HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

40 - 2005

Kokousaika	7.11.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös valituksiin TBT-pitoisten maa-ainesten ruoppaamisesta ja läjittämisestä Vuosaaren satama-alueella

3

4

Kaksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä meluilmoituksia koskeviin valituksiin Vuosaaren satama-alueella

6

5

Puheenjohtajan vaihdos Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnassa

8

6

Helsingin kaupungin edustajan nimeäminen Finland Convention Bureaun hallitukseen

9

7

* Salassa pidettäviä liitteitä * XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus kansliapäällikön tekemään päätökseen palkan tarkistamista ja tehtävänimikkeen muuttamista koskevassa asiassa

10

8

31.10.2005 pöydälle pantu asia Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokouksen edustajien valitseminen

15

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n, XXXX XXXX:n, XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n sekä XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

18

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n välisessä kiinteistökaupassa

20

3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Oy Jakelulaite Ab:n ja Durofix Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

22

4

VT Ilkka Hakalehdon toivomusponsi: Hietalahden kirpputorin kehittäminen

24

5

Vastaus sosialidemokraattisen valtuustoryhmän kirjeeseen, joka koskee tyhjien tilojen siirtoa tilakeskukseen

26

6

Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasääntöä koskevan menettelyohjeen hyväksyminen

30

7

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Asunto-Osakeyhtiö Töölönkatu 2:n poikkeamishakemuksesta

34

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokran tarkistaminen ja eräiden käyttökorvausten vastikkeiden vahvistaminen

37

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma ajalle 2005-2010

40

2

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Länsisatamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

43

3

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Sörnäisten satamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

57

4

Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Eteläsatamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta

68

5

Lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta

80

6

Energiansäästöneuvottelukunnan kokoonpanon täydentäminen rakennusviraston edustajalla

91

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Kaupungin edustajien nimeäminen Y-Säätiön valtuuskuntaan ja hallitukseen toimikaudeksi 2006 - 2007

92

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rihtniemen (varalla Urho) ja Pajamäen (varalla Puura) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS VALITUKSIIN TBT-PITOISTEN MAA-AINESTEN RUOPPAAMISESTA JA LÄJITTÄMISESTÄ VUOSAAREN SATAMA-ALUEELLA

Khs 2004-1552

Vs. Kj toteaa, että Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi 7.6.2004 päätöksellään n:o 41/2004/1 Helsingin Satamalle, päätöksessä tarkemmin määritellyin lupamääräyksin, luvan Vuosaaren sataman rakenteiden osana toimivien penkereiden alla olevan maa-aineksen kuorimiseen ja ruoppaamiseen sekä ruopattujen TBT-pitoisten massojen läjittämiseen mereen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksissä 48-52/1998/3 mainittuun paikkaan. Ympäristölupavirasto myönsi samalla Helsingin Satamalle luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

Vaasan hallinto-oikeus kumosi välipäätöksellään 6.7.2004 nro 04/0228/3 Peter Fazerin oikeudenomistajien ja Jan Fazerin sekä Ulf William Thuringin oikeudenomistajien ynnä muiden valituksesta em. ympäristölupaviraston päätöksen töidenaloittamisluvan osalta ja määräsi, ettei valituksenalaista päätöstä saa panna täytäntöön. Täytäntöönpanokielto oli voimassa, kunnes pääasiaa koskevat valitukset oli hallinto-oikeudessa ratkaistu tai töidenaloittamisluvasta toisin määrätty.

Vaasan hallinto-oikeus on 7.9.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0274/3

– kumonnut 6.7.2004 tekemänsä ratkaisun ympäristölupaviraston töidenaloittamislupaa koskevan päätöksen kumoamisesta päättäen, että Helsingin Satama voi jatkaa töitä hallinto-oikeuden päätöksellä jo ennen kyseisen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää, sekä

– hylännyt Peter Fazerin oikeudenomistajien ja Jan Fazerin sekä Ulf William Thuringin ynnä muiden Länsi-Suomen ympäristölupaviraston alussa mainitusta päätöksestä valittaneiden pääasiaa eli ympäristölupaviraston koko päätöksen kumoamista koskevat vaatimukset, sekä

– kumonnut ja tarkistanut ympäristölupaviraston päätöksen eräitä hallinto-oikeuden päätöksessä tarkemmin mainittuja lupamääräyksiä.

Vs. Kj toteaa, että edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden 7.9. 2005 antamasta päätöksestä valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen Peter Fazerin oikeudenomistajat ja Jan Fazer sekä Ulf William Thuringin oikeudenomistajat vaatien mm. ensisijaisesti hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja asian palauttamista Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon uudelleen käsiteltäväksi sekä toissijaisesti, että Helsingin Sataman tulee täydentää hakemustaan valituksessa tarkemmin esitetyillä selvityksillä. Edellä mainitut valittajatahot uudistivat myös vaatimuksensa töiden aloittamisluvan kumoamisesta ja töiden välittömästä keskeyttämisestä.

Myös Helsingin Satama valitti päätöksestä vaatien mm. hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin päätöksellä oli muutettu kahta ympäristölupaviraston hyväksymää lupamääräystä (pinnan kuorinta itäpenkereen alueella ja kuoritun massan sijoittaminen Käärmeniemen kalliovarastoon sekä sedimenttinäytteenoton laajentaminen).

Korkein hallinto-oikeus on 19.10.2005 antamallaan päätöksellä taltionumero 2648 hylännyt kaikkien edellä mainittujen valittajatahojen valitukset ja pysyttänyt Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muutoin paitsi täydentänyt hallinto-oikeuden päätöksellä muutettua ruoppausmassojen puhtauden varmistamista koskevaa lupamääräystä.

Vs. Kj toteaa, että Helsingin Sataman ilmoituksen mukaan nyt valituksen kohteena ollut ruoppaus- ja läjitystyö sekä em. töitä edellyttänyt suojapenkereiden rakentaminen on saatettu loppuun lupamääräysten mukaisesti maaliskuussa 2005.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on nähtävänä tämän asian valmistelijalla ennen kaupunginhallituksen kokousta.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi TBT-pitoisten maa-ainesten ruoppaamista ja läjittämistä Vuosaaren satama-alueella koskevan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 19.10.2005 taltionumero 2648 sekä lähettää sen Helsingin Satamalle mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten.

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksestä Helsingin Satamalle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

4

KAKSI KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ MELUILMOITUKSIA KOSKEVIIN VALITUKSIIN VUOSAAREN SATAMA-ALUEELLA

Khs 2004-1341

Vs. Kj toteaa, että

– Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristövalvontapäällikkö on päätöksellään 11.11.2003 § 231 hyväksynyt päätöksessä tarkemmin mainituin määräyksin ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisen meluilmoituksen Vuosaaren satama-alueen pohjoisosassa 8.9-2003-31.8.2005 tehtävistä louhintatöistä, ja

– Sipoon kunnan ympäristönsuojelusihteeri päätöksellään 6.11.2003 § 11 päätöksessä tarkemmin mainituin määräyksin ympäristönsuojelulain 60 §:n mukaisen meluilmoituksen Vuosaaren sataman uuden meriväylän ruoppaus- ja louhintatöistä 1.5.2004-31.12.2005 välisenä aikana.

Vaasan hallinto-oikeus

– hylkäsi 8.6.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0191/3 Peter Fazerin oikeudenomistajien ja Jan Fazerin yhdessä tekemän valituksen edellä mainitusta ympäristövalvontapäällikön päätöksestä, sekä

– jätti tutkimatta 8.6.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0183/3 samojen valittajatahojen yhdessä tekemän valituksen edellä ympäristönsuojelusihteerin päätöksestä kumoten samalla päätöksen siltä osin kuin se koski kahta ruoppauskohdetta ja siirsi asian Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä muutti Tiehallinnon valituksesta sen enemmälti hyläten päätökseen liittynyttä yhtä melumääräystä.

Korkein hallinto-oikeus on hylännyt

– 21.10.2005 antamallaan päätöksellä nro 2694 Peter Fazerin oikeudenomistajien ja Jan Fazerin edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden 8.6.2004 antamasta päätöksestä tekemän valituksen, ja

– 21.10.2005 antamallaan päätöksellä nro 2695 edellä mainittujen valittajatahojen ja Tiehallinnon edellä mainitusta Vaasan hallinto-oikeuden 8.6.2004 antamasta päätöksestä tekemät valitukset.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset liitteineen ovat nähtävänä tämän asian valmistelijalla ennen kaupunginhallituksen kokousta.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi edellä mainitut korkeimman hallinto-oikeuden 21.10.2005 antamat päätökset (taltionumerot 2694 ja 2695) ja sekä lähettää ne Helsingin Satamalle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Pöytäkirjanote jäljennöksin päätöksistä Helsingin Satamalle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

5

PUHEENJOHTAJAN VAIHDOS HELSINGIN KAUPUNGIN JA HELSINGIN YLIOPISTON NEUVOTTELUKUNNASSA

Khs 2003-1635

./. Vs. Kj toteaa Khn asettaneen 11.5.1987 Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistoimintaa sekä myötävaikuttaa korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kehitykseen Helsingissä. Neuvottelukuntaan kuuluu seitsemän kaupunginhallituksen valitsemaa jäsentä sekä seitsemän yliopiston nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen (liite).

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on Helsingin kaupunginjohtaja. Ylipormestari Eva-Riitta Siitosen siirryttyä 1.6.2005 alkaen eläkkeelle uudeksi puheenjohtajaksi hänen tilalleen tulisi nimetä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää ylipormestari Eva-Riitta Siitoselle eron Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnasta ja nimetä hänen tilalleen puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja Jussi Pajusen.

Pöytäkirjanote Eva-Riitta Siitoselle, Jussi Pajuselle, Helsingin yliopistolle, Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnalle (Markus Härkäpää) sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 169 2584

LIITE

Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston neuvottelukunnan jäsen-luettelo 27.10.2005

6

HELSINGIN KAUPUNGIN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN FINLAND CONVENTION BUREAUN HALLITUKSEEN

Khs 2005-2338

Helsinki Finland Convention Bureaun vuosikokouksessa 24.11.2005 valitaan FCB:n hallitukseen jäsenet erovuoroisten tilalle. Erovuorossa on Helsingin kaupunkia edustanut kaupunginkanslian yleisen osaston osastopäällikkö Hannu Hakala. Koska kaupungin oma kongressimarkkinointitoiminta on nyttemmin käynnistynyt yleisellä osastolla, on tarkoituksenmukaista, että edustus FCB:ssä siirtyy matkailu- ja kongressitoimiston tehtäväksi. Kaupungilla on sopimuksen mukaan yksi pysyvä hallituspaikka. Finlandia-talon edustus kuuluu ns. kongressitalokategoriaan ja vuorottelee muiden pääkaupunkiseudun kongressitalojen kesken. Hallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspal-

veluita edustamaan Helsingin kaupunkia Finland Convention Bureau ry:n sääntömääräisessä vuosikokouksessa 24.11.2005 ja esittämään Helsingin kaupungin sopimukseen perustuvalle paikalle yhdistyksen hallitukseen yhteyspäällikkö Tuulikki Beckeriä kaupunginkanslian matkailu- ja kongressitoimistosta.

Pöytäkirjanote FCB:lle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja matkailu- ja kongressitoimistolle.

Lisätiedot:
Hakala Hannu, osastopäällikkö, puhelin 169 2220

7

XXXX XXXX:N OIKAISUVAATIMUS KANSLIAPÄÄLLIKÖN TEKEMÄÄN PÄÄTÖKSEEN PALKAN TARKISTAMISTA JA TEHTÄVÄNIMIKKEEN MUUTTAMISTA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2005-1632

XXXX XXXX on tehnyt 15.7.2005 kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen kansliapäällikön 1.7.2005, 584 §, tekemästä päätöksestä, jolla kaupunginkanslian oikeuspalveluissa työskentelevän XXXX:n palkkaa alennettiin 15 %:lla 1.9.2005 alkaen ja jolla tehtävänimike muutettiin verolakimiehestä asiamieheksi.

Oikaisuvaatimuksessaan XXXX vaatii kansliapäällikön tekemän päätöksen täytäntöönpanon keskeytystä aina siihen asti, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu ja päätöksen kumoamista lainvastaisena ja sillä perusteella, että palkan alennus ja työnimikkeen muutos ei perustu objektiivisiin seikkoihin.

./. Kansliapäällikön po. asiassa 1.7.2005 tekemä päätös liitteineen on tämän asian liitteenä 1 ja XXXX:n oikaisuvaatimus liitteenä 2 ja ne jaetaan Khn jäsenille. Liite 2 sisältää XXXX:n terveyden tilaa ja henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyviä seikkoja ja sen vuoksi se on salassa pidettävä asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 25- ja 32 -kohtien perusteella.

Henkilöstökeskus toteaa (10.8.2005), että työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n mukaan työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu ratkaista työehtosopimuslakiin ja virkaehtosopimuslakiin perustuvat riita-asiat, kun kysymys on

1 työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta,

2 siitä, onko jokin menettely työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen tahi edellä mainittujen lakien säännösten mukainen taikka

3 työehto-, virkaehto- tai toimiehtosopimuksen tahi edellä mainittujen lakien vastaisen menettelyn seuraamuksesta, ei kuitenkaan rangaistus- tai kurinpidollisesta seuraamuksesta.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen II luvun 5 §:n 2 momentin mukaan jos työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. Tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Kaupunginkanslian johtosäännön 7 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaan virastopäällikön tehtävänä on panna täytäntöön henkilökuntaa koskevat virka- ja työehtosopimukset, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle.

Kaupunginkanslian johtosäännön 11 §:n 3 momentin mukaan kaupunginsihteeriä alemman henkilökunnan valitsee virastopäällikkö tai hänen määräämänsä.

Henkilöstökeskus toteaa, että jos henkilöllä on mahdollisuus saattaa palvelussuhdetta koskeva riita-asia neuvottelumenettelyssä ratkaistavaksi sekä viime kädessä työtuomioistuimen tutkittavaksi, ei hän saa tehdä sellaista asiaa koskevasta kunnallisen viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimusta. Tällöin asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan eikä samaa kysymystä voida ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä.

Tehtävänimikkeen tulee vastata todellisia tehtäviä. Koska XXXX ei enää hoida verolakimiehen tehtäviä, olisi verolakimiehen tehtävänimikkeen käyttö harhaanjohtavaa.

Henkilöstökeskus toteaa, että XXXX:n tehtävien vaativuus on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten tarkoittamalla tavalla olennaisesti muuttunut. Sopimuksen mukaan tällöin tehtäväkohtaista palkkaa on tarkistettava. Sopimuksessa ei määritellä, miten muutokset todetaan. Muutostilanteissa on tarkoituksenmukaista tehdä tehtävien vaativuuden arviointi. Arvioinnissa esimies ja työntekijä yhdessä käsittelevät asiaa. Kaupunginkanslian henkilöstöosaston 10.6.2003 antamien ohjeiden mukaan esimies laatii tehtävän kuvauksen yhteistyössä tehtävää hoitavan henkilön kanssa. Henkilöstökeskus katsoo, että XXXX:n tehtävien arviointi on tehty kesäkuussa 2005 riittävän laajasti. XXXX XXXX:n kannalta oli edullista, että tehtävien uudelleen arviointi siirtyi hänen pitkien poissaolojensa vuoksi kesäkuuhun 2005, jolloin palkkamuutokset saadaan toteuttaa myöhemmin.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräysten lähtökohtana on, että palkka tarkistetaan muuttuneita tehtäviä vastaaviksi. Henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteiden mukaan henkilön palkkaa (kiinteitä osia) alennetaan enintään 15 %:lla uudessa tehtävässä. Jos XXXX:n palkka olisi tarkistettu uusien tehtävien mukaiseksi ja palkkaus olisi tullut vastaamaan muiden vastaavia tehtäviä suorittavien asiamiesten palkkaa, olisi XXXX:n palkkaa pitänyt alentaa yli
15 %. Koska uudelleensijoitustilanteissa ja XXXX:n tilannetta vastaavissa tilanteissa henkilöiden palkkaa on alennettu enintään 15 %, on ollut kohtuullista, ettei XXXX:n palkkaa ole alennettu enempää kuin
15 %.

Henkilöstökeskus toteaa, ettei kansliapäällikön 1.7.2005, 584 §, tekemä päätös ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kansliapäällikkö on ollut toimivaltainen tekemään palkkausta ja tehtävänimikettä koskevan päätöksen eikä päätös ole muuten lainvastainen. Päätös on kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen.

Henkilöstökeskus katsoo, että oikaisuvaatimus koskee ensisijaisesti kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella tehtyä palkan alentamista. Näin ollen kysymys on virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta, jolloin asia tulisi ratkaista neuvotteluteitse, eikä kyseisellä perusteella oikaisuvaatimusta saa tehdä. Koska XXXX katsoo, että hänen palkkaansa on alennettu hänen henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella ja tehtävänimikemuutos ei perustu objektiivisiin seikkoihin, XXXX:n kirjelmää on kuitenkin mahdollista käsitellä oikaisuvaatimuksena.

Henkilöstökeskus katsoo, että XXXX:n tekemä oikaisuvaatimus tulisi edellä mainituilla perusteilla hylätä. Kansliapäällikön 1.7.2005, 584 §, tekemä päätös on syytä panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

./. Vs. Kj toteaa, että XXXX:lle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi henkilöstökeskuksen antaman lausunnon johdosta. XXXX:n 7.10.2005 antama vastaus henkilöstökeskuksen lausuntoon on tämän asian liitteenä 3.

Vs. Kj toteaa edelleen, että henkilöstökeskus on lausunnon antajana asiassa työnantajan edustaja.

Kaupungin 1.1.2004 voimaan tulleissa henkilöstöhallinnon päätöksenteko-ohjeissa todetaan, että jos viranhaltijalla on mahdollisuus saattaa palvelussuhdetta koskeva riita-asia neuvottelumenettelyssä ratkaista-

vaksi sekä viime kädessä työtuomioistuimen tutkittavaksi, ei hän saa tehdä sellaista asiaa koskevasta kunnallisen viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimusta. Tällöin asia kuuluu työtuomioistuimen toimivaltaan eikä samaa kysymystä voida ratkaista hallintolainkäytön järjestyksessä. Sama muutoksenhakukielto koskee myös työsuhteisia.

Vs. Kj katsoo, että siltä osin kuin XXXX XXXX:n Khlle osoittama kirjelmä koskee virka- tai työehtosopimuksen tietyn sopimuskohdan, esim. palkkausmääräysten, tulkintaa, XXXX:n kirjelmä tulisi jättää tutkittavaksi ottamatta. Vaatimus päätöksen täytäntöönpanon kieltämiseksi tulisi näin ollen jättää myös tutkimatta. Muilta osin XXXX XXXX:n kirjelmä voidaan katsoa kantelun luonteiseksi. Kantelu osoitetaan sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan kantelunalaisen viranhaltijan toiminnan valvonta kuuluu. Esillä olevassa tapauksessa se kuuluu lähinnä kaupunginkanslian kansliapäällikölle.

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee jättää oikeustieteen kandidaatti XXXX XXXX:n 15.7.2005 tekemän, oikaisuvaatimukseksi nimetyn kirjelmän tutkittavaksi ottamatta, koska hänellä on mahdollisuus saattaa palvelussuhdetta koskeva riita-asia neuvottelumenettelyssä ratkaistavaksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee jättää tutkittavaksi ottamatta XXXX XXXX:n kirjelmässään tekemän vaatimuksen täytäntöönpanon kieltämiseksi koskien kansliapäällikön 1.7.2005 (584 §) tekemää päätöstä palkan tarkistamisesta ja tehtävänimikkeen muutoksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee toimittaa XXXX:n kirjelmän kantelunalaisen viranhaltijan toimintaa valvovalle kaupunginkanslian kansliapäällikölle, koska kirjelmä voidaan katsoa eräiltä osin kantelun luonteiseksi.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta

(työtuomioistuimesta annettu laki 1 §)

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen XXXX XXXX:lle, kaupunginkanslialle (kansliapäällikkö) ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITTEET	Liite 1	Kansliapäällikön päätös 1.7.2005 (584 §)
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 25- ja 32 -k
	Liite 3	XXXX XXXX:n vastaus henkilöstökeskuksen lausuntoon

8

31.10.2005 pöydälle pantu asia

PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTYÖVALTUUSKUNNAN SEUTUKOKOUKSEN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Khs 2005-97

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ilmoittaa (4.10.2005), että YTV:n vuoden 2005 kolmas seutukokous pidetään perjantaina 18.11.2005 alkaen klo 10.00. Kaupunginhallitusta pyydetään valitsemaan Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnasta annetun lain (1269/96) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut seutukokousedustajat.

Kokouksessa on tarkoitus käsitellä seuraavat asiat

– kuntien valitsemat seutukokousedustajat, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

– hallituksen ehdotus vuosien 2006-2008 toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä

– hallituksen ehdotus YTV:n säännöstöön ja toimintaorganisaatioon tehtävistä muutoksista.

Seutukokouksen esityslista liitteineen toimitetaan viimeistään 10 päivää ennen kokousta.

YTV-lain mukaan Helsingillä on YTV:n seutukokouksessa 11 edustajaa, Espoolla ja Vantaalla kummallakin viisi edustajaa sekä Kauniaisilla yksi edustaja.

Seutukokousedustajan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä mainitut vaalikelpoisuusvaatimukset (kunnan jäsenyys, äänioikeus kunnallisvaaleissa, ei holhouksen alainen). Lisäksi valinnassa tulee ottaa huomioon tasa-arvolain 4 §.

Vs. Kj toteaa, että Khs päätti kokouksessaan 25.4.2005 (§ 594) valita edelliseen 20.5.2005 pidettyyn seutukokoukseen seuraavat edustajat ja heidän henkilökohtaiset varaedustajansa:

Edustaja	Varaedustaja
fysioterapiayrittäjä	filosofian ylioppilas
Arja Karhuvaara	Tuomas Nurmela
valtiotieteen ylioppilas	järjestösihteeri
Laura Rissanen	Tuomo Valve
liikennetoimittaja	kansanedustajan avustaja
Esko Riihelä	Hanna Laine
Joonas Rauramo	Pirjo Tolvanen
sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen
erikoissairaanhoitaja	projektipäällikkö
Tarja Tenkula	Aysu Shakir
tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo
tuottaja	valtiotieteen ylioppilas
Kimmo Helistö	Tuomas Rantanen
taloustutkija	lääketieteen lisensiaatti
Hannele Luukkainen	Minerva Krohn
toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola
valtiotieteen ylioppilas	tutkija
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee valita 11 edustajaa ja 11 henkilökohtaista varaedustajaa 18.11.2005 pidettävään Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan seutukokoukseen.

Edustaja	Varaedustaja
__________________________	___________________________
__________________________	___________________________
___________________________	___________________________
___________________________	___________________________
sähköasentaja	pääluottamusmies
Matti Taina	Satu Pikkarainen
erikoissairaanhoitaja	projektiassistentti
Tarja Tenkula	Anna Kirstinä
tutkija
Tero Tuomisto	Pentti Helo
___________________________	___________________________
___________________________	___________________________
toimittaja
Pekka Saarnio	Reijo Kaunola
valtiotieteen ylioppilas	tutkija
Henrik Creutz	Maria Bruncrona

Pöytäkirjanote valituksi tulleille sekä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

1

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N, XXXX XXXX:N, XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N SEKÄ XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-2278

Kiinteistölautakunta toteaa (4.10.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
Laajasalon kylän tilat RN:o 1:394 ja 1:1021	XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX / XXXX XXXX	10.8.2005 2 725 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitseva Carl-Anne-Bo -niminen tila RN:o 1:394 ja Carl-Anne-Bo II
-niminen tila RN:o 1:1021 rakennuksineen. Tila RN:o 1:394 rajoittuu rantaan.

Voimassa olevien asemakaavojen mukaan alueista muodostuu viisi erillispientalojen korttelialueeseen (AO) kuuluvaa tonttia 49254/1–3
sekä 5 ja 6. Lisäksi alueista muodostuu tontti 49259/3, joka kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen, jolla on maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja (AO/s). Asuintonttien lisäksi alueita kuuluu lähivirkistysalueeseen 49 P 53 ja maisemasuojelualueeseen 49 E 8 sekä Villingin asukkaiden käyttöön varattuun venevalkama-alueeseen 49 L 24 ja vesiliikennealueeseen 49 L 25. Alueita kuuluu lisäksi jalankululle varattuun katualueeseen sekä vesialueeseen 49 W 5.

Tilojen pinta-ala on yhteensä 10 299 m² ja rakennusoikeus 1 342 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilalla RN:o 1:394 sijaitsee kauppaan kuuluva vuonna 1949 valmistunut 150 k-m²:n suuruinen vapaa-ajan asuntorakennus sekä vuonna 1901 valmistunut 34 k‑m²:n suuruinen saunarakennus. Lisäksi kauppaan kuuluu tilalla RN:o 1:1021 sijaitseva kasvihuone, josta ei ole merkintää rekisterissä. Kauppakirjan mukaan rakennukset ovat huonokuntoisia ja vaativat peruskorjauksen.

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

Kokonaiskauppahinta 2 725 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 264,59 euroa/m² ja noin 2 030,55 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan mahdollisia muita kuin kauppakirjassa mainittuja ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa mainitut ehdot.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kokonaiskauppahinta on suuri.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 10.8.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat myyneet Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevat Carl-Anne-Bo-nimisen tilan RN:o 1:394 ja Carl-Anne-Bo II -nimisen tilan RN:o 1:1021 rakennuksineen XXXX XXXX:lle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 10.8.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX, XXXX XXXX, XXXX XXXX ja XXXX XXXX ovat myyneet Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevat Carl-Anne-Bo-nimisen tilan RN:o 1:394 ja Carl-Anne-Bo II -nimisen tilan RN:o 1:1021 rakennuksineen XXXX XXXX:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Laajasalon kylän tilat RN:o 1:394 ja 1:1021)
	Liite 4	Kartta myydyistä tiloista (Laajasalon kylän tilat RN:o 1:394 ja 1:1021)

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N JA XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-2279

Kiinteistölautakunta toteaa (4.10.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm ja kauppahinta
Määräala Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:394	XXXX XXXX / XXXX XXXX	10.8.2005 1 100 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Carl-Anne-Bo -nimisestä tilasta RN:o 1:394. Voimassa olevan asemakaavan mukaan määräala muodostaa pääosan (3 858 m²) ohjeellisesta kaavatontista 49259/3. Tontti kuuluu erillispientalojen korttelialueeseen, jolla on maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja (AO/s). Asuintontin lisäksi määräala muodostaa 441m²:n suuruisen osan maisemasuojelualueesta 49 E 8 sekä 372 m²:n suuruisen osan kaavassa Villingin asukkaiden käyttöön varatusta venevalkama-alueesta 49 L 24 ja 11 m²:n suuruisen osan vesiliikennealueesta 49 L 25. Lisäksi määräalasta muodostuu 165 m²:n suuruinen osa jalankululle varatusta katualueesta sekä 1 m²:n suuruinen osa vesialueesta 49 W 5.

Myydyn määräalan pinta-ala on noin 4 847 m² ja rakennusoikeus 292 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan määräalalla sijaitsee vuonna 1949 valmistunut 150 k-m²:n suuruinen vapaa-ajan asuntorakennus sekä vuonna 1901 valmistunut 34 k-m²:n suuruinen saunarakennus. Kauppakirjan mukaan ostaja purkaa määräalalla sijaitsevan huonokuntoisen asuinrakennuksen.

Kauppahinta ja muut kaupan ehdot

Kokonaiskauppahinta 1 100 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 226,9 euroa/m² ja noin 3 767,1 euroa/k-m². Kiinteistönluovutusilmoituksen mukaan määräalalla sijaitsevat rakennukset ovat arvottomia.

Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan mahdollisia muita kuin kauppakirjassa mainittuja ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin kauppakirjassa mainitut ehdot.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska yksikköhinta on suuri.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 10.8.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Carl-Anne-Bo -nimisestä tilasta RN:o 1:394 XXXX XXXX:lle.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 10.8.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä sijaitsevasta Carl-Anne-Bo -nimisestä tilasta RN:o 1:394 Juha XXXX XXXX:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Laajasalon kylän tila RN:o 1:394)
	Liite 4	Kartta myydystä määräalasta (Laajasalon kylän tilasta RN:o 1:394)

3

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OY JAKELULAITE AB:N JA DUROFIX OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-2280

Kiinteistölautakunta toteaa (4.10.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta
40. kaupunginosa kortteli 40153 tontti 1	Oy Jakelulaite Ab / Durofix Oy perustettavan yhtiön lukuun	25.8.2005 2 800 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40153 tontti nro 1 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontista muodostuu 145 m²:n suuruinen osa katualueesta 40 K sekä ohjeellinen kaavatontti 40153/13, joka kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T).

Myydyn tontin pinta-ala on 12 697 m² ja rakennusoikeus 8 888 k-m². Tontti rajoittuu kaupungin omistamiin alueisiin.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee kauppaan kuuluva vuonna 1968 valmistunut 3 700 k-m²:n suuruinen teollisuusvarastorakennus sekä 139 k-m²:n suuruinen toimistorakennus. Kauppakirjan mukaan rakennukset on vuokrattu ja vuokrasopimukset siirretään ostajalle kaupanteossa.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kokonaiskauppahinta 2 800 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 220,52 euroa/m² ja noin 315,03 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista myyjä on vastannut kirjallisesti ilmoittaen, että kiinteistökauppaan ei liity muita kuin luovutuskirjassa mainitut ehdot.

Kiinteistölautakunnan mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu ja myydään vuokrattuna.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 25.8.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Oy Jakelulaite Ab on myynyt Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40153 tontin nro 1 rakennuksineen Durofix Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 25.8.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Oy Jakelulaite Ab on myynyt Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40153 tontin nro 1 rakennuksineen Durofix Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Durofix Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja
	Liite 3	Sijaintikartta (Suutarilan tontti 40153/1)
	Liite 4	Kartta kaupan kohteesta (Suutarilan tontti 40153/1)

4

VT ILKKA HAKALEHDON TOIVOMUSPONSI: HIETALAHDEN KIRPPUTORIN KEHITTÄMINEN

Khs 2004-2500

Kaj ilmoittaa, että käsitellessään 1.12.2004 Ilkka Hakalehdon ja 33 muun valtuutetun aloitetta (asia nro 7, aloite 13) Hietalahden kirpputorin ohjeista Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää kaupunginhallituksen huolehtivan siitä, että Hietalahden kirpputoria kehitetään toimivana ja vetovoimaisena turistikohteena.” (Ilkka Hakalehto, äänin 58 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Kiinteistölautakunnan lausunto (17.5.2005) on liitteenä.

Kaj viittaa kiinteistölautakunnan lausuntoon ja toteaa, että Hietalahden kirpputori halutaan pitää vetovoimaisena torina ja sen toimintaedellytyksiä kehittää edelleen. Hietalahden torin päätoimintona tulee jatkossakin olemaan kirpputoritoiminta, mutta sen lisäksi sinne halutaan myös tavallista torikauppaa ja erilaisia tapahtumia.

Vuoden 2005 kesällä torilla järjestettiin mm. kalamarkkinat, antiikkimessut ja taiteiden yön yhteyteen liittyneitä tapahtumia. Ne olivat hyvä lisä varsinaiselle kirpputoritoiminnalle ja omalta osaltaan elävöittivät toria. Vastaavia tapahtumia järjestetään myös ensi vuonna.

Oleellinen parannus kirpputoritoiminnan kannalta tulee olemaan torille sijoitettava sadekatos, jota tilakeskus on suunnittelemassa. Tarkoitus on saada katos torille ennen ensi vuoden torisesongin alkamista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 1.12.2004 hyväksymän toivomusponnen (Ilkka Hakalehto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen Ilkka Hakalehdolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Kiinteistölautakunnan lausunto 17.5.2005

5

VASTAUS SOSIALIDEMOKRAATTISEN VALTUUSTORYHMÄN KIRJEESEEN, JOKA KOSKEE TYHJIEN TILOJEN SIIRTOA TILAKESKUKSEEN

Khs 2005-1255

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on (25.5.2005) osoittanut Khlle kaupungin tyhjien tilojen siirtoa kiinteistöviraston tilakeskukseen koskevan seuraavan kirjeen:

”Tyhjien tilojen siirto tilakeskukseen

Opetus, - sosiaali - ja terveystoimessa on tehty mittavia toiminnallisia uudistuksia tavoitteena keskittyä varsinaiseen ydintoimintaan. Hallintokuntien budjetit ovat erittäin tiukkoja, vaikka valtuuston asettamat tavoitteet lisääntyvät kaiken aikaa. Suuren ongelman budjettien tasapainottamisessa aiheuttavat tilojen kustannusten hallinta. Tyhjät tilat jäävät rasittamaan hallintokuntien ydintoimintoja.

Järkevintä olisi, että hallintokuntien tyhjiksi jäävät tilat ja kustannukset siirtyvät tilakeskuksen vastuulle. Se aktivoisi todennäköisesti myös tilakeskuksen toimia tyhjien tilojen edelleen hyödyntämiseksi. Mutta etenkin se voisi ehkäistä sellaisten epätarkoituksenmukaisten tilanteiden syntymisen, missä esim. Kustaankartanon yhden rakennuksen peruskorjauksen väistötilaksi suunniteltu tila vuokrattiin suunnitelmien mukaan, mutta sitten tilakeskus ilmoittaa peruskorjauksen siirtymisestä vuodella. Se tarkoittaa pahimmillaan sitä, että hallintokunta joutuu maksamaan siitä riippumattomista syistä tilavuokraa tyhjästä, käyttämättömästä tilasta lähes 300 000 euroa. Sen lisäksi hallintokunnat joutuvat maksamaan aikamoisia summia muistakin tyhjistä tiloista.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että kaupunginhallitus tutkii, miten tyhjät tilat, heti niin vapauduttua, voitaisiin siirtää tilakeskuksen vastuulle ja miten kaupungin sisäisiä tilojen vuokrausperusteita voitaisiin uudistaa tämän hetkistä kohtuullisemmiksi, jotta budjetin määrärahat voitaisiin suunnata pääosin palvelujen ydintoimintoihin.

Maija Anttila, sd

Valtuustoryhmän puheenjohtaja ”

Kaj toteaa, että kirjeestä on saatu kiinteistölautakunnan (6.9.2005) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (27.9.2005) lausunnot, joiden pohjalta on laadittu vastaus sosialidemokraattisen valtuustoryhmän kirjeeseen seuraavasti:

Kaupungin sisäisen vuokrauskäytännön tavoitteena on tilakustannusten kohdentaminen, tilojen käytön tehostaminen ja erilaisten tilanhankintavaihtoehtojen saattaminen helposti vertailtaviksi. Omissa rakennuksissa olevien palvelutilojen sisäiset vuokrat määritetään kustannusperusteisesti. Vuokra muodostuu rakennukseen ja tonttiin sidotun pääoman perusteella lasketusta pääomavuokrasta ja ylläpitomenot kattavasta ylläpitovuokrasta. Palvelutilojen vuokraa määritettäessä käytetään pitkää poistoaikaa, yleensä 30 vuotta, ja kaupunginhallituksen määrittelemää korkoa, joka tällä hetkellä on 3 %.

Kaupungin sisäisissä, palvelutiloja koskevissa vuokrasopimuksissa on yleensä pitkä sopimuksen voimassaoloaika, koska investointi erityistiloihin ei muuten olisi mielekästä. Poikkeustilanteissa, kuten päiväkoti-verkoston supistamisen yhteydessä, on erikseen sovittu mahdollisuudesta irtisanoa tiloja sopimuksen määräaikaa lyhemmällä irtisanomis-ajalla.

Tilakeskukselle on palautunut säästösyistä irtisanottuja tiloja 42 000 m². Näistä on vuokrattu eteenpäin noin 23 000 m², noin 4 000 m² on myyty ja 4 000 m² purettu. Tiloista on tyhjänä tällä hetkellä noin 11 000 m², joista vuokrauskelpoisia on noin 8 000 m² ja loput ovat joko purettavia tai kehitettäviä.

Ulkopuolisilta vuokratut tilat

Hallintokunnat ovat tehneet määräaikaisia vuokrasopimuksia vuokraushetkellä tiedossa olleiden toimintasuunnitelmien perusteella. Kaupungin taloudellisen tilanteen heikkeneminen on johtanut siihen, että suunnitelmia on muutettu ja toimintaa sopeutettu eikä joitakin vuokrattuja tiloja enää tarvita koko sopimusaikaa. Hallintokuntien ulkopuolisilta vuokraamia tarpeettomiksi käyneitä tiloja ei ole toistaiseksi siirretty tila-keskuksen vastuulle.

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän kirjeen esimerkkitapauksessa lienee kyse ns. Sairaala Sanervan entisistä tiloista, jotka sosiaalilautakunta vuokrasi vuonna 1997 vanhainkotien peruskorjausten aikaiseksi väistötilaksi. Vuokrasopimusta on sosiaalilautakunnan päätöksellä jatkettu vuoden 2003 alussa siten, että se voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan vuoden 2006 lopussa. Vuokranantaja oli edellyttänyt vuokra-ajan jatkamista edellytyksenä sille, että vuokranantaja paransi huoneiston ilmanvaihtoa vuonna 2003 ympäristökeskuksen edellyttämälle tasolle. Huoneistoa käytettiin vuoden 2005 alkupuolelle asti väistötilana, mutta nyt sitä ei enää tarvita, koska väistötilat pystytään järjestämään muilla tavoin. Tähän ovat olleet syynä vanhainkotien peruskorjausohjelman aikataulumuutokset ja Koskelan sairaalan toiminnan supistaminen, joka mahdollisti Koskelan sairaalan A-rakennuksen käytön väistötilana.

Rakentamisohjelma ja tilanhankinta

Tilakeskus on vastannut sosiaalitoimen rakentamisohjelman laatimisesta ja toteuttamisesta vasta vuoden 2005 alusta lukien, joten tilakeskus ei ole juurikaan voinut vaikuttaa syntyneeseen tilanteeseen, jossa vanhainkotikäytössä ollut vuokrahuoneisto on käynyt tarpeettomaksi.

Tilakeskusta perustettaessa lähtökohtana on ollut, että hallintokunnille jää edelleen mahdollisuus vuokrata tiloja muilta kuin tilakeskukselta. Voimassa olevissa tilahankkeiden käsittelyohjeissa 2004 on kuitenkin edellytetty, että ”ennen ulkopuolisten tilojen vuokrausta hallintokunnan tulee olla yhteydessä tilakeskukseen, jotta kaupungin oma tilatarjonta tulee tarkistettua”.

Aina tätä ei ole kuitenkaan noudatettu, jolloin tilakeskuksella ei ole ollut mahdollisuutta puuttua ajoissa asiaan.

Merkittävien väistötilojen vuokraaminen olisi perusteltua hoitaa jatkossa tilakeskuksen toimesta, koska se nyt vastaa rakentamisohjelman toteuttamisesta.

Jatkoselvittely Tilahallinnon organisointityöryhmä laatii esityksen tilahallinnon keskittämisen jatkamisesta vuoden 2006 alussa. Asian käsittelyn yhteydessä on tarkoituksenmukaista ottaa kantaa myös tilojen vuokrauskäytäntöön ulkopuolisilta vuokrattaessa ja voimassa olevien vuokrasopimusten hoitoon.

Hallintokunnan luopuessa ulkopuolisilta vuokratuista tiloista tiloja ei ole automaattisesti siirretty tilakeskuksen vastuulle. Kaikkien tilojen systemaattinen siirto olisikin tilakeskuksen kannalta kohtuutonta. Mutta kun on kyse laajoista vuokratiloista, olisi perusteltua, että ne siirrettäisiin tilakeskukselle, jos hallintokunta joutuu luopumaan niistä vuokrakauden aikana.

Tilakeskus laatii toimitilastrategiaa syksyn 2005 aikana. Sisäisten vuokrien määrittämisperiaatteita käsitellään toimitilastrategian yhteydessä. Tällöin tulee päätettäväksi myös, miten tyhjien peruskorjauksessa olevien tai sitä odottavien tilojen aiheuttamat kustannukset otetaan huomioon tilakeskuksen taloudessa. Toimitilastrategia on tarkoitus tuoda kiinteistölautakunnan ja edelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn vuoden loppuun mennessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee vastata sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle tyhjien toimitilojen siirtoa tilakeskukseen käsittelevään kirjeeseen liitteenä olevan kirjeluonnoksen mukaisesti.

Kirje sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle ja pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Kirjeluonnos

6

HELSINGIN KAUPUNGIN VUOKRALAISDEMOKRATIASÄÄNTÖÄ KOSKEVAN MENETTELYOHJEEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2005-1926

Kaj toteaa, että Kvsto päätti 2.3.2005 (46 §) Khn ehdotuksen mukaisesti hyväksyä Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön siten, että sääntö tulee voimaan 1.1.2006 ja että tuolloin kumoutuu Kvston 25.9.1991 hyväksymä vuokralaisdemokratiasääntö. Samalla Kvsto päätti, että vuonna 2005 tehtävät henkilövalinnat uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaisiin toimielimiin tehdään 1.1.2006 voimaan tulevan säännön edellyttämällä tavalla.

Khs päätti 7.3.2005 (315 §) Kvston edellä mainitun päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikköä yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden ja vuokralaisneuvottelukunnan edustajien kanssa huolehtimaan vuokralaisdemokratiasääntöä koskevien menettelyohjeiden saattamisesta uuden säännön periaatteiden mukaisiksi ja kiinteistövirastoa huolehtimaan siitä, että uusi vuokralaisdemokratiasääntö viedään hyväksyttäväksi asukkaiden kokouksiin vuoden 2005 aikana.

Khn päätöksen mukaisen työryhmän koollekutsujana ja puheenjohtajana toimi kiinteistöasiamies Raino Antikainen kiinteistöjen kehittämisyksiköstä. Työryhmän jäseniksi kutsuttiin toimitusjohtaja Risto Meriläinen Puotilan Kiinteistöt Oy:stä, toimitusjohtaja Juha-Pekka Järvenpää Kiinteistö Oy Maunulan Asunnoista, vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Pertti Villo sekä varapuheenjohtaja Matti Eronen ja sihteeriksi toimistosihteeri Anja Salmén kiinteistöjen kehittämisyksiköstä.

Työryhmä toteaa (22.8.2005) ehdotuksestaan mm. seuraavaa:

Toimeksiannon tulkinta ja rajaukset

Toimeksianto on tulkittu siten, että työryhmä on laatinut ehdotuksensa Khn hyväksyttäväksi ja ehdottaa samalla, että menettelyohjeiden muutoksista ja niiden noudattamisesta annettavista suosituksista päättää jatkossa kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja. Kiinteistöjen kehittämisyksikkö huolehtii muutosten valmistelusta yhteistyössä kiinteistöyhtiöiden ja asukkaiden edustajien kanssa pyytäen valmistelun edellyttämät lausunnot eri sidosryhmiltä.

Menettelyohjeet on laadittu siten, että ne toimivat sellaisenaan myös yhteishallinnon koulutusmateriaalina.

Yhteenveto ehdotuksen valmistelusta, lausunnoista ja niiden käsittelystä

Työryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa, joista 6 kertaa luonnosvaiheessa ja kaksi kertaa sen jälkeen, kun työryhmä oli saanut menettelyohjeista pyytämänsä lausunnot käsiteltäväkseen.

Työryhmä pyysi menettelyohjeista lausunnot vuokralaisneuvottelukunnalta, kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajilta, kaupunginkanslian oikeuspalveluilta ja kiinteistöyhtiöiden tilintarkastajalta.

Kaupunginkanslian oikeuspalveluilla ei ollut menettelyohjeisiin huomauttamista oikeudellisesta näkökulmasta.

Kiinteistöyhtiöiden tilintarkastajan lausunnon mukaan menettelyohjeissa ei ole havaittu seikkoja, jotka olisivat ristiriidassa lakisääteisen tilintarkastuksen kanssa.

Työryhmä on käsitellyt toimitusjohtajilta saamansa lausunnot ja ottanut ne valmistelussaan huomioon. Toimitusjohtajien lausunnoissaan esittämät muutos- ja lisäysehdotukset on sisällytetty työryhmän lopulliseen tekstiehdotukseen työryhmän harkinnan mukaan. Niitä ehdotuksia, joita työryhmä ei ole sisällyttänyt lopulliseen menettelyohje-ehdotukseensa, ei esitetä tässä yhteenvedossa, koska työryhmän toimitusjohtajajäsenet ovat viime kädessä edustaneet työryhmässä toimitusjohtajien kantaa.

Työryhmän ehdotukseen on sisällytetty vuokralaisneuvottelukunnan lausunnossaan esittämät lisäys- ja muutosehdotukset seuraavaa ehdotusta lukuun ottamatta:

Vuokralaisneuvottelukunta ehdotti ohjeisiin hallituksen jäsenistä ja varajäsenistä tehtävää esitystä koskevan lisäyksen: ”Vuokralaistoimikunta tekee esityksensä ottaen huomioon asukaskokousten esitykset ehdokkaista”.

Työryhmän lopullisessa ehdotuksessa teksti on: ”Vuokralaistoimikunta tekee esityksensä ottaen huomioon asukkaiden kokousten asettamat ehdokkaat.” Työryhmä toteaa, ettei vuokralaistoimikunnalle tule antaa tässä asiassa enempiä ohjeita.

Työryhmän jäsen Pertti Villo jätti lausuntopyyntövaiheen luonnokseen ja edelleen työryhmän lopulliseen ehdotukseen seuraavan eriävän mielipiteen vuokralaistoimikunnan tehtäviin kuuluvasta ehdokkaiden nimeämisestä yhtiön hallitukseen:

”Vaadin, että luonnostekstiin lisätään seuraavat tekstit:
Vuokralaistoimikunta voi päättää ehdokkaita koskevasta esityksestään vapaasti, mutta ehdokkaiden tulee olla asukkaiden kokousten asettamia. Mikäli ehdokkaat valitaan vaalilla, on suositeltavaa, että eniten ääniä saanut nainen ja eniten ääniä saanut mies esitetään ehdokkaiksi.”

Kaj toteaa ensinnäkin Pertti Villon eriävästä mielipiteestä, että uuden vuokralaisdemokratiasäännön mukaan vuokralaistoimikunnan tehtävänä on tehdä asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista esitys kahden asukasjäsenen, joista toisen tulee olla mies ja toisen nainen, ja yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen. Pertti Villon mielestä menettelyohjeeseen olisi pitänyt kirjata, että hallitukseen esitettävien asukasjäsenten sukupuoleen liittyvä vaatimus on pelkkä suositus.

Menettelyohjeen tarkoitus on antaa vuokralaisdemokratiasäännön pohjalta tarkentavaa ohjeistusta kiinteistöyhtiöille niiden toteuttaessa yhteistoimintaa käytännössä. Työryhmän enemmistön kanta siitä, että menettelyohjeeseen ei tule sisällyttää vuokralaisdemokratiasäännön kanssa ristiriidassa olevaa kohta tasa-arvosta, on Kaj:n mielestä oikea. Kaj viittaa myös Helsingin hallinto-oikeuden 3.10.2005 tekemään päätökseen hylätä vuokralaisdemokratiasäännöstä tehdyt valitukset. Valitukset koskivat mm. juuri tasa-arvokysymystä.

Mitä tulee vuokralaisneuvottelukunnan ehdotukseen, että menettelyohjeeseen olisi tullut sisällyttää kohta ”vuokralaistoimikunta tekee esityksensä ottaen huomioon asukaskokousten esitykset ehdokkaista” Kaj toteaa, että työryhmän menettelyohjeeseen tullut muotoilu ”vuokralaistoimikunta tekee esityksensä ottaen huomioon asukkaiden kokousten asettamat ehdokkaat” vastaa sitä sanamuotoa, joka on yhteistoimintalaissa (12 §) ja vuokralaisdemokratiasäännössä (4 §). Niiden mukaan asukkaiden kokouksilla on oikeus nimetä ehdokkaita yhtiön hallitukseen. Vuokralaisneuvottelukunnan esitys tarkoittaisi sitä, että asukaskokouksissa voidaan ohjeistaa vuokralaistoimikuntaa sen valintatehtävässä muutoinkin kuin asettamalla ehdokkaita. Työryhmän enemmistö on katsonut, että vuokralaistoimikuntaa ei tule ohjeistaa hallituksen asukasjäsenten valinnassa enempää kuin vuokralaisdemokratiasääntöön on kirjoitettu. Työryhmän kaksi vuokralaisneuvottelukunnan jäsentä eivät jättäneet eriävää mielipidettä tästä kohdasta.

Uuden vuokralaisdemokratiasäännön 3 §:n mukaan tarkempia ohjeita säännön soveltamisesta antaa Khs. Tarkoitus on, että Khs päättää säännön soveltamisen kannalta laajoista ja merkittävistä asioista, kuten nyt menettelyohjeiden uudistamisesta vastaamaan uutta vuokralaisdemokratiasääntöä.

Käytännössä väistämättä tulee tarvetta myöhemminkin antaa ohjeita demokratiasäännön yksittäisten kohtien soveltamisesta. Näitä ohjeita voi antaa Kaj siten ja siinä laajuudessa kuin on kaupungin konserniohjauksen periaatteissa päätetty.

./. Työryhmän ehdotus menettelyohjeeksi Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön soveltamisessa on esityslistan liitteenä 1.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevat menettelyohjeet noudatettavaksi Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön soveltamisessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikköä saattamaan menettelyohjeen niiden yhtiöiden tietoon, joissa vuokralaisdemokratiasääntöä tulee noudattaa.

Pöytäkirjanote liitteineen kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille, tarkastusvirastolle ja vuokralaisneuvottelukunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Menettelyohjeet Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön soveltamisessa (ehdotus 22.8.2005)

7

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TÖÖLÖNKATU 2:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2005-2100

Asunto-Osakeyhtiö Töölönkatu 2 pyytää (7.7.2005) poikkeamislupaa 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 407 tontilla nro 2 (Töölönkatu 2) sijaitsevan asuinrakennuksen kellaritilojen (214 k-m²) käyttötarkoituksen muuttamiseen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan tilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (16.9.2005) mm., että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 14.11.1977 vahvistettu asemakaava nro 7457. Asemakaavan mukaan tontti 13/407/2 kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK), jolle saa rakentaa VI-kerroksisen rakennuksen. Tontin rakennusoikeus on 2 890 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta e_t = 2,0. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa enintään 440 k-m² myymälä- ja siihen verrattavaa tilaa. Piha-alue on merkitty istutettavaksi. Autopaikkoja tai jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa pihamaalle.

Tontilla sijaitsee vuonna 1924 valmistunut osittain 6- osittain 7-kerroksinen asuinrakennus. Käytetty rakennusoikeus on rekisteritietojen mukaan 4 785 k-m², joka vastaa tonttitehokkuutta et = 3,4. Pihalla on merkittynä 12 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa yhteensä 374 k-m² leipomokäytössä olleita työtiloja toimisto-, myymälä-, kokous- ja koulutustiloiksi. Nämä tilat sijaitsevat rakennuksen pohjakerroksessa, osittain maan alla. Kokonaan maanalaisessa kellarissa on tarkoitus muuttaa 214 k-m² leipomon varastotiloja kokous- ja koulutustiloiksi, jotka liittyvät yläpuolella olevaan huoneistoon. Lisäksi muutetaan ensimmäisessä asuinkerroksessa sijainneet leipomon toimisto- ja sosiaalitilat (yht. 99 k-m²) takaisin niiden alkuperäiseen asuinkäyttöön.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta kerrosalan suhteen.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 226 (18.8.2005). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.

Ralph Krogius, Asunto Oy Nervanderinkatu 7, on sähköpostiviestissä 28.8.2005 esittänyt huolestumisensa käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä mahdollisesti rakennettavasta ilmanvaihtokonehuoneesta sekä autopaikkojen lisääntymisestä tontilla 2 ja niiden puhtaanapidon mahdollisesti naapureille aiheuttamasta häiriöstä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijan ilmoituksen mukaan käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä jo olemassa oleva, leipomon entinen ilmanvaihtolaitteisto uusitaan, eikä uuden ilmanvaihtokonehuoneen rakentamiselle ole tarvetta. Tontilla 2 on jo nyt 12 autopaikkaa, eikä niiden lisääminen ole mahdollista.

Eduskunnalla ei ole hakemuksesta huomautettavaa. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että pohjakerroksessa sijaitseville tiloille on aikaisemmin myönnetty rakennusluvat työtiloiksi, vaikka ne sijaitsevatkin osittain katutason alapuolella. Niiden muuttamiselle hakemuksessa esitettyyn käyttöön ei ole kaavallista estettä. Kellarissa olevien varastotilojen osalta kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että niiden muuttaminen hakemuksessa esitettyyn käyttöön merkitsee tontin kerrosalan lisäystä. Käyttötarkoituksen muutosta voidaan kuitenkin puoltaa edellyttäen, että kellaritiloja ei käytetä työtiloina ja että asuntoihin liittyvät riittävät säilytys- ja huoltotilat ovat osoitettavissa.

Hakemuksessa ei ole esitetty kiinteistön pihajärjestelyjä. Asemakaavan vastaisesti pihalle sijoitetuista autopaikoista asemakaavaosasto toteaa, että kellaritilojen pysyvän käyttötarkoituksen muutoksen edellytyksenä on pidettävä piha-alueen kunnostamista.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista edellyttäen, ettei maanalaisia tiloja käytetä työtiloina ja että asuntoihin liittyvät riittävät säilytys- ja huoltotilat ovat osoitettavissa ja mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena 5 vuodeksi. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta edellä olevilla ehdoilla 5 vuodeksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan 13. kaupunginosan korttelin nro 407 tontilla nro 2 sijaitsevan asuinrakennuksen kellaritilojen käyttötarkoituksen muuttamista kaupunkisuunnitteluviraston lausunnosta ilmenevin ehdoin viideksi vuodeksi.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Etu-Töölön tontti 407/2)
	Liite 2	Asemapiirros (Etu-Töölön tontti 407/2)

1

VAPAARAHOITTEISTEN PALVELUSSUHDEASUNTOJEN VUOKRAN TARKISTAMINEN JA ERÄIDEN KÄYTTÖKORVAUSTEN VASTIKKEIDEN VAHVISTAMINEN

Khs 2005-2327

Sj toteaa, että Khn 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaan kaupungin vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrissa noudatetaan tilastokeskuksen vuokratilastoihin perustuvia vuokria. Vuokra tarkistetaan vuosittain 1.1. lukien vastaamaan tilastokeskuksen tarkistusajankohtaa edeltävänä vuotena julkaiseman vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ”Uudet vuokrasuhteet” -vuositilaston mukaista alueittaista keskimääräisen vuokran muutosta.

Helsingin asunnot on tilastokeskuksen vuositilastossa jaettu neljään kalleusluokkaan asunnoista perittävän keskimääräisen vuokran perusteella. Koska vuokrakehitys vaihtelee alueittain, voi myös alueen kalleusluokitus muuttua. Esimerkiksi Kalliossa on keskimääräinen vuokrataso noussut niin, että kaupunginosa on siirtynyt kalleusluokasta 3 luokkaan 2. Siten vuokranmäärityksen perusteena käytettävä keskimääräisen vuokran muutos aiheuttaisi tällä alueella huomattavia vuokrankorotuksia erityisesti kaksioissa. Vastaavasti joillakin alueilla vuokrataso on laskemassa sen vuoksi, että alue on siirtynyt alempaan kalleusluokkaan.

Helsingissä alueelta 3 alueelle 2 siirtyneissä kaksioissa korotus olisi 22 prosenttia. Muissa tapauksissa aluemuutoksen korotusvaikutus on 2 ‑ 9 prosenttia, osassa vuokra laskee 9 – 15 prosenttia. Normaalitilanteessa ilman aluemuutosta ovat vuokrat nousseet 1,7 prosenttia alueella Helsinki 2 ja 4,7 prosenttia alueella Helsinki 4. Vastaavasti vuokrat ovat laskeneet 7,3 prosenttia alueella Helsinki 1 ja 12 prosenttia alueella Helsinki 3.

./. Tilaston mukaiset laskennalliset perusvuokrat 1.1.2006 lukien ja luonnos tiedotteesta vuokralaisille ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Khn 14.1.2002 ja 5.4.2004 tekemien päätösten mukaan vuosittaiset vuokrankorotukset toteutetaan niin, että vuokria korotetaan kerrallaan enintään 50,46 euroa, mutta kuitenkin enintään 15 prosenttia, niin kauan, kunnes saavutetaan kulloinkin voimassa olevan kaupungin vuokranmääräytymisjärjestelmän mukainen vuokrataso. Kaikissa asunnoissa ei ole vielä saavutettu voimassa olevan vuokranmääräytymisjärjestelmän mukaista vuokratasoa. Näiden asuntojen määrä on kuitenkin vähäinen.

Koska vuokra aluemuutosten johdosta satunnaisesti kohoaa joissain tapauksissa huomattavasti, on perusteltua, että vuokran kertakorotuksen määrää kohtuullistetaan. Sj katsoo, että Khn 14.1.2002 ja 5.4.2004 tekemiä vuokran kohtuullistamispäätöksiä olisi tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaikkien palvelussuhdeasuntojen vuokran kertakorotuksen määrä olisi 1.1.2006 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa enintään 25 euroa, kuitenkin enintään 7 prosenttia.

Helsinkikaasu Oy:n vahvistamien myyntitariffien mukaan yhteismittarilla mitattavan kaasun vastike olisi 0,141 euroa neliömetriltä kuukaudessa 1.1.2006 lukien. Jotta palvelussuhdeasuntoon liittyvästä autotallista tai hallipaikasta ja yhteismittarilla mitattavasta sähköstä ei muodostuisi verotettavaa etua, tulisi vastikkeet vahvistaa vastaamaan vähintään verohallituksen päätöstä.

Aikaisemman käytännön mukaan em. vastikkeiden vahvistaminen on esitelty Khn päätettäväksi. Koska ko. vastikkeet perustuvat viranomaisen päätöksiin tai vahvistettuihin tariffeihin, olisi tarkoituksenmukaista, että Khs oikeuttaisi henkilöstökeskuksen panemaan täytäntöön vastikkeiden muutokset verohallituksen päätöksen ja vahvistettujen tariffien mukaisesti.

Sj toteaa, että henkilöstöjärjestöistä muilla kuin KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ry:llä ei ole huomauttamista vuokrantarkistuksiin. KTN:n Helsingin paikallisyhdistys ry on ilmoittanut katsovansa, että vuokrankorotuksista tulisi kokonaan luopua.

SJ Kaupunginhallitus päättänee, että

- vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokrantarkistukset 1.1.2006 lukien toteutetaan kaupunginhallituksen 5.4.2004 tekemän päätöksen mukaisesti, kuitenkin siten, että kertakorotuksen määrä 1.1.2006 lukien toteutettavissa vuokrantarkistuksissa on enintään 25 euroa, kuitenkin enintään 7 prosenttia

- jos asunnossa käytetty kaasu mitataan yhteismittarilla, peritään vastiketta 0,141 euroa neliömetriltä kuukaudessa 1.1.2006 lukien

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa henkilöstökeskuksen jatkossa panemaan täytäntöön yhteismittarilla mitattavan sähkön, lämmitetyn ja kylmän autotallin tai hallipaikan vastikkeet verohallituksen päätöksissä vahvistettujen luontoisetujen verotusarvojen mukaisesti ja yhteismittarilla mitattavan kaasun vastikkeen Helsinkikaasu Oy:n vahvistamien myyntitariffien mukaan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kumota päätöksensä 14.1.2002, 81 § ja 5.4.2004, 452 §, siltä osin kuin ne koskevat vapaarahoitteisten palvelussuhdeasuntojen vuokran kertakorotuksen enimmäismäärää sekä päätöksensä 8.12.2003, 1435 § ja 13.12.2004, 1562 § eräiden käyttökorvausten vahvistamisesta.

Kaupunginhallitus päättänee vielä kehottaa henkilöstökeskusta antamaan tarvittaessa soveltamisohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 169 2442
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 169 2449

LIITTEET	Liite 1	Palvelussuhdeasuntojen neliömetrivuokrat 1.1.2006 lukien
	Liite 2	Tiedoteluonnos Helsingin kaupungin palvelussuhdeasunnoissa asuville
	Liite 3	Vapaarahoitteiset palvelussuhdeasunnot, vuokrissa noudatettavat kalleusluokka-alueet v. 2006

1

HELSINGIN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA AJALLE 2005-2010

Khs 2005-2010

Ryj toteaa, että Khs päätti 15.10.2001 hyväksyä kaupungin liikkumisesteettömyysstrategiaa koskevan ohjelman vuosille 2001 – 2010 sekä perustaa ajalle 1.1.2002 - 31.12.2011 Esteetön Helsinki -projektin (nykyisin Helsinki kaikille -projekti), jonka vastuulla on ohjelman toimeenpano, koordinointi, tiedottaminen, raportointi ja laadunvarmistus. Projekti on sijoitettu rakennusvirastoon, joka vastaa projektin välittömistä toimintamenoista.

Projekti on laatinut Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman, jonka tavoitteena on ohjata ja koordinoida kaupungin eri hallintokuntien esteettömyyteen tähtääviä käytännön toimenpiteitä vuosina 2005 ‑ 2010.

Suunnitelma noudattaa kaupunginhallituksen päätöksessä 15.10.2001 esitettyjä periaatteita esteettömyyden toteuttamisesta. Suunnittelutyö on tehty Helsinki kaikille -projektin puitteissa rakennusviraston toimeksiannosta ja yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Esteettömyyssuunnitelmaluonnosta on esitelty projektin ohjausryhmälle, jossa on eri hallintokuntien ja sidosryhmien edustus. Luonnosvaiheessa työtä on esitelty myös Helsingin vanhus- ja vammaisneuvostoille. Suunnitelmaluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin hallintokunnilta ja keskeisiltä sidosryhmiltä. Saadut lausunnot on otettu huomioon raportissa.

Esteettömyyssuunnitelmassa esitetään yleiset toimenpiteet esteettömyyden edistämiseksi sekä asetetaan tavoitteet käytännön työn toteuttamiselle alueellisesti ja aikataulullisesti. Koko kaupunkia koskeva esteettömyyssuunnitelma toimii Helsinki kaikille -projektin työkaluna kaupungin esteettömyyteen liittyvän toteutustyön koordinoinnissa. Kau-

pungin esteettömyyssuunnitelma muodostaa kokonaiskehyksen eri hallintokuntien omille esteettömyyteen liittyville toteutusohjelmille ja hallintokuntien kesken käytävälle vuorovaikutukselle. Varsinaiset toteutustoimenpiteet ja niiden toteutusaikataulut määritellään virastojen omissa toteutussuunnitelmissa ja toteutusohjelmissa.

Esteettömyyssuunnitelmassa on esitetty tarvepohjaisen priorisoinnin perusteella alueet, jotka on jaettu toimenpiteiden kiireellisyyden ja toteutusajan mukaan kolmeen ryhmään: Vuoden 2005 aikana käynnistetään pilottikohteet (eteläiset kaupunginosat, Vuosaari, Kannelmäki/Kaarela, Haaga/Pohjois-Haaga), joiden avulla hankitaan tietoa ja kehitetään työtapoja ohjelman toteutusta varten. Vuosina 2006 ‑ 07 käynnistetään työ kartoituksin kiireellisyydeltään tärkeimmillä alueilla kuten liikekeskustassa ja vuosina 2008 - 10 kiireellisyydeltään seuraaviksi nimetyillä alueilla.

Kaupungin esteettömyyssuunnitelman perusteella käynnistetään alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatiminen Helsinki kaikille ‑projektin ja hallintokuntien yhteistyönä. Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat toimivat ohjeellisina, kun virastot laativat omia toteutussuunnitelmiaan ja toteutusohjelmiaan sekä budjetoivat toteutustöitä.

Vastuu esteettömyyden käytännön toteuttamisesta on hallintokunnilla, jotka huolehtivat tarvittavista toimenpiteistä käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa. Hallintokuntien on tarkistettava omat esteettömyyden toimeenpanoon vaikuttavat prosessinsa ja suunnitteluohjeensa sekä varmistettava esteettömyyden huomioon ottaminen käytännön toteutuksessa.

Helsinki kaikille -projekti tiedottaa ja raportoi vuosittain työn edistymisestä kaupunginhallitukselle.

./. Esteettömyyssuunnitelma on liitteenä 1 ja lausunnot suunnitelmaluonnoksesta liitteenä 2.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman hallintokuntien työssä huomioon otettavaksi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelma ajalle 2005-2010
	Liite 2	Lausunnot esteettömyyssuunnitelmaluonnoksesta

2

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE HELSINGIN SATAMAN LÄNSISATAMAA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1742

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää lausuntoa Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksen johdosta 30.9.2005 mennessä. Hakemus koskee Länsisataman toimintoja ja toiminnan sijaintipaikkaa.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 18.11.2005 saakka.

./. Ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutus on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että Länsisatama sijaitsee kaksi kilometriä Helsingin ydinkeskustan lounaispuolella Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa. Sataman pohjois- ja luoteispuolella Ruoholahdessa on muun muassa asuinrakennuksia ja kouluja, koillispuolella Hietalahdessa ja Hietalahdenrannassa asuin- ja toimistotiloja ja itäpuolella teollisuusaluetta.

Länsisatamaan kuuluu tavarasatama ja matkustajasatama. Tammasaaren hiililaituri ei sisälly sataman ympäristölupahakemukseen, vaan Helsingin Energia hakee sille erikseen luvan Salmisaaren voimalaitoksen ympäristöluvan yhteydessä. Satama-alueella oleva betonitehdas ei sisälly sataman ympäristölupaan.

Länsisataman laiturien pituus on yhteensä 4.120 m ja laituripaikkoja on 29. Satamasta on säännölliset yhteydet Itämeren, Pohjanmeren ja Brittein saarten satamiin. Tavarasatama on erikoistunut konttiliikenteeseen, mutta palvelee myös ro-ro-aluksia. Satamassa on työkoneiden huolto- ja korjaustiloja ja polttoaineen jakelupaikkoja sekä konttien korjaamoja ja pesupaikkoja.

Länsisataman tavaraliikenteen määrä vuonna 2003 oli 5,4 miljoonaa tonnia, joka kuljetetaan pääsääntöisesti konteissa, rekoissa ja perävaunuissa. Vaarallisia aineita kuljetettiin 148.000 tonnia. Länsiterminaalin kautta kulki noin 2,5 miljoonaa linjaliikenteen matkustajaa ja Munkkisaaren laiturin kautta noin 60.000 risteilymatkustajaa.

Satamassa on toimintaa ympäri vuoden. Työ tapahtuu valtaosin kaksivuorotyönä. Ajoittain laivoja puretaan ja lastataan öisin. Matkustajaterminaali toimii myös yöllä. Tieliikennettä satamaan oli vuonna 2003 keskimäärin 6.000 ajoneuvoa/vrk ja raideliikennettä arkipäivisin keskimäärin neljä junaa.

Satamassa kävi vuonna 2003 4.474 alusta. Aluskäynnit lisääntyvät noin 6.000:een vuoteen 2008 mennessä. Tavarasataman toiminta päättyy vaiheittain Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008. Matkustajasatama jää Länsisatamaan ja matkustajaliikenteen laituripaikat lisääntyvät.

Satamatoiminnan rikkidioksidinpäästöksi on arvioitu 100 t/a, typenoksidien päästöksi 520 t/a ja hiukkaspäästöksi 15 t/a. Sataman vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähialueille. Ilmanlaadun ohjearvot eivät ylity lähialueilla. Toiminnasta aiheutuvalle melulle altistutaan eniten lähellä satamaa sijaitsevilla alueilla Ruoholahdessa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto lausuu (26.8.2005) mm. seuraavaa:

Ympäristölupahakemus koskee Länsisatamaa. Matkustajasataman Länsiterminaalille on voimassa oleva lupa (Helsingin kaupungin ympäristölautakunta 24.2.1999). Satama-alueen maapinta-ala on noin 83 hehtaaria. Alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen Helsingin Satamalle satamatoimintaa varten. Helsingin Satama vastaa satama-alueen rakenteista ja infrastruktuurista, sen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä hoidosta ja antaa aluksien tarvitsemia palveluja.

Länsisataman tavara- ja matkustajaliikenteen yhteenlaskettu ajoneuvoliikenne oli vuonna 2003 noin 6 000 autoa vuorokaudessa. Tästä raskaita rekka- ja kuorma-autoja oli noin 29 % eli 1 730 kappaletta. Matkustajasataman raskaan liikenteen osuus tästä oli noin 300 autoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen määrä on Länsisatamassa pysytellyt viimeiset kymmenen vuotta lähes samana.

Länsisataman pohjois- ja lounaispuolella on Ruoholahden kaupunginosa, jonka alueella on kerrostaloasutuksen lisäksi muun muassa kouluja ja päiväkoti. Länsisataman koillispuolella on Hietalahti ja Hietalahdenranta, jolla on asuin- ja toimistotiloja sekä muun muassa hotelli. Länsisataman itäpuolella olevassa Hernesaaressa on lähinnä erilaista teollisuutta ja satama-altaan toisella puolella on Masa-Yardsin telakka-alue. Hernesaaren eteläosassa on muun muassa toimistotiloja, jäähalli ja venetelakka.

Ympäristölupahakemuksen mukaan satamatoiminnasta aiheutuvalle melulle altistutaan eniten lähellä satamaa sijaitsevilla alueilla Ruoholahdessa.

Lausunto Länsisataman alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kerrostalovaltaiseksi ja kaupunkipuistoalueeksi. Ainoastaan Länsisataman matkustajasatama-alue on yleiskaavassa merkitty satama-alueeksi.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on yleiskaava 2002:n pohjalta laadittu Länsisataman alueen osayleiskaava (Jätkäsaaren osayleiskaava). Osayleiskaavaehdotus on valmistunut vuonna 2004 ja alueen suunnittelu etenee osayleiskaavan pohjalta. Alueelle on käynnistetty ensimmäinen tulevan käytön mukaisen asemakaavan laadinta. Alueella on myös käynnissä olevia maaperän pilaantuneisuus- ja rakennettavuusselvityksiä.

Länsisataman alueella on voimassaoleva asemakaava. Asemakaavassa satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS), satamatoimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialueeksi (TSV), satamatoimintaa palvelevien yhdistettyjen varasto- ja huoltorakennusten korttelialueeksi (TSVH) sekä vaaralliseksi varastoalueeksi (VV).

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Sataman Länsisataman toiminnalle. Kaupunkisuunnitteluvirasto huomauttaa kuitenkin, että kaupunkisuunnittelun aikataulut perustuvat siihen, että vuonna 2008 alueen tavarasatamatoiminnot siirtyvät Vuosaareen ja alue otetaan osayleiskaava mukaiseen käyttöön.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (25.8.2005) mm. seuraavaa:

Länsisataman matkustajaliikenne jää nykyiselle paikalleen ja laajenee tulevaisuudessa. Sen maaliikenneyhteyksien järjestelyt ovat ongelmalliset. Kun Jätkäsaaren maankäyttöä ryhdytään muuttamaan vuoden 2008 jälkeen Vuosaaren sataman valmistuttua, matkustajasataman joukkoliikenne saadaan paranemaan raitiolinjojen palvelun myötä. Näin joukkoliikenteen osuutta voidaan nostaa ja ympäristöhaittoja vähentää.

Ympäristöselvityksessä on arvioitu sataman vesiliikenteen ympäristövaikutuksia. Sataman tuottama maaliikenne on myös varsin suuri päästömäärältään ja meluvaikutuksiltaan. Niinpä sen vaikutukset tulisi kuvata erikseen.

Rakennusvirasto puoltaa (29.8.2005) Helsingin Sataman ympäristölupahakemusta.

Kiinteistövirasto ilmoittaa (29.8.2005) seuraavaa:

Helsingin Satama hakee ympäristölupaa Länsisataman toiminnalle. Länsisatamaan kuuluu tavarasatama ja matkustajasatama. Hakemuksen mukaan sataman aluskäynnit tulevat lisääntymään lähivuosina. Tavarasataman toiminta päättyy vaiheittain, mutta matkustajasatama jää alueelle ja sen laituripaikat lisääntyvät. Satamatoiminnasta syntyy mm. rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä sekä erilaisia jätteitä.

Satama-alue on Helsingin kaupungin omistuksessa ja se on vuokrattu Helsingin Satamalle.

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on tutustunut Helsingin Sataman ympäristölupahakemukseen ja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä.

Ympäristölautakunta antoi (4.10.2005) Länsisatamaa, Eteläsatamaa, ja Sörnäisten satamaa koskevista ympäristölupahakemuksista yhden yhteisen, kaikkia em. hakemuksia koskevan lausunnon.

./. Ympäristölautakunnan lausunto 4.10.2005 on kokonaisuudessaan liitteenä 2.

Ympäristölautakunta lausuu mm. seuraavaa:

Yleistä Helsingin Sataman toiminta on lähivuosina muuttumassa voimakkaasti. Länsisataman tavaraliikenne siirtyy vuodesta 2008 alkaen Vuosaaren satamaan. Nykyiselle paikalleen jää Länsisataman matkustajaliikenne. Länsisataman tavarasataman alue vapautuu muulle maankäytölle. Länsisataman matkustajasataman viereen tulisi osayleiskaavaehdotuksen mukaan asuin- ja toimitilarakentamista.

Asukkaiden yhteydenotot satamien aiheuttamista haitoista ovat koskeneet lähinnä laivojen apukoneiden aiheuttamaa melua yöaikaan mm. Länsisatamassa. Myös väylällä kulkevien pika-alusten melusta on valitettu. Yhteydenottoja on Länsisataman matkustajaliikennettä lukuun ottamatta ollut 1–2 vuodessa. Yhteydenottojen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 1990-luvulla tehnyt melumittauksia. Tulosten mukaan laivojen melussa pienet taajuudet korostuvat ja melussa saattaa esiintyä kapeakaistaisia komponentteja. Tuolloin eivät keskiäänitason ohjearvot asuntojen luona tai asunnoissa kuitenkaan ylittyneet.

Toiminnan aiheuttamat melutasot melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona mm. Kaivopuistossa ja Ruoholahdessa näyttävät meluselvityksen mukaan ylittävän valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Meluselvityksistä ei ilmene niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo ylittyy. Tiedolla on kuitenkin merkitystä silloin, kun arvioidaan melun aiheuttamaa terveyshaittaa tai viihtyisyyshaitan merkittävyyttä.

Ympäristölupaharkinnassa tulisi ympäristölautakunnan mielestä keskittyä lähinnä niihin satamatoimintoihin, jotka jäävät nykyisille paikoilleen ja poistuvien satamanosien toiminnan päättymistä koskeviin seikkoihin. Säilyvien satamanosien vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun ja meluun ovat riippuvaisia liikenteen määrästä ja jakautumisesta alustyyppien kesken. Lupahakemuksista ei ilmene, miten laajalle toiminnalle lupaa haetaan ja miten mahdollisesti laajenevan toiminnan ympäristövaikutukset saattavat muuttua.

Länsisatama Päästöt ilmaan ja ilmanlaatu

Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Sataman tulee selvittää mahdollisuudet vähentää laivoista ilmaan aiheutuvia päästöjä varustamalla laituripaikat maasähkökytkennöillä tai edellyttämällä laivojen apumoottorien käydessä satamassa vähärikkisen polttoaineen käyttämistä ja edistämällä katalysaattoreiden käyttöönottoa laivoissa.

Melu

Länsisataman matkustajasatamassa yöpyvien alusten aiheuttamasta meluhaitasta on ilmoitettu ympäristöviranomaisille. Länsisatamassa melu kohdistuu pahimmin Ruoholahden puolella Laivapojankadulla sijaitseviin rakennuksiin. Hietalahden puolella melu ei hakemuksessa olevien selvitysten mukaan ylitä ohjearvoja. Punavuoresta on kuitenkin valitettu matkustajasatamassa yöpyvien laivojen aiheuttamasta melusta. Asia on vireillä hallintopakkoasiana korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Ympäristölautakunta ja -keskus ovat antaneet hallintopakkoasiasta lausuntoja, joiden mukaan Länsiterminaalin melua koskevissa selvityksistä on pääteltävissä, että sataman melupäästössä on kapeakaistaisia komponentteja. Häiriytyvissä kohteissa näitä ei kuitenkaan ole muun muassa muista melulähteistä johtuen ollut mitattavissa. Ympäristölupahakemuksessa olevan matkustajasataman meluselvityksen mukaan kapeakaistaisuuskorjauksellakin arvot ovat alle voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräyksessä annettujen raja-arvojen 55 ja 50 dB.

Ympäristölupahakemuksessa on tarkasteltu monipuolisesti Länsisataman melukysymyksiä. Matkustaja- ja tavarasataman toiminnasta on muun muassa laadittu erilliset meluselvitykset. Ympäristölautakunta katsoo, että koko Länsisataman toiminnasta olisi tullut laatia yksi koko toiminnan kattava selvitys, jolla toiminnasta aiheutuva melu olisi arvioitu kokonaisuutena. Tavarasataman meluselvityksen mukaan keskiäänitaso Laivapojankadulla ylittää 2–3 dB:llä päiväajan melutason ohjearvon L_Aeq,7–22 55 dB.

Pohjasedimentti

Länsisataman toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen mukaan pohjasedimentti on paikoin pilaantunut PCB:llä. Hietalahden telakan uuden allashallin ja vanhan telakka-altaan edustalta löydettiin vuonna 2003 korkeita TBT-pitoisuuksia. Nämä näytteenottopisteet sijaitsivat aivan Länsisataman vieressä. Jätkäsaaren edustan pohjasedimentistä tehtyjen tutkimusten perusteella (Kaupunkisuunnitteluvirasto/Golder Associates 27.12.2004) sedimentti on sielläkin paikoin TBT:n pilaamaa. Tulosten perusteella on ilmeistä, että Länsisataman satama-alueen pohjassa on kohonneita TBT-pitoisuuksia.

Ympäristölautakunta on 9.6.1998, § 225, myöntänyt Helsingin Satamalle ympäristöluvan purkubetonijätteiden sijoittamiseen Jätkäsaaren kärkeen.

Luvan voimassaolo

Ympäristölautakunta katsoo, että Länsisatamalle tulisi myöntää määräaikainen ympäristölupa. Luvan päättymisajankohta tulisi sitoa ajankohtaan, jolloin tavarasataman toiminta päättyy. Uuden, vain matkustajasataman toimintaa koskevan, lupahakemuksen käsittelyssä voitaisiin tarkastella satamatoimintaa muuttuvan maankäytön tilanteessa, kun Jätkäsaaren alueelle suunnitellaan asuin- ja toimitilarakentamista. Lupahakemuksessa tulisi myös esittää maasähkön käytön edellytykset ja muut laivojen päästöjen vähentämistä koskevia toimet.

Kaikkia satamia (Länsisatama, Eteläsatama, Sörnäisten satama) koskevat yhteiset lausumat

Ilmanlaadun tarkkailu

Helsingin Sataman osuudet pääkaupunkiseudun päästöistä olivat vuosina 2003–2004 YTV:n mukaan (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2004, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8) 5 % rikkidioksidin, 9 % typen oksidien ja 3 % hiukkasten kokonaispäästöistä. Päästöjen osuuden suuruus ja paikallinen ilman pilaantuminen huomioon ottaen tulisi Helsingin Sataman osallistua osuudellaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteisseurantaan.

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Melutasomääräykset

Ympäristölautakunta katsoo, että satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L_Aeq,7–22 55 dB eikä yöllä tasoa L_Aeq,7–22 50 dB melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona jotka tulee erikseen luvassa määritellä. Määritettyyn melutasoon tulee tehdä tarvittavat impulssi- ja ääneskorjaukset ennen sen vertaamista lupamääräyksen raja-arvoon. Korjauksia tehtäessä tulee ottaa huomioon standardi SFS-ISO 1996-2, 24.8.1992, ja sen lisäys Amd1 15.9.1998. Lupamääräystä asetettaessa tulisi lisäksi harkita, olisiko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää.

Melualueet tulee todentaa laskennallisesti laskentamallilla ja laskenta tulee tarkistaa aina kun melulähteiden äänitehotasot, toiminta-ajat tai -tavat ennalta arvioiden muuttuvat oleellisesti, mutta kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran laskentatulokset tulee varmistaa mittauksin niiden asuinrakennusten luona Laivapojankadulla, Kalliolinnantiellä, Myllytiellä ja Vilhovuorenkadulla, jossa tehdyn laskennallisen arvion mukaan melutasot ovat korkeimmat.

Meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Pohjasedimentit ja vedenlaatu

Hakemuksissa ei ole selvitetty satama-alueiden pohjien TBT-pitoisuuksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan (TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna 2003, moniste 2/2004) mukaan on todennäköistä, että telakoiden ja venesatamien edustojen pohjasedimentit ovat TBT:llä pilaantuneita. On mahdollista, että pilaantuneita sedimenttejä on kaikissa Helsingin satamissa. Ympäristölupahakemuksien mukaan laivojen potkurivirrat pöllyttävät sedimenttejä. Tällöin kyse voi olla haitallisista vaikutuksista meren pohjan tilaan ja veden laatuun. Helsingin Sataman tulisi selvilläolovelvollisuutensa vuoksi selvittää sedimenttien tila ja potkurivirtojen aiheuttama mahdollisesti pilaantuneen sedimentin pöllyämisen aiheuttama leviämisriski Eteläsatamassa ja Länsisataman matkustajasatamassa, joissa liikenne tulee jatkumaan. Samentumisen ja edellä mainittujen seikkojen johdosta tulisi Helsingin Satama velvoittaa osallistumaan osaltaan Helsingin edustan merialueen tarkkailuun näiden vaikutusten osalta.

Satama-alueilta poistetaan lunta myös mereen. Tällöin on huolehdittava siitä, että sen mukana mereen ei joudu roskia tai kiintoainetta.

Merialueen tarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Maaperän pilaantuneisuus

Jätkäsaaren ja Sörnäisten sataman maaperästä käytettävissä olevien tietojen mukaan kummankin alueen maaperä on paikoin pilaantunut. Satamatoiminnan päättymistä koskien tulisi ympäristöluvissa antaa tarvittavat määräykset maaperän puhdistamisesta.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama-alueella on järjestettävä niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Jätehuoltosuunnitelmat

Eteläsataman jätehuoltosuunnitelman tiedot ovat osin siirtyneet Länsisataman jätehuoltosuunnitelmaan. Jätehuoltosuunnitelmien tietojen tarkistaminen on tarpeen.

Tarkkailu ja raportointi

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan on arvioitava laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Helsingin Satama on (23.10.2005) laatinut lisäselvitystä Länsisataman, Eteläsataman ja Sörnäisten sataman jätehuollosta, päästöistä ilmaan, melusta sekä maaperästä. Helsingin Satama toteaa mm., että ympäristölautakunta on 9.6.1998 myöntänyt Helsingin Satamalle ympäristöluvan purkubetonijätteiden sijoittamiseen Jätkäsaaren kärkeen. Lupa haettiin aikanaan Länsisatamassa olleen 2 ha suuruisen betonirakenteisen varaston purkujätteiden käyttämiseksi satamatäyttönä. Lupa ei enää ole nykytilanteessa tarpeellinen.

Helsingin Sataman mukaan Länsisatamalle tulisi myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi tulisi jättää ajankohtana, jolloin tavarasataman toiminta päättyy. Uuden, vain matkustajasataman toimintaa koskevan tarkistuksen yhteydessä voitaisiin tarkastella satamatoimintaa muuttuvan maankäytön tilanteessa, kun Jätkäsaaren alueelle suunnitellaan asuin- ja toimitilarakentamista. Helsingin Sataman tulisi selvittää mahdollisuudet vähentää laivoista ilmaan aiheutuvia päästöjä varustamalla laituripaikat maasähkökytkennöillä tai edellyttämällä apumoottorien käydessä satamassa vähärikkisen polttoaineen käyttämistä ja edistämällä katalysaattoreiden käyttöönottoa laivoilla.

Satamien jätehuolto Alusjätteet

Jätehuollon järjestelyt satamissa noudattavat samoja periaatteita. Alusjätteiden osalta Helsingin satama vastaanottaa lähinnä yksittäisten alusten jätteitä ja kansainvälisten risteilyalusten jätteitä. Näilläkin Helsingin Sataman rooli on toimia linkkinä laiva-asiamiehen ja jätehuoltoyrityksen välillä. Laiva-asiamies ilmoittaa aluksen alusjätelain mukaisista jätehuoltotarpeista satamamestarille, joka tilaa tarvittavan vastaanottokapasiteetin satamaan. Tällaisia jätteitä ovat konehuoneista peräisin oleva öljypitoinen jäte, muu ongelmajäte ja kansainvälisen liikenteen ruokajäte. Tarvittaessa kansainvälisen liikenteen risteilyalus voi tilata satamamestarilta kiinteän alusjätteen ja muunkin jätteen noudon. Näissä tapauksissa jäte siirretään suoraan aluksesta ajoneuvoon varastoimatta sitä satama-alueella. Pienten alusten kiinteän alusjätteen jättämistä varten satamissa on jäteastioita. Jätehuoltoyritykset raportoivat Helsingin Satamalle jätteiden määrästä ja laadusta.

Helsingin satamista toimitettiin jätehuoltoyrityksen kautta konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä vesiä yhteensä 1.030 tonnia.

Kaikki säännöllisen liikenteen rahti- ja matkustaja-alukset hoitavat jätehuoltonsa itse saamansa vapautuksen johdosta. Vapautuksen myöntää merenkulkulaitos, joka myös valvoo vapautuksen edellytysten täyttymistä.

Alusliikenteestä ei synny lastijäämiä.

Kiinteistöjätteet

Tavanomaisia kiinteistöjätteitä ovat sekajäte, keräyspahvi ja –paperi ja biojäte. Satamakiinteistöillä kertyy myös ongelmajätteitä ja öljy-, hiekan- ja rasvaerotinjätteitä. Rakentamisessa syntyy rakennusjätteitä. Pääosan kiinteistöjätteestä tuottavat sataman vuokralaiset. He myös vastaavat oman toimintansa jätehuollosta. Satamatoiminnoista syntyvän jätteen osuus kiinteistöjätteestä vaihtelee eri satamissa. Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa se on noin 5 % ja Eteläsatamassa noin 18 %.

Taulukko 1. Kiinteistöjätteen määrä eri satamissa.

Jätelaji	Länsisatama, tonnia	Eteläsatama, tonnia	Sörnäinen, tonnia
Sekajäte	157	271	156
Paperi	45	130	26
Pahvi	11	14	2
Biojäte	4	5	2

Saniteettijätteet

Saniteettijätevesien vastaanottomahdollisuudet ovat eri satamissa erilaisia. Länsisatamassa ja Eteläsatamassa on laituripaikkoja, joilla on mahdollista pumpata ns. harmaat ja mustat jätevedet suoraan jätevesiviemäriverkostoon. Helsingin Satama järjestää myös tilattaessa jätevesien kuljetuksen tankkiautoilla jätevedenpuhdistamolle. Sörnäisten satamassa tämä on ainoa mahdollisuus jätevesien vastaanottoon.

Helsingin Satamalla on jäteohje ja ongelmajäteohje, jotka jaetaan vuokralaisille kun vuokrasopimus allekirjoitetaan. Lisäksi vuokralaisia ohjeistetaan erillisellä ympäristöoppaalla.

Päästöt ilmaan Satamatoiminnan päästöt ilmaan vuonna 2003 Helsingin Sataman mukaan olivat seuraavat:

Taulukko 2. Satamatoiminnan päästöt ilmaan vuonna 2003 (t).

Satama	NOx	CO	CO2	Hiilivedyt	Hiukkaset	SO2
Eteläsatama	671	52,9	31 025	10,3	19,2	97,7
Länsisatama	517	45,2	24 203	8,8	14,8	101,2
Sörnäinen	382	36,5	17 795	6,9	10,9	100,3
Yhteensä	1 570	134,6	73 023	26,0	44,9	299,2

VAHTI- tietojärjestelmän mukaan Helsingin Energian päästöt vuonna 2003 olivat 6.016,26 tonnia typen oksideja typpidioksidina ilmoitettuna, 4.836.512 tonnia hiilidioksidia, 587,01 tonnia hiukkasia ja 5.191,20 tonnia rikkidioksidia. Satamatoiminnan päästölähteet sijaitsevat matalalla verrattuna suurten voimalaitosten piippuihin, joten toiminnasta aiheutuvat ilmansaastepitoisuudet ovat korkeimmillaan lähellä päästölähdettä. Suurimmillaan rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon (80 µg/m³) verrannollinen pitoisuus 39 µg/m³ oli Sörnäisten sataman alueella ja suurin tuntiohjearvoon (250 µg/m³) verrattava pitoisuus 118 µg/m³ Katajanokalla. Suurimmat typpidioksidin vuosi- ja vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat Sörnäisten sataman alueella ja suurin tuntiohjearvoon 150 µg/m³ verrattava pitoisuus 40 µg/m³ merialueella Katajanokan kaakkoispuolella.

Laivojen päästöjen vähentäminen on periaatteessa mahdollista eri keinoin. Polttoaineen rikkipitoisuuden pienentäminen esimerkiksi vähentää rikkidioksidipäästöjä. Palotapahtuman säätelyllä tai katalysaattoreilla voidaan vähentää typen oksidien päästöjä.

Maasähkön avulla voitaisiin korvata laivojen apukoneiden käyttö laiturissa ollessa. Tällöin päästöt tulisivat sähköenergian tuotannosta, jossa päästöjen puhdistaminen on varsin tehokasta. Maasähkön käyttöönoton esteenä ovat kuitenkin olleet tekniset vaikeudet. Esimerkkinä voidaan kuitenkin esittää Tukholman satama, jossa Viking Linen laituripaikalla on mahdollisuus käyttää maasähköä. Myös Helsingin Sataman Eteläsatamassa on pika-alusliikenteelle rakennettu mahdollisuus käyttää maasähköä.

Itämeren kaupunkien ja satamien New Hansa- hankkeesta saatujen tietojen mukaan tekniset mahdollisuudet maasähkön käyttöönotolle ovat parantuneet ja sen käyttöönotto olisi aiempaa helpompaa.

Melu Satamatoiminnan melulähteet ovat laivat ja työkoneet. Laivoissa melulähteet ovat yleensä lämmön ja sähkön tuottoon käytettävät apukoneet ja työkoneissa niiden moottorit. Apukoneiden aiheuttama melu saattaa etenkin yöaikaan kuulua häiritsevästi ympäristöön.

Taulukko 3. Satamatoiminnan aiheuttamat korkeimmat keskiäänitasot L_Aeq eri satamien lähimmillä asuinalueilla.

Satama	Päivä klo 7-22	Yö klo 22-7
Eteläsatama	59	48
Länsisatama	58	47
Sörnäinen	59	55

Maaperä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt selvityksiä Jätkäsaaren ja Sörnäisten sataman maaperästä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kummankin alueen maaperä on paikoin pilaantunut.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Länsisatamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Sataman Länsisatamaa koskevaa ympäristölupahakemusta seuraavin huomioin:

Länsisatamalle tulisi myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi tulisi jättää ajankohtana, jolloin tavarasataman toiminta päättyy.

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa tulisi leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistaa.

Länsisataman pohjasedimenttien tila ja potkurivirtojen aiheuttama mahdollisesti pilaantuneen sedimentin pöllyämisen aiheuttama leviämisriski tulisi selvittää.

Koko Länsisataman toiminnasta tulisi laatia yksi koko toiminnan kattava selvitys, jolla toiminnasta aiheutuva melu olisi arvioitu kokonaisuutena. Luvassa tulisi myös erikseen määritellä eniten melulle alttiina olevat asuinrakennukset, joiden luona satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L_Aeq,7–22 55 dB eikä yöllä tasoa L_Aeq,7–22 50 dB.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulisi käyttötarkkailun lisäksi toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama-alueella tulisi järjestää niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Jätehuoltosuunnitelmien tietojen tarkistaminen on tarpeen.

Sataman tuottaman maaliikenteen ympäristövaikutukset päästömäärältään ja meluvaikutuksiltaan tulisi kuvata erikseen.

Satamatoiminnan päättymistä koskien tulisi ympäristöluvissa antaa tarvittavat määräykset maaperän puhdistamisesta.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, joukkoliikennelautakunnalle, rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, ympäristölautakunnalle ja Helsingin Satamalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Tiedoksiantokuulutus
	Liite 2	Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman Eteläsataman, Länsisataman ja Sörnäisten sataman ympäristölupahakemuksista

3

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE HELSINGIN SATAMAN SÖRNÄISTEN SATAMAA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1743

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää lausuntoa Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksen johdosta 30.9.2005 mennessä. Hakemus koskee Sörnäisten satama toimintoja ja toiminnan sijaintipaikkaa.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 18.11.2005 saakka.

./. Ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutus on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että Sörnäisten satama sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa. Satamaan kuuluvat Hanasaaren laituri, Sompasaaren laituri ja Sörnäisten laituri sekä kalasatama Verkkosaaressa. Ympäristölupahakemukseen sisältyy myös Verkkosaaressa oleva Helsingin Sataman vesikalustovarikko, jossa on polttonesteiden jakeluasema.

Sataman ympärillä on pääasiassa teollisuus-, liike- ja toimistorakennuksia. Lähin asuinalue, Merihaka, on noin 400 metrin päässä sataman maa-alueesta.

Sörnäisten satama on lastilauttasatama, josta on säännölliset viikoittaiset yhteydet moniin ulkomaiden satamiin. Satama on myös autojen tuontisatama ja varasto. Satamassa myös varastoidaan ja käsitellään kontteja. Hansaterminaalin kautta kulki lastilauttoja käyttäviä matkustajia vuonna 2003 noin 70.000. Sataman laiturien pituus on yhteensä 2.269 metriä.

Vuonna 2003 satamassa oli aluskäyntejä 1.486 ja tavaraliikenteen määrä oli noin 4,5 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenteestä 75 % oli kappaletavaraa. Vaarallisia aineita sisältäviä lasteja kuljetettiin sataman kautta noin 150.000 tonnia. Tavaraliikenteen ennustetaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,7 % ja olevan noin 5 miljoonaa tonnia vuonna 2008. Tämän jälkeen sataman toiminta päättyy vaiheittain ja toiminta siirtyy Vuosaaren satamaan kalasataman toimintaa lukuun ottamatta.

Satamassa on toimintaa ympäri vuoden ja kaikkina vuorokauden aikoina. Työ tapahtuu valtaosin kaksivuorotyönä, mutta laivoja puretaan ja lastataan myös yöllä. Lastit kuljetetaan sataman läpi pääasiassa rekoilla ja perävaunuilla. Ajoneuvoliikennettä oli vuonna 2003 keskimäärin 2.800 ajoneuvoa/vrk. Raskas liikenne kulkee pääasiassa Kyläsaarenkadun suunnasta. Satamaan tulee arkipäivisin keskimäärin neljä junaa Pasilasta.

Satamatoiminnan rikkidioksidin kokonaispäästöksi on laskettu noin 100 t/a, typenoksidien päästöksi 380 t/a ja hiukkaspäästöksi 11 t/a. Sataman vaikutus ilmanlaatuun rajoittuu lähialueille. Ilmanlaadun ohjearvot eivät ylity lähialueilla. Sataman länsi- ja lounaispuolella olevilla asuinalueilla voidaan altistua satamatoiminnan aiheuttamalle melulle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto lausuu (26.8.2005) mm. seuraavaa:

Sörnäisten sataman alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi, keskustatoimintojen alueeksi sekä kaupunkipuistoksi.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on valmisteilla Sörnäisten satama-alueen osayleiskaava (Kalasataman osayleiskaava). Alueen tulevan käytön suunnitteluun liittyen alueella on käynnissä maaperän pilaantuneisuustutkimuksia.

Sörnäisten sataman alueella on useita voimassaolevia asemakaavoja. Asemakaavoissa satama-alue on merkitty satama-alueeksi (LS), vesialueeksi (W), sataman toimintaa palvelevien varastorakennusten korttelialueeksi (TSV), kalasataman ja elintarviketeollisuuden toimintaa palvelevien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TKS), puistoksi (VP), venesatamaksi (LV) ja kalasatamaksi (LVK).

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Sataman Sörnäisten sataman toiminnalle. Kaupunkisuunnitteluvirasto huomauttaa kuitenkin, että kaupunkisuunnittelun aikataulut perustuvat siihen, että vuonna 2008 alueen satamatoiminnot siirtyvät Vuosaareen ja alue otetaan aikanaan osayleiskaavan mukaiseen käyttöön.

Pelastuslautakunta toteaa (13.9.2005) mm. seuraavaa:

Sörnäisten satama-alueeseen kuuluvat Hanasaaren, Sompasaaren ja Sörnäisten laiturit sekä kalasatama verkkosaaressa.

Alueella on toimintaa ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. Tavaraa kuljetetaan sataman läpi pääasiassa raskaalla rekkakalustolla, jota liikkuu keskimäärin 2800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lisäksi satama-alueella kulkee arkipäivisin keskimäärin neljä junaa. Nykyinen toiminta jatkuu alueella arviolta vuoteen 2008 saakka, jonka jälkeen toiminnot kalasatamaa lukuun ottamatta siirtyvät Vuosaareen.

Vaaralliset aineet tulee huomioida Helsingin Sataman toiminnassa ennakoivasti. Lisäksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa menettelytapoihin tulee kiinnittää huomiota.

Toinen huomioitava asiakokonaisuus, johon tulee kiinnittää huomiota, on mahdollinen öljyvahinko.

Ympäristölautakunta antoi (4.10.2005) Sörnäisten satamaa, Eteläsatamaa ja Länsisatamaa ja koskevista ympäristölupahakemuksista yhden yhteisen, kaikkia em. hakemuksia koskevan lausunnon.

./. Ympäristölautakunnan lausunto 4.10.2005 on kokonaisuudessaan liitteenä 2.

Ympäristölautakunta lausuu mm. seuraavaa:

Yleistä Helsingin Sataman toiminta on lähivuosina muuttumassa voimakkaasti. Länsisataman tavaraliikenne ja Sörnäisten sataman toiminnot siirtyvät vuodesta 2008 alkaen Vuosaaren satamaan. Nykyisille paikoilleen jäävät Eteläsatama ja Länsisataman matkustajaliikenne. Sörnäisten sataman alue ja Länsisataman tavarasataman alue vapautuvat muulle maankäytölle. Länsisataman matkustajasataman viereen tulisi osayleiskaavaehdotuksen mukaan asuin- ja toimitilarakentamista.

Asukkaiden yhteydenotot satamien aiheuttamista haitoista ovat koskeneet lähinnä laivojen apukoneiden aiheuttamaa melua yöaikaan Sörnäisissä ja Länsisatamassa sekä laivojen aiheuttamia savuhaittoja Katajanokalla. Myös väylällä kulkevien pika-alusten melusta on valitettu. Yhteydenottoja on Länsisataman matkustajaliikennettä lukuun ottamatta ollut 1–2 vuodessa. Yhteydenottojen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 1990-luvulla tehnyt melumittauksia. Tulosten mukaan laivojen melussa pienet taajuudet korostuvat ja melussa saattaa esiintyä kapeakaistaisia komponentteja. Tuolloin eivät keskiäänitason ohjearvot asuntojen luona tai asunnoissa kuitenkaan ylittyneet.

Toiminnan aiheuttamat melutasot melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona Sörnäisissä, Kaivopuistossa ja Ruoholahdessa näyttävät meluselvityksen mukaan ylittävän valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Meluselvityksistä ei ilmene niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo ylittyy. Tiedolla on kuitenkin merkitystä silloin, kun arvioidaan melun aiheuttamaa terveyshaittaa tai viihtyisyyshaitan merkittävyyttä.

Ympäristölupaharkinnassa tulisi ympäristölautakunnan mielestä keskittyä lähinnä niihin satamatoimintoihin, jotka jäävät nykyisille paikoilleen ja poistuvien satamanosien toiminnan päättymistä koskeviin seikkoihin. Säilyvien satamanosien vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun ja meluun ovat riippuvaisia liikenteen määrästä ja jakautumisesta alustyyppien kesken. Lupahakemuksista ei ilmene, miten laajalle toiminnalle lupaa haetaan ja miten mahdollisesti laajenevan toiminnan ympäristövaikutukset saattavat muuttua.

Sörnäisten satama Melu

Aluksista on tehty sangen kattavia melumittauksia. Tulosten mukaan Sörnäisten sataman osalta joukossa on aluksia, jotka aiheuttavat huomattavasti enemmän melua kuin toiset. Joissakin tapauksissa on syytä epäillä äänenvaimentimen kuntoa tai sen puuttumista kokonaan. Lopputuloksena on, että melun leviämistä koskevan arvion mukaan sataman toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso ylittää päiväaikaan asuinrakennusten luona tason L_Aeq,7–22 55 dB ja yöaikaan L_Aeq,22–7 50 dB. Korkeimmillaan äänitasot ovat 59 ja 55 dB.

Luvan voimassaolo

Ympäristölautakunta katsoo, että Sörnäisten sataman toiminnalle tulisi myöntää määräaikainen ympäristölupa. Luvan päättymisajankohta tulisi sitoa ajankohtaan, jolloin tavarasataman toiminta päättyy.

Kaikkia satamia (Sörnäisten satama, Länsisatama, Eteläsatama) koskevat yhteiset lausumat

Ilmanlaadun tarkkailu

Helsingin Sataman osuudet pääkaupunkiseudun päästöistä olivat vuosina 2003–2004 YTV:n mukaan (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2004, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8) 5 % rikkidioksidin, 9 % typen oksidien ja 3 % hiukkasten kokonaispäästöistä. Päästöjen osuuden suuruus ja paikallinen ilman pilaantuminen huomioon ottaen tulisi Helsingin Sataman osallistua osuudellaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteisseurantaan.

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Melutasomääräykset

Ympäristölautakunta katsoo, että satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L_Aeq,7–22 55 dB eikä yöllä tasoa L_Aeq,7–22 50 dB melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona jotka tulee erikseen luvassa määritellä. Määritettyyn melutasoon tulee tehdä tarvittavat impulssi- ja ääneskorjaukset ennen sen vertaamista lupamääräyksen raja-arvoon. Korjauksia tehtäessä tulee ottaa huomioon standardi SFS-ISO 1996-2, 24.8.1992, ja sen lisäys Amd1 15.9.1998. Lupamääräystä asetettaessa tulisi lisäksi harkita, olisiko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää.

Melualueet tulee todentaa laskennallisesti laskentamallilla ja laskenta tulee tarkistaa aina kun melulähteiden äänitehotasot, toiminta-ajat tai -tavat ennalta arvioiden muuttuvat oleellisesti, mutta kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran laskentatulokset tulee varmistaa mittauksin niiden asuinrakennusten luona Laivapojankadulla, Kalliolinnantiellä, Myllytiellä ja Vilhovuorenkadulla, jossa tehdyn laskennallisen arvion mukaan melutasot ovat korkeimmat.

Meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Pohjasedimentit ja vedenlaatu

Hakemuksissa ei ole selvitetty satama-alueiden pohjien TBT-pitoisuuksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan (TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna 2003, moniste 2/2004) mukaan on todennäköistä, että telakoiden ja venesatamien edustojen pohjasedimentit ovat TBT:llä pilaantuneita. On mahdollista, että pilaantuneita sedimenttejä on kaikissa Helsingin satamissa. Ympäristölupahakemuksien mukaan laivojen potkurivirrat pöllyttävät sedimenttejä. Tällöin kyse voi olla haitallisista vaikutuksista meren pohjan tilaan ja veden laatuun. Helsingin Sataman tulisi selvilläolovelvollisuutensa vuoksi selvittää sedimenttien tila ja potkurivirtojen aiheuttama mahdollisesti pilaantuneen sedimentin pöllyämisen aiheuttama leviämisriski Eteläsatamassa ja Länsisataman matkustajasatamassa, joissa liikenne tulee jatkumaan. Samentumisen ja edellä mainittujen seikkojen johdosta tulisi Helsingin Satama velvoittaa osallistumaan osaltaan Helsingin edustan merialueen tarkkailuun näiden vaikutusten osalta.

Satama-alueilta poistetaan lunta myös mereen. Tällöin on huolehdittava siitä, että sen mukana mereen ei joudu roskia tai kiintoainetta.

Merialueen tarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Maaperän pilaantuneisuus

Jätkäsaaren ja Sörnäisten sataman maaperästä käytettävissä olevien tietojen mukaan kummankin alueen maaperä on paikoin pilaantunut. Satamatoiminnan päättymistä koskien tulisi ympäristöluvissa antaa tarvittavat määräykset maaperän puhdistamisesta.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama-alueella on järjestettävä niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Jätehuoltosuunnitelmat

Eteläsataman jätehuoltosuunnitelman tiedot ovat osin siirtyneet Länsisataman jätehuoltosuunnitelmaan. Jätehuoltosuunnitelmien tietojen tarkistaminen on tarpeen.

Tarkkailu ja raportointi

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan on arvioitava laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Helsingin Satama on (23.10.2005) laatinut lisäselvitystä Sörnäisten sataman, Eteläsataman ja Länsisataman jätehuollosta, päästöistä ilmaan, melusta sekä maaperästä.

Satamien jätehuolto Alusjätteet

Jätehuollon järjestelyt satamissa noudattavat samoja periaatteita. Alusjätteiden osalta Helsingin satama vastaanottaa lähinnä yksittäisten alusten jätteitä ja kansainvälisten risteilyalusten jätteitä. Näilläkin Helsingin Sataman rooli on toimia linkkinä laiva-asiamiehen ja jätehuoltoyrityksen välillä. Laiva-asiamies ilmoittaa aluksen alusjätelain mukaisista jätehuoltotarpeista satamamestarille, joka tilaa tarvittavan vastaanottokapasiteetin satamaan. Tällaisia jätteitä ovat konehuoneista peräisin oleva öljypitoinen jäte, muu ongelmajäte ja kansainvälisen liikenteen ruokajäte. Tarvittaessa kansainvälisen liikenteen risteilyalus voi tilata satamamestarilta kiinteän alusjätteen ja muunkin jätteen noudon. Näissä tapauksissa jäte siirretään suoraan aluksesta ajoneuvoon varastoimatta sitä satama-alueella. Pienten alusten kiinteän alusjätteen jättämistä varten satamissa on jäteastioita. Jätehuoltoyritykset raportoivat Helsingin Satamalle jätteiden määrästä ja laadusta.

Helsingin satamista toimitettiin jätehuoltoyrityksen kautta konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä vesiä yhteensä 1.030 tonnia.

Kaikki säännöllisen liikenteen rahti- ja matkustaja-alukset hoitavat jätehuoltonsa itse saamansa vapautuksen johdosta. Vapautuksen myöntää merenkulkulaitos, joka myös valvoo vapautuksen edellytysten täyttymistä.

Alusliikenteestä ei synny lastijäämiä.

Kiinteistöjätteet

Tavanomaisia kiinteistöjätteitä ovat sekajäte, keräyspahvi ja –paperi ja biojäte. Satamakiinteistöillä kertyy myös ongelmajätteitä ja öljy-, hiekan- ja rasvaerotinjätteitä. Rakentamisessa syntyy rakennusjätteitä. Pääosan kiinteistöjätteestä tuottavat sataman vuokralaiset. He myös vastaavat oman toimintansa jätehuollosta. Satamatoiminnoista syntyvän jätteen osuus kiinteistöjätteestä vaihtelee eri satamissa. Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa se on noin 5 % ja Eteläsatamassa noin 18 %.

Taulukko 1. Kiinteistöjätteen määrä eri satamissa.

Jätelaji	Länsisatama, tonnia	Eteläsatama, tonnia	Sörnäinen, tonnia
Sekajäte	157	271	156
Paperi	45	130	26
Pahvi	11	14	2
Biojäte	4	5	2

Saniteettijätteet

Saniteettijätevesien vastaanottomahdollisuudet ovat eri satamissa erilaisia. Länsisatamassa ja Eteläsatamassa on laituripaikkoja, joilla on mahdollista pumpata ns. harmaat ja mustat jätevedet suoraan jätevesiviemäriverkostoon. Helsingin Satama järjestää myös tilattaessa jätevesien kuljetuksen tankkiautoilla jätevedenpuhdistamolle. Sörnäisten satamassa tämä on ainoa mahdollisuus jätevesien vastaanottoon.

Helsingin Satamalla on jäteohje ja ongelmajäteohje, jotka jaetaan vuokralaisille kun vuokrasopimus allekirjoitetaan. Lisäksi vuokralaisia ohjeistetaan erillisellä ympäristöoppaalla.

Päästöt ilmaan Satamatoiminnan päästöt ilmaan vuonna 2003 Helsingin Sataman mukaan olivat seuraavat:

Taulukko 2. Satamatoiminnan päästöt ilmaan vuonna 2003 (t).

Satama	NOx	CO	CO2	Hiilivedyt	Hiukkaset	SO2
Eteläsatama	671	52,9	31 025	10,3	19,2	97,7
Länsisatama	517	45,2	24 203	8,8	14,8	101,2
Sörnäinen	382	36,5	17 795	6,9	10,9	100,3
Yhteensä	1 570	134,6	73 023	26,0	44,9	299,2

VAHTI- tietojärjestelmän mukaan Helsingin Energian päästöt vuonna 2003 olivat 6.016,26 tonnia typen oksideja typpidioksidina ilmoitettuna, 4.836.512 tonnia hiilidioksidia, 587,01 tonnia hiukkasia ja 5.191,20 tonnia rikkidioksidia. Satamatoiminnan päästölähteet sijaitsevat matalalla verrattuna suurten voimalaitosten piippuihin, joten toiminnasta aiheutuvat ilmansaastepitoisuudet ovat korkeimmillaan lähellä päästölähdettä. Suurimmillaan rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon (80 µg/m³) verrannollinen pitoisuus 39 µg/m³ oli Sörnäisten sataman alueella ja suurin tuntiohjearvoon (250 µg/m³) verrattava pitoisuus 118 µg/m³ Katajanokalla. Suurimmat typpidioksidin vuosi- ja vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat Sörnäisten sataman alueella ja suurin tuntiohjearvoon 150 µg/m³ verrattava pitoisuus 40 µg/m³ merialueella Katajanokan kaakkoispuolella.

Laivojen päästöjen vähentäminen on periaatteessa mahdollista eri keinoin. Polttoaineen rikkipitoisuuden pienentäminen esimerkiksi vähentää rikkidioksidipäästöjä. Palotapahtuman säätelyllä tai katalysaattoreilla voidaan vähentää typen oksidien päästöjä.

Maasähkön avulla voitaisiin korvata laivojen apukoneiden käyttö laiturissa ollessa. Tällöin päästöt tulisivat sähköenergian tuotannosta, jossa päästöjen puhdistaminen on varsin tehokasta. Maasähkön käyttöönoton esteenä ovat kuitenkin olleet tekniset vaikeudet. Esimerkkinä voidaan kuitenkin esittää Tukholman satama, jossa Viking Linen laituripaikalla on mahdollisuus käyttää maasähköä. Myös Helsingin Sataman Eteläsatamassa on pika-alusliikenteelle rakennettu mahdollisuus käyttää maasähköä.

Itämeren kaupunkien ja satamien New Hansa- hankkeesta saatujen tietojen mukaan tekniset mahdollisuudet maasähkön käyttöönotolle ovat parantuneet ja sen käyttöönotto olisi aiempaa helpompaa.

Melu Satamatoiminnan melulähteet ovat laivat ja työkoneet. Laivoissa melulähteet ovat yleensä lämmön ja sähkön tuottoon käytettävät apukoneet ja työkoneissa niiden moottorit. Apukoneiden aiheuttama melu saattaa etenkin yöaikaan kuulua häiritsevästi ympäristöön.

Taulukko 3. Satamatoiminnan aiheuttamat korkeimmat keskiäänitasot L_Aeq eri satamien lähimmillä asuinalueilla.

Satama	Päivä klo 7-22	Yö klo 22-7
Eteläsatama	59	48
Länsisatama	58	47
Sörnäinen	59	55

Maaperä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt selvityksiä Jätkäsaaren ja Sörnäisten sataman maaperästä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kummankin alueen maaperä on paikoin pilaantunut.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Sörnäisten satamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Sataman Sörnäisten satamaa koskevaa ympäristölupahakemusta seuraavin huomioin:

Sörnäisten satamalle tulisi myöntää määräaikainen ympäristölupa. Luvan päättymisajankohta tulisi sitoa ajankohtaan, jolloin tavarasataman toiminta päättyy.

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa tulisi leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistaa.

Satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L_Aeq,7–22 55 dB eikä yöllä tasoa L_Aeq,7–22 50 dB melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona, jotka tulee erikseen luvassa määritellä. Lupamääräystä asetettaessa tulisi harkita, olisiko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulisi käyttötarkkailun lisäksi toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Satamatoiminnan päättymistä koskien tulisi ympäristöluvassa antaa tarvittavat määräykset maaperän puhdistamisesta.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama-alueella tulisi järjestää niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle ja Helsingin Satamalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Tiedoksiantokuulutus
	Liite 2	Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman Eteläsataman, Länsisataman ja Sörnäisten sataman ympäristölupahakemuksista

4

LAUSUNTO LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE HELSINGIN SATAMAN ETELÄSATAMAA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1744

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyytää lausuntoa Helsingin Sataman ympäristölupahakemuksen johdosta 30.9.2005 mennessä. Hakemus koskee Eteläsataman toimintoja ja toiminnan sijaintipaikkaa.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 18.11.2005 saakka.

./. Ympäristölupahakemuksen tiedoksiantokuulutus on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että Eteläsatama sijaitsee Helsingin keskustassa, Kaartinkaupungin ja Katajanokan välisellä alueella. Eteläsataman alue on asema- ja yleiskaavassa kaavoitettu satama-alueeksi.

Eteläsatama on matkustajaliikenteen satama, jonka neljän matkustajaterminaalin kautta kulkee vuosittain 5,4 miljoonaa matkustajaa. Matkakohteita ovat pääasiassa Tukholma ja Tallinna, mutta myös muut Itämeren satamat voivat olla matkakohteita. Eteläsatamassa kävi 5.790 alusta vuonna 2003. Linjaliikenteen lisäksi Eteläsatamassa käy kesäisin kansainvälisten risteilyalusten mukana noin 100.000 risteilyvierasta. Eteläsatamasta on lisäksi vesibussiliikennettä ja yhteysalusliikennettä Helsingin lähisaariin ja mm. Porvooseen.

Matkustaja-autolautoilla kulkee myös tavaraa rekoilla ja perävaunuilla, vuonna 2003 noin 1,2 miljoonaa tonnia. Tavarakuljetuksiin sisältyy myös vaarallisten aineiden kuljetuksia. Sataman Kaartinkaupungin puoleisen osan ajoneuvoliikenteen määrä on viimeisimmän liikennelaskennan mukaan noin 3 620 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rekka- ja kuorma-autojen määrä tästä on noin 9 % eli noin 340 autoa vuorokaudessa. Katajanokan puolella olevan sataman ajoneuvoliikenteen kokonaismäärän ja raskaan liikenteen määrän tästä arvioidaan olevan saman kuin Kaartinkaupungin puoleisen sataman osan.

Eteläsatama toimii ympäri vuoden ja ympärivuorokautisesti toiminnan keskittyessä alusten lähtö- ja tuloaikoihin. Liikenne on vilkkaimmillaan avovesikautena, jolloin liikennöivät myös pika-alukset ja kansainväliset risteilyalukset.

Helsingin sataman matkustajaliikenteen odotetaan pysyvän nykytasolla tai kasvavan vain hieman. Aluskäyntien kokonaisalusmäärä sen sijaan saattaa kasvaa, mikäli alusliikenne painottuu pikaliikenteeseen. Eteläsataman tavaraliikenteen määrän ennustetaan kasvavan noin 2 % vuosittain.

Satama-alueen lähistöllä asuu arviolta 6 000 ihmistä ja siellä on useita julkisen hallinnon rakennuksia sekä tuhansia työpaikkoja.

Satamatoiminnan aiheuttamaksi rikkidioksidin kokonaispäästöiksi on arvioitu noin 98 t/a. Vastaavasti satamatoiminnan typenoksidipäästöiksi on arvioitu 671 t/a. ja hiukkaspäästöiksi 19 t/a. Katajanokan ilmanlaatu on suhteellisen hyvä ja epäpuhtauksien pitoisuudet ovat Helsingin kaupunkialueen taustatasoa.

Eteläsataman toiminnasta aiheutuvaa melua on mallinnettu meluselvityksillä keväällä 2004. Niiden mukaan alusten ja työkoneiden aiheuttama melu päiväaikaan ei ylitä yleisen liikenteen aiheuttamaa melua. Yöaikaan sataman aiheuttama melu on alle 50 dB lähimpien asuinrakennusten kohdalla.

Eteläsataman toiminta ei ympäristölupahakemuksen mukaan vaikuta ihmisten terveyteen, maaperään tai pohjaveteen eikä sillä ole vaikutuksia luonnonsuojelualueisiin tai muihin arvokkaisiin alueisiin. Eteläsataman toiminnalla ei arvioida myöskään olevan mitään merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen tai meren tilaan. Meriveden laatu satama-alueella on luokiteltu välttäväksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto lausuu (26.8.2005) mm. seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksessa esitetty toiminta ja sijoittamispaikka

Ympäristölupahakemus koskee Eteläsatamaa. Satama-alueen koko on noin 20 hehtaaria. Alueen omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen Helsingin Satamalle satamatoimintaa varten. Helsingin Satama vastaa satama-alueen rakenteista ja infrastruktuurista, sen suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä hoidosta ja antaa aluksien tarvitsemia palveluja.

Lausunto Satamatoiminta alueella on Yleiskaava 2002:n mukaista toimintaa. Alue on kaavan mukaan satama-aluetta, liikennealuetta ja kerrostalovaltaista aluetta.

Satamatoiminta alueella on voimassa olevien asemakaavojen mukaista toimintaa. Eteläsataman alueella on kolme voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaavoissa sataman maa-alueet on merkitty liikennealueeksi (LS) ja sataman edusta vesialueeksi (W).

Eteläsatama on keskeisen sijaintinsa ja suuren matkustajamääränsä vuoksi oleellinen osa merellisen Helsingin kaupunkikuvaa. Kaupunkisuunnittelun tavoitteena on pidetty matkustajasataman säilyttämistä keskustassa. Eteläsatama palvelee ja luo edellytykset myös esimerkiksi Suomenlinnan ja muiden Helsingin edustan saarien yhteysliikenteelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin Sataman Eteläsataman toiminnalle.

Pelastuslautakunta toteaa (13.9.2005) mm. seuraavaa:

Alue käsittää Katajanokan ja Kaartinkaupungin välisen alueen.

Alueella on toimintaa ympäri vuoden kaikkina vuorokauden aikoina. Liikenne on vilkkaimmillaan avovesikaudella, jolloin liikennöivät myös pika-alukset sekä kansainväliset risteilyalukset. Eteläsatama on ensisijaisesti matkustajasatama, mutta myös tavaraa kulkee huomattavia määriä. Tavarakuljetuksiin sisältyy myös vaarallisia aineita.

Vaaralliset aineet tulee huomioida Eteläsataman toiminnassa ennakoivasti.

Lisäksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa menettelytapoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota mm. läheisen asutuksen, työpaikkojen sekä matkustavien ihmisten suuren määrän takia.

Toinen huomioitava asiakokonaisuus, johon tulee kiinnittää huomiota, on mahdollinen öljyvahinko.

Ympäristölautakunta antoi (4.10.2005) Länsisatamaa, Eteläsatamaa, ja Sörnäisten satamaa koskevista ympäristölupahakemuksista yhden yhteisen, kaikkia em. hakemuksia koskevan lausunnon.

./. Ympäristölautakunnan lausunto 4.10.2005 on kokonaisuudessaan liitteenä 2.

Ympäristölautakunta lausuu mm. seuraavaa:

Yleistä Helsingin Sataman toiminta on lähivuosina muuttumassa voimakkaasti. Nykyiselle paikalleen jää mm. Eteläsatama.

Asukkaiden yhteydenotot satamien aiheuttamista haitoista ovat koskeneet mm. laivojen aiheuttamia savuhaittoja Katajanokalla. Myös väylällä kulkevien pika-alusten melusta on valitettu. Yhteydenottoja on Länsisataman matkustajaliikennettä lukuun ottamatta ollut 1–2 vuodessa. Yhteydenottojen johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus on 1990-luvulla tehnyt melumittauksia. Tulosten mukaan laivojen melussa pienet taajuudet korostuvat ja melussa saattaa esiintyä kapeakaistaisia komponentteja. Tuolloin eivät keskiäänitason ohjearvot asuntojen luona tai asunnoissa kuitenkaan ylittyneet.

Toiminnan aiheuttamat melutasot melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona mm. Kaivopuistossa ja Ruoholahdessa näyttävät meluselvityksen mukaan ylittävän valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaiset melutason ohjearvot. Meluselvityksistä ei ilmene niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo ylittyy. Tiedolla on kuitenkin merkitystä silloin, kun arvioidaan melun aiheuttamaa terveyshaittaa tai viihtyisyyshaitan merkittävyyttä.

Ympäristölupaharkinnassa tulisi ympäristölautakunnan mielestä keskittyä lähinnä niihin satamatoimintoihin, jotka jäävät nykyisille paikoilleen ja poistuvien satamanosien toiminnan päättymistä koskeviin seikkoihin. Säilyvien satamanosien vaikutukset esimerkiksi ilmanlaatuun ja meluun ovat riippuvaisia liikenteen määrästä ja jakautumisesta alustyyppien kesken. Lupahakemuksista ei ilmene, miten laajalle toiminnalle lupaa haetaan ja miten mahdollisesti laajenevan toiminnan ympäristövaikutukset saattavat muuttua.

Eteläsatama Päästöt ilmaan ja ilmanlaatu

Asukkaiden yhteydenottoja laivojen savuhaitoista on tullut Eteläsataman ympäristöstä. Katajanokalta tulleiden valitusten johdosta Helsingin kaupungin ympäristökeskus pyysi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV:tä mittaamaan siellä ilmanlaatua. YTV mittasi vuonna 2000 siirrettävällä mittausasemalla siellä muun muassa rikkidioksidin pitoisuuksia. Mittaustulosten mukaan pitoisuudet jäivät alle ilmanlaadun ohjearvojen. Suurimmat tuntikeskiarvot olivat kuitenkin huomattavan korkeita. Korkein tuntipitoisuus 279 µg/m³ oli yli tuntiohjearvon 250 µg/m³ numeroarvon. Korkein 10 minuutin pitoisuus oli 360 µg/m³, joka kuitenkin alitti WHO:n lyhytaikaispitoisuuden ohjearvon 500 µg/m³.

Hakemuksen mukaan Eteläsataman matkustajamäärät eivät merkittävästi nouse nykyisestä. Tavaraliikenteen sen sijaan arvioidaan kasvavan vuosittain noin 2 % vuosittain. Aluskäyntien kokonaismäärän arvioidaan nousevan, koska Viroon suuntautuvan liikenteen on arvioitu siirtyvän käyttämään yhä enemmän pika-aluksia. Tavaraliikenteen ja matkustaja-aluskäyntien kasvu saattaa muuttaa nykytilannetta ja se tulisi ottaa huomioon ympäristövaikutuksia arvioitaessa.

Eteläsatamassa on maasähkövalmius pika-aluksille, mutta sen käyttö lienee vähäistä. Ympäristölautakunta katsoo, että Helsingin Sataman tulee selvittää mahdollisuudet vähentää laivoista ilmaan aiheutuvia päästöjä varustamalla laituripaikat maasähkökytkennöillä tai edellyttämällä laivojen apumoottorien käydessä satamassa vähärikkisen polttoaineen käyttämistä ja edistämällä katalysaattoreiden käyttöönottoa laivoissa.

Melu

Sataman toiminnasta aiheutuva keskiäänitaso Eteläsatamassa ylittää meluhaitan kannalta pahimpina päivinä asuinrakennusten luona päiväaikaan tason L_Aeq,7–22 55 dB ja on enimmillään 59 dB.

Jätehuolto

Eteläsataman jätehuollon osalta ympäristölautakunta toteaa, että Katajanokan pohjoisosassa olevan jäänmurtajien laiturin jätehuoltoa ei ole kuvattu Eteläsataman jätehuoltosuunnitelmassa.

Luvan voimassaolo

Eteläsataman toiminnalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi kuitenkin jättää 10 vuoden kuluttua ympäristölupapäätöksen antamisesta.

Kaikkia satamia (Länsisatama, Eteläsatama, Sörnäisten satama) koskevat yhteiset lausumat

Ilmanlaadun tarkkailu

Helsingin Sataman osuudet pääkaupunkiseudun päästöistä olivat vuosina 2003–2004 YTV:n mukaan (Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2004, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:8) 5 % rikkidioksidin, 9 % typen oksidien ja 3 % hiukkasten kokonaispäästöistä. Päästöjen osuuden suuruus ja paikallinen ilman pilaantuminen huomioon ottaen tulisi Helsingin Sataman osallistua osuudellaan pääkaupunkiseudun ilmanlaadun yhteisseurantaan.

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ilmanlaadun yhteistarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Melutasomääräykset

Ympäristölautakunta katsoo, että satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L_Aeq,7–22 55 dB eikä yöllä tasoa L_Aeq,7–22 50 dB melulle eniten alttiina olevien asuinrakennusten luona jotka tulee erikseen luvassa määritellä. Määritettyyn melutasoon tulee tehdä tarvittavat impulssi- ja ääneskorjaukset ennen sen vertaamista lupamääräyksen raja-arvoon. Korjauksia tehtäessä tulee ottaa huomioon standardi SFS-ISO 1996-2, 24.8.1992, ja sen lisäys Amd1 15.9.1998. Lupamääräystä asetettaessa tulisi lisäksi harkita, olisiko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää.

Melualueet tulee todentaa laskennallisesti laskentamallilla ja laskenta tulee tarkistaa aina kun melulähteiden äänitehotasot, toiminta-ajat tai -tavat ennalta arvioiden muuttuvat oleellisesti, mutta kuitenkin vähintään kolmen vuoden välein. Ensimmäisen kerran laskentatulokset tulee varmistaa mittauksin niiden asuinrakennusten luona Laivapojankadulla, Kalliolinnantiellä, Myllytiellä ja Vilhovuorenkadulla, jossa tehdyn laskennallisen arvion mukaan melutasot ovat korkeimmat.

Meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Pohjasedimentit ja vedenlaatu

Hakemuksissa ei ole selvitetty satama-alueiden pohjien TBT-pitoisuuksia. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksen mukaan (TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna 2003, moniste 2/2004) mukaan on todennäköistä, että telakoiden ja venesatamien edustojen pohjasedimentit ovat TBT:llä pilaantuneita. On mahdollista, että pilaantuneita sedimenttejä on kaikissa Helsingin satamissa. Ympäristölupahakemuksien mukaan laivojen potkurivirrat pöllyttävät sedimenttejä. Tällöin kyse voi olla haitallisista vaikutuksista meren pohjan tilaan ja veden laatuun. Helsingin Sataman tulisi selvilläolovelvollisuutensa vuoksi selvittää sedimenttien tila ja potkurivirtojen aiheuttama mahdollisesti pilaantuneen sedimentin pöllyämisen aiheuttama leviämisriski Eteläsatamassa ja Länsisataman matkustajasatamassa, joissa liikenne tulee jatkumaan. Samentumisen ja edellä mainittujen seikkojen johdosta tulisi Helsingin Satama velvoittaa osallistumaan osaltaan Helsingin edustan merialueen tarkkailuun näiden vaikutusten osalta.

Satama-alueilta poistetaan lunta myös mereen. Tällöin on huolehdittava siitä, että sen mukana mereen ei joudu roskia tai kiintoainetta.

Merialueen tarkkailun tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Maaperän pilaantuneisuus

Jätkäsaaren ja Sörnäisten sataman maaperästä käytettävissä olevien tietojen mukaan kummankin alueen maaperä on paikoin pilaantunut. Satamatoiminnan päättymistä koskien tulisi ympäristöluvissa antaa tarvittavat määräykset maaperän puhdistamisesta.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama-alueella on järjestettävä niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Jätehuoltosuunnitelmat

Eteläsataman jätehuoltosuunnitelman tiedot ovat osin siirtyneet Länsisataman jätehuoltosuunnitelmaan. Jätehuoltosuunnitelmien tietojen tarkistaminen on tarpeen.

Tarkkailu ja raportointi

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan on arvioitava laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa esimerkiksi laivaliikenteen kasvun myötä on leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistettava.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulee käyttötarkkailun lisäksi toimittaa Uudenmaan ympäristökeskuksen ohella myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Helsingin Satama on (23.10.2005) laatinut lisäselvitystä Eteläsataman, Länsisataman ja Sörnäisten sataman jätehuollosta, päästöistä ilmaan, melusta sekä maaperästä.

Satamien jätehuolto Alusjätteet

Jätehuollon järjestelyt satamissa noudattavat samoja periaatteita. Alusjätteiden osalta Helsingin satama vastaanottaa lähinnä yksittäisten alusten jätteitä ja kansainvälisten risteilyalusten jätteitä. Näilläkin Helsingin Sataman rooli on toimia linkkinä laiva-asiamiehen ja jätehuoltoyrityksen välillä. Laiva-asiamies ilmoittaa aluksen alusjätelain mukaisista jätehuoltotarpeista satamamestarille, joka tilaa tarvittavan vastaanottokapasiteetin satamaan. Tällaisia jätteitä ovat konehuoneista peräisin oleva öljypitoinen jäte, muu ongelmajäte ja kansainvälisen liikenteen ruokajäte. Tarvittaessa kansainvälisen liikenteen risteilyalus voi tilata satamamestarilta kiinteän alusjätteen ja muunkin jätteen noudon. Näissä tapauksissa jäte siirretään suoraan aluksesta ajoneuvoon varastoimatta sitä satama-alueella. Pienten alusten kiinteän alusjätteen jättämistä varten satamissa on jäteastioita. Jätehuoltoyritykset raportoivat Helsingin Satamalle jätteiden määrästä ja laadusta.

Helsingin satamista toimitettiin jätehuoltoyrityksen kautta konehuoneesta peräisin olevia öljyisiä vesiä yhteensä 1.030 tonnia.

Kaikki säännöllisen liikenteen rahti- ja matkustaja-alukset hoitavat jätehuoltonsa itse saamansa vapautuksen johdosta. Vapautuksen myöntää merenkulkulaitos, joka myös valvoo vapautuksen edellytysten täyttymistä.

Alusliikenteestä ei synny lastijäämiä.

Kiinteistöjätteet

Tavanomaisia kiinteistöjätteitä ovat sekajäte, keräyspahvi ja –paperi ja biojäte. Satamakiinteistöillä kertyy myös ongelmajätteitä ja öljy-, hiekan- ja rasvaerotinjätteitä. Rakentamisessa syntyy rakennusjätteitä. Pääosan kiinteistöjätteestä tuottavat sataman vuokralaiset. He myös vastaavat oman toimintansa jätehuollosta. Satamatoiminnoista syntyvän jätteen osuus kiinteistöjätteestä vaihtelee eri satamissa. Länsisatamassa ja Sörnäisten satamassa se on noin 5 % ja Eteläsatamassa noin 18 %.

Taulukko 1. Kiinteistöjätteen määrä eri satamissa.

Jätelaji	Länsisatama, tonnia	Eteläsatama, tonnia	Sörnäinen, tonnia
Sekajäte	157	271	156
Paperi	45	130	26
Pahvi	11	14	2
Biojäte	4	5	2

Saniteettijätteet

Saniteettijätevesien vastaanottomahdollisuudet ovat eri satamissa erilaisia. Länsisatamassa ja Eteläsatamassa on laituripaikkoja, joilla on mahdollista pumpata ns. harmaat ja mustat jätevedet suoraan jätevesiviemäriverkostoon. Helsingin Satama järjestää myös tilattaessa jätevesien kuljetuksen tankkiautoilla jätevedenpuhdistamolle. Sörnäisten satamassa tämä on ainoa mahdollisuus jätevesien vastaanottoon.

Helsingin Satamalla on jäteohje ja ongelmajäteohje, jotka jaetaan vuokralaisille kun vuokrasopimus allekirjoitetaan. Lisäksi vuokralaisia ohjeistetaan erillisellä ympäristöoppaalla.

Päästöt ilmaan Satamatoiminnan päästöt ilmaan vuonna 2003 Helsingin Sataman mukaan olivat seuraavat:

Taulukko 2. Satamatoiminnan päästöt ilmaan vuonna 2003 (t).

Satama	NOx	CO	CO2	Hiilivedyt	Hiukkaset	SO2
Eteläsatama	671	52,9	31 025	10,3	19,2	97,7
Länsisatama	517	45,2	24 203	8,8	14,8	101,2
Sörnäinen	382	36,5	17 795	6,9	10,9	100,3
Yhteensä	1 570	134,6	73 023	26,0	44,9	299,2

VAHTI- tietojärjestelmän mukaan Helsingin Energian päästöt vuonna 2003 olivat 6.016,26 tonnia typen oksideja typpidioksidina ilmoitettuna, 4.836.512 tonnia hiilidioksidia, 587,01 tonnia hiukkasia ja 5.191,20 tonnia rikkidioksidia. Satamatoiminnan päästölähteet sijaitsevat matalalla verrattuna suurten voimalaitosten piippuihin, joten toiminnasta aiheutuvat ilmansaastepitoisuudet ovat korkeimmillaan lähellä päästölähdettä. Suurimmillaan rikkidioksidin vuorokausiohjearvoon (80 µg/m³) verrannollinen pitoisuus 39 µg/m³ oli Sörnäisten sataman alueella ja suurin tuntiohjearvoon (250 µg/m³) verrattava pitoisuus 118 µg/m³ Katajanokalla. Suurimmat typpidioksidin vuosi- ja vuorokausiohjearvoon verrattavat pitoisuudet olivat Sörnäisten sataman alueella ja suurin tuntiohjearvoon 150 µg/m³ verrattava pitoisuus 40 µg/m³ merialueella Katajanokan kaakkoispuolella.

Laivojen päästöjen vähentäminen on periaatteessa mahdollista eri keinoin. Polttoaineen rikkipitoisuuden pienentäminen esimerkiksi vähentää rikkidioksidipäästöjä. Palotapahtuman säätelyllä tai katalysaattoreilla voidaan vähentää typen oksidien päästöjä.

Maasähkön avulla voitaisiin korvata laivojen apukoneiden käyttö laiturissa ollessa. Tällöin päästöt tulisivat sähköenergian tuotannosta, jossa päästöjen puhdistaminen on varsin tehokasta. Maasähkön käyttöönoton esteenä ovat kuitenkin olleet tekniset vaikeudet. Esimerkkinä voidaan kuitenkin esittää Tukholman satama, jossa Viking Linen laituripaikalla on mahdollisuus käyttää maasähköä. Myös Helsingin Sataman Eteläsatamassa on pika-alusliikenteelle rakennettu mahdollisuus käyttää maasähköä.

Itämeren kaupunkien ja satamien New Hansa- hankkeesta saatujen tietojen mukaan tekniset mahdollisuudet maasähkön käyttöönotolle ovat parantuneet ja sen käyttöönotto olisi aiempaa helpompaa.

Melu Satamatoiminnan melulähteet ovat laivat ja työkoneet. Laivoissa melulähteet ovat yleensä lämmön ja sähkön tuottoon käytettävät apukoneet ja työkoneissa niiden moottorit. Apukoneiden aiheuttama melu saattaa etenkin yöaikaan kuulua häiritsevästi ympäristöön.

Taulukko 3. Satamatoiminnan aiheuttamat korkeimmat keskiäänitasot L_Aeq eri satamien lähimmillä asuinalueilla.

Satama	Päivä klo 7-22	Yö klo 22-7
Eteläsatama	59	48
Länsisatama	58	47
Sörnäinen	59	55

Maaperä Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt selvityksiä Jätkäsaaren ja Sörnäisten sataman maaperästä. Käytettävissä olevien tietojen mukaan kummankin alueen maaperä on paikoin pilaantunut.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Helsingin Sataman Eteläsatamaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin Sataman Eteläsatamaa koskevaa ympäristölupahakemusta seuraavin huomioin:

Eteläsataman toiminnalle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulisi kuitenkin jättää 10 vuoden kuluttua ympäristölupapäätöksen antamisesta.

Satamatoiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan tulisi arvioida laskennallisesti vuosittain. Päästöjen olennaisesti muuttuessa tulisi leviämisselvityksiä tarpeellisilta osin tarkistaa. Mahdollisuudet vähentää laivoista ilmaan aiheutuvia päästöjä tulisi selvittää.

Eteläsataman pohjasedimenttien tila ja potkurivirtojen aiheuttama mahdollisesti pilaantuneen sedimentin pöllyämisen aiheuttama leviämisriski tulisi selvittää.

Luvassa tulisi erikseen määritellä eniten melulle alttiina olevat asuinrakennukset, joiden luona satamatoimintojen aiheuttama melutaso ei saa keskiäänitason vapaakenttäarvona ylittää päiväaikaan tasoa L_Aeq,7–22 55 dB eikä yöllä tasoa L_Aeq,7–22 50 dB. Lupamääräystä asetettaessa tulisi harkita, olisiko tarpeen määritellä niiden päivien lukumäärä, jolloin ohjearvo on mahdollista poikkeustilanteissa ylittää.

Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely satama-alueella tulisi järjestää niin, että haitallisia aineita ei pääse ympäristöön. Niistä ei myöskään saa aiheutua maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä terveydellistä haittaa tai vaaraa.

Ilmanlaadun ja meriveden laadun tarkkailun tulokset sekä meluselvitysten tulokset tulisi käyttötarkkailun lisäksi toimittaa myös Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle.

Kirje Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristölautakunnalle, pelastuslautakunnalle ja Helsingin Satamalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Tiedoksiantokuulutus
	Liite 2	Lausunto Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman Eteläsataman, Länsisataman ja Sörnäisten sataman ympäristölupahakemuksista

5

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON JA SENAATTI-KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2005-1739

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta 30.9.2005 mennessä. Hakemus koskee Viikinmäen ampumaradan ja sen ympäristön pilaantuneen maaperän kunnostamista.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 18.11.2005 saakka.

./. Kuulutus hakemuksesta on liitteenä 1. Tutkimusselostukset alueen riskinarvioinnin riittävyyden tarkastelusta ja kunnostuksen yleissuunnitelmasta sekä muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Ryj toteaa, että kunnostettava kohde sijaitsee Helsingin kaupungissa Viikin kaupunginosassa, ja sen rajaus noudattaa Viikinmäen asemakaavaehdotuksen mukaisia rajoja. Alueen tuleva käyttö on pääosin asuntorakentamista, mikä edellyttää pilaantuneiden maamassojen poistamista koko alueen maaperästä, hajapisteitä lukuunottamatta, niistä nykyisellään aiheutuvien terveysriskien vuoksi. Alueen maaperä kunnostetaan poistamalla pilaantuneet maamassat kaivamalla. Kunnostettavalta alueelta poistetaan pääsääntöisesti maa-ainekset, joiden lyijypitoisuus on yli 300 mg/kg. Rakennettavilta tonteilta ja katualueilta poistetaan maamassat, joiden lyijypitoisuus on yli 60 mg/kg. Kaivumassat kuljetetaan alueelle rakennettavaan tai vaihtoehtoisesti sen ulkopuolella sijaitsevaan, asianmukaisen luvan omaavaan loppusijoituspaikkaan. Kunnostuksen jälkeen maaperän haitta-ainepitoisuudet ovat kunnostetulla alueella, altistumismahdollisuudet huomioon ottaen, terveydelle ja ympäristölle vaarattomalla tasolla.

Varsinaiseen kunnostukseen ei liity alueen maankäytön muutokseen liittyviä viimeistelytöitä. Täyttö-, maisemointi- yms. työt toteutetaan erikseen laadittavan rakennus- ja maisemointisuunnitelmien mukaan. Kunnostus on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2005 syksyllä. Ampumarata-alueen raivaus ja massojen poisto jakaantuu vuosille 2005-2007.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (1.9.2005) mm. seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksen tarkoittama alue

Ympäristölupaa haetaan Viikinmäen alueelle, joka rajautuu pohjoisessa Maaherrantiehen, koillisessa Viikinmäen itäosan rakenteilla olevaan asuinalueeseen, kaakossa Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon, etelässä Lahdenväylään ja lännessä Vantaanjokeen. Alueeseen kuuluu osia kortteleista 36110, 36111, 36113, 36115, 36116, 36118, 36120 ja 36121 sekä niihin liittyviä erityis-, katu-, lähivirkistys-, puisto-, liikenne- ja vesialueita. Rajaus noudattaa pääosin asemakaava-alueiden rajauksia. Puhdistettavaan alueeseen eivät kuitenkaan kuulu Vantaanjoen vesialueet eikä Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kortteli.

Alueen laajuus on noin 40 ha. Suurimman osan alueesta omistaa Helsingin kaupunki. Senaatti-kiinteistöt omistaa alueen eteläosassa maa-alueita, jotka ovat siirtymässä kaupungille. Kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt ovat tehneet asiasta esisopimuksen 14.6.2004. Kaupungin omistamasta alueesta noin 15 ha on ollut vuokrattuna Suomen Metsästysyhdistys ry:lle ampumaratatoimintaa varten. Ampumaratatoiminta on loppumassa ja alue siirtymässä pääosin asumiskäyttöön.

Alueen toiminnat ja kaavatilanne

Puhdistettavan alueen keskiosassa on ollut ampumarata yli 50 vuoden ajan. Ampumaratatoiminta on loppumassa vuoden 2005 syksyllä. Ampumaradan lisäksi puhdistettavalla alueella ei ole muuta toimintaa. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tunneleita ja muita tiloja on louhittu ampumaradan alapuoliseen kallioon. Puhdistamon maanpäällisiä teknisen huollon laitteita sijaitsee ampumaradan itäpuolen kallioalueilla.

Alueella on ollut pistooli-, kivääri- ja pienoiskivääriratoja sekä haulikkoratoja. Nykyisin alueella on neljä erillistä rataa maalialueineen. Kolmen aiemman radan maalialueiden taustavallit ovat paikoillaan. Ampumaseuran kerhorakennuksen ja pienen asuinrakennuksen lisäksi kiinteitä rakennelmia ovat olleet ratojen katokset, ammuntapaikkojen betoniset perustukset sekä yksittäiset suojat. Osa rakennuksista ja rakenteista on purettu.

Ampumarata on toiminut pääosin alueella, jolla on voimassa 17.2.1968 vahvistettu asemakaava, joka mahdollistaa ampumaratatoiminnan. Viikinmäen itäosissa on 25.3.1997 vahvistettu, voimassa oleva asemakaava, jossa alue on varattu pääosin asumiseen. Kaavaan on tehty muutoksia 6.10.1999 ja 14.2.2001.

Yleiskaava 2002:ssa Viikinmäen alue on merkitty pääosin asuinalueeksi (A). Alueella on myös liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (K) sekä julkisten lähipalveluiden korttelialueita (YL), sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden korttelialueita. Jätevedenpuhdistamon alue on merkitty yhdyskuntateknisenhuollon alueeksi (ET).

Ampumaradan alueelle lähiympäristöineen on ollut vireillä asemakaavojen muutoksia. Viikinmäen länsiosaan on valmistunut asemakaavan muutosehdotus (nro 11250). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutosehdotuksen 13.4.2005 ja kaava on saanut lainvoiman 27.5.2005. Asemakaava-alue tulee muuttumaan noin 1 400 asukkaan asuinalueeksi palveluineen. Asemakaavaan on merkitty pilaantuneiden maiden loppusijoituspaikka. Ampumarata-alueen itäosan, tulevan Harjannetien itäpuolen, asemakaavan (nro 11380) kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 16.12.2004. Asemakaava ei ole vielä lainvoimainen. Alueelle on tulossa asuntoja noin 770 asukkaalle.

Helsingin kaupungin rakennusvirasto on tehnyt erillisen ympäristölupahakemuksen Viikinmäen länsiosan asemakaavaan merkitystä pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueesta. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut loppusijoituspaikan ympäristölupahakemuksesta lausunnon kaupunginhallitukselle tammikuussa 2005.

Puhdistettavan alueen maaperä- ja vesiolosuhteet

Aluetta halkovat koillis-lounaissuuntaiset kallioselänteet, joiden välissä on noin 600 m pitkä ja 60 m leveä laaksopainanne, jossa nykyiset ampumaradat sijaitsevat. Kallioalueilla maanpinnan korkeus on ylimmillään tasolla +40 m merenpinnan yläpuolella. Laaksoalueella maanpinnan taso on pohjoisosassa noin +20 m ja eteläosassa noin +10 m. Alueen länsirajalla maanpinta laskee jyrkästi Vantaanjokeen, jonka vedenpinta on noin tasolla +7 m merenpinnasta.

Kallioalueilla maanpeitteitä on hyvin ohuelti tai ei lainkaan. Laaksopainanteessa maapinnassa on yleisesti noin 0–0,2 metrin paksuinen humuskerros, jonka alapuolella on silttistä hiekkaa tai savea noin 4–7,5 metrin syvyyteen. Kallion pintaa verhoaa paikoin ohut, yleensä alle 0,5 metrin paksuinen hiekkamoreenikerros. Kallion pinta on laaksopainanteessa noin 4–10 metrin syvyydellä. Laaksossa on myös täyttömaita, kuten louhetta. Lisäksi laaksoa on tasattu ja massoja siirrelty useaan otteeseen ampumaratatoiminnan aikana.

Kohde ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole vedenottamoita. Pohjaveden pinta on laakson pohjoisosassa noin 0,76–3,9 m syvyydellä maan pinnasta ja etelässä noin 0,6 m syvyydellä maan pinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Laaksossa kulkee puro, jonka virtaussuunta on pohjoisesta etelään. Puro purkautuu Vanhankaupunginlahteen.

Maaperän pilaantuneisuus

Alueen pilaantuneisuutta on tutkittu useassa vaiheessa 1990-luvun alusta lähtien. Alueen ympäristötekniset perusselvitykset ja alustavan kunnostussuunnitelman on teettänyt kaupunkisuunnitteluvirasto. Alueen on todettu pilaantuneen ampumaratatoiminnan seurauksena. Merkittävin pilaantumista aiheuttava haitta-aine on lyijy, jota on levinnyt maastoon erityisesti ammuttujen haulien mukana. Suurin osa maaperässä olevasta lyijystä on metallina hauleissa. Loppu lyijy on ympäristössä lyijy-yhdisteinä.

Metsäisillä ja luonnontilaisen kaltaisilla alueilla lyijyä on tavallisimmin noin 0,2 m paksuisessa, humuspitoisessa pintakerroksessa. Alueilla, joilla on tehty maansiirtoja ja täyttöjä, lyijyä on tavattu enimmillään noin 0,6–1,6 m syvyydellä maanpinnasta. Lyijypitoisuus on tutkimusalueen eri osissa hyvin erilainen. Voimakkaasti lyijyllä pilaantunutta maata on arvioitu olevan noin 13,3 ha alueella ja lievästi lyijyllä pilaantunutta maata noin 16,5 ha alueella. Tutkitusta alueesta noin 13,6 ha on todettu puhtaaksi.

Tutkimusalueesta voimakkaimmin pilaantunut on nk. haulialue, jonka laajuus on noin 9 ha. Alueesta noin 1,4 ha on avokalliota. Alueen maaperän lyijypitoisuus on yli 2 500 mg/kg. Maaperän lyijypitoisuus ei sisällä hauleja, joita on enimmillään tavattu maassa 525 g/kg. Haulikkoradan alueella hauleja on maassa tavallisimmin noin 1–5 g/kg.

Ampumavalleja on tutkimusalueella 7 kappaletta ja ne sisältävät runsaasti kivääriaseiden luotijäämiä. Lyijyä on valleissa pääosin luoteina noin 10–540 g/kg maata.

Haulikkoratojen ympärillä on savikiekkojätettä paikoin maanpinnan peittävänä kerroksena noin 1 500 m³. Savikiekkoihin on käytetty valmistusaineena mm. kreosoottiöljyä, joka sisältää polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteitä). Muita mainittavia jätejakeita ovat alueen pohjoisosan täyttöpenkkaan sijoitetut haulikon hylsyt, joita on useita kuutioita.

Sekä pohja- että pintavesien eräiden haitta-aineiden pitoisuudet ovat ajoittain ylittäneet talousveden laatuvaatimukset. Pohjaveden antimoni- ja lyijypitoisuudet ovat ylittäneet raja-arvot ajoittain. Antimonia on esiintynyt sekä alueen etelä-, että pohjoisosan pohjaveden havaintoputkissa. Lyijyä on esiintynyt haulikkorata-alueen pohjavedessä laakson pohjoisosassa.

Riskinarvio ja puhdistamistarve

Ampumarata-alueen ja sen lähiympäristön puhdistamistavoitteiden määrittely perustuu riskinarviointiin. Alueelle on tehty riskinarviot vuosina 2000 ja 2002. Ensimmäinen riskinarvio sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston teettämään alustavaan kunnostussuunnitelmaan. Koska alue muuttuu asuinkäyttöön, arvioinneissa on painotettu terveysriskejä. Koska lyijyä esiintyy alueella muihin haitta-aineisiin verrattuna eniten, on riskinarvioineissa keskitytty lyijyn vaikutusten arviointiin. Arvioinneissa on määritelty hyväksyttävä maaperän lyijypitoisuus laskentamallilla.

Arvioinneissa on käytetty lyijylle altistumisen indikaattorina veren lyijypitoisuuden nousua. Ensimmäisen riskinarvioinnin perusteella lyijypitoisuus veressä ei nouse sallittua enempää, jos maaperän lyijypitoisuus on alle 340 mg/kg. Jälkimmäisessä riskinarviossa toistettiin laskelmat päivitetyllä mallilla ja uusilla lähtöarvoilla. Maaperän hyväksyttäväksi pitoisuudeksi saatiin 300 mg/kg.

Riskinarvioinnin perusteella todettiin myös, ettei haitallisia terveysvaikutuksia aiheutuisi myöskään, vaikka puhdistamatta jätettäisiin pieniä hajanaisia alueita, joilla lyijypitoisuus ylittää 300 mg/kg.

Viikinmäen nykyiset lyijypitoisuudet ovat huomattavasti riskinarvioinnilla laskettua terveysperusteista arvoa suurempia laajalla alueella. Alueen tuleva käyttö edellyttää ampumaradan maaperän puhdistamista.

Puhdistamistavoitteet

Ympäristölupahakemuksessa esitetään maaperän puhdistamiselle seuraavat tavoitetasot:

- Puhdistamisen tavoitetaso viher-, puisto- ja katualueilla on lyijylle 300 mg/kg, antimonille 40 mg/kg (voimakkaasti pilaantuneet poistetaan). PAH-yhdisteitä sisältävistä maista myös lievästi pilaantuneet esitetään poistettavaksi.

- Tonttialueiden rakennettavilta osilta poistetaan kaikki lyijyllä ja antimonilla voimakkaasti ja lievästi pilaantuneet maat. Luonnontilaisiksi jääviltä tontinosilta ei poisteta lievästi lyijyllä tai antimonilla pilaantuneita pintamaita.

- Säilytettävien puiden ympäriltä poistetaan vain ohut pintahumus ja mahdolliset haulit.

- Viheralueita, joissa yksittäisissä hajapisteissä on todettu lyijyä yli 300 mg/kg, ei puhdisteta.

- Viheralueisiin kuuluvilta kalliojyrkänteiltä ei poisteta pilaantuneita maa-aineksia. Jyrkänteiltä poistetaan kuitenkin haulit ja luotiromut.

- Alueelta poistetaan lisäksi kaikki alueen rakentamisen vuoksi kaivettavat pilaantuneet maa-ainekset.

Puhdistamistapa Puhdistaminen tehdään kaivamalla pois maa-ainekset, joiden haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät puhdistamisen tavoitetasot. Haulit poistetaan tarvittaessa imuroimalla tai harjaamalla. Puustoalueilla kaivu pyritään tekemään puustoa säilyttävillä menetelmillä.

Puhdistamisen yhteydessä tehdään tarkentavia maaperän haitta-aineiden pitoisuusmittauksia. Puhdistamisen tavoitetasojen saavuttaminen varmistetaan jäännöspitoisuusmittauksilla. Puhdistamisen jälkeen alueelle jää lievästi lyijyllä pilaantuneita maa-aineksia viher- ja puistoalueille sekä tonttien luonnontilaisiksi jääville alueille.

Ympäristölupahakemuksessa on kuvattu toimia, joilla estetään pilaantuneen maan puhdistamisen työnaikaisia terveys- ja ympäristöhaittoja.

Maaperän puhdistamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2005.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle ja Senaatti-kiinteistöille.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Viikinmäen ampumarata-alueen maaperän puhdistaminen on välttämätöntä, ennen kuin alue voidaan ottaa asemakaavan (nro 11250) ja asemakaavan muutosehdotuksen (nro 11380) mukaiseen käyttöön.

Ympäristöluvan valmistelussa tulisi kiinnittää riittävää huomiota lyijyn lisäksi myös muihin alueella todettuihin haitta-aineisiin, kuten antimoniin, arseeniin ja PAH-yhdisteisiin. Puhdistamisen aikana otettavilla näytteillä tulee varmistaa puhdistamisen lopputulos tulevaan maankäyttöön soveltuvaksi.

Ympäristölautakunta päätti (4.10.2005) puoltaa ympäristölupahakemuksen hyväksymistä ja antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Viikinmäen ampumarata-alueen maaperän puhdistamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta.

Haitta-aineiden esiintyminen

Viikinmäen ampumarata-alueella on lyijyn ja antimonin lisäksi paikoin SAMASE-raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia kuparia ja SAMASE-ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia elohopeaa, kadmiumia, kromia, sinkkiä ja vanadiinia. Vanhojen ampumaratojen maaperä on yleensä pilaantunut myös nikkelillä ja arseenilla. Ympäristöluvan lupaehdoissa on edellytettävä myös muiden haitta-aineiden kuin lupahakemuksessa tutkittavaksi esitettyjen lyijyn, antimonin ja PAH-yhdisteiden tutkimista kunnostuksen yhteydessä. Ympäristölautakunta katsoo, että PAH-yhdisteiden esiintyminen koko alueella, etenkin savikiekkojätealueella, on tutkittava aiempaa tarkemmin ennen yksityiskohtaisen puhdistussuunnitelman laatimista.

Maaperää on puhdistamisen aikana tutkittava riittävän syvältä, jotta voidaan varmistua, ettei syvemmissä maakerroksissa ole haitta-aineiden rikastumiskerroksia.

Ympäristölupahakemuksessa esitettyä karkeaa puhdistettavien alueiden rajausta on tarkennettava etenkin niin kutsutuilla herkillä alueilla (esimerkiksi leikkipaikat). Ympäristöluvassa on edellytettävä riittävää suoja-aluetta herkkien ja pilaantuneiden alueiden välille.

Ympäristölupahakemuksen mukaan alueella on tehty maansiirtotöitä ja täyttöjä. Koska on mahdollista, että alueelta voi löytyä myös rakennusjätettä, ympäristöluvassa on syytä antaa määräyksiä myös tätä silmälläpitäen. Mikäli rakennusjätettä puhdistustyön yhteydessä löytyy, on siitä syytä tutkia tavanomaisten haitta-aineiden lisäksi myös asbesti- ja PCB-pitoisuudet.

Riskiarvio

Ampumarata-alueilla yleisesti esiintyvistä haitta-aineista lyijy, antimoni ja arseeni ovat terveysriskien kannalta keskeisimmät. Viikinmäen ampumarata-alueen riskiarvioissa on kuitenkin tarkasteltu ainoastaan alueen lyijypitoisuuksia. Myös alueelta löytyneiden muiden haitta-aineiden ominaisuuksia ja käyttäytymistä tulee tarkastella ja tämän perusteella arvioida tarkemmin millaisia enimmäispitoisuuksia maaperään voidaan jättää. Mikäli puhdistamatta jätettäviä alueita ei aiota eristää, tulee arvioida myös maaston kulumisen ja pölyämisen aiheuttama haitta-aineiden leviämisen riski. Riskiarvion lähtökohtana tulee olla tilanne, jossa alueen käytölle ei aseteta rajoituksia.

Tarkemmat suunnitelmat

Kullekin kunnostusalueelle on tehtävä yksityiskohtainen näytteenotto- sekä kaivu- ja työmaasuunnitelma, jossa on esitetty myös työmaan eri vaiheiden eteneminen ja käytettävien kenttämittareiden soveltuvuus haitta-aineiden tutkimiseen. Tarkemmissa suunnitelmissa tulee esittää kunnostusalueiden työjärjestys ja se, minkälainen suoja-alue puhdistetun ja puhdistettavan alueen välille jätetään, jotta haitta-aineiden leviämistä ei tapahdu. Samassa yhteydessä myös muut mahdolliset suunnitelmat, kuten välivarastointi-, vesienkäsittely- ja mahdollinen eristyssuunnitelma, on toimitettava tarkastettavaksi ympäristönsuojeluviranomaisille.

Pilaantuneen maan välivarastointi tulee tehdä alueella, joka on pilaantunut ampumaratatoiminnan seurauksena. Välivarastoinnin toteuttamissuunnitelmassa on esitettävä, miten varastoinnin mahdolliset terveys- ja ympäristöhaitat torjutaan ennalta.

Kaikkien työvaiheiden aikana ja erityisesti kuljetusten yhteydessä pilaantuneen maa-aineksen leviäminen puhtaille alueille on estettävä.

Muu ympäristöhaittojen torjunta

Puhdistustyö on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Kaivettavaa maa-ainesta ja varastokasoja on kasteltava pölyämisen estämiseksi. Liikenteen aiheuttama pölyäminen on estettävä kastelemalla ja suolaamalla työmaan päällystämättömät ajoväylät. Päällystetyille ajoväylille kulkeutunut pölyävä hienoaines tulee poistaa imulakaisukalustolla, joka sisältää puhdistettavan pinnan kastelulaitteiston. Kuljetettaessa pölyäviä kuormia työmaa-alueen ulkopuolelle tulee kuormien olla kasteltuja tai peitettyjä.

Kun otetaan huomioon puhdistettavan alueen laajuus ja sijainti lähellä asuinaluetta sekä pölyn sisältämä lyijy, tulee ympäristöön leviävän pölyn määrää seurata myös mittauksin. Tuulisella säällä pölyäviä puhdistustoimia ei tule tehdä.

Häiritsevää melua aiheuttavia kunnostustöitä alueella ei saa tehdä yöaikaan klo 22.00–7.00.

Tarkkailu

Pinta- ja pohjavesitarkkailussa on lyijy-, antimoni- ja PAH-pitoisuuden lisäksi tutkittava myös muita haitta-aineita kuten kromia, kuparia ja arseenia.

Helsingin Vesi esittää (21.9.2005) seuraavaa:

Mikäli maaperän kunnostamisesta tulevia vesiä on tarkoitus viemäröidä Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, tulee vesistä poistaa kiintoaine ja veden laadun tulee täyttää seuraavat ehdot:

aine raja-arvo

mg/l

antimoni 0,1

lyijy 0,5

PAH-yhdisteet 0,05

kiintoaine 500

Maaperän kunnostamisesta syntyvien vesien johtamisen aloittamisesta puhdistamolle tulee informoida Helsingin Veden ympäristöpalvelut-yksikköä. Viemäriverkkoon johdettavan veden määrää tulee mitata ja veden määrästä sekä laadusta tulee toimittaa raportti Helsingin Veden ympäristöpalvelut-yksikölle neljä kertaa vuodessa. Viemäröitävän veden näytteistä tutkitaan edellä mainitut aineet.

Rakennusvalvontavirasto lausuu (15.8.2005) seuraavaa:

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen asuinrakennuksille käyttöön soveltuvaksi tonttimaaksi tapahtuu pääsääntöisesti Helsingin ja uudenmaan ympäristökeskusten yhteistyössä ja asianmukaisessa valvonnassa. Rakennusvalvontavirasto tulee omassa rakennustyön aikaisessa valvonnassaan ja erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa aloituskokouksessa pyytämään selvitykset toteutetuista ja tarkastetuista toimenpiteistä.

Rakennusvalvontavirasto pitää hyvänä, jos alueen kunnostamisessa noudatetaan vastaavanlaisten maaperän kunnostukseen liittyvien ja myönnettyjen ympäristölupien ehtoja (vrt. Arabianrannan alue).

Alueelle tuleviin uudisrakennushankkeisiin tullaan edellyttämään kohdekohtaiset ympäristöselvitykset tarkkailuohjelmineen, joiden sisältö lähtökohtaisesti pohjautuu Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan lupaehtoihin.

Rakennusteknisistä ratkaisuista olennaisimpiin kuuluu rakennusten alimman kerroksen alapuolisen tilan suunnittelu sellaiseksi, etteivät maaperään mahdollisesti jääneet tai sinne myöhemmin liuenneet tai kulkeutuneet haitalliset aineet missään olosuhteissa johdu ilmavirtausten mukana asuin- tai yleisessä käytössä oleviin tiloihin.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Viikinmäen ampumaradan ja sen ympäristön pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevaa ympäristölupahakemusta seuraavin huomioin:

Ympäristöluvan lupaehdoissa on edellytettävä myös muiden haitta-aineiden kuin lupahakemuksessa tutkittavaksi esitettyjen lyijyn, antimonin ja PAH-yhdisteiden tutkimista kunnostuksen yhteydessä. PAH-yhdisteiden esiintyminen koko alueella on tutkittava aiempaa tarkemmin ennen yksityiskohtaisen puhdistussuunnitelman laatimista. Pinta- ja pohjavesitarkkailussa on em. haitta-aineiden lisäksi tutkittava mm. kromia, kuparia ja arseenia.

Maaperää on puhdistamisen aikana tutkittava riittävän syvältä.

Ympäristölupahakemuksessa esitettyä karkeaa puhdistettavien alueiden rajausta on tarkennettava etenkin ns. herkillä alueilla (esim. leikkipaikat). Ympäristöluvassa on edellytettävä riittävää suoja-aluetta herkkien ja pilaantuneiden alueiden välille.

Ympäristöluvassa tulee antaa määräyksiä alueelta mahdollisesti löytyviä rakennusjätettä silmälläpitäen.

Kullekin kunnostusalueelle on tehtävä yksityiskohtainen näytteenotto- sekä kaivu- ja työmaasuunnitelma. Myös muut mahdolliset suunnitelmat, kuten välivarastointi-, vesienkäsittely- ja mahdollinen eristyssuunnitelma, on toimitettava tarkastettavaksi ympäristönsuojeluviranomaisille.

Pilaantuneen maan välivarastointi tulee tehdä alueella, joka on pilaantunut ampumaratatoiminnan seurauksena. Kaikkien työvaiheiden aikana ja erityisesti kuljetusten yhteydessä pilaantuneen maa-aineksen leviäminen puhtaille alueille on estettävä. Puhdistustyö on tehtävä siten, että pölyhaitat ovat kaikissa olosuhteissa mahdollisimman vähäisiä. Ympäristöön leviävän pölyn määrää tulee seurata myös mittauksin.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisen aikana otettavilla näytteillä tulee varmistaa puhdistamisen lopputulos tulevaan maankäyttöön soveltuvaksi.

Mikäli maaperän kunnostamisesta tulevia vesiä viemäröidään Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle, tulee vesistä poistaa kiintoaine ja veden laadun tulee täyttää seuraavat ehdot:

aine raja-arvo

mg/l

antimoni 0,1

lyijy 0,5

PAH-yhdisteet 0,05

kiintoaine 500

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvalvontavirastolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, Helsingin Vedelle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITE

Kuulutus hakemuksesta

6

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN KOKOONPANON TÄYDENTÄMINEN RAKENNUSVIRASTON EDUSTAJALLA

Khs

Rakennusvirasto esittää (6.10.2005) toimikaudelle 2005-2006 edustajakseen energiansäästöneuvottelukuntaan jo nimettyjen lisäksi toimistopäällikkö Jukka Forsmania. Jukka Forsman on toiminut energiansäästöneuvottelukunnan edustajana myös aikaisemmilla kausilla.

Ryj toteaa, että Khs päätti 7.2.2005 § 182 asettaa toimikaudelle 2005 – 2006 energiansäästöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on mm. energiansäästötoiminnan koordinointi, virastojen, laitosten ja kaikkien kiinteistöhallintayksiköiden aktivointi energiansäästämiseen sekä aloitteiden tekeminen ja lausuntojen antaminen yleisissä energiankäyttöön liittyvissä kysymyksissä, säästötuloksista aika-ajoin tapahtuva raportointi sekä alan yleisen kehityksen seuraaminen Suomessa ja Euroopassa.

Neuvottelukuntaan kuuluvat edustajat 12 hallintokunnasta sekä kiinteistöyhtiöiden edustaja. Rakennusvirastosta neuvottelukunnan puheenjohtajana on johtaja Olavi Tikka ja jäsenenä kehityspäällikkö Ulla Soitinaho. Rakennusviraston edustuksen täydentäminen on perusteltua, koska rakennusvirasto toimii energiansäästöneuvottelukunnan työn käytännön toteuttajana. Jukka Forsman on jälleen käytettävissä neuvottelukunnan toimintaan, koska hän on siirtynyt kiinteistöviraston palveluksesta takaisin rakennusvirastoon.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee täydentää energiansäästöneuvottelukunnan kokoonpanoa kaudelle 2005-2006 toimistopäällikkö Jukka Forsmanilla rakennusvirastosta.

Pöytäkirjanote energiansäästöneuvottelukunnalle ja Jukka Forsmanille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

1

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN Y-SÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN JA HALLITUKSEEN TOIMIKAUDEKSI 2006 - 2007

Khs 2005-2230

Y-Säätiö toteaa (14.10.2005), että valtuuskunnan sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 22.11.2005 klo 13.00.

Säätiön sääntöjen 8 §:n 1 momentin mukaan kukin perustajayhteisö valitsee valtuuskuntaan kaksi (2) jäsentä kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuskunnan jäsenistä on vuosittain puolet erovuorossa. Erovuoroinen jäsen voidaan valita uudelleen.

Helsingin kaupungin edustajat valtuuskunnassa toimikausittain:

Toimikausi	Nimi
1.1.2004 – 31.12.2005	Opiskelija Saara Huhtasaari
1.1.2005 – 31.12.2006	Asuntolautakunnan jäsen Vesa Peipinen

Y-Säätiö pyytää kaupunkia ilmoittamaan säätiön valtuuskuntaan toimikaudelle 2006 – 2007 edustajansa erovuoroisen Saara Huhtasaaren tilalle.

Valtuuskunta valitsee hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuorossa olevien jäsenten paikoille.

Helsingin kaupungin edustajat hallituksessa toimikausittain:

Toimikausi	Nimi
1.1.2004 – 31.12.2005	Yhteispalvelujohtaja Ammi Isokallio, Strategiapäällikkö Kim Aarva, 1.1.2005 lukien
1.1.2005 – 31.12.2006	Erityissuunnittelija Pertti Korteniemi, (varajäsen)

Y-Säätiö pyytää kaupunkia ilmoittamaan säätiön hallitukseen toimikaudeksi 2006 – 2007 edustajansa erovuoroisen strategiapäällikkö Kim Aarvan tilalle.

Ilmoituksen määräaika on 16.11.2005.

Stj toteaa, että Helsingillä on Y-Säätiön perustajayhteisönä oikeus nimetä kaksi jäsentä sen valtuuskuntaan. Säätiön hallitukseen kuuluu 7 – 9 jäsentä, joista yksi ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä on ollut Helsingistä. Sekä valtuuston että hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Sosiaalivirasto esittää, että strategiapäällikkö Kim Aarva jatkaisi Y-Säätiön hallituksen varsinaisena jäsenenä.

STJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi Y-Säätiön valtuuskuntaan toimikaudeksi 2006 – 2007

-

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä Y-Säätiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi toimikaudeksi 2006 – 2007 strategiapäällikkö Kim Aarvan sosiaalivirastosta.

Pöytäkirjanote Y-Säätiölle, kaupungin edustajaksi nimetyille, sosiaalivirastolle sekä kaupunginkanslialle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285