HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

KONSERNI- JA OMISTAJAOHJAUKSEN KEHITTÄMISLINJAUKSET

Khs 2006-159

Kj toteaa, että Helsingin kaupunkikonserniin kuuluvat ne yhtiöt, säätiöt, yhdistykset ja muut yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa.

Kaupunkikonserniin kuuluu tällä hetkellä 117 tytäryhtiötä ja 9 tytärsäätiötä. Näiden konserniohjausvastuu on jaettu toimialoittain kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien kesken.

Konserniohjaus

./. Konserniohjauksen nykyinen toimintamalli on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. Konserniohjauksen nykytilaa ja toimintamallin kehittämistarpeita on arvioitu tarkemmin muistiossa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 1.

Muistiossa todetaan, että kaupungin toimintaympäristössä tapahtuneiden ja vireillä olevien muutosten sekä toimintamallista saatujen kokemusten perusteella konserniohjausta tulisi kehittää seuraavien tavoitteiden pohjalta:

– edistää nykyistä vielä selkeämmän ja yhtenäisemmän konsernijohdon tahtotilan muodostumista ja viestimistä mahdollisimman suoraan läpi koko kaupunkikonsernin riippumatta yksittäisen tytäryhteisön toimialasta, yritysmuodosta tai koosta

– kehittää kokonaisedun näkökulmasta kaupunkikonsernin johtamista nykyistä konsernilähtöisemmäksi ja kokonaistaloudellisemmaksi

– siirtää painopistettä konserniohjauksesta konsernijohtamiseen lujittamalla konsernijohdon johtamisotetta tytäryhteisöistä yhteisökohtaisin aloittein ja strategisin linjauksin

– ohjata käytännön tasolla nykyistä vielä tehokkaammin tytäryhteisöjä yhtenäisiin toimintatapoihin sekä hyviin johtamis- ja hallintokäytäntöihin konsernin sisällä

– varautua kuntalain kuntakonsernia koskevien, valmisteilla olevien säännösten mukaiseen ohjausmalliin, jossa konsernijohdon jatkossa tulevat ensisijaisesti muodostamaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja

– varautua pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistymisen myötä tapahtuvaan kaupunkien omistajaohjauksen keskitetympään päätöksentekoon ja omistajapolitiikan yhtenäistämiseen sellaisissa yhtiöissä ja muissa yhteisöissä, joissa kaupungit ovat osakkaina tai käyttävät määräysvaltaa.

Näiden kehittämistavoitteiden pohjalta muistiossa ehdotetaan seuraavia konserniohjauksen kehittämislinjauksia:

– konserniohjausta tehostetaan tavoitteena tytäryhteisöjen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen yhtenäistäminen

– kaupunginhallituksen asemaa omistajaohjauksessa vahvistetaan laatimalla ensi vaiheessa selvitys kaupunginhallituksen konsernijaoston perustamiseen liittyvistä kysymyksistä toimenpide-ehdotuksineen

– kaupunkikonsernin kokonaistaloudellista tarkastelua laajennetaan liittämällä konsernitilinpäätökseen tilivuodesta 2007 alkaen konsernitaseen lisäksi myös muut tilinpäätöksen mukaiset laskelmat ja tiedot.

Omistajaohjaus

Kj toteaa, että kaupunkikonsernille ei ole aiemmin määritelty kattavaa kaikkia konserniyhteisöjä koskevaa yhtenäistä omistajapolitiikkaa.

Tältä osin on talous- ja suunnittelukeskuksen toimesta valmisteltu ensi vaiheessa kaikkia tytäryhteisöjä koskevat yleiset omistajapoliittiset linjaukset. Näiden yleislinjausten lisäksi tullaan 30.6.2007 mennessä valmistelemaan yksittäisten tytär- ja muiden konserniyhteisöjen omistuspohjaa, kehittämisvisiota ja toiminnallisia tavoitteita koskeva tarkennettu omistajapolitiikka koskien myös kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia.

./. Omistajaohjausta on käsitelty tarkemmin muistiossa, joka on esityslistan tämän asiakohdan liitteenä 2.

Muistiossa esitetään seuraavat omistajapoliittiset yleislinjaukset, jotka koskevat kaikkia kaupungin omistamia tytäryhteisöjä:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– kassanhallintaa keskitetään osaksi kaupungin muuta kassanhallintaa siten, että kaupungin tytäryhteisöt liittyvät sovittavassa laajuudessa kaupungin sisäisen pankin ja konsernitilin käyttäjiksi

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat

– tehostetaan yhteisöjen hallintoa vähentämällä erityisesti kehittämisen ja sijoitustoiminnan välineenä toimivien tytäryhtiöiden hallitusten jäsenten lukumäärää ja nimeämällä tällaisten yhtiöiden hallitusten jäseniksi myös ulkopuolisia asiantuntijoita

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin

Kj pitää tarkoituksenmukaisena, että konserniohjauksen toimintamallia kehitetään ja omistajapoliittiset linjaukset määritellään edellä mainituissa muistioissa esitettyjen periaatteiden pohjalta.

Kj toteaa lisäksi tarkoituksena olevan, että mikäli Khs nyt hyväksyy konserniohjauksen ja omistajapolitiikan kehittämis- ja periaatelinjaukset päätösehdotuksen mukaisesti, niin Khn strategiakeskustelun pohjalta tullaan valmistelemaan myöhempää päätöksentekoa varten peruslinjausten edellyttämät muutokset konserni- ja muihin ohjeisiin sekä tekemään liitteenä 2 olevan muistion kohdan 4 jaottelun pohjalta esitykset 30.6.2007 mennessä yksittäisen tytär- ja muun konserniyhteisön omistusta, kehittämisvisiota ja toimintaa koskevasta omistajapolitiikasta ja jatkotoimenpiteistä koskien myös kaupungin nettobudjetoituja yksiköitä ja liikelaitoksia.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä

Konserniohjauksen kehittämislinjaukset liitteenä 1 olevan muistion

kohdan 3 mukaisesti seuraavasti:

– konserniohjausta tehostetaan tavoitteena tytäryhteisöjen toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä johtamis- ja hallintokäytäntöjen yhtenäistäminen,

Omistajapoliittiset periaatelinjaukset siten, että

– nettobudjetoidut yksiköt, liikelaitokset sekä tytär- ja muut konserniyhteisöt jaotellaan omistuksen tarkoituksen mukaan liitteenä 2 olevan muistion kohdan 2 mukaisesti, ja että

– kaikkia kaupungin tytäryhteisöjä koskevat seuraavat omistajapoliittiset yleislinjaukset liitteenä 2 olevan muistion kohdan 3 mukaisesti:

– toimintaa tehostetaan parantamalla tuottavuutta. Tuottavuutta mitataan ja vertaillaan kansallisesti ja kansainvälisesti.

– tytäryhteisöjen lainanotossa hyödynnetään kaupungin neuvotteluasemaa rahoitusmarkkinoilla ja rahoitusasiantuntemusta

– tehostetaan hankintoja siten, että kaupunki kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden hankintoja koskevia puitesopimuksia tytäryhteisöjen käyttöön

– yhdistetään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjä tai niiden toimintoja, mikäli yhdistäminen on toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua

– lisätään etenkin saman toimialan tytäryhteisöjen toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä yhteistyöhyötyjen saavuttamiseksi

– tehostetaan riskienhallintaa laatimalla yhteisökohtaiset riskienhallintasuunnitelmat

– tehostetaan tytäryhteisöjen johtamista panostamalla tytäryhteisöjen ylimmän johdon johtamisvalmiuksien kehittämiseen henkilökohtaisin kehittämissuunnitelmin

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan tämän päätöksen edellyttämät yksityiskohtaiset toimenpide-ehdotukset 30.6.2007 mennessä myöhemmin tapahtuvaa päätöksentekoa varten.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille kaupungin virastoille ja laitoksille sekä tytäryhteisöille.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

LIITTEET	Liite 1	Muistio: Konserniohjauksen kehittämislinjaukset
	Liite 2	Muistio: Kaupunkikonsernin omistajapolitiikka

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN JATKOVALMISTELUN TILANNEKATSAUS

Khs 2005-2268, 2006-159

Kj toteaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen jatkovalmistelu on käynnistynyt kesäkuussa sitä varten asetetuissa työryhmissä, joissa on kaksi edustajaa kustakin kaupungista. Tilannekatsaus kolmen työryhmän työhön on seuraava:

Ammattikorkeakouluyhteistyö

Pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisessa yhtenä koulutuspoliittisena toimenpiteenä on seudun tiede- ja ammattikorkeakoulujen verkostojen kehittäminen ja vahvistaminen kokonaisuutena sekä kannustaminen eri toimijoiden kumppanuuden ja yhteistyön syventämiseen.

Ammattikorkeakouluja koskevia ehdotuksia valmistellaan koulutustyöryhmässä.

Työryhmän toimeksiantona on selvittää kunnallisten ammattikorkeakoulujen (Evtek, Stadia ja Laurea) koulutusalajärjestelyt ja uudelleenorganisoinnin vaihtoehdot, joilla tuetaan palvelujen ja teollisten innovaatioiden kehittämistä. Selvitys on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä kartoittaa pikaisesti em. korkeakoulujen eri organisointivaihtoehdot ja tekee vertailun pohjalta ehdotuksen ratkaisuvaihtoehdosta.

Työryhmä laatii ehdotuksensa ammattikorkeakouluja koskevan selvityksensä ja ehdotuksensa 31.10.2006 mennessä. Tavoitteena laatia kaupunkien yhteistyönä seudun ammattikorkeakouluja koskeva esitys opetusministeriölle 31.1.2007 mennessä.

Sj Ilkka-Christian Björklund koulutustyöryhmän varapuheenjohtajana selostaa kokouksessa työryhmän työtä.

Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL)

Seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen tavoitteena on kestävän, toimivan ja eheän yhdyskuntarakenteen toteuttaminen, yhteinen maakäyttöohjelma ja yhteisvastuullinen asuntopolitiikka. Seudun työssäkäynti- ja asuinalueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään myös 14 kunnan yhteistyönä.

MAL- asioita valmistellaan MAL-työryhmässä. Lisäksi on erikseen asetettu asuntoasioiden valmisteluun työryhmä.

MAL-työryhmän toimeksiantona on myötävaikuttaa Helsingin seudun yhdyskuntarakenteen kehittämiseen osallistumalla vuoteen 2050 ulottuvan vision laadintaan. Valmistelun alkuvaiheessa järjestetään kansainvälinen ideakilpailu. Työryhmän tehtävänä on myös laatia pääkaupunkiseudun maankäyttö-ohjelma ja asunto-ohjelma. Maankäyttöohjelma on kärkihankkeiden ja kehittämisvyöhykkeiden sekä uusien laajempien asuntotuotantoalueiden aikataulutettu toimenpideohjelma. Asunto-ohjelmasta käyvät ilmi mm. asuntotuotannon kokonaistavoitteet, Ara-tasoinen tuotanto, erityisryhmien tuotanto, vanhusten palvelutalotuotanto ja toimenpiteet asunnottomuuden vähentämiseksi.

Liikennejärjestelmän kehittämisessä työryhmälle asetettuna tavoitteena on, että liikenneväylät toteutetaan PLJ 2002 mukaisesti. Lisäksi työryhmä seuraa PLJ 2007 valmistelua.

Kansainvälinen ideakilpailu on tarkoitus järjestää niin, että kilpailu päättyy 30.11.2007. Pääkaupunkiseudun maankäyttöohjelma ja asunto-ohjelma valmistuvat vuoden 2007 loppuun mennessä. Liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät toimenpiteet laaditaan myös vuoden 2007 loppuun mennessä.

Kaj Pekka Korpinen MAL-ryhmän puheenjohtajana selostaa työryhmän työtä.

Vesi- ja viemärilaitosyhteistyö

Teknisessä toimessa on asetettu seudun yhteiseksi tavoitteeksi palvelutuotannon tehostaminen niin, että tuotannon tehokkuuden kannalta keskeisiä toimintoja organisoidaan seudullisesti.

Vesi- ja viemärilaitostyöryhmän tehtävänä on laatia selvitys seudun vesi- ja viemärilaitostoiminnan yhdistämismahdollisuuksista.

Ehdotus on tarkoitus laatia Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesi- ja viemärilaitosten nykyisen toiminnan laajuutta koskevan peruskartoituksen pohjalta ja laajemman sopimuspohjaisen yhteistoiminnan kuvauksen pohjalta Kartoitus käsittää mm. toiminta-alueet, vesihuollon kehittämissuunnitelmat, päätöksentekomallit, järjestelmäsidonnaisuudet, mahdolliset käynnissä olevat organisaatioiden kehittämishankkeet, yhteisen vesitaseen määrittäminen ja ennusteet. Valmistelutyön aikana määritellään myös mukaan mahdollisesti tulevat muut kuin pääkaupunkiseudun kunnat ja mahdolliset muut alan organisaatiot.

Työryhmän puheenjohtaja on vt toimitusjohtaja Esko Tiainen Helsingin Vedestä.

Työryhmä laatii yhteistä toimintamallia koskevan esityksen 30.11.2007 mennessä.

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Pajunen Jussi, kaupunginjohtaja, puhelin 169 2200

11.9.2006 ja 18.9.2006 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMAN 2006 - 2008 HYVÄKSYMINEN

Khs 2006-1861

Tämä poistetaan, koska sama asia tulee käsiteltäväksi Kvston listalla

Sj toteaa, että esityslistan liitteenä olevan kolmannen tasa-arvosuunnitelmaehdotuksen on laatinut työryhmä, jossa ovat olleet mukana henkilöstökeskuksen edustajien lisäksi virastojen ja laitosten edustajat, tasa-arvotoimikunnan edustaja ja edustajat henkilöstöjärjestöistä sekä työsuojelusta kaupungin työsuojeluvaltuutettu.

Tasa-arvosuunnitelman valmistelutyössä on otettu huomioon 1.6.2005 voimaan tulleesta uudistetusta laista naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta johtuvat muutokset. Pääosin valmistelutyö on kuitenkin perustunut voimassa olevaan toiseen tasa-arvosuunnitelmaan, virastojen ja laitosten tasa-arvosuunnitelmiin sekä tasa-arvotyöstä saatuihin kokemuksiin.

Tasa-arvosuunnitelmaehdotus

Tasa-arvosuunnitelmassa on kaksi osaa, toiminnallinen ja henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallisessa tasa-arvo-suunnitelmassa käsitellään tasa-arvon toteutumista kuntalaisille tarjottavissa palveluissa. Henkilöstöpoliittisessa osassa tarkastellaan työnantajan toimintaa tasa-arvon edistämiseksi.

Kaupungin tasa-arvosuunnitelma sisältää periaatteellisia kannanottoja tasa-arvon edistämiseksi. Kaupungin tasa-arvosuunnitelma sekä tasa-arvolaki antavat virastoille ja liikelaitoksille viitekehykset, joiden puitteissa ne tekevät omaa tasa-arvosuunnittelua. Virastojen ja liikelaitosten tasa-arvosuunnitelmissa tai vastaavissa esitetään ne käytännön toimenpiteet, joilla vaikutetaan tasa-arvon tosiasialliseen edistämiseen käytännössä sekä palvelutoiminnassa että henkilöstöpolitiikassa.

Virastot ja liikelaitokset voivat sisällyttää henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman tavoitteet osaksi mm. henkilöstö- tai palkitsemisohjelmia. Näin ollen näistä kootaan yksi asiakirjakokonaisuus, jolloin erillistä tasa-arvosuunnitelmaa ei tarvita. Samoin toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma voidaan liittää osaksi vuosittaista toimintasuunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelmaehdotuksesta saadut lausunnot

Tasa-arvosuunnitelmaehdotus on ollut lausuntokierroksella seuraavissa virastoissa ja liikelaitoksissa: kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, liikennelaitos, liikuntavirasto, nuorisoasiainkeskus, opetusvirasto, rakennusvirasto, sosiaalivirasto ja terveyskeskus. Lausunnot ovat liitteenä. Virastot ja liikelaitokset pitävät tasa-arvosuunnitelmaa monipuolisena ja kattavana sekä uudistetun tasa-arvolain mukaisena. Erityisesti kannatettiin jakoa toiminnalliseen ja henkilöstöpoliittiseen tasa-arvosuunnitelmaan. Hyvänä pidettiin myös vaihtoehtoa liittää tasa-arvosuunnitelman tavoitteet osaksi muun muassa henkilöstö- tai palkitsemisohjelmia ja toimintasuunnitelmaa. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman yksityiskohtaisuuden tasosta oli kuitenkin ristiriitaisia näkemyksiä. Osaltaan yksityiskohtaisia esimerkkejä pidettiin hyvinä ja valaisevina, kun taas joidenkin mielestä niitä ei ole perusteltua käyttää koko kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa.

Parannusehdotuksina terveyskeskus ehdottaa, että lause (s. 6) ”Terveyskeskus edistää helsinkiläisten terveyttä ja vähentää terveyden eriarvoisuutta” muutettaisiin terveyskeskuksen strategian mukaiseksi, jolloin lause kuuluisi näin: ”Helsinkiläisten terveyden edistäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen supistaminen.” Kaupungin yhteisen tasa-arvosuunnitelman antaman viitekehyksen puitteissa olisi perusteltua käyttää kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa samanlaisia ilmauksia kuin virastojen ja liikelaitosten strategioissa. Tämän korjaus on tehty.

Sosiaalivirasto puolestaan ehdottaa kokonaisvaltaisempaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jolloin huomioon otettaisiin myös yhdenvertaisuuslakiin liittyvät syrjintäperusteet (kuten ikä, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, etninen ja kansallinen alkuperä, uskonto, kieli, vakaumus ja mielipide).

Nuorisoasiainkeskuksen mielestä muutamat konkreettiset esimerkit tasa-arvon edistämisestä eivät ole relevantteja, eikä niiden yhteyttä naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon ole helposti löydettävissä.

Rakennusvirasto ja kiinteistövirasto kiinnittävät huomiota esimies- ja johtajakoulutukseen. Virastojen mielestä esimiestaitojen päivittäminen ja ylläpitäminen eivät ole sukupuolesta riippuvaisia, vaan on olennainen asia molemmille sukupuolille hyvien johtajien ja esimiesten takaamiseksi kaupungille tulevaisuudessakin.

Henkilöstökeskuksen esitys

Henkilöstökeskus on täsmentänyt työryhmän laatimaa ehdotusta saatujen lausuntojen ja henkilöstötoimikunnassa käytyjen keskustelujen pohjalta.

Henkilöstökeskus ja työryhmä toteavat, että varsinkin toiminnalliseen tasa-arvosuunnitelmaan on tarkoituksenmukaista sisällyttää myös muita kuin sukupuolista syrjimättömyyttä (esim. maahanmuuttajia) koskevia kannanottoja, mikäli ne sopivat luontevasti samassa asiayhteydessä esitettäviksi. Pääasiassa tasa-arvosuunnitelmassa keskitytään kuitenkin tasa-arvolain mukaisesti naisten ja miesten välisen tasa-arvon tarkasteluun.

Henkilöstökeskus pitää tarkoituksenmukaisena, että tasa-arvo-suunnitelmassa, varsinkin sen toiminnallisessa osassa, on otettu periaatetasoa yksityiskohtaisemmin kantaa eräisiin kuntalaisten kannalta keskeisiin palveluihin, joissa nais- ja miesnäkökulmalla voidaan katsoa olevan merkitystä.

Henkilöstökeskus pitää myös tärkeinä ja oikeansuuntaisina rakennusviraston ja kiinteistöviraston esimies- ja johtajakoulutuksen osalta esittämiä näkemyksiä.

Tasa-arvotyön seuranta ja arviointi

Kaupunginhallinnossa tasa-arvotyön edistämis-, kehittämis- ja seurantavastuu on henkilöstökeskuksella. Kaupungin henkilöstötoimikunta seuraa kaupunkityönantajan ja henkilöstön yhteistoimintaelimenä omalta osaltaan tasa-arvon toteutumista koko kaupungin tasolla. Virastojen ja liikelaitosten yhteistoimintaelimet seuraavat virasto- ja liikelaitoskohtaisten tasa-arvon edistämistoimenpiteiden toteutumista.

Tasa-arvotoimikunta seuraa ja arvioi tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa ja tekee esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta toimikausittain.

Seuranta- ja tilastotiedot esitetään vuosittain julkaistavassa kaupungin henkilöstöraportissa, Tietoja Helsingin kaupungin henkilöstöstä ‑julkaisussa ja työhyvinvointikyselyjen tulosten esittelyissä sekä joka toinen vuosi julkaistavissa Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tilaa koskevassa Helsingin kaupungin tasa-arvotoimikunnan raportissa ja Helsingin kaupungin työolobarometrissa.

Kaupungin henkilöstötoimikunta on 22.8.2006 käsitellyt ehdotuksen Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmaksi ja puoltaa sen hyväksymistä nyt esitettävässä muodossa.

Sj toteaa lopuksi, että ehdotus uudistetuksi tasa-arvosuunnitelmaksi on laadittu laajassa yhteistoiminnassa virastojen ja henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelma sisältää kattavasti uudistetun tasa-arvolain vaatimukset ja vastaa hyvin kaupungin tarpeita tasa-arvon kehittämiseksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman vuosille 2006 – 2008 esityslistan liitteen mukaisena.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Peltonen Raija, osastopäällikkö, puhelin 169 2446

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmaksi vuosille 2006 - 2007
	Liite 2	Tasa-arvosuunnitelmaehdotuksesta saadut lausunnot (9 kpl)

SELITYS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE VALITUKSESTA, JOKA KOSKEE VALTUUSTON PÄÄTÖSTÄ 17.5.2006 METRON KULUNVALVONTATEKNIIKAN UUSIMISEN HANKESUUNNITELMASTA

Khs 2005-1209

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (29.6.2006) kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon XXXX XXXX:n valituksen johdosta. Samalla kaupunginhallitukselle varataan tilaisuus antaa selityksensä asiassa.

Vastaus pyydetään 15.8.2006 mennessä.

XXXX:n valituksessa vaaditaan valtuuston päätös kumottavaksi valituskirjelmässä esitettyjen perusteluiden johdosta virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lainvastainen.

./. XXXX XXXX:n valituskirjelmä liitteineen on liitteenä 1.

Vs. Ryj toteaa, että vastauksen antamiselle on saatu lisäaikaa 30.9.2006 saakka.

Kaupunginhallituksen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuuston päätöksen lopputulokseen.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa (18.9.2006) yhteistyössä liikennelaitoksen (HKL) kanssa valmisteltuna lausuntona valituksen johdosta seuraavaa:

Valitusoikeus ja -aika Valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta (KuntaL 90 § 1 mom.). Valitusoikeus on asianosaisella ja kunnan jäsenellä (KuntaL 92 §).

XXXX XXXX on kunnan jäsenenä valittanut Helsingin kaupunginvaltuuston metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä 17.5.2006, 151 §.

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (KuntaL 93 §). Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi (KuntaL 95 § 2 mom.). Kaupunginvaltuuston pöytäkirja 17.5.2006 on asetettu yleisesti nähtäväksi 26.5.2006, joten valitus on tehty määräajassa.

Valitusperusteet Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

3) päätös on muuten lainvastainen (KuntaL 90 § 2 mom.).

Valittajan vaatimukset ja perustelut

Valittaja vaatii, että päätös on kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lainvastainen.

Päätös on valittajan mukaan lainvastainen ja syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska päätöksen valmistelussa on esitetty totuudenvastaista tietoa, joka on ollut päätöksen perusteena.

Päätösten valmisteluun liittyvät raportit

Valituksessa väitetään, että asian valmisteluvaiheessa esillä ollutta raporttia olisi muutettu lautakuntakäsittelyn jälkeen ja että raportti näin olisi ollut erisisältöinen asiaa valtuustossa käsiteltäessä.

Oikeuspalvelut toteaa, että hankesuunnitelma kuuluu kustannuksiltaan sellaisiin hankkeisiin, joista päättäminen kuuluu kaupunginvaltuustolle. Valtuusto päättää asiasta esittelevän apulaiskaupunginjohtajan esityksen pohjalta. Esitykseen sisältyy eri tahojen antamia lausuntoja. Tätä hanketta varten on hankittu lausunnot mm. joukkoliikennelautakunnalta, joka asiantuntijalautakuntana on esittänyt hanketta toteutettavaksi.

Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) on joukkoliikennelautakunnan esityksen jälkeen taloussuunnittelukeskuksen pyynnöstä tarkentanut eräitä yksityiskohtia asian valmistelussa. Näillä yksityiskohdilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta esityksen lopputulokseen. Nämä tarkennukset on esitetty joukkoliikennelautakunnalle, joka on merkinnyt ne tiedoksi.

Valtuustolla on siten ollut asiaa käsiteltäessä käytettävissään raportti, jota on eräiden yksityiskohtien osalta täsmennetty. Joukkoliikennelautakunta on ollut tietoinen täsmennyksistä. Täsmennykset eivät ole vaikuttaneet siten, että valmistelun yhteydessä annettuja lautakuntien lausuntoja olisi tarvinnut muuttaa.

Asia on valmisteltu ja siitä on päätetty täysin normaalin käytännön mukaisesti. Valittajan käsitys täsmennysten merkityksestä on siten virheellinen.

Vuoroväli Valittaja katsoo, että vuoroväli voidaan lyhentää alle 3 minuutin ilman automatisointia. Valittaja vetoaa Pariisin metron vuoroväleihin.

Helsingin metrossa on vuonna 2002 kokeiltu 2,5 minuutin vuoroväliä. Kokeilu osoitti, että vaikka siihen satunnaisesti päästiinkin, ei näin lyhyellä vuorovälillä voida toimia jatkuvasti, vaan liikenteen säännöllisyys kärsii ja aikataulujen noudattaminen vaikeutuu.

Vuorovälin minimiarvo on riippuvainen useista tekijöistä, kuten maksiminopeudesta (joka Pariisissa on Helsinkiä alhaisempi), vaunukaluston ominaisuuksista, radan kaltevuudesta ja turvallisuusjärjestelmästä. Jos Helsingissä haluttaisiin päästä ilman automatisointia lyhyisiin vuoroväleihin, tulisi edellä mainittuihin tekijöihin puuttua. Muutosten kustannuksia on vaikea arvioida, mutta niiden suuruusluokka olisi selvästi automatisoinnin kustannuksia korkeampi.

Valittajan käsitys siitä, että esimerkiksi Pariisin metron vuoroväliä voitaisiin soveltaa suoraan Helsingin metron olosuhteisiin, on siten virheellinen.

Matka-aika Mitä tulee valittajan väitteeseen liittyen matka-aikaan, on todettava, että matka-ajan ei ole väitettykään lyhenevän suoraan automaation ansiosta, vaan automaation mahdollistaman lyhyemmän vuorovälin vuoksi. Lähtökohtana hankkeessa on ollut, että matkustusaika ei automaattimetron myötä ainakaan pitene. Tämä vaatimus ja sen toteutuminen käytännössä tulee olemaan keskeistä käynnistyvässä tarjouskilpailussa. Tätä vaatimusta ei myöskään kukaan tarjoaja keskeytetyllä tarjouskierroksella ole kumonnut. Matkustajan keskimääräinen matka-aika lyhenee odotusajan keskimääräisen lyhenemisen vuoksi.

Valituksessa on myös väitetty, että Helsingin metron nykyinen seisonta-aika asemilla olisi 10-15 sekuntia ja vastaavasti täysautomaattimetroissa se olisi 25-40 sekuntia. Helsingin metron osalta 10-15 sekunnin seisonta-aikaan päästään vain pienillä asemilla hiljaisen liikenteen aikana, isommilla asemilla seisonta-aika on nykyään noin 30 sekuntia. Seisonta-ajat eivät tule merkittävästi muuttumaan metron automatisoinnin myötä.

Valittajan käsitys siitä, että valtuustolle olisi annettu virheellisiä tietoja matka-ajasta tai siihen vaikuttaneista tekijöistä, on siten virheellinen.

Taloudellisuus Hankkeen taloudellisuutta koskevat laskelmat perustuvat tämän hetkisiin ennusteisiin ja arvioihin. Lisätuloja saadaan matkustamisen lisääntymisestä johtuvasta lipputulojen kasvusta. Matkojen lisääntyminen johtuu muun muassa matka-ajan lyhenemisestä.

Henkilökustannusten säästämiseksi on valittu täysautomaattinen, kuljettajaton ratkaisu. Laskelmissa ei esitetä, että henkilömäärä vähenee kuljettajien määrällä, kuten valittaja väittää, vaan 69 kokoaikaista ja 28 osa-aikaista kuljettajaa korvataan 28 junaemännällä/isännällä. Laiturivahtien (2/asema) käyttöönottoa ei ole suunniteltu.

Säästöt pintaliikenteestä saavutetaan, kun bussi- ja raitiovaunuvuoroja voidaan vähentää niistä metroon siirtyneiden matkustajien vuoksi. HKL tulee informoimaan päätöksentekijöitä saavutetuista säästöistä.

Valtuuston käytettävissä olleet tiedot hankkeen taloudellisuudesta ovat olleet asianmukaisesti perusteltuja.

Kielteiset vaikutukset Matkustajien pelkoja tutkitaan, kuten valtuuston ponsi edellyttää. Liikennelaitos on kartoittanut ja kartoittaa käyttäjien turvallisuuteen liittyviä pelkoja ja eri näkökohtia keräämällä kokemuksia ja käyttäjien mielipiteitä kansainvälisistä kohteista. Lisäksi Helsingin joukkoliikenteen matkustajille tehdään kyselytutkimus ja sitä täydennetään kvalitatiivisella tutkimusosiolla, jossa kootaan kaksi erillistä asiakaspaneelia ryhmäkeskusteluun. Kartoituksen perusteella identifioidaan keskeisimmät pelot ja kysymykset. Hankkeen valmisteluun liittyvässä viestinnässä, järjestelmän suunnittelussa ja toteuttamisessa pyritään toimenpiteet valitsemaan niin, että asiakkaiden käsitys automaattimetron turvallisuudesta olisi mahdollisimman todenmukainen ja aiheettomat epäluulot ja pelot voidaan minimoida.

Ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen ei ole havaittu lisääntyvän pysyvästi muissakaan automaattimetroissa. Mikäli tällaista lisääntymistä tapahtuisi, asiaan puututtaisiin välittömästi.

Metron tunnelien, junien ja asemien turvallisuus perustuu pitkälti 1980-luvun tasoon. Asioita on kehitettävä ja parannettava aivan riippumatta siitä, onko metro automaattinen vai kuljettajan ajama.

Asian valmistelusta Valituksessa on esitetty väite siitä, että tämän suuruusluokan hanke olisi tullut käsitellä valtuustossa talousarvioasiana.

Oikeuspalvelut toteaa, että hankkeen rahoitus tulee ratkaistavaksi

taloussuunnitelman 2007 - 2009 yhteydessä. Kulunvalvonnan uusiminen ei sisälly taloussuunnitelmaan 2006 - 2008, ei myöskään vuoden 2007 talousarvioraamiin. Talousarviossa rahoitus on tarkoituksenmukaisinta hoitaa liikennelaitokselle myönnettävän, infrastruktuuri-investointien rahoittamiseen tarkoitetun peruspääoma B:n lisäyksenä.

Hankkeen rahoitusta koskeva kysymys tulee siten asianmukaisesti valtuuston käsittelyyn ajallaan.

Esteellisyys Valituksessa on myös nostettu esille kysymys lautakunnan jäsenten esteellisyydestä ja viitattu joukkoliikennelautakunnan jäsenten kongressimatkaan kesäkuussa 2005 sekä Helsingin Vihreä piiriyhdistys ry:n väitettyyn menettelyyn kunnallisvaaliehdokkaita asetettaessa.

Kongressimatkan osalta voidaan todeta, että joukkoliikennelautakunta päätti 27.1.2005, 27 §, esittää kaupunginhallitukselle eräiden lautakunnan varsinaisten jäsenten osallistumista UITP:n kongressiin Roomassa. Kaupunginhallitus päätti 21.2.2005, 248 §, oikeuttaa joukkoliikennelautakunnan varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Italiaan Roomaan 5.-10.6.2005 kansainvälisen julkisen liikenteen liiton yhdistyksen UITP:n 56. maailmankongressiin osallistumista varten. Edellä mainittu virkamatka on siten esitetty ja päätetty lautakuntien jäsenten virkamatkojen osalta noudatetun käytännön mukaisesti.

Oikeuspalvelut toteaa, että puheena oleva kongressimatka ei yksin sellaisenaan muodosta kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n tarkoittamaa esteellisyysperustetta. Näin ollen ja kun asiassa ei ole ilmennyt muutakaan esteellisyyden muodostavaa perustetta, on valitus tältä osin perusteeton.

Mitä tulee esteellisyyskysymykseen liittyen kunnallisvaaliehdokkaiden asettamista koskevaan menettelyyn, voidaan todeta, että muun muassa poliittisten puolueiden sisäisellä päätöksenteolla ja kannanmuodostuksella ei lähtökohtaisesti ole sellaista vaikutusta, että sen voisi katsoa vaarantavan hallinnon puolueettomuutta ja objektiivisuutta.

Edustuksellinen demokratia on paikallishallinnon perusta ja puoluejärjestelmä on tärkeä yhteiskunnallisen vaikuttamisen keino. Puolueita koskeva lainsäädäntö pyrkii puolestaan takaamaan sen, että puolueiden sisällä valtaa käytetään demokraattisten periaatteiden mukaisesti.

Näin ollen ja kun asiassa ei ole ilmennyt muutakaan Jessica Karhun esteellisyyden muodostavaa perustetta, on valitus myös tältä osin perusteeton.

Loppupäätelmä Asiassa esitetyn selvityksen nojalla oikeuspalvelut toteaa, että asian valmistelu on ollut perusteellista ja että valtuuston tietoon on tuotu kaikki käytettävissä oleva olennainen aineisto ja ettei asian käsittelyyn ole osallistunut esteellisiä henkilöitä.

Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

Valitus tulee hylätä.

Vs. Ryj toteaa, että oikeuspalvelujen lausunto on valmisteltu yhteistyössä liikennelaitoksen kanssa. Vs. Ryj viittaa lausuntoon.

VS. RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavansisältöisen lausunnon XXXX XXXX:n tekemän valituksen johdosta:

Valitusoikeus ja -aika Valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta (KuntaL 90 § 1 mom.). Valitusoikeus on asianosaisella ja kunnan jäsenellä (KuntaL 92 §).

XXXX XXXX on kunnan jäsenenä valittanut Helsingin kaupunginvaltuuston metron kulunvalvontatekniikan uusimisen hankesuunnitelmaa koskevasta päätöksestä 17.5.2006, 151 §.

Valitusperusteet Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

4) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä;

5) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai

6) päätös on muuten lainvastainen (KuntaL 90 § 2 mom.).

Valittajan vaatimukset ja perustelut

Valittaja vaatii, että päätös on kumottava virheellisessä järjestyksessä syntyneenä, valtuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on muutoinkin lainvastainen.

Päätösten valmisteluun liittyvät raportit

Kaupunginhallitus toteaa, että hankesuunnitelma kuuluu kustannuksiltaan sellaisiin hankkeisiin, joista päättäminen kuuluu kaupunginvaltuustolle. Valtuusto päättää asiasta esittelevän apulaiskaupunginjohtajan esityksen pohjalta. Esitykseen sisältyy eri tahojen antamia lausuntoja. Tätä hanketta varten on hankittu lausunnot mm. joukkoliikennelautakunnalta, joka asiantuntijalautakuntana on esittänyt hanketta toteutettavaksi.

Asia on valmisteltu ja siitä on päätetty täysin normaalin käytännön mukaisesti. Valittajan käsitys täsmennysten merkityksestä on siten virheellinen.

Vuoroväli Valittaja katsoo, että vuoroväli voidaan lyhentää alle 3 minuutin ilman automatisointia. Valittaja vetoaa Pariisin metron vuoroväleihin.

Valittajan käsitys siitä, että esimerkiksi Pariisin metron vuoroväliä voitaisiin soveltaa suoraan Helsingin metron olosuhteisiin, on siten virheellinen.

Valittajan käsitys siitä, että valtuustolle olisi annettu virheellisiä tietoja matka-ajasta tai siihen vaikuttaneista tekijöistä, on siten virheellinen.

Valtuuston käytettävissä olleet tiedot hankkeen taloudellisuudesta ovat olleet asianmukaisesti perusteltuja.

Ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen ei ole havaittu lisääntyvän pysyvästi muissakaan automaattimetroissa. Mikäli tällaista lisääntymistä tapahtuisi, asiaan puututtaisiin välittömästi.

Asian valmistelusta Valituksessa on esitetty väite siitä, että tämän suuruusluokan hanke olisi tullut käsitellä valtuustossa talousarvioasiana.

Kaupunginhallitus toteaa, että hankkeen rahoitus tulee ratkaistavaksi

Hankkeen rahoitusta koskeva kysymys tulee siten asianmukaisesti valtuuston käsittelyyn ajallaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että puheena oleva kongressimatka ei yksin sellaisenaan muodosta kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n tarkoittamaa esteellisyysperustetta. Näin ollen ja kun asiassa ei ole ilmennyt muutakaan esteellisyyden muodostavaa perustetta, on valitus tältä osin perusteeton.

Näin ollen ja kun asiassa ei ole ilmennyt muutakaan Jessica Karhun esteellisyyden muodostavaa perustetta, on valitus myös tältä osin perusteeton.

Loppupäätelmä Asiassa esitetyn selvityksen nojalla kaupunginhallitus toteaa, että asian valmistelu on ollut perusteellista ja että valtuuston tietoon on tuotu kaikki käytettävissä oleva olennainen aineisto ja ettei asian käsittelyyn ole osallistunut esteellisiä henkilöitä.

Valituksenalainen päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kaupunginvaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

Valitus tulee hylätä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista varten ja liikennelaitokselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

XXXX XXXX:n valituskirjelmä

LAUSUNTO ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE XXXX XXXX:N JA HELSINGIN AMBULANSSIPALVELU OY:N SAIRAANKULJETUSLUPAHAKEMUKSISTA

Khs 2006-1100, 2006-1234

Asia tulisi käsitellä 25.9.2006

Stj toteaa, että kaupunginhallitus käsitteli kesäkuussa 2006 otsikossa mainittuja sairaankuljetuslupahakemuksia:

1) 12.6.2006 (864 §) kaupunginhallitus päätti ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, ettei se terveyslautakunnan 23.5.2006 päivätyssä lausunnossa mainituin perustein puolla XXXX XXXX:n kahden uuden sairaankuljetusauton lupahakemusta asemapaikkana Helsinki

2) 26.6.2006 (939 §) kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n sairaankuljetuslupahakemusta koskevan lausunnon uudelleen valmisteltavaksi.

Uudenmaan lääninhallituksen kanssa on sovittu, että kaupunki voi ottaa uuteen käsittelyyn XXXX XXXX:n sairaankuljetuslupahakemuksesta annetun lausunnon yhdessä Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n hakemuksesta annettavan lausunnon kanssa.

Etelä-Suomen lääninhallitus on pyytänyt (27.4.2006) kaupungin lausuntoa XXXX XXXX:n kahden uuden sairaankuljetusauton lupahakemuksesta sekä (8.5.2006) Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n kolmen uuden sairaankuljetusauton lupahakemuksesta. Autojen asemapaikkana olisi Helsinki.

Lausunnoissa tulee myös tarkastella sairaankuljetusluvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta).

./. Lääninhallitukselle toimitettujen lupahakemusten liitteinä olevat perustelut ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Molempien lausuntojen määräaikaa on jatkettu 30.9.2006 asti.

Pelastuslautakunta toteaa samansisältöisissä lausunnoissaan (30.5.2006 ja 20.6.2006) seuraavaa:

Sairaankuljetustoiminta jakautuu neljään eri ryhmään:

- Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireellistä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

- Hoitolaitosten ulkopuolella tapahtuviin kiireetöntä sairaankuljetusta edellyttäviin kansalaistehtäviin

- Hoitolaitosten välisiin potilassiirtoihin ja

- Muihin aikatilausluonteisiin ja kiireettömiin sairaankuljetustehtäviin.

Lakisääteisesti kunnan terveysviranomaisen tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä sekä järjestää ja ylläpitää lääkinnällinen pelastustoiminta sekä paikallisiin olosuhteisiin nähden tarvittava sairaankuljetusvalmius (Kansanterveyslaki 14§ 3. kohta). Helsingin pelastuslaitos tuottaa sopimuksen perusteella edellä mainitut terveyskeskuksen lakisääteiset palvelut kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta (Sopimus sairaankuljetuksen järjestämisestä 1.10.2003.)

Yksityiset sairaankuljetusyritykset ja terveydenhuollon omat kuljetuskeskukset (HUS:n autokeskus, terveyskeskuksen kuljetuskeskus) tuottavat vastaavasti kiireettömät sairaankuljetuspalvelut ja sairaaloiden väliset potilassiirrot (ostopalvelusopimukset) sekä aikatilauskuljetukset.

Kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoitopalvelu edellyttävät palveluntuottajalta hyvää osaamista, luotettavuutta ja joustavuutta sekä toimintakulttuuria, joka perustuu lujaan arvopohjaan. Päivittäisten hätätilanteiden hoitamiseen liittyy runsaasti viranomaisyhteistyötä muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja poliisin suuntaan.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun osalta pelastuslaitoksen resurssit ovat pääosin riittävät; ruuhka- ja erityistilanteissa tukeudutaan kokeneisiin ja toimintakulttuuriltaan tunnustettuihin, auditoituihin yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin. Pelastuslaitoksen palvelut ja tulokset ovat korkeaa kansainvälistä tasoa asiakastyytyväisyyden, hoidon ja kokonaistaloudellisuuden osalta.

Pelastuslaitoksen palvelut ja resurssit ovat riittävät kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon osalta.

Kiireettömän sairaankuljetuksen palveluiden riittävyyden arviointi kuuluu ensisijaisesti terveysviranomaiselle.

Terveyslautakunta toteaa (12.9.2006), että terveyslautakunnan on lääninhallituksen lausuntopyynnön mukaan tarkasteltava luvan tarvetta alueella (ns. tarveharkinta). Terveyslautakunnan lausunnon keskeisen osan muodostaakin aina käytössä olevan sairaankuljetuskapasiteetin riittävyys. Tämä tarkastelu painottuu kiireettömään sairaankuljetukseen, jota varten yksityiset sairaankuljetusluvat ensisijassa ovat. Kiireellisen sairaankuljetuksen palvelut tuottaa pääosin pelastuslaitos terveyskeskuksen tilauksesta.

Tarveharkinnan lähtökohtana on, että yrittäjän palvelulla on oltava tarve ollakseen kannattavaa eikä yrittäjä voi ylläpitää kannattamatonta toimintaa ja että terveyslautakunta pyrkii välttämään tarpeetonta yrittäjien välisen kilpailun rajoittamista. Siten terveyslautakunta katsoo, että lupahakemus sellaisenaan pääsääntöisesti on osoitus kapasiteetin lisätarpeesta ja terveyslautakunta puoltaa sairaankuljetuslupien myöntämistä, ellei selkeitä vastasyitä ole.

Vastasyynä voi olla mm. huomattavan ylitarjonnan syntyminen kaupunkiin. Merkittävä ylitarjonta ei ole väestön edun mukaista, koska seurauksena saattaa olla laadun huononemista yritysten kannattavuuden heikkenemisen ja epäterveen kilpailun myötä. Osan kiireettömistä sairaankuljetuksista asiakas tilaa ja valitsee itse luottaen yritysten sairaankuljetuksen ammatilliseen pätevyyteen eikä hänellä ole mahdollisuutta eikä tarvittavaa osaamistakaan varmistua riittävästä laadusta.

Sairaankuljetuslupia myönnettäessä on siis otettava huomioon kiireettömän sairaankuljetuksen sairaankuljetusautojen tarve ja niiden kapasiteetin kulloinenkin riittävyys sekä samalla yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edellytykset. Tarveharkinnalla on turvattava kuntalaisille määrältään riittävät ja laadultaan asianmukaiset sairaankuljetuspalvelut. Lisäksi uusia lupia harkittaessa on otettava huomioon kansainvälisen ja ylikunnallisen toiminnan lisääntyminen ja siinä tarvittava kapasiteetti.

Vastasyyn voivat muodostaa muutkin sellaiset todettavissa olevat seikat, joiden voi olettaa uhkaavan vaarantaa toiminnan laatua esim. palvelun tuottajan toiminnan järjestämistapaan liittyvien tekijöiden perusteella.

Kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoitopalvelun tuottaa pelastuslaitos, mutta ruuhka- ja erityistilanteissa pelastuslaitos tukeutuu yksityisiin sairaankuljetusyrityksiin ns. lähimmän auton periaatteella (kuljetus ohjataan hälytyshetkellä maantieteellisesti noutopaikkaa lähimpänä olevalle ambulanssille). Lisäksi yksityisten yritysten ambulanssit ovat osa terveyskeskuksen poikkeusolojen varajärjestelmää. Jotta ne pystyvät hoitamaan asianmukaisesti myös nämä sairaankuljetustehtävät, niiden henkilökunnan on oltava kokenutta ja pätevää ja yritysten toiminnan asianmukaista ja toimintavarmuuden hyvä. Todettakoon, että henkilökunnan pätevyyden varmistamiseksi HUSin asiantuntijat antavat yksityisten sairaankuljetusyritysten henkilökunnalle säännöllistä ja järjestelmällistä täydennyskoulutusta. Lisäksi HUSin ensihoidon asiantuntijat myös säännöllisesti auditoivat yksityisten yritysten toimintajärjestelmän laadukkuuden varmistamiseksi.

On huomattava, ettei terveyskeskus tai pelastuslaitos voi kohdella eri sairaankuljetusyrittäjiä eriarvoisesti eikä edellyttää kiireellisiin kuljetuksiin osallistumista tai terveyskeskuksen määräämiin poikkeusolojen kuljetuksista huolehtimista vain joiltakin yrittäjiltä. Edellä kuvattujen, laadun varmistamisen ja henkilökunnan kokemukselle asetettujen edellytysten tulee toteutua samalla tavoin kaikissa palveluntuottajayrityksissä.

Kiireettömän sairaankuljetuksen tehtäviä hoitaa Helsingin alueella kolme yksityistä sairaankuljetusyritystä, Helsingin Ambulanssipalvelu Oy, Esperi Oy ja Helsingin Ensihoito- ja Sairaankuljetus Oy. Toimilupia yksityisillä sairaankuljetusyrityksillä on Helsingin alueella runsaalle 30 sairaankuljetusajoneuvolle. Lääninhallitus peruuttaa sellaisen luvan, joka on pysyvästi käyttämättä ja siten kaikki luvat ovat ainakin ajoittain käytössä.

Terveyskeskuksen sairaalapotilaille tarvitsemat kiireettömät sairaankuljetustehtävät tilataan ensisijaisesti HUS:n kuljetuskeskuksesta, johon terveyskeskuksen oma sairaankuljetus yhdistettiin 1.4.2006. Tällä yksiköllä on käytössään 13 ambulanssia. Lisäksi kuljetuskeskus käyttää ostopalveluja. On odotettavissa, että HUS:n ja terveyskeskuksen kuljetuskeskusten yhdistäminen tulee vähentämään yksityisten sairaankuljetusyritysten käyttöä terveyskeskuksen tarvitsemissa sairaankuljetustehtävissä.

Edellisen kerran terveyskeskus puolsi kahden uuden sairaankuljetusluvan myöntämistä 25.10.2005 antamassaan lausunnossa. Sittemmin Helsingin Ensihoito- ja Sairaankuljetus Oy, jolle lupia puollettiin, peruutti toisen lupahakemuksensa ja näin ollen lääninhallitus hyväksyi tuolloin yhden uuden lupahakemuksen.

Huhtikuussa terveyslautakunta puolsi lausunnossaan Esperi Oy:n hakemusta kahden sairaankuljetusluvan asemapaikan muutokseksi pois Helsingin kaupungin alueelta. Perusteluissaan terveyskeskus katsoi, että tehokkaasti käytettynä sairaankuljetuskapasiteetti säilyy riittävänä Helsingin kaupungissa, vaikka kaksi sairaankuljetuslupaa poistuisi Helsingin kaupungista. Päätöstä tehtäessä ei kuitenkaan ollut tiedossa, että 25.10.2005 puolletuista lupahakemuksista toinen peruttiin. Nyt lisäksi lääninhallitus on päättänyt hyväksyä vain toisen luvan asemapaikan siirtämisen pois Helsingin alueelta.

Toukokuussa 2006 terveyslautakunta ei puoltanut XXXX XXXX:n hakemaa kahta uutta sairaankuljetuslupaa. Terveyslautakunta katsoi tuolloin, että palveluntuottajien määrän lisääminen vaikeuttaisi kiireellisen sairaankuljetusjärjestelmän toimintavarmuutta, kun hätäkeskukseen tulleiden hätäpuheluiden ohjaaminen sairaankuljetusyrityksille mutkistuisi ja vaikeutuisi toimijoiden määrän kasvaessa.

Yhteenvetona edellisestä lautakunta toteaa siis noudattavansa lupahakemuksia käsitellessään seuraavia periaatelinjauksia:

1) Lupaa puolletaan ellei vastasyitä ole

2) Vastasyitä ovat :

a) ylitarjonta, joka saattaa johtaa kilpailun ylikuumenemiseen ja sitä kautta laadun heikkenemiseen

b) hakijan toiminnan järjestämistapaan, toimintavarmuuteen ja laatuun liittyvät tekijät, joiden on perusteltua syytä olettaa vaikeuttavan kiireellisen sairaankuljetuksen, muun sairaankuljetuksen tai poikkeusolojen järjestelyjen asianmukaista ja sujuvaa järjestämistä.

Edellä todetun mukaisesti terveyslautakunta puoltaa yhden uuden sairaankuljetusluvan myöntämistä sekä Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:lle että XXXX XXXX:lle.

Lautakunnan päätös syntyi jäsen Rankin jäsen Heistaron kannattamana tekemän muutosesityksen mukaisena äänin 5 (Lehtimäki, Haukka, Heistaro, Ranki, Ikävalko) – 4 (Brettschneider, Lehtola, Puhakka, Siitonen-Heinäluoma).

Esittelijän äänestyksessä hävinneen ehdotuksen mukaan olisi tullut puoltaa vain toisen hakijan eli Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n hakemusta yhdelle sairaankuljetusluvalle ja lausunnon 12., sanoilla ”Toukokuussa 2006”- alkavan kappaleen jatkona olisi tullut olla seuraava kannanotto:

”Esimerkiksi potilasohjauksessa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, jolloin on tärkeää, että sairaankuljetuspalveluiden tuottajat ovat kokeneita ja hyvin perehtyneitä Helsingin järjestelmään. Potilasturvallisuuden kannalta ei ole potilaiden eikä kaupungin edun mukaista pirstaloida alaa nykyisestään toimijoiden määrää lisäämällä.”

sekä lausunnon 13., sanoilla ”Yhteenvetona edellisestä” alkavasta kappaleesta lähtien lausunnon loppuosan yhteenvedon ja perustelukannanottojen olisi esittelijän ehdotuksen mukaan tullut kuulua seuraavasti:

”Yhteenvetona edellisestä lautakunta toteaa siis noudattavansa lupahakemuksia käsitellessään seuraavia periaatelinjauksia:

1 Lupaa puolletaan ellei vastasyitä ole

2 Vastasyitä ovat :

a) ylitarjonta, joka saattaa johtaa kilpailun ylikuumenemiseen ja sitä kautta laadun heikkenemiseen

b) hakijan toiminnan järjestämistapaan, toimintavarmuuteen tai muihin vastaaviin seikkoihin liittyvät tekijät, joiden on perusteltua syytä olettaa vaikeuttavan kiireellisen sairaankuljetuksen tai poikkeusolojen järjestelyjen asianmukaista ja sujuvaa järjestämistä.

Nyt käsillä olevia XXXX XXXX:n ja Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n hakemuksia käsiteltäessä on noudatettu edellä selostettuja periaatteita.

Kuten Helsingin Ambulanssipalvelu Oy hakemuksessaan toteaa, yrityksellä on kolme sairaankuljetuslupaa Helsingin kaupungin alueella ja sen sairaankuljetustoiminta on vakiintunutta.

Kuten aiemmin on todettu, sairaankuljetuksen palveluntuottajien määrän lisääminen vaikeuttaa sairaankuljetuksen koordinointia ja valvontaa. Lisäksi toimijoiden lisääntyessä potilasturvallisuus saattaa heikentyä, kun lähimmän auton- periaatteen mukaisesti myös kiireellisiä tehtäviä hoitaa yhä useampi taho, jolloin sairaankuljetuksen hoito- ja palveluketjun toimintavarmuuden ja asiamukaisuuden varmistaminen muodostuisi entistä vaikeammaksi.

Ottaen huomioon edellä mainittu aiemmin peruttu sairaankuljetuslupahakemus, Helsingin alueelta pois siirretty yksi lupa ja se että, Helsingin Ambulanssipalvelu Oy on toimintansa Helsingissä vakiinnuttanut yritys, joka on hakemuksessaan perustellut lisälupien tarpeen oman toimintansa kannalta ja osoittanut aiemmalla toiminnallaan omaavansa riittävät tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset resurssit laadullisesti asianmukaisen sairaankuljetuspalvelun tuottamiseksi Helsingin kaupungin alueella, terveyslautakunta priorisoi edelleen näistä kahdesta hakijasta palveluntuottajana Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n.

Edellä todetun mukaisesti terveyslautakunta puoltaa yhden uuden sairaankuljetusluvan myöntämistä Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:lle ja

23.5.2006 lausunnon mukaisesti ei puolla XXXX XXXX:n sairaankuljetuslupahakemuksia.”

STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Etelä-Suomen lääninhallitukselle, että se puoltaa terveyslautakunnan lausunnossa 12.9.2006 mainituin perustein yhden uuden sairaankuljetusluvan myöntämistä sekä Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:lle että XXXX XXXX:lle.

Kirje Etelä-Suomen lääninhallitukselle ja pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

XXXX XXXX:n ja Helsingin Ambulanssipalvelu Oy:n perustelut



Kokousaika	25.9.2006 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali