorjauksen hankesuunnitelman muutoksen hyväksyminen

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Yleisradion eläkesäätiö s.r.:n sekä Kiinteistö Oy Televisiokatu 1:n ja Kiinteistö Oy Televisiokatu 3:n välisissä kiinteistökaupoissa

Katajanokanluodon määräminen rakennuskieltoon (nro 11596)

Lauttasaaren koillisosan eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 11601)

23.10.2006 ja 30.10.2006 pöydälle pantu asia
Esitys määrärahan varaamiseksi teettämisuhan täytäntöönpanoa varten

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kasvatustieteiden maisteri XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus ammattikorkeakoulun virkojen täyttöä koskevassa asiassa

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokran tarkistaminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

23.10.2006 pöydälle pantu asia
Esitys joukkoliikenteen tarkastusmaksun korottamisesta 1.1.2007 alkaen

Ratsaspuiston puistosuunnitelman hyväksyminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuonna 2005

Vt Zahra Abdullahin toivomusponsi: Vanhustyötä ikääntyneille maahanmuuttajille

VALTUUTETTU TIIA AARNIPUUN TOIVOMUSPONSI OHJEEN LAATIMISESTA ESTEETTÖMIEN INTERNET-SIVUJEN TOTEUTTAMISEKSI

Khs 2005-2492

Kj toteaa, että käsitellessään 16.11.2005 (asia 3) talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

" Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupungin virastoille lähetetään ohjeet esteettömien Internet-sivujen toteuttamiseksi.” (Tiia Aarnipuu, äänin 70-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että Internet-sivujen esteettömyys tarkoittaa sitä, että internet-sivut ovat kaikkien ihmisten käytettävissä. Tällöin kiinnitetään huomiota siihen, että ihmisillä on erilaiset lähtökohdat ja edellytykset aistien, liikuntakyvyn, kielellisten valmiuksien sekä muiden fyysisten ja psyykkisten seikkojen suhteen. Kyse on siitä, miten hyvin internet-sivut ovat esimerkiksi sokeiden, kuurojen, liikuntavammaisten ja CP-vammaisten käytettävissä. Internet-sivujen tulisi olla myös ikäihmisten ja lasten käytettävissä sekä niiden, joilla on jokin tilapäinen tai pysyvä erityisongelma sivujen käytössä. Kattavin kriteeristö on tällä hetkellä World Wide Web Consortiumin (W3C) Web Accessibility Initiative (WAI) -työryhmän julkaisema 65-kohtainen lista esteettömän verkkosivuston periaatteista ja ominaisuuksista.

Suomessa Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta on antanut WAI-suosituksiin perustuvat ohjeet julkishallinnon internet-sivujen esteettömyydestä (mm. JHS 129, Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet).

Helsingin kaupungin hallintokeskuksen tiedotustoimisto on antanut hallintokunnille ohjeen noudattaa em. julkishallinnon ohjeita verkkosivustojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Pääosa hallintokunnista on siirtymässä uuden, kaupunkiyhteisen verkkopalvelualustan käyttöön vuoden 2006 aikana. Uuden verkkopalvelualustan suunnittelussa esteettömyys on ollut yksi keskeinen lähtökohta. Sivustorakenteen käytettävyydestä laati ulkopuolinen, käytettävyystutkimuksiin erikoistunut yritys tutkimuksen, jonka tulokset otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon sivuston toteutuksessa. Lisäksi, ennen sivuston julkistamista, Arla-instituutti testasi näkövammaisten mahdollisuudet käyttää sivustoa apulaitteillaan ja totesi lausunnossaan sivuston täyttävän näkövammaisten tarpeet. Testissä esiin tulleet puutteet korjattiin lopulliseen versioon.

Sivustouudistuksen ja uuteen verkkopalvelualustaan siirtymisen myötä kaupungin ja hallintokuntien sivustot vastaavat entistä paremmin esteettömyysvaatimuksia. Esteettömyyden varmistaminen on myös jatkuvaa työtä sillä jokaisen uuden palvelun, esimerkiksi asiointipalvelun käyttöönoton yhteydessä esteettömyyskriteeristön vaatimusten täyttyminen on tutkittava aina uudelleen.

Hallintokuntien muistuttamiseksi tästä jatkuvasta työstä, hallintokeskuksen tiedotustoimisto kerää uusimmat esteettömyyttä koskevat ohjeet ja lähettää ne hallintokunnille Internet-palvelujen ja sivustojen suunnittelussa huomioonotettaviksi.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalla ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Tiia Aarnipuu) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tiia Aarnipuu) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Aarnipuulle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Miskala Kari, projektipäällikkö, puhelin 169 2234

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: ELINKEINOPOLIITTISEN NÄKEMYKSEN LISÄÄMISESTÄ KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEOSSA HYVINVOINTIPALVELUJEN TURVAAMISEKSI

Khs 2005-2495

Kj toteaa, että käsitellessään 16.11.2005 (asia 3) talousarviota vuodeksi 2006 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2006 – 2008 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että elinkeinopoliittista näkemystä lisätään kaupungin päätöksenteossa hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi.” (Kauko Koskinen, äänin 65-1)

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on strategiassaan asettanut yhdeksi kolmesta painopistealueesta kilpailukyvyn, johon elinkeinopolitiikka vahvasti kuuluu. Pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinopolitiikan vahvistamiseksi on laadittu pääkaupunkiseudun yhteinen elinkeinostrategia, Culminatum Oy:n valmistelema innovaatiostrategia sekä luotu edellytykset pääkaupunkiseudun yhteisille markkinointiponnisteluille uuden markkinointiyhtiön perustamisella. Myös Culminatumin hallinnoimaan kaupunkiohjelmaan sisältyy elinkeinopoliittisia tehtäviä, samoin uuden osaamiskeskusohjelmakauden valmisteltuihin hankkeisiin, joista päätökset tehdään vuoden loppuun mennessä.

Helsinki valmistelee parhaillaan omaa elinkeinostrategiaansa, joka tulee ottamaan kantaa periaatteellisiin linjauksiin sekä tarjoamaan käytännön toimintaohjelman elinkeinopolitiikan tehostamiseksi. Myös valmisteilla olevassa kansainvälisten asioiden strategiassa elinkeinopolitiikan näkökulma tulee oleman mukana. Helsinki on myös osaamiskeskustoiminnalle asettanut selkeät elinkeinopoliittiset tavoitteet kaupungin oman toiminnan tehostamiseksi seudullisen näkökulman ohella. Maankäytön ja asumisen ohjelma luo edellytykset uusien alueiden rakentamisen yhteydessä paremmin huolehtia myös yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Forum Virium Helsinki puolestaan vahvasti yritysvetoisena klusterikehityshankkeena toimii mallina uusille toimenpiteille ja avauksille public-private –partnershiptoiminnan kehittämiseksi. Elinkeinopoliittisia toimia koordinoidaan kaupunginjohtajan vetämässä työryhmässä.

Pääkaupunkiseudun yhteisen elinkeinostrategian toimeenpanemiseksi on asetettu työryhmä, joka hakee käytännön toimenpide-esityksiä edellä mainittujen strategien ja ohjelmien konkretisoimiseksi. Helsingin oma elinkeinostrategia pyrkii laajasti vuorovaikutukseen kaikkien elinkeinopolitiikkaan vaikuttavien tahojen, mm. yrittäjäjärjestöjen kanssa. Helsingin elinkeinostrategia niveltyy seudulliseen elinkeinopolitiikkaan ja tulee vahvistamaan elinkeinopolitiikan toimenpiteiden paikallista vaikutusta sekä samalla seudullisen yhteistyön edellytyksiä.

Helsinki on johdonmukaisesti viime aikoina pyrkinyt seudullisen elinkeinopolitiikan tehostamiseen. Seudullisen elinkeinopolitiikan käytännön toimenpiteiden konkretisointi tulee olemaankin vuoden 2007 suurimpia haasteita. Niihin kuuluu myös pääkaupunkiseudun muiden toimijoiden, kuten Uudenmaan Liiton, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa tehostettava yhteistyö sekä valtion eri ministeriöiden ja muiden elinkeinopoliittisten toimijoiden, kuten Tekes, Sitra, Finvera jne. kanssa syvennettävä yhteistyö erityisesti pääkaupunkiseudun yhteiseen elinkeinostrategiaan kirjattujen tavoitteiden osalta.

Edellä kuvatut strategiat ja toimenpideohjelmat ja toimet osoittavat, että kaupunki on määritellyt elinkeinopolitiikan tehostamisen erääksi tärkeimmistä painopistealueista lähitulevaisuudessa. Näillä toimenpidekokonaisuuksilla pyritään sellaiseen tulopohjan vahvistamiseen, joka olennaisesti vaikuttaa kaupungin ja koko pääkaupunkiseudun kykyyn huolehtia palvelutarjonnastaan ja sitä kautta hyvinvointipalvelujen turvaamiseen Helsingissä ja koko pääkaupunkiseudulla.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi esityslistalla ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 16.11.2005 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tuominen Nyrki, elinkeinopäällikkö, puhelin 169 2237

OULUNKYLÄN PUISTOALUEEN (KAARLO HALTIAN PUISTO) ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11578)

Khs 2006-2021

28. kaupunginosan (Oulunkylän) puistoalueen asemakaavan muutosehdotus.

Alue sijaitsee Kirkkoherrantien ja Jokiniementien kulmauksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (24.8.2006) mm., että nimistötoimikunta päätti 9.12.1998 esittää XXXX XXXX:n aloitteesta Oulunkylässä Kirkkoherrantien ja Jokiniementien risteyksen luoteispuolella sijaitsevan nimeämättömän puistoalueen nimeksi Kaarlo Haltian puisto–Kaarlo Haltias park.

Perusteluna mainitaan, että kuvanveistäjä Kaarlo Haltia (1863–1938) asui rakentamassaan omakotitalossa Oulunkylässä vuodesta 1910 alkaen. Hän voitti 1895 Aino-patsaallaan kuvanveistotaiteen ensimmäisen valtionpalkinnon ja on ikuistanut kiveen mm. Ida Aalbergin, Sarah Bernhardtin, Jean Sibeliuksen ja Hugo Standertskjöldin piirteet.

Lähtökohdat

Asemakaava

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistunut vuonna 1953. Kaavan mukaan alue on puistoa.

Maanomistus

Kaupunki omistaa puistoalueen.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Pieni puistikko sijaitsee liikerakennuksen edustalla. Lähiympäristössä on pientaloja ja kerrostaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Puistoalue nimetään Kaarlo Haltian puistoksi (Kaarlo Haltias park). Asemakaavaa ei muuteta muilta osin.

Puiston pinta-ala on 320 m².

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta.

Kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.9.–13.10.2006, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 1 kohdan mukaan, milloin muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 28. kaupunginosan puistoalueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 24.8.2006 päivätyn piirustuksen nro 11578 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11578 (Oulunkylän puistoalue, Kaarlo Haltian puisto)

ALA-MALMIN PERUSKOULUN LUOKKAPAVILJONKIEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-2706

Kiinteistölautakunta toteaa (22.8.2006) seuraavaa:

Ala-Malmin peruskoulu koostuu 2-kerroksisesta hallinto- ja opetustilaosasta, liikuntasaliosasta ja erillisistä luokkapaviljongeista sekä erillisestä ruokalarakennuksesta, jossa aiemmin sijaitsi myös terveysviraston hammashoitola, yhteensä 6 279 brm². Tämä esitys koskee luokkapaviljonkien peruskorjauksen enimmäishinnan korotusta (2 748 m²).

Ala-Malmin peruskoulun vaiheittaisesta peruskorjauksesta vuosina 2001–2004 on laadittu ensimmäinen hankesuunnitelma 30.1.2001 (2 590 094 euroa, alv. 0 %) ja sen ovat hyväksyneet sekä opetuslautakunta että Khs. Hankkeesta on toteutettu vain sen ensimmäinen vaihe (707 brm²) eli hallinto- ja opetustilaosan pohjakerroksen teknisen käsityön ja muiden pohjakerroksen opetustilojen peruskorjaus ja vuosikorjaustöinä kiinteistön saman osan molempien kerrosten ikkunoiden ja sokkelien uusinta. Myöhemmin tehdyissä kuntotutkimuksissa on ilmennyt uusia tarpeita rakennusosien peruskorjauslaajuudelle, mm. ympäristökeskuksen vaatiman ilmanvaihdon peruskorjauksen osalta, ja kiinteistön peruskorjaamiseksi on laadittu uusia hankesuunnitelmia.

Peruskorjaamaton osa rakennusta on jaettu kahteen eri hankesuunnitelmaan, joista ensimmäinen on luokkapaviljonkien peruskorjauksen hankesuunnitelma, joka hyväksyttiin opetuslautakunnan esityksestä Khssa 23.1.2006 (Sj asia 1, 114 §) enimmäishinnalla 1 710 000 euroa (2 086 000 euroa, alv. 22 %) hintatasossa 10/2005 (RI 113,5 ja THI 135,6).

Hankesuunnitelma oli koottu opetusviraston erillisesti suunnittelemista 3 vuosikorjaustyöstä:

1)                  julkisivujen sokkeleiden, ikkunoiden ja ovien uusiminen,
2)                  fysiikka-kemia aineopetustilan peruskorjaus ja
3)                  ulkoa käytävien wc-tilojen peruskorjaus

sekä lisäksi ympäristökeskuksen vuonna 2003 tekemien tutkimusten perusteella vaaditusta ilmanvaihdon peruskorjauksesta. Hyväksytyn hankesuunnitelman perusteella on hankkeeseen palkattu rakennuttajakonsultiksi HKR-Rakennuttaja (kiinteistölautakunta 24.4.2006) ja tarkistettu rakennuksen kuntotutkimus sekä teetetty erillinen rakenteiden kosteusvauriokartoitus (17.5.2005).

Toteutussuunnittelun alussa on ilmennyt tarve uusia myös vesi-, lämpö- ja viemäriverkkoa peruskorjattavissa luokkapaviljongeissa sekä täydentää ilmanvaihtoon liittyvää rakennustyöosuutta. Sähkötekniikan osalta täydennykset liittyvät rakennuksen sisäisiin ja ulkoisiin johdatuksiin, talotekniikan ohjausjärjestelmiin ja rakennuksen valvontajärjestelmiin sekä edellä mainittujen taloteknisten töiden aiheuttamiin rakennusteknisiin töihin.

Edellä mainituin lisäyksin paviljonkiosat on tarkoituksenmukaista korjata taloteknisiltä osiltaan yhtenä työmaana siirtämättä oppilaita väistötiloihin useampaa kertaa.

HKR-Rakennuttaja on 7.8.2006 laatinut toteutussuunnittelun perusteella kustannusarvion, jonka veroton enimmäishinta on 2 320 000 euroa (844 e/brm²) ja arvonlisäverollisena 2 830 000 euroa hintatasossa 6/2006 (RI 115,3 ja THI 142,5), jota hintaa esitetään hyväksyttäväksi korjattuna hankkeen enimmäishintana. Enimmäishinnan korotus aikaisempaan päätökseen verrattuna on arvonlisäverottomana 610 000 euroa, arvonlisäverollisena 744 200 euroa. Hankkeen urakkalaskentaa varten on toteutussuunnittelu tehty ja hanke toteutetaan esitetystä hyväksynnästä riippuen syyslukukauden 2007 alkuun mennessä.

Kiinteistölautakunta esittää, että Ala-Malmin peruskoulun osittaisen peruskorjauksen kustannuksiksi hyväksytään enintään 2 830 000 euroa (veroton hinta 2 320 000 euroa) hintatasossa 6/2006.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (22.8.2006) hankkeesta antamassaan lausunnossa, että hanke on laajuudeltaan 2 748 brm² ja käsittää koulun luokkapaviljongit.

Opetusviraston vuonna 2005 tekemässä ja Khn 23.1.2006 hyväksymässä hankesuunnitelmassa ei ole vesi-, viemäri- ja lämpöverkon uusimista eikä niiden edellyttämiä rakennusteknisiä korjauksia siinä laajuudessa kun havaittiin toteutussuunnittelussa välttämättömäksi korjata. Hankesuunnitelmaa on nyt täydennetty edellä kuvatuilla välttämättömillä lisäyksillä. Tämä edellyttää enimmäishinnan korottamista arvonlisäverollisena 2,086 milj. eurosta 2,83 milj. euroon eli 744 000 euroa.

Jatkossa sekä opetusviraston tarveselvitysten tekijänä ja tilakeskuksen hankesuunnitelmista vastaavana tulisi varmistua siitä, että peruskorjauksen suunnittelussa käydään talotekniikan uusimistarve kattavasti läpi. Hankeohjeen mukaan suunnittelua voidaan tarvittaessa viedä luonnospiirustustasolle luotettavien kustannustietojen saamiseksi.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Ala-Malmin peruskoulun 2.12.2005 päivätyn hankesuunnitelman muutoksen esityslistalta ilmenevien lisätöiden osalta ja siten, että hankkeen arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 2 830 000 euroa (veroton hinta 2 320 000 euroa) hintatasossa 6/2006.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetuslautakunnalle, rakennusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

HKR-Rakennuttajan kustannusarvio 7.8.2006

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖ S.R.:N SEKÄ KIINTEISTÖ OY TELEVISIOKATU 1:N JA KIINTEISTÖ OY TELEVISIOKATU 3:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2006-2194

17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17053 tontista nro 2 kaksi määräalaa; Radiokatu 5

Kiinteistölautakunta toteaa (3.10.2006) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistön-luovutusilmoitukset seuraavista kiinteistökaupoista, joihin kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinnat

17. kaupunginosa
kortteli 17053
määräala tontista 2

Yleisradion eläkesäätiö / Kiinteistö Oy Televisiokatu 1 (Oy Alfred A. Palmberg Ab)

17.8.2006
2 614 180 euroa

17. kaupunginosa
kortteli 17053
määräala tontista 2

Yleisradion eläkesäätiö / Kiinteistö Oy Televisiokatu 3 (Oy Alfred A. Palmberg Ab)

17.8.2006
3 237 940 euroa

Kauppojen kohteet Kiinteistökauppojen kohteina on kaksi rakentamatonta määräalaa Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17053 tontista nro 2. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määrä-aloista muodostuu pääosa tonteista 17058/1 ja 2. Tontit kuuluvat liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (KTY). Myytyjen määräalojen yhteenlaskettu pinta-ala on 4 215 m² ja rakennusoikeus 12 722 k-m².

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 5 852 120 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 388,4 euroa/m² ja noin 460 euroa/k-m².

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kauppojen ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppoihin ei liity muita kuin luovutuskirjojen ehdot.

Kauppaehtojen mukaan myyjä vastaa kaupan kohteen maaperästä mahdollisesti löytyvien pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamiskustannuksista mukaan lukien kuljetus- ja jätteenkäsittelymaksut, kuitenkin niin, että mikäli puhdistuskustannuksien määrän arvioidaan olevan yli 500 000 euroa, on myyjällä vaihtoehtoisesti oikeus purkaa kauppa.

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen sopimus

Kaupan kohde on osa Helsingin kaupungin ja Yleisradion Eläkesäätiön välillä 7.6.2006 allekirjoitettua sopimusta, jossa sovittiin tonttia 17053/2 koskevan asemakaavan muutoksen nro 11444 toteuttamisesta ja tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta. Sopimuksen mukaan Yleisradion Eläkesäätiö luovuttaa kaupungille tontista 17053/2 yhteensä noin 14 950 suuruiset alueet sekä suorittaa kaupungille korvausta rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 300 000 euroa.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupoissa, koska kauppojen kohteet liittyvät kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn maankäyttösopimukseen.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 17.8.2006 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Yleisradion eläkesäätiö on myynyt määräalat Helsingin kaupungin 17. kaupunginosan (Pasila, Länsi-Pasila) korttelin nro 17053 tontista nro 2 Kiinteistö Oy Televisiokatu 1:lle ja Kiinteistö Oy Televisiokatu 3:lle (Oy Alfred A. Palmberg Ab).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 17.8.2006 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Yleisradion eläkesäätiö s.r. on myynyt 17. kaupunginosan korttelin nro 17053 tontista nro 2 noin 1 886 m²:n suuruisen määräalan Kiinteistö Oy Televisiokatu 1:lle ja 17. kaupunginosan korttelin nro 17053 tontista nro 2 noin 2 329 m²:n suuruisen määräalan Kiinteistö Oy Televisiokatu 3:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Kiinteistö Oy Televisiokatu 1:lle ja Kiinteistö Oy Televisiokatu 3:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus/Kiinteistö Oy Televisiokatu 1
	Liite 2	Kauppakirja/Kiinteistö Oy Televisiokatu 1
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus/Kiinteistö Oy Televisiokatu 3
	Liite 4	Kauppakirja/Kiinteistö Oy Televisiokatu 3
	Liite 5	Sijaintikartta (Pasilan tontti 17053/2)
	Liite 6	Kartta kauppojen kohteista

KATAJANOKANLUODON MÄÄRÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11596)

Khs 2006-2284

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että alue sijaitsee Katajanokan eteläpuolella ja käsittää Katajanokanluoto-nimisen saaren.

Maanomistus Saaren keskiosa on yksityisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa saarta kiertävän vesijättömaan ja saarta ympäröivän vesialueen.

Suunnittelutilanne Katajanokanluodolla ei ole asemakaavaa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) Katajanokanluoto on merkitty virkistysalueeksi. Kruunuvuorenselän alittava Laajasalon metrolinja on merkitty kulkevaksi Katajanokanluodon kautta.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa (Kvsto 23.4.1997) Katajanokanluoto on osoitettu vesiliikennealueeksi (LV), jolla rakentaminen on sallittu merenkulun, venesatamien, merihuoltoasemien ja telakoiden tarpeisiin. Vuodelta 1876 peräisin oleva luotsivahtitupa on merkitty rakennussuojelukohteeksi. Helsingin yleiskaava 2002 kumosi voimaan tullessaan yksityiskohtaisemman, Kvston oikeusvaikutuksettomana hyväksymän osayleiskaavan. Huomattakoon kuitenkin, että Yleiskaava 2002:ssa venesatamat ja muut pienimuotoiseen merenkulkuun liittyvät varaukset sisältyvät virkistysalueisiin, joten kaavat eivät Katajanokanluodon osalta ole ristiriidassa keskenään.

Yleiskaava 2002:n voimaantulon jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto on jatkanut uuden metroradan linjauksen ja teknisten ratkaisujen suunnittelua. Uusimpien vaihtoehtojen mukaan metrolinjan johtaminen Katajanokanluodon kautta ei näyttäisi olevan välttämätöntä. Alustavat selvitykset asiasta valmistuvat syksyn aikana. Suunnittelun keskeneräisyyden vuoksi ei yleiskaavassa esitetystä metron linjausvaihtoehdosta ole tässä vaiheessa mahdollista luopua.

Asemakaavan laatiminen Katajanokanluodolle on tullut ajankohtaiseksi, koska saaren kehittäminen virkistys- ja retkeilytoiminnan käyttöön on yksityisen maanomistajan toimesta käynnistymässä. Katajanokanluodon miljöökokonaisuuteen on aiemmin kuulunut myös kaksi suurehkoa venevaja- ja varastorakennusta. Toinen on huonokuntoisena purettu ja toinen, saaren pohjoisrannalla sijainnut venevaja on palanut. Osa luotsituvasta tuhoutui samassa tulipalossa. Luotsituvan korjaaminen on käynnistynyt Museoviraston tukemana ja ohjaamana. Maanomistajan palkkaama suunnittelija on tiedustellut mahdollisuutta pienimuotoiseen uudisrakentamiseen saarella. Suunnittelijan mukaan maanomistaja haluaisi kehittää saarta virkistyskäytössä.

Maanomistaja, Suomen Lohitukku Oy, on jo ennen tulipaloa tehnyt Uudenmaan ympäristökeskukselle hakemuksen Katajanokanluodon ja sillä sijaitsevien rakennusten suojelemiseksi (18.4.2001). Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut asiasta lausuntonsa 15.4.2003. Uudenmaan ympäristökeskus ei vielä ole ratkaissut suojeluhakemusta, vaan on 15.6.2006 pyytänyt Helsingin kaupungilta asiasta uutta, ajantasaista lausuntoa. Kaupunkisuunnitteluviraston 26.9.2006 Khlle antamassa lausunnossa todetaan mm., että rakennusluvan vaativa uudisrakentaminen Katajanokanluodolla edellyttää rakentamisen laajuudesta riippuen Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen tai asemakaavan laatimisen saarelle.

Myös Museovirasto on antanut suojeluhakemuksesta kaksi lausuntoa. Ensimmäisen 21.9.2001 annetun lausunnon mukaan saaren rakennuksilla on rakennussuojelulain 2 §:n tarkoittamaa kulttuurihistoriallista arvoa. Lausunnon mukaan Katajanokanluodon rakennusten ja ympäristön suojelu on ratkaistavissa maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Suojelu on Museoviraston mukaan kuitenkin ratkaistava rakennussuojelulain nojalla, mikäli suojelutavoitteet eivät maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa toteudu – erityisesti jos saari ei ole aktiivisen asemakaavoituksen piirissä tai on nähtävissä, etteivät kaavoituksen ja maankäytön tavoitteet takaa riittävästi saaren maisemallisen ja historiallisen ominaisluonteen säilymistä. Museoviraston uudemman, tulipalon jälkeen (7.3.2006) antaman lausunnon mukaan luotsituvan kulttuurihistorialliset arvot eivät ole kärsineet olennaisesti palossa ja Museovirasto uudistaa aiemman lausuntonsa asiassa. Mahdollisia suojelumääräyksiä harkittaessa on Museoviraston mukaan kuitenkin otettava huomioon, että nyt saaren molemmat varastorakennukset ovat poissa. Kummankin paikalle on Museoviraston mielestä mahdollista rakentaa saaren ympäristöön sopeutuva uudisrakennus.

Asemakaavan laatiminen alueelle ei ole sisältynyt kaupunkisuunnitteluviraston työohjelmaan. Saaren kehittäminen ei ilman asemakaavaa kuitenkaan ole mahdollista. Asemakaavan laatiminen voi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston resurssien puitteissa olla mahdollista aikaisintaan vuoden 2008 alussa. Katajanokanluoto lähimpine vesialueineen on syytä asettaa rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten, jotta edellytykset saaren kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisen asemakaavan laatimiseen turvataan. Rakennuskieltoalueella rakennusta tai sen osaa ei saa ilman lupaa purkaa. Myös maisemaa muuttavat maanrakennustyöt, puiden kaataminen ja muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia.

Lautakunta esittää, että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11596 esitetty alue, joka käsittää Katajanokanluoto-nimisen saaren lähimpine vesialueineen, määrätään rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten kahden vuoden ajaksi maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella.

Kaj toteaa, että Khs antoi luodon rakennusten suojeluasiassa Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeisimmän lausuntonsa 9.10.2006.

Lausunnossa Khs katsoi mm., että saari tultaneen asettamaan rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten, jolloin kiellolla pyritään turvaamaan Katajanokanluodon luotsituvan ja ympäristön säilyminen kaavan laatimisen aikana. Koska asemakaavoitus vie pitkähkön ajan, voisi luotsituvan suojelu tässä vaiheessa parhaiten tapahtua rakennussuojelulain nojalla, mikäli luotsitupa kunnostettuna täyttäisi erityislain mukaiset vaatimukset.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11596/12.10.2006 ilmenevän 9. kaupunginosan Katajanokanluodon alueen rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11596 (Katajanokanluoto)

LAUTTASAAREN KOILLISOSAN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11601)

Khs 2006-2285

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (12.10.2006) mm., että rakennuskielto on voimassa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) tonteilla 31003/1–8 ja 10–14, tonteilla 31005/1–7, 9 ja 13, tonteilla 31007/1–3 ja 5–8, tonteilla 31009/2, 4–6 ja 10–15, tonteilla 31010/5, 6 ja 10–16 sekä tonteilla 31014/1–3 ja 8–10 (yhteensä 54 tonttia) 14.12.2006 saakka.

Esityksen taustaa Kvsto päätti 14.12.1988 muuttaa 31. kaupunginosan asemakaavaa piirustuksen nro 9545 osoittamilla alueilla. Päätöksen perusteella näille alueille tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Rakennuskieltoa on ympäristöministeriön ja Khn (viimeksi 18.11.2002) päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan rakennuslain 42 §:n 3 momentin ja vuoden 2000 alusta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

Asemakaavaa päätettiin muuttaa, koska monissa Lauttasaaren pohjoisosassa voimassa olevissa kaavoissa ei ollut määrätty asuin- ja liiketilan suhdetta asuin- ja liikerakennusten tonteilla. Asuinhuoneistojen käyttötarkoituksen muutoshakemukset liike- ja toimistokäyttöön antoivat aiheen epäillä, että muutosprosessi vapaasti jatkuessaan saattaisi paisua epätoivottaviin mittasuhteisiin ja uhata Lauttasaaren luonnetta asuinkaupunginosana.

Suunnittelutilanne Rakennuskiellossa olevaa aluetta on kaavoitettu kuudessa osassa. Viidelle osa-alueelle on hyväksytty asemakaavan muutokset, jotka ovat saaneet lainvoiman ja joiden osalta rakennuskielto on siten päättynyt.

Uudelleenkaavoitustyö on kuudennella, viimeisellä osa-alueella vielä kesken. Alueen asemakaavan muutosluonnosta valmistellaan ja muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2007 alkupuolella.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksessa nro 11601/12.10.2006 esitetyillä 31. kaupunginosan (Lauttasaari) alueilla jatkaa rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla 14.12.2008 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan korttelin nro 31003 tonttien nro 1–8 ja 10–14, korttelin nro 31005 tonttien nro 1–7, 9 ja 13, korttelin nro 31007 tonttien nro 1–3 ja 5–8, korttelin nro 31009 tonttien nro 2, 4–6 ja 10–15, korttelin nro 31010 tonttien nro 5, 6 ja 10–16 sekä korttelin nro 31014 tonttien nro 1–3 ja 8–10 rakennuskieltoaikaa 14.12.2008 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11601 (Lauttasaaren koillisosan tontit)

23.10.2006 ja 30.10.2006 pöydälle pantu asia

ESITYS MÄÄRÄRAHAN VARAAMISEKSI TEETTÄMISUHAN TÄYTÄNTÖÖNPANOA VARTEN

Khs 2006-1786

Kaj toteaa, että rakennuslautakunta päätti kokouksessaan 1.8.2006 XXXX XXXX:lle 11.10.2005 asetetun teettämisuhan täytäntöön panemisesta. Rakennuslautakunta oli 11.10.2005 velvoittanut XXXX XXXX:n kiinteistön Töölön kylä tila 1:23 huvila n:o 9 (Linnunlauluntie 4) haltijana muun muassa kunnostamaan ja maalamaan huvilan vesikourut sekä julkisivut uhalla, että tekemättä jätetty työ muutoin tehdään XXXX:n kustannuksella.

Päätöksen tarkempi sisältö ja asian aikaisemmat vaiheet käyvät ilmi

./. esityslistan tämän asian liitteenä olevasta rakennuslautakunnan pöytäkirjanotteesta 1.8.2006 § 319.

Kaj toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 182 §:n perusteella teettämisuhan määrää täytäntöönpantavaksi uhan asettanut viranomainen, joka myös huolehtii teettämisestä suorittamalla työn itse tai antamalla sen muun viranomaisen tai yksityisen suoritettavaksi. Teettämiskustannukset maksetaan etukäteen kunnan varoista ja ne peritään velvoitetulta siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin on säädetty.

Rakennuslautakunta toteaa (1.8.2006) mm. seuraavaa:

XXXX XXXX on useiden vuosien ajan ja rakennuslautakunnan toistuvasti asettamista ja maksuun määräämistä uhkasakoista huolimatta laiminlyönyt ko. huvilan ulkopuoliset kunnostustyöt. Huvila sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla pääradan ja Töölönlahtea kiertävän kävelyreitin varrella. Huonon kuntonsa vuoksi se aiheuttaa epäsiisteyttä ja rumentaa kaupunkikuvaa. Lisäksi on olemassa vaara, että rakenteisiin vesipellitysten puuttumisen vuoksi pääsevä vesi aiheuttaa kosteusvaurioita ja siten terveyshaittoja.

Teettämisuhan täytäntöön paneminen merkitsee, että kaupungilla on oikeus joko itse tehdä tai teettää ulkopuolisella huvilan ne kunnostustyöt, jotka lautakunnan päätöksessä on määrätty.

Päätöksen toimeenpanemiseksi lautakunta pyytää kaupunginhallitusta varaamaan kaupungin ensi vuoden budjettiin määrärahan töiden toteuttamista varten.

Lisäksi rakennuslautakunta pyytää, että kaupunginhallitus määrää töiden toteuttamisen rakennusviraston HKR-Rakennuttajan tai muun kaupungin rakentamis- ja rakennuttamistehtäviä hoitavan organisaation tehtäväksi.

Lautakunta ehdottaa vielä, että myös rakennusvalvontavirasto kytketään hankkeeseen mukaan niin, että töiden työselostus aikatauluineen toimitetaan rakennusvalvontavirastolle ja tiedoksi myös XXXX:lle. Työstä tulisi myös pitää alkukatselmus, johon kaikki asiaan liittyvät tahot kutsutaan mukaan.

Rakennusvirasto toteaa (13.9.2006) HKR-Rakennuttajan olevan rakennusviraston erikoisyksikkö, joka on keskittynyt julkisten rakennushankkeiden rakennuttamiseen. Hankkeiden rakennuttamistehtäviä hoidetaan sovitussa laajuudessa.

HKR-Rakennuttaja on teettänyt toteuttamiskelpoiset suunnitelmat työn suorittamiseksi sekä laatinut rakennuslautakunnan 1.8.2006 päätösehdotuksen mukaisten töiden kustannusarvion, jonka arvonlisäverollinen loppusumma on 183 000 euroa.

HKR-Rakennuttajalla on valmius työn toteutukseen heti, kun se on saanut sitä koskevan toimeksiannon.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (28.8.2006) rakennuslautakunnan esityksen osoittavan kiistatta sen, että huvilan omistaja on laiminlyönyt ko. huvilan ulkopuoliset kunnostustyöt toistuvista kehotuksista ja uhkasakoista huolimatta.

Rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla, missä sen ohittaa yli 100 000 junamatkustajaa ja tuhannet jalankulkijat ja pyöräilijät joka päivä. Kaupungin julkisivun kannalta on tärkeää, että rakennus ei huonokuntoisena rumenna kaupunkikuvaa. Sen tulee täyttää myös rakennuksen ulkopuolella turvallisuuden minimivaatimukset.

Rakennuslautakunta on määritellyt ensisijaisiksi korjauksiksi puuttuvien vesikourujen, -peltien ja -syöksyjen asentamisen, parvekkeiden vesikattojen kunnostamisen ja maalaamisen sekä julkisivujen kunnostamisen ja maalaamisen.

HKR-Rakennuttajan alustavan kustannusennusteen mukaan em. töiden kustannuksille tulisi asettaa 150 000 euron (alv=0) enimmäishinta. Tällä voidaan tehdä edellä mainitut, rakennuksen ulkopuolisen turvallisuuden kannalta välttämättömät korjaukset sekä julkisivujen ja ikkunoiden ns. kevyt kunnostus ja maalaus. Jos työn aikana ilmenee odottamattomia kustannuksia, julkisivujen ja ikkunoiden kunnostusta ”kevennetään” tai rajataan kustannuspuitteen mukaan.

Töiden tekeminen tulisi antaa suoraan HKR-Rakennuttajan hoidettavaksi ulkopuolisia urakoitsijoita käyttäen ja työtä varten HKR-Rakennuttajalle tulisi myöntää 150 000 euron määräraha Khn käyttövaroista talousarvion kohdasta 1 04 02. Toteutuneet kustannukset peritään rakennuttajakuluineen rakennuksen omistajalta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lisäksi (18.10.2006), että mikäli Khs hyväksyy päätösehdotuksen, kaupunginjohtaja päättää tarvittavan määrärahan myöntämisestä HKR-Rakennuttajalle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi rakennuslautakunnan esityksen 1.8.2006 § 319.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennuslautakuntaa teettämisuhan täytäntöönpanevana viranomaisena teettämään rakennusviraston HKR-Rakennuttajalla seuraavat Töölön kylässä tilalla R:No 1:23 sijaitsevaa Eläintarhan huvilaa n:o 9 (osoite Linnunlauluntie 4) koskevat, kustannuksiltaan enintään 150 000 euron (alv = 0) suuruiset kunnostustyöt:

- puuttuvien vesikourujen, -peltien ja syöksytorvien paikalleen asentaminen ja muiden vesipeltien, vesikourujen ja syöksyjen kunnostaminen ja maalaaminen,

- parvekkeiden vesikattojen kunnostaminen ja maalaaminen sekä

- julkisivujen kunnostaminen ja maalaaminen.

Kaupunginhallitus kehottanee rakennuslautakuntaa huolehtimaan rakennustöiden teettämisestä, mikäli syksyyn 2007 mennessä rakennuksen ulkomaalauksessa ja siihen liittyvässä saneerauksessa ei ole tapahtunut selvää edistymistä tai, mikäli rakennusta kokonaisuudessaan ei ole kunnostettu vuoden 2010 loppuun mennessä.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että kaupunginjohtaja päättää tarvittavan määrärahan myöntämisestä rakennustöiden suorittajalle.

Pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, HKR-Rakennuttajalle sekä XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Rakennuslautakunnan pöytäkirjanote 1.8.2006 § 319

KASVATUSTIETEIDEN MAISTERI XXXX XXXX OIKAISUVAATIMUS AMMATTIKORKEAKOULUN VIRKOJEN TÄYTTÖÄ KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2006-1486

./. Sj toteaa, että ammattikorkeakoulun vs. rehtori päätti 16.5.2006 ottaa esityslistan tämän asian liitteenä 1 olevan päätöksen mukaisesti seitsemän henkilöä koulutusjohtajan vakituisiin virkoihin 1.8.2006 lukien.

./. Kasvatustieteiden maisteri XXXX XXXX on (7.6.2006) tehnyt asiassa oikaisuvaatimuksen. Hän on täydentänyt vaatimustaan 8.6.2006 erillisellä liitteellä. Oikaisuvaatimuskirjelmä ao. liitteineen on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

XXXX vaatii,

että virkojen täyttämispäätös kumotaan, koska virkojen täyttö on tehty hakuilmoituksen eikä Khn päättämien pätevyysvaatimusten perusteella ja

että osaamisyhteisön D-koulutusjohtajan viran täyttämispäätös kumotaan ja että hänet otetaan mainittuun virkaan, koska virkaan on valittu henkilö, jolla ei ole kokemusta vastaavan virkatehtävän hoitamisesta ja jonka ansiot virkavastuiseen johtamistehtävään ovat XXXX:n ansioita heikommat. Lisäksi hän viittaa ammattikorkeakoulun silloisen rehtorin esteellisyyteen asiassa katsoen, että siitä huolimatta rehtori on ilmeisesti osallistunut päätöksentekoon.

./. Ammattikorkeakoulu on antanut asiassa lausuntonsa 2.8.2006. Lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3. Ammattikorkeakoulu katsoo, että koulutusjohtajien ja erityisesti osaamisyhteisö D:n viran täytössä hakijoita on kohdeltu tasapuolisesti ja että arviointi on tehty asiantuntemuksella. Holvikivellä on hakijoista parhaat edellytykset hoitaa kyseistä koulutusjohtajan virkaa. Ammattikorkeakoulun mielestä päätös on syntynyt nimittävän viranomaisen toimivallan puitteissa sekä voimassa olevien säännösten mukaisesti ja on muutenkin lainmukainen.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus viittaavat (3.8.2006) ammattikorkeakoulun antamaan lausuntoon ja toteavat yhteisenä lausuntonaan seuraavaa:

Ammattikorkeakoulun vs. rehtori päätti 16.5.2006, 2040 § nimittää päätöksestä ilmenevät henkilöt koulutusjohtajien (A-G) vakituisiin virkoihin suostumuksensa mukaisesti 1.8.2006 lukien.

Sosiaalialan, Degree Programme in Social Services, vanhustyön, apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian, osteopatian ja toimintaterapian koulutusohjelmien (D) koulutusjohtajan (vakanssinumero 046760) virkaan vs. rehtori päätti nimittää THM Johanna Holvikiven.

Ammattikorkeakoululain 31 §:n mukaan kunnallisen ammattikorkeakoulun virkoihin, niiden haltijoihin ja väliaikaisiin hoitajiin noudatetaan, mitä kuntalaissa ja kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa säädetään, jollei ammattikorkeakoululaissa toisin säädetä.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisten viranomaisten päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle.

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa oikealle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella. Lausunnossa ei oteta kantaa tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Koulutusjohtajan kelpoisuusvaatimukset

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus.

Perustuslain 125 §:n mukaan yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Perustuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE1/1998 vp) perustelujen mukaan perustuslain nimitysperusteista taito tarkoittaa koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin ja koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset tehtävät.

Sisäisessä ilmoittautumismenettelyssä koulutusjohtajien pätevyysvaatimuksena on edellytetty virkaan soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, osaamisyhteisönsä tuntemusta sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Lisäksi on todettu, että koulutusjohtajan tehtävä edellyttää aiempaa kokemusta vastaavien tehtävien hoitamisesta ja johtamisesta. Edelleen on lueteltu lisäansioiksi luettavia seikkoja.

Kuntalain 45 §:n mukaan viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää Kvsto tai johtosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. Hallintosäännön 11 §:n mukaan virat perustaa ja lakkauttaa Khs. Khs on 18.4.2006 päättänyt koulutusjohtajien virkojen perustamisesta.

Ammattikorkeakoululakiin ei sisälly säännöksiä eikä ammattikorkeakoulun johtosääntöön määräyksiä koulutusjohtajan kelpoisuusvaatimuksista.

Hallintosäännön 12 §:n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan.

Oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että Khs perustaa virat, mutta sen toimivaltaan ei kuulu ammattikorkeakouluun sijoitettujen koulutusjohtajien virkojen kelpoisuusehtojen vahvistaminen. Virkaan ottanut viranomainen, tässä tapauksessa rehtori, on voinut täydentää pätevyysvaatimuksia tehtävän vaatimalla tavalla.

Hakuprosessi ja valintapäätös

XXXX toteaa oikaisuvaatimuksessaan mm., että sisäisen ilmoittautumismenettelyn käyttö on mahdollista, jos tehtävään voidaan nimittää sellainen henkilö, joka on hoitanut vastaavaa tehtävää vähintään puolen vuoden ajan. XXXX toteaa mm., että Holvikivi ei ole hoitanut uuden organisaation mukaista vastaavaa koulutusjohtajan virkaa.

Oikeuspalvelut ja henkilöstöosasto viittaavat ammattikorkeakoulun vs. rehtorin lausuntoon, jossa todetaan mm., että Holvikivi on toiminut 7,5 vuotta sosiaali- ja terveysalalla koulutusjohtajana, missä virassa hän on vastannut viiden kuntoutusalan koulutusohjelman hallinnollisista tehtävistä sisältäen sekä henkilöstö- että taloushallinnon ja toiminut lisäksi toimialajohtajan sijaisena 1.8.2004 – 31.7.2005. Väite siitä, ettei Holvikivi olisi toiminut vastaavissa tehtävissä, on perusteeton.

XXXX arvelee oikaisuvaatimuksessaan, että rehtori Luopajärvi on jääväyksestään huolimatta ilmeisesti osallistunut päätöksentekoon. XXXX uskoo, että hänen jättämänsä selvityspyyntö on vaikuttanut tehtyyn päätökseen.

Hallintolain esteellisyyttä koskevan 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:ään sisältyy luettelo esteellisyysperusteista. Lainkohtaan sisältyy säännös, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä, kuin mitä lainkohdassa on lueteltu.

Ammattikorkeakoulun vs. rehtorin lausunnossa on todettu, että XXXX:n kirjelmällä ei ole ollut vaikutusta koulutusjohtajavalintoihin.

Ammattikorkeakoulussa 2.5.2006 pidetyssä kokouksessa rehtori Luopajärvi on ilmoittanut, että hän ei osallistu koulutusjohtajien valintaan ja 3.5.2006 pidetyssä organisaatiotyön jatkovalmistelujaoston kokouksessa Luopajärvi on ilmoittanut, että hän on jäävännyt itsensä koulutusjohtajien valinta-asiassa. Rehtori Luopajärvi ei siten ole osallistunut valintapäätöksen käsittelyyn.

XXXX toteaa oikaisuvaatimuksessaan myös mm., että hakijoiden ansiovertailua ei ole tehty ja että valittu Holvikivi on sekä koulutukseltaan että kokemukseltaan selvästi XXXX:ää ansioitumattomampi hakija.

Oikeuspalvelut ja henkilöstöosasto toteavat, että päätöksentekijällä on ollut käytettävissään kaikkien hakijoiden hakemusasiakirjat. Vs. rehtori Konkola, joka on tehnyt valintapäätöksen, on ollut myös toinen haastattelijoista. Sekä XXXX että Holvikivi ovat olleet haastattelussa ja heidät on tunnettu. Vs. rehtorilla on ollut tieto hakijoiden koulutuksesta, työkokemuksesta sekä muista ansioista ja hakijoita on vertailtu.

Ammattikorkeakoulun 2.8.2006 antamassa lausunnossa on tuotu selkeästi esille, miksi THM Holvikivi on valittu ko. koulutusjohtajan virkaan. Koulutusjohtajan tehtävät on lueteltu ammattikorkeakoulun antaman lausunnon liitteessä.

Oikeuspalvelut ja henkilöstöosasto toteavat, että valintaprosessi on ollut asianmukainen ja että päätös valita THM Holvikivi ko. koulutusjohtajan virkaan on perustunut huolelliseen valmisteluun ja harkintaan. XXXX XXXX ei ole esittänyt oikaisuvaatimuksessa oikeudellisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiseksi. Näin ollen XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus tulisi hylätä.

./. XXXX XXXX on (24.8.2006) antanut vastaselityksensä em. lausunnoista. Vastaselitys on tämän asian liitteenä 4.

XXXX viittaa yksityiskohtaisiin perusteluihin ja toteaa uudelleen, että päätös on hänen mielestään lainvastainen, koska viran täytössä on noudatettu vääriä kelpoisuusehtoja. Lisäksi osaamisyhteisö D:n koulutusjohtajan virantäytön (vakanssi nro 046760) osalta päätös on hänen mielestään syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen, koska päätöksen valmisteluun ja käsittelyyn on osallistunut esteellinen henkilö, koska päätöksen tehnyt sekä sen esitellyt henkilö ovat olleet esteellisiä toimimaan päätöksentekijänä ja esittelijänä kyseisessä asiassa, koska valmistelussa ja päätöksen tekemisessä on syyllistytty harkintavallan väärinkäyttöön ja päätöksentekijät ovat ylittäneet toimivaltansa ja koska virkaan otettu henkilö ei ole muodollisesti pätevä virkaan. Hän katsoo myös, että päätökset ovat epätarkoituksenmukaisia.

./. Ammattikorkeakoulu on (15.9.2006) antanut vastaselityksen johdosta lausuntonsa. Se katsoo, että päätös on tehty ao. toimivallan puitteissa ja on muutenkin lainmukainen. Lausunto on tämän asian liitteenä 5.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus ovat (25.9.2006) antaneet yhteisen lausuntonsa, jossa viitataan 3.8.2006 annettuun lausuntoon ja todetaan seuraavaa:

Koulutusjohtajan kelpoisuusvaatimukset

Kuntalain 45 §:n ja hallintosäännön 12 §:n perusteella Khs perustaa ja lakkauttaa virat. Toimivaltaan ei sen sijaan kuulu koulutusjohtajien virkojen kelpoisuusvaatimusten vahvistaminen. Virkaan ottava viranomainen, tässä tapauksessa rehtori, on voinut toimivaltansa puitteissa täydentää pätevyysvaatimuksia tehtävän vaatimalla tavalla. Siten hallintomenettelyssä yleisesti sovellettavaa tarkoitussidonnaisuuden periaatetta ei ole rikottu.

Esteellisyys

XXXX katsoo vastaselityksessään, että esittelijä ja päättäjä ovat olleet asiassa esteellisiä.

Hallintolain esteellisyyttä koskevan 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Hallintolain 28 §:ään sisältyy luettelo esteellisyysperusteista. Lainkohtaan sisältyy yleislauseke, jonka mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä kuin mitä lainkohdassa on lueteltu.

XXXX on vastaselityksessä ilmoittanut syitä, joiden perusteella johtajavalinnoista päättänyt vararehtori ja asian esityksen tekijä olisivat olleet asiassa esteellisiä.

Esimiehen ollessa esteellinen em. yleislausekejäävi voi tulla sovellettavaksi alaiseen. Oikeuspalvelujen ja henkilöstökeskuksen mielestä on ollut luonnollista ja perusteltua, että esteellisen rehtorin sijasta hänen sijaisensa on päättänyt asiasta. Myöskään esityksen tehnyt vararehtori ei ole ollut asiassa esteellinen.

Ammattikorkeakoulun 2.8.2006 ja 15.9.2006 antamissa lausunnoissa on tuotu selkeästi esille, miksi THM Holvikivi on valittu ko. koulutusjohtajan virkaan.

Oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, että valintaprosessi on ollut asianmukainen ja että päätös ottaa pätevyysvaatimukset täyttävä THM Holvikivi ko. koulutusjohtajan virkaan on perustunut asian huolelliseen valmisteluun ja harkintaan.

Lausunnossa ei oteta kantaa tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Oikeuspalvelut ja henkilöstökeskus toteavat, ettei XXXX ole esittänyt oikaisuvaatimuksessa eikä vastaselityksessä oikeudellisia perusteita oikaisuvaatimuksen hyväksymiseksi. Oikaisuvaatimus tulee hylätä.

./. XXXX XXXX on (11.10.2006) antanut vielä erillisen vastaselityksensä ammattikorkeakoulun 15.9.2006 sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen 25.9.2006 antamista lausunnoista. Vastaselitys on tämän asian liitteenä 6.

XXXX toteaa lausuntojen osoittavan, että oikaisuvaatimus on edelleen aiheellinen sekä että rehtorin toiminnan aiheuttamien ongelmien ratkaisemisen yhteydessä ao. työntekijöiden asema on ollut erittäin vaikea. Edelleen hän toteaa mm., että päätöksellä on ennakkotapauksen luonne, koska sillä linjataan periaatteellisella tasolla kaupungin suhtautumista esimiesaseman väärinkäyttöön ja siitä aiheutuviin seuraamuksiin.

Sj viittaa annettuihin lausuntoihin selvityksenä asiassa ja toteaa viimeisimmästä vastaselityksestä, että kysymys ammattikorkeakoulun rehtorin menettelystä on käsitelty erikseen. Nyt oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen on tehnyt vs. rehtori.

XXXX viittaa edelleen virkojen kelpoisuusvaatimuksiin. Tältä osin Sj toteaa, että Khs on 18.4.2006 perustanut kyseiset virat, mutta ei ole vahvistanut niiden kelpoisuusvaatimuksia. Tämä kuuluu virkaan ottavalle viranomaiselle.

Oikaisuvaatimuksen tekijä myöntää viimeisessä vastineessaan, että virkaan otettu täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. XXXX ei enää vaadikaan oikaisua tällä perusteella. Sj mainitsee tässä yhteydessä, että virkaan otetulla on muun ohella kokemusta ammattikorkeakoulun koulutusohjelmien operatiivisesta johtamisesta.

Sj toteaa vielä, että oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Edellä mainituin perustein oikaisuvaatimus olisi hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Kaikki asiakirjat ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

SJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten ammattikorkeakoulun sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausuntoihin sekä esityslistalla mainittuun hylätä kasvatustieteiden maisteri XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuksen ammattikorkeakoulun vs. rehtorin 16.5.2006 päätösluettelon 2040 §:n kohdalla tekemästä, koulutusjohtajan virkoihin ottamista 1.8.2006 lukien koskevasta päätöksestä, koska ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden nojalla päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle muutoksenhakuosoituksin, ammattikorkeakoululle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITTEET	Liite 1	Ammattikorkeakoulun vs. rehtorin päätös 16.5.2006
	Liite 2	XXXX XXXX:n oikaisuvaatimuskirjelmä liitteineen
	Liite 3	Ammattikorkeakoulun lausunto 2.8.2006
	Liite 4	XXXX XXXX:n vastaselitys 25.8.2006
	Liite 5	Ammattikorkeakoulun lausunto 15.9.2006
	Liite 6	XXXX XXXX:n vastaselitys 11.10.2006

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRAN TARKISTAMINEN

Khs 2006-2335

Sj toteaa, että Khn 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan
Tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan Tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” -vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Keskimääräisen vuokran muutos 1.1.2007 lukien vaihtelee alueittain. Vuokrataso on noussut kaupungin keskusta-alueella (Hki 1) jopa 15,5 % ja alueella kolme (esim. Kannelmäki, Malmi ja Herttoniemi) 4,5 %. Toisaalta vuokrataso on laskenut alueella kaksi (esim. Kallio, Vallila ja Länsi-Pasila) 3,9 % ja alueella neljä (esim. Myllypuro, Kontula ja Tapanila) 1,7 %.

Vapaarahoitteisia palvelussuhdeasuntoja on yhteensä 3 079, joista 140 sijaitsee Helsingin keskusta-alueella (Hki 1).

Tilastokeskuksen mukaan uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden vuokrat nousivat Helsingissä vastaavana aikana keskimäärin 3,8 %.

Khn 14.11.2005 tekemän päätöksen mukaan vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrantarkistukset toteutetaan Khn 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaisesti, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2006 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia. Tarkoituksena on ollut, että em. kertakorotuksen rajoitukset ovat voimassa toistaiseksi.

Kertakorotuksen enimmäismäärä leikkaa 1.1.2007 lukien Helsingin keskusta-alueella sijaitsevien asuntojen vuokrankorotuksia sekä mahdollisesti vuokrankorotuksia asunnoissa, joissa ei vielä ole saavutettu vuokranmääräytymisjärjestelmän mukaista vuokratasoa. Jo vuokranmääräytymisjärjestelmän käyttöönoton yhteydessä päätettiin rajoittaa kertakorotuksen enimmäismäärää, mikä tarkoittaa sitä, että osa asunnoista siirtyy lopulliseen vuokratasoon meneillään olevan siirtymäajan kuluessa.

./. Tilaston mukaiset laskennalliset perusvuokrat 1.1.2007 lukien ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Sj toteaa, että voimassa olevaan vuokranmääräytymisjärjestelmään, jossa vuokrien määrittelyn lähtökohtana käytetään Tilastokeskuksen vapaarahoitteisten uusien vuokrasuhteiden alueittain jaoteltua keskivuokraa ja vuokra tarkistetaan vuosittain vastaamaan alueittaista keskivuokran muutosta, siirryttiin 1.1.2005 lukien.

Nykyiseen järjestelmään siirryttiin, koska aikaisemman järjestelmän erisuuruiset vuokrankorotukset eri asuntotyypeissä ja korotusten ennustamattomuus olivat aiheuttaneet tilanteen, jossa järjestelmän ei voitu katsoa toimineen kaikilta osin kohtuullisesti vuokralaisen kannalta. Uuden vuokrien määräytymisperusteen todettiin olevan riittävän kattava ja johdonmukaisesti vuokra-asuntomarkkinoiden kehitystä heijastava.

Sj toteaa, että voimassa olevan järjestelmän mukaiset toteutetut vuokrantarkistukset ovat kuitenkin osoittautuneet edelleen vuokralaisen kannalta varsin huonosti ennustettaviksi, koska tarkistuksissa toisilla alueilla vuokra on noussut huomattavasti ja samanaikaisesti toisilla alueilla jopa laskenut. Vuokrankorotuksia on jouduttu rajoittamaan Khn vahvistamalla kertakorotuksen enimmäismäärällä. Näin on myös 1.1.2007 voimaan tulevaksi ehdotetussa tarkistuksessa.

Sj esittää, että vuokrantarkistukset 1.1.2007 lukien toteutettaisiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Samalla Sj toteaa, että henkilöstökeskuksessa on käynnistynyt selvitystyö nykyistä ennustettavamman vuokranmääräytymisjärjestelmän aikaansaamiseksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat ovat 1.1.2007 lukien liitteen 1 mukaiset, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2007 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään seitsemän prosenttia.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2449

LIITE

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen perusvuokrat 1.1.2007

23.10.2006 pöydälle pantu asia

ESITYS JOUKKOLIIKENTEEN TARKASTUSMAKSUN KOROTTAMISESTA 1.1.2007 ALKAEN

Khs

Joukkoliikennelautakunta toteaa (5.10.2006), että joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annettu laki on muuttunut 1.9.2006 alkaen. Tarkastusmaksun enimmäismäärä uudessa laissa on mahdollista vahvistaa enintään 40 kertaa niin suureksi kuin linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu. Edeltävässä laissa maksimi oli 30 kertaa linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu.

Tähän mennessä Helsingin seudun kaupunkiliikenteessä on noudatettu voimassa olleen lain maksimia. Tarkastusmaksun on oltava riittävän suuri, jotta se ehkäisee jo ennalta luvatonta matkustamista. Kun tarkastusmaksun enimmäismäärää nostettiin, on lainsäätäjäkin sitä mieltä, ettei nykyinen tarkastusmaksutaso vielä riittävästi ehkäise liputta matkustamista. Joukkoliikennelautakunta katsoo, että nyt voimaan tulleen lain maksimitasoon (88 euroa) ei ole syytä mennä, vaan maksua tulee korottaa maltillisesti ja edetä pidemmällä aikavälillä maksimitasoon. Tarkastusmaksujen määrä on viime vuosina ollut kasvussa. Liikennelaitos katsoo, että tehostuvan tarkastustoiminnan lisäksi tarkastusmaksun tasoa on siis syytä nostaa, jotta nämä toimet yhdessä loisivat riittävän pelotteen liputta matkustamisen kasvun pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi laskuun.

Edellä mainitusta johtuen on liikenne- ja viestintäministeriölle aiheellista esittää, että Helsingin sisäisessä linja-auto-, raitiovaunu- ja metroliikenteessä vahvistetaan tarkastusmaksuksi 1.1.2007 lukien 80 euroa.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain (448/2006) 5 §:n mukaan tarkastusmaksu saadaan vahvistaa enintään 40 kertaa niin suureksi kuin linja-autoliikenteen alin yleinen kertamaksu. Alin yleinen kertalipun hinta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä on 1.1.2006 alkaen ollut 2,20 euroa.

Joukkoliikenteen tarkastusmaksu pääkaupunkiseudulla on ollut euroon siirtymisen jälkeen 42 euroa vuonna 2002, 50 euroa vuosina 2003 - 2004 ja 60 euroa vuonna 2005 ja 66 euroa vuonna 2006.

Pohjoismaisittain arvioituna pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen tarkastusmaksu ei ole korkea. Esimerkiksi Ruotsissa YTV-alueen joukkoliikennettä vastaavassa SL-liikenteessä tarkastusmaksu on pääsääntöisesti 800 kruunua eli noin 85 euroa.

Pääkaupunkiseudulla on ollut periaatteena, että tarkastusmaksu on sama kaikessa joukkoliikenteessä. Samanaikaisesti Helsingin kanssa YTV ja Rautatievirasto ovatkin esittämässä liikenne- ja viestintäministeriölle, että YTV:n toimialueen seudullisessa linja-autoliikenteessä ja Espoon ja Kauniaisten sekä Vantaan sisäisessä linja-autoliikenteessä ja junaliikenteessä vahvistetaan tarkastusmaksuksi 1.1.2007 lukien 80 euroa.

Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi liikenne- ja viestintäministeriölle Helsingin sisäisen liikenteen tarkastusmaksun määräksi 1.1.2007 lukien 80 euroa.

Ryj pitää korotusesitystä perusteltuna. YTV on tehnyt osaltaan vastaavan esityksen ministeriölle 22.9.2006.

Liikennelaitos on selvittänyt myös muita keinoja ehkäistä ja vähentää liputta matkustamista. Matkalipun tarkastajien määrää on lisätty tänä vuonna ja talousarvioehdotukseen sisältyy 16 uuden tarkastajan palkkaaminen vuonna 2007.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että Helsingin sisäisen liikenteen tarkastusmaksuksi vahvistettaisiin 1.1.2007 alkaen 80 euroa.

Kirje liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

RATSASPUISTON PUISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-2094

Yleisten töiden lautakunta esittää (21.9.2006) seuraavaa:

Suunnittelualueen kuvaus

Ratsaspuisto on osa keskuspuiston puistoverkostoa ja sijaitsee Mannerheimintien ja Ruskeasuon tallien välissä, Ruskeasuolla. Puisto rajautuu pohjoisessa 1940- ja 1950- luvuilla rakennettuihin asuinkortteleihin ja etelässä Ratsastiehen.

Ratsaspuisto on jaettu kolmeen eri kaava-alueeseen. Vanhin osa on asemakaavaa nro 2425, vahvistettu 21.8.1945, puiston itäosa on asemakaavaa nro 5216, vahvistettu 15.9.1962 ja puiston eteläosa on osa asemakaavaa nro 7690, vahvistettu 1.9.1978. Kaikissa asemakaavoissa alue on puistoa, kaavaan nro 7690 on merkitty pysäköintikaistale.

Puiston itäosassa on sosiaalivirastolle päiväkodin käyttöön vuokrattu alue.

Suunnittelun lähtökohdat

Suunnittelualueella erottuvat eri aikakaudet ja eri kaavoitusvaiheiden toteutuminen. Osa puistosta on toteutettu 1950-luvulla, samanaikaisesti kuin puistoon rajautuvat asuinrakennukset. Tässä osassa puistoa on pieni suojaisa leikkipaikka, pelikenttä, leikattavia pensasaitoja ja vanhoja puita. Puiston länsiosa on jäänyt toteuttamatta ja on vesakoitunutta vanhaa peltoa.

Ratsastien varrella oleva puistokaistale on osa keskuspuiston laajaa kaava-aluetta. Puiston itäosassa on sosiaalivirastolle päiväkodin käyttöön vuokrattu alue. Lounaiskulmassa on vuonna 2003 kunnostettu osa, johon on sijoitettu Kurki-veistos. Näiden kahden alueen välille on jäänyt metsäinen saareke.

Alueen asukkaat käyttävät puistoa aktiivisesti. Puiston läpikulkuliikenne kävellen ja pyöräillen on vilkasta. Viereisen palvelutalon asukkaat käyttävät puistoa ulkoiluun. Päiväkoti, viereiset koulut ja lapsiperheet käyttävät kahta puistossa sijaitsevaa leikkipaikkaa.

Puiston tämänhetkinen ilme on sekava ja kulunut. Samalla puistoalueella on villiintynyt pelto, vanhoja arvokkaita puita, leikattuja pensasaitoja, metsikkö ja uusi veistos. Leikkipuistojen välineet ovat ränsistyneitä ja puusto kaipaa kunnostusta. Ratsastien jäsentymätön pysäköinti ulottuu myös osittain puistoon.

Suunnitteluprosessi

Puistosuunnittelijana on toiminut rakennusviraston toimeksiannosta Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy. Suunnittelu on tehty vuorovaikutteisesti rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, vammaisjärjestöjen sekä alueen asukkaiden kanssa.

Puiston suunnittelu on ollut monivaiheista. Puiston edellinen suunnitteluvaihe oli 2001–02. Puistosta ideoitiin esimerkkipuistoa liikunta- ja monivammaisille. Suunnitelma tehtiin yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Tavoite oli, että läheisen Ruskeasuon koulun lapset ja muut liikuntavammaiset voisivat käyttää puistoa virkistysalueenaan. Puiston käytävät oli suunniteltu leveiksi pyörätuolilla liikkumista varten ja käytävissä kulki näkövammaisia ohjaavat laatat. Puistoon oli sijoitettu katoksia vammaiskäyttäjien erityistarpeita ajatellen. Puiston penkkien ja leikkivälineiden tyypit ja sijoittelu oli suunniteltu liikuntavammaisten ehdoilla.

Suunnitelmaluonnos esiteltiin asukkaille 12.6.2002. Alueen asukkaat vastustivat jyrkästi rakennettua esteetöntä puistoa. Asukkaat toivoivat puiston peruskorjausta, mutta kevyemmin ottein. Toivottiin, että puiston luonnonmukainen ja rauhallinen tunnelma säilytettäisiin ja että puisto säilyisi pääosin lähiasukkaiden puistona.

Nyt suunniteltu puisto on osittain paluuta vanhaan suunnitelmaan. Tavoitteena on puiston peruskorjaus olevaa henkeä kunnioittaen. Suunnittelun pohjana on nykyinen 1950-luvulta peräisin oleva puistorunko ja nykyinen käytäväverkosto. Oleva puusto pyritään säilyttämään. Vesakoitunut vanha pelto peruskorjataan oleskelunurmeksi ja puistoon rakennetaan uusi leikkipaikka päiväkodin leikkialueen jatkoksi.

Esteettömyys on edelleen yhtenä lähtökohtana puistosuunnitelmassa. Puistoon rakennetaan esteetön leikkipaikka, jossa leikkivälineet ja niiden sijoittelu mahdollistavat myös liikuntarajoitteisten lasten leikkimisen. Puistoon on valittu vanhuksille ja liikuntarajoitteisille soveltuva penkkimalli. Lisäksi puistokäytävien ja katujen kohtauskohtiin asennetaan huomiolaattoja.

Kustannukset ja aikataulu

Suunnittelualueen pinta-ala on 20 490m².

Puiston keskeinen toiminta-alue on hoitoluokkaa A2., leikkipaikat ovat hoitoluokkaa L1 ja reuna-alueet hoitoluokkaa A3.

Puiston arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat yhteensä 950 000 euroa eli 46 euroa /m2

Puisto rakennetaan vuosina 2006 - 2007. Rakentaminen rahoitetaan lähiörahastosta tarkoitukseen osoitetuilla määrärahoilla.

Yleisten töiden lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Ratsaspuiston puistosuunnitelman nro 5284 /1 hyväksymistä.

./. Suunnitelmaselostus ja –piirustus ovat liitteinä 1 ja 2.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (20.10.2006), että kyseessä on Mannerheimintien ja Ruskeasuon tallien välissä sijaitseva n. 2 ha:n puistoalue. Suunnittelun lähtökohtana on ollut 1950-luvulta peräisin oleva puistorunko, sen käytävät ja olemassa oleva puusto. Lisäksi on pyritty ottamaan huomioon esteettömyysvaatimukset.

Puistoalueen koko on 20 490 m2 ja rakentamiskustannukset 950 000 euroa (alv=0). Puiston yksikkökustannukseksi tulee 46 euroa/m2.

Puiston rakentamisen rahoitus on myönnetty lähiörahastosta siten, että käytettävissä on tänä vuonna 835 000 euroa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa suunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Ratsaspuiston puistosuunnitelman 5284/1 siten, että hankkeen rakentamiskustannukset ovat 950 000 euroa (alv=0).

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Puistosuunnitelman 5284/1 selostus
	Liite 2	Puistosuunnitelman 5284/1 piirustus

SELVITYS HELSINGIN SOSIAALIASIAMIESTEN TOIMINNASTA VUONNA 2005

Khs 2006-1785

./. Sosiaaliasiamiehet ovat antaneet hallintokeskukseen 9.8.2006 saapuneen selvityksen toiminnastaan vuonna 2005. Selvitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaaliasiamiehet toteavat selvityksessään yleisesti seuraavaa:

Vuoden 2005 aikana asiakkaat ovat todenneet monta kertaa, etteivät he olisi koskaan uskoneet miten vaikeaa tiedon tai avun saaminen voi lopulta olla. Tuntemattoman ja vaikeaselkoisen sosiaaliturvajärjestelmän asiakkaaksi tuleminen akuuteissa kriiseissä tai henkisten ja fyysisten voimavarojen ollessa vähäisiä ovat vaatineet asiakkaalta usein kohtuuttomia ponnisteluja. Asioiden hoitaminen on voinut siksi jäädä asiakkaalta lopulta kesken. Järjestelmän toimimattomuus on osittain johtanut siihen, että leipäjonoihin ja muihin ruoka-avustusten piiriin hakeutuneiden henkilöiden määrä on edelleen kasvanut Helsingissä.

Organisaatiomuutoksen myötä viraston sisällä on syntynyt eri työntekijäryhmien välille erilaisia toiminta- ja myöntämiskäytäntöjä. Tämä on tehnyt omalta osaltaan asiakkaan asioinnista ajoittain hyvinkin byrokraattista ja hidasta.

Myös työntekijät ovat sosiaaliasiamiesten kanssa käydyissä keskusteluissa todenneet toimistojen sisäisten lähetteiden kirjoittamisen vievän tarpeettomasti aikaa. Asiakkaan asiaa voi nykyisen työnjaottelun seurauksena olla hoitamassa neljäkin työntekijää, jonka seurauksena perustehtävä pirstoutuu, eikä asiakkaan tilannetta pystytä käsittelemään kokonaisvaltaisesti. Enää eivät lastensuojelun ja vanhustyön sosiaalityöntekijät voi auttaa asiakkaitaan taloudellisesti, vaan asiakkaiden on haettava toimeentulotukea sosiaaliturvatyön kautta.

Stakesin kyselytutkimuksen mukaan 70 % väestöstä lisäisi tiedotusta palveluista ja etuuksista. Runsas 60 % nopeuttaisi sosiaalipalveluiden saamista ja 50 % nopeuttaisi toimeentulotuen myöntämistä. Tutkimukseen osallistuneet myös lisäisivät asiakkaan valinnan mahdollisuuksia sekä mahdollisuuksia antaa palautteita sosiaalipalveluista. Nämä valtakunnalliset suunnat vastaavat sosiaaliasiamiehille muodostunutta käsitystä asiakkaiden toiveista.

Varsinkin ”vanhojen” eli sosiaalitoimessa jo asiakkaina olevien henkilöiden mahdollisuudet päästä tapaamaan sosiaalityöntekijää ovat rajoitetut. Heidän ongelmiinsa ei pystytä puuttumaan varhaisessa vaiheessa. Työntekijöiden mukaan asiakkaiden ongelmat ovat tämän takia usein jo pahasti kasaantuneet, ennen kuin niihin päästään puuttumaan. Kasaantuneiden ja vaikeutuneiden ongelmien selvittäminen vie paljon aikaa, puhumattakaan asiakkaiden kokemasta ahdistuksesta ja epätoivosta vaikeissa tilanteissa. Varhainen puuttuminen olisi sekä asiakkaiden että organisaation etu ja lisäksi se olisi myös taloudellista toimintaa.

Aiemmissa selvityksissä on ehdotettu tiedotuksen osalta, että sosiaaliviraston tulisi aiempaa enemmän tiedottaa kuntalaisille niistä palveluista ja etuuksista, joita virasto tuottaa ja tarjoaa asukkailleen. Joka talouteen kerran tai kaksi kertaa vuodessa jaettava Kelan sanomat tyyppinen tiedotuslehti olisi varmasti paras tapa tavoittaa kaikki kuntalaiset. Oikean tiedon avulla hälvenisivät osin myös sosiaalitoimea kohtaan tunnetut ennakkoluulot ja perustiedot palveluista tulisivat kuntalaisille tutuiksi. Selkeän, paikkansapitävän sekä oikea-aikaisen tiedon saanti ja välittäminen on yksi sosiaalipalveluiden onnistumisen edellytyksistä.

Sosiaalivirastossa pitäisi asiamiesten selvityksen lisäksi koota ja analysoida asiakkaiden antamaa palautetta paljon systemaattisemmin ja käyttää niihin sisältyvää informaatiota viraston palvelujen kehittämiseen ja kohdentamiseen nykyistä asiakaslähtöisemmin. Todellinen asiakaslähtöisyys syntyy vain ottamalla asiakkaat oikeasti mukaan arvioimaan ja kehittämään toimintaa.

Lopuksi sosiaaliasiamiehet toteavat selvityksessään, että nyt jo lähes kuuden sosiaaliasiamiestoimintavuoden aikana asiakkaiden perustoiveet ja odotukset sosiaalihuoltoa kohtaan ovat pysyneet vuodesta toiseen samoina. Asiakkaat ovat toivoneet ja toivovat edelleen kuuden kohdan mukaisesti:

1. Kohtaamista

- asiakkaat haluavat kohdata sosiaalihuollon ammattilaisen, ihmisen

- he eivät halua asioida pelkästään kirjeiden välityksellä

2. Kuuntelemista

- kuulluksi tuleminen

- aito vuorovaikutus

3. Kiireettömyyttä

- luottamuksen syntyminen asiakkaan ja työntekijän välillä vaatii aikaa

- luottamus osapuolten välillä on sosiaalityön tärkein elementti

4. Kunnioitusta

- jokaisella ihmisellä on ihmisarvo

- jokaisella on oikeus hyvää palveluun ja kohteluun ilman syrjintää

5. Kokonaisvaltaista tilannearviota

- asiakkaan todellinen selviytyminen elämässään

- ei vain laskennallinen, teoreettinen selviytyminen

6. Kanssakulkemista

- kannustaminen

- taloudellinen ja henkinen tuki

Sosiaalilautakunta toteaa (3.10.2006) mm., että sosiaaliasiamiesten vuotta 2005 koskevassa selvityksessä ei arvioida sektoreittain tai vastuualueittain asiakkaiden tilannetta aikaisempien vuosien tapaan, vaan asiakasyhteydenottoja on tarkasteltu asioinnin ja asiakkuuden näkökulmasta.

Yhteydenottojen painottuminen toimeentulotukeen selittyy paitsi sillä, että palveluissa on kehittämistarpeita, myös toimeentulotuen asiakkaiden määrällä. Yksittäisenä sosiaalitoimen palvelumuotona toimeentulotuessa on ylivoimaisesti eniten asiakkaita. Vuonna 2005 näitä talouksia oli 36 792 ja henkilöitä 54 090. Esim. päiväkodeissa lapsimäärä oli 17 879, vammaispalvelujen henkilökohtaisten palvelujen saajia (tulkki, kuljetuspalvelu, kuntoutus, sopeutumisvalmennus, saattajapalvelu tms.) oli 12 307 ja vanhusten laitospalvelujen saajia 3 904.

Jo vuoden 2005 aikana sosiaaliasemilla huomattiin sosiaaliasiamiestenkin esiin tuomat epäkohdat. Niiden lieventämiseksi ja poistamiseksi on tehty vuodesta 2005 alkaen tilannetta parantavia toimenpiteitä sekä selvitystyötä ja suunnitelmia. Muutossosiaalityöstä siirrettiin kriittisimmissä toimipisteissä jo vuoden 2005 aikana voimavaroja sosiaaliturvatyöhön. Tällä kohennettiin toimeentulotuen käsittelyaikoja ja työntekijöiden tavoitettavuutta. Uusien asiakkaiden vastaanottotoiminta organisoitiin kaikissa toimipisteissä siten, että uudet asiakkaat ovat saaneet ajan sosiaalityöntekijälle – yleensä viikon sisällä.

Sosiaaliasiamiesten erittäin vakava kritiikki kohdistuu havaintoihin työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamattomuudesta. Tämä on vakava ja huomionarvoinen havainto. Sosiaaliviraston toiminnan tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja laadun kannalta merkitsee vakavaa epäonnistumista, mikäli liian moni sosiaalihuollon asiakkaista jää liian yksin, ajoittain hyvinkin vaikeissa elämäntilanteissa.

Sosiaaliasiamiesten selvityksestä voi saada sellaisen kuvan, että kohtaamattomuus selittyisi pääasiassa kahdella asialla: kirjallisella toimeentulotukimenettelyllä ja toimeentulotukietuuksien päätösoikeuden rajaamisella pois tietyiltä ammattiryhmiltä. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista luotettavasti todeta, mikä näiden asioiden rooli on. On syytä kuitenkin todeta, että molemmat toimenpiteet tehtiin osittain juuri siitä syystä, että asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja elämäntilanteen selvittäminen tulisivat paremmin mahdollisiksi.

On kaikkien edun mukaista, että erilaisten sosiaaliturvaetuuksien hakeminen ja käsittely on mahdollisimman vaivatonta, tehokasta ja luotettavaa. Näin sekä asiakkaiden että työntekijöiden aikaa ja voimavaroja voidaan kohdistaa varsinaisiin hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin toimiin.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Vs.Stj toteaa, että sosiaaliasiamiesten esille nostama asiakkuusnäkökulma on erittäin merkittävä.

Kaikkien hallintokuntien on toimittava käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa. Hyvällä organisoinnilla ja järkevillä toimintatavoilla asiakaspalveluun käytettävä aika saadaan mahdollisimman suureksi. Vs.Stj pitää tärkeänä, että sosiaalivirasto pyrkii jatkuvasti arvioimaan työtään asiakkuusnäkökulmasta.

Sosiaaliasiamiesten esittämä aikataulukysymys on hoidettavissa niin, että sosiaaliasiamiehet antavat selvityksensä kevättalvella mahdollisimman pian toimintavuoden päätyttyä. Tällöin selvitys on käytettävissä talousarviota laadittaessa.

VS.STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin sosiaaliasiamiesten 12.6.2006 päivätyn selvityksen toiminnastaan vuonna 2005.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalilautakuntaa kiinnittämään huomiota sosiaaliasiamiesten selvityksessä mainittuihin seikkoihin sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sosiaalilautakunnan lausunnon mukaisesti käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

Pöytäkirjanote sosiaaliasiamiehille ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Selvitys Helsingin sosiaaliasiamiesten toiminnasta vuonna 2005
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 3.10.2006

VT ZAHRA ABDULLAHIN TOIVOMUSPONSI: VANHUSTYÖTÄ IKÄÄNTYNEILLE MAAHANMUUTTAJILLE

Khs 2006-1044

Vs.Stj ilmoittaa, että hyväksyessään 19.4.2006 vanhuspalveluohjelman 2006 - 2008 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

11 (42) "Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kehitetään vanhustyötä ikääntyneille maahanmuuttajille.” (Zahra Abdulla, äänin 85-0)

Sosiaalilautakunta toteaa (8.8.2006) mm., että Helsingissä oli 1.1.2006 ulkomaalaistaustaisia sekä ulkomaan että Suomen kansalaisia kaikkiaan 47 200, joista oli yli 55-vuotiaita 5 892, yli 65-vuotiaita 2 917 ja yli 75-vuotiaita 1 271. Muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli kaikkiaan 42 579 eli 7,6 %. Heistä yli 55-vuotiaita oli 3 909 eli 2,6 % ikäryhmästään, yli 65-vuotiaita 1 496 eli 1,9 % ja yli 75-vuotiaita 466 eli 1,2 % ikäryhmästään. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä (55+ 1 411 ja 65+ 616) ja viro (55+ 547 ja 65+ 206). Kolmanneksi suurin kieliryhmä, kun englantia ei lasketa, on somali (55+ 130 ja 65+ 49). Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut ja tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan. Odotettavissa on myös ikäihmisten määrän kasvu.

Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat taustaltaan, kulttuuriltaan ja kieleltään hyvin heterogeeninen ryhmä, mikä on haaste sekä palvelujärjestelmälle että työntekijöille. Vanhuspalvelujen käyttäjinä maahanmuuttajat ovat vielä pieni ryhmä. Laitosten ja palvelutalojen työntekijöistä osa on maahanmuuttajataustaisia.

Sosiaalivirastossa kehitetään maahanmuuttajille kohdistettuja palveluja muun muassa lisäämällä palvelukeskuksiin erilaisia ryhmiä. Jatkossa panostetaan vanhustyössä työskentelevien työntekijöiden kouluttamiseen ja perehdyttämiseen maahanmuuttajien erityispiirteisiin.

Sosiaalivirastossa aloitti maaliskuussa 2006 Kinaporin palvelukeskuksen johtajan vetämänä ryhmä, jossa on mukana sosiaaliviraston viranhaltijoiden lisäksi myös edustajat Vanhustyön keskusliitosta, eläkeläisjärjestöjen Valoa Vanhuuteen – projektista, vanhusneuvostosta sekä Monikulttuuriyhdistys Familiasta ja Inkerikeskuksesta. Kinaporin palvelukeskuksessa on huhtikuussa aloittanut erityissuunnittelija, jonka tehtävänä on toiminnan järjestäminen eri ryhmille.

./. Sosiaalilautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Terveyslautakunta toteaa (15.8.2006) mm., että toivomusponsi käsittelee vanhusten palvelujen kehittämisen kannalta tärkeää ja yhä ajankohtaisempaa aihetta, koska maahanmuuttajataustaisten ikäihmisten määrä tulee Helsingissä lähivuosina kasvamaan.

Terveyskeskuksen koti-, akuutti- ja pitkäaikaishoidossa jokaiselle asiakkaalle/potilaalle laaditaan yksilöllinen hoito/palvelusuunnitelma, jossa pyritään ottamaan huomioon henkilön erityistarpeet. Tämän varmistamiseksi terveyskeskuksen henkilöstölle järjestetään jatkuvasti monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajien palveluihin liittyvää koulutusta. Lisäksi terveyskeskuksella on yhtenäiset ohjeet tulkkipalvelujen käytöstä sekä yhdenvertaisuussuunnitelma.

Terveyskeskus pyrkii myös aktiivisesti parantamaan maahanmuuttajien pätevöitymistä ja työllistymistä terveydenhuoltoalalle. Parhaillaan on meneillään (v. 2005 – 2007) yhteistyössä kaupungin henkilöstökeskuksen sekä työvoimatoimiston kanssa toteutettava terveydenhuoltoalan tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien pätevöittämiskoulutus AMK-sairaanhoitajiksi (12 opiskelijaa) ja uusi vastaava koulutus käynnistyy elokuussa 2006. Opetuksen järjestää Diakonia-ammattikorkeakoulu.

./. Terveyslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta toteaa (16.10.2006) mm., että maahanmuuttajien kotoutumisen lähtökohdat on määritelty laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Lain perusteluosassa todetaan, että kunta vastaa niiden maahanmuuttajien kotouttamisesta, jotka eivät kuulu työvoimaan eivätkä voi osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Kunnan velvollisuus on siis huolehtia siitä, että erityistä tukea tarvitseville ryhmille, kuten ikääntyville maahanmuuttajille, järjestetään toimenpiteitä ja palveluja. Helsingin kaupunki ottaa palveluissaan huomioon myös maahanmuuttajat, jotka eivät kuulu kotouttamislain piiriin.

Neuvottelukunnan näkemyksen mukaan ikääntyvien palvelujärjestelmää kehitettäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kielitaitoon liittyviin tarpeisiin: on todettu, että ihmisen vanhetessa opittu vieraan kielen taito heikkenee, jolloin kommunikointi tapahtuu lähinnä äidinkielellä, joka sekin voi olla taantunut. Helsingin tavoitteena tulisi olla se, että ikääntyvien maahanmuuttajien omankieliset palvelut turvataan esim. ostopalveluna. Asiaa kannattaa ennakoida kartoittamalla mm. sitä, missä määrin järjestökentällä ja sosiaalisilla yrityksillä on valmiuksia tuottaa äidinkielisiä palveluja maahanmuuttajaväestölle. Myös osuuskuntatyyppinen toiminta saattaisi tulla kyseeseen. Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että maahanmuuttajajärjestöjä kannustetaan aktiivisuuteen ikääntyvien maahanmuuttajien palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä.

./. Neuvottelukunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

VS.STJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 19.4.2006 hyväksymän toivomusponnen (Zahra Abdulla) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Zahra Abdulla) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Zahra Abdullahille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 8.8.2006
	Liite 2	Terveyslautakunnan lausunto 15.8.2006
	Liite 3	Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan lausunto



Kokousaika	6.11.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali