PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Koillis-Helsingin lähimmäistyö Milja ry:lle myönnetyn lainan lyhennyksen lykkääminen

Asuntotuotantotoimikunnan eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen

Talous- ja suunnittelukeskuksen kahden toimen muuttaminen viroiksi

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Suutarilan tontin 40160/12 asemakaavan muuttaminen (nro 11452)

Vartiokylän tontin 45455/7 sekä katu- ja muuntaja-alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11455)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Sopimuksen tekeminen Veho Group Oy Ab:n ja Fastighetsaktiebolaget Gjuterivägen 3:n kanssa liittyen asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontit 46012/2 ja 7)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Valimontie 4:n kanssa asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamisen johdosta (Pitäjänmäki, tontti 46013/3)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Sopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Valimontie 23:n kanssa liittyen asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontti 46014/9)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Sopimuksen tekeminen Kapiteeli Oyj:n kanssa liittyen asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontit 46014/16 ja 17)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Neljän sopimuksen tekeminen Nurmi-Yhtiöihin kuuluvien yhtiöiden kanssa liittyen asemakaavan muutoksen Nro 11298 toteuttamiseen (Pitäjänmäki, tontit 46015/4 ja 5 sekä 46051/3 ja 4)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Sopimuksen tekeminen Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa asemakaavan muutoksen nro 11298 toteuttamisen johdosta (Pitäjänmäki, tontti 46058/1)

17.10.2005 pöydälle pantu asia
As. Oy Calonin poikkeamishakemus

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Vt Kai Kaliman toivomusponsi: Palmian palveluksessa olevien vajaakuntoisten työntekijöiden aseman turvaaminen

17.10.2005 pöydälle pantu asia
Kaupungin edustajien valitseminen Suomen Liikemiesten Kauppaopiston säätiön edustajistoon

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Raittiuden Ystävät ry:n esitys raittiusneuvoston perustamiseksi

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2005-2197

Asuntotuotantotoimikunta esittää (21.9.2005), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin primäärilainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Helsingin Asumisoikeus Oy/Patteripolku on Mellunkylään 30.4.2004 valmistunut 16 asunnon asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 2 646 008 euroa. Kuntarahoitus Oy:ltä otetulla korkotukilainalla on rahoitettu 2 246 100 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 396 400 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 3 508 euroa.

Helsingin Asumisoikeus Oy/Tasasointu on Malmille 28.6.2004 valmistunut 38 asunnon asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 4 099 600 euroa. Kuntarahoitus Oy:ltä otetulla korkotukilainalla on rahoitettu 3 474 000 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 613 100 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 12 500 euroa.

Helsingin Asumisoikeus Oy/Linnoittajantie on Kivikkoon 31.10.2001 valmistunut 39 asunnon asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 4 399 069 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 3 737 400 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 633 564 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 28 105 euroa.

Jakomäen Kiinteistöt Oy/Fallkullan portti on Malmille 31.5.2004 valmistunut 29 asunnon aravakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 3 721 473 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 3 374 400 euroa, omanpääoman avustuksella 100 000 euroa, kaupungin primäärilainalla 156 827 euroa ja tertiäärilainalla 77 700 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 12 546 euroa.

Jakomäen Kiinteistöt Oy/Fallkullan kruunu on Malmille 27.2.2004 valmistunut 48 asunnon aravakohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 5 409 670 euroa. Valtion aravalainalla on rahoitettu 5 110 600 euroa, omanpääoman avustuksella 150 000 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 119 000 euroa. Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 30 070 euroa.

Kaupungin primäärilaina on kaupungin myöntämää lainaa, jonka korko on tällä hetkellä 3 % ja joka lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.

Korkotukilainalla lainoitetuissa kohteissa laina-aika on 40 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko 3,4 %. Lainan määrä on enintään

95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Kj toteaa, että Kvston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja noin 33,6 milj. euroa.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista asuntotuotantotoimiston rakennuskohteiden rahoittamiseen primäärilainoja seuraavasti:

	Primäärilaina
	euroa
Helsingin Asumisoikeus Oy/ Patteripolku	3 508

Helsingin Asumisoikeus Oy/ Tasasointu	12 500

Helsingin Asumisoikeus Oy/ Linnoittajantie	28 105

Jakomäen Kiinteistöt Oy/ Fallkullan portti	12 546

Jakomäen Kiinteistöt Oy/ Fallkullan kruunu	30 070

YHTEENSÄ	86 729

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja –toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN KAHDEN TOIMEN MUUTTAMINEN VIROIKSI

Khs 2005-2225

Talous- ja suunnittelukeskus esittää (14.10.2005) kaupunginhallitukselle, että seuraavat työsuhteiset toimet muutetaan viroiksi 1.11.2005 alkaen:

Nimike	Vakanssi-	Tehtäväkohtainen
	numero	palkka euroa/kk

Henkilöstökassan päällikkö	017055	3 530,18

Sijoituspäällikkö	017109	3 551,63

Henkilöstökassan päällikön tehtävää hoitaa Eeva-Riitta Forss ja sijoituspäällikön tehtävää Tuomo Mäkinen. Molemmilta on hankittu kirjalliset suostumukset toimen lakkauttamiseen ja vastaavan viran perustamiseen. Forss ja Mäkinen tullaan rahoitusjohtajan päätöksellä siirtämään perustettaviin virkoihin. Palvelussuhdelajin muutoksella ei ole vaikutusta palkkaukseen.

Perustelut Henkilöstökassan päällikön ja sijoituspäällikön nykyiset toimet on sijoitettu varainhallintaosastolle. Molempien toimien tehtäväalueeseen kuuluu johtamistehtävän lisäksi kaupungin rahoitustoimintaan liittyvien asioiden valmistelua ja päätöksentekoa, jotka ovat luonteeltaan julkisen vallan käyttöä. Lisäksi toimien nykyiset haltijat toimivat kaupunginkamreerin sijaisina.

KJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa 1.11.2005 lukien talous- ja suunnittelukeskukseen sijoitettujen henkilöstökassan päällikön ja sijoituspäällikön työsuhteisten toimien tilalle vastaavat samapalkkaiset virat seuraavasti:

Perustettava virka	Vakanssi-	Tehtäväkohtainen
	numero	palkka €/kk

Henkilöstökassan päällikkö	017055	3 530,18

Sijoituspäällikkö	017109	3 551,63

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä sen taloushallintopalvelulle ja varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

SUUTARILAN TONTIN 40160/12 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11452)

Khs 2005-1944

40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40160 tontin nro 12 asemakaavan muutosehdotus.

Arttolantie 8

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.8.2005) mm., että tontinomistaja on pyytänyt 21.1.2004 otsikossa mainitun tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tonttitehokkuus nostetaan e = 0.20:sta e = 0.25:een.

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 7600 (vahvistettu 1978), jossa tontti on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta. Tonttitehokkuus on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa rakentaa enintään 70 % sallitusta kerrosalasta yhteen kerrokseen sekä kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto.

Laajennettaessa olemassa olevia rakennuksia on noudatettava yhtenäistä rakennustapaa materiaalien, värien sekä rakennuksen mittakaavan ja muodon suhteen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolla tehokkuus on nostettu lukuun e = 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Asuinrakennusten kattorakenteiden, ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla mitoitettu lentoliikenteen hetkellisiä melutasoja 75 dB vastaan. Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi.

Tontin pinta-ala on 1 231 m² ja tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus 308 k-m² (lisäystä 62 k-m²).

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Asemakaavan muutoksen seurauksena tonttitehokkuutta nostetaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Muutos voimassa olevan asemakaavan mukaiseen tilanteeseen on vähäinen. Lisääntynyt rakennusoikeus 62 k‑m² käytetään olemassa olevien rakennusten muutoksiin. Rakennusten sisäänvedetyt parvekkeet muutetaan asuinhuoneiksi ja uudet parvekkeet rakennetaan nykyisten sisäänkäyntien päälle. Lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.4.2005 sekä ilmoitus nähtävänä olosta. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 9.–20.5.2005. Muutosluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 16.–30.9.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan korttelin nro 40160 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.8.2005 päivätyn piirustuksen nro 11452 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11452 (Suutarilan tontti 40160/2)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45455/7 SEKÄ KATU- JA MUUNTAJA-ALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11455)

Khs 2005-1920

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45455 tontin nro 7 sekä katu- ja muuntaja-alueiden asemakaavan muutosehdotus

Viikingintie 17

Tiivistelmä Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella ja siihen liitetään n. 65 m² energiahuollon aluetta ja 43 m² katualuetta Viikingintien reunasta. Tontin tehokkuusluku nostetaan luvusta e = 0.20 lukuun e = 0.25. Omistajan tarkoituksena on muuttaa tontilla oleva autotalli/varasto asuinkäyttöön ja yhdistää se nykyiseen asuinrakennukseen.

Asemakaavan perusteet

Asunto Oy Viikingintie 17 pyytää (17.12.2003) otsikossa mainitun omistamansa tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku nostetaan e = 0.25:een ja tonttiin liitetään viereistä katu- ja muuntaja-aluetta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (18.8.2005) mm. seuraavaa:

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20. Tontin 7 pinta-ala on 1 410 m², joten nykyinen rakennusoikeus on 282 k-m². Tontin länsinurkassa on muuntaja-alue (VM).

Nykytilanne Alue on omakotialuetta. Tontilla on vuonna 1979 rakennettu 262 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä 62 k-m²:n suuruinen autotalli/varasto. Vieressä on muuntamorakennus ja omakotitaloja sekä päiväkoti.

Katu- ja muuntaja-alueet ovat kaupungin omistuksessa.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tontin tehokkuusluvun nostaminen e = 0.25:een. Tonttiin liitetään n. 65 m² muuntaja-aluetta ja 43 m² katualuetta Viikingintien reunasta. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavoitusperiaatteiden mukaiset.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tätä asemakaavamääräystä ei tarvitse noudattaa laajennettaessa olemassa olevaa rakennusta.

Tontille on merkitty rakennusalan raja 5 m:n päähän muuntamorakennuksesta.

Pyötsaarenkujan pohjoisreunassa on energiahuollon alue (EN).

Kaava-alueen pinta-ala on 1 572 m², josta AO-aluetta on 1 518 m² ja EN-aluetta 54 m². Tehokkuuden e = 0.25 mukainen rakennusoikeus on 380 k-m² (lisäystä 98 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön tai naapureiden kannalta. Omistajan tarkoituksena on muuttaa autotalli/varasto asuinkäyttöön.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 5.5.2004) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Tontinomistaja esitti tässä vaiheessa, että tonttiin liitetään viereistä muuntaja-aluetta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin, koska suunnittelualuetta laajennettiin liittämällä tonttiin katu- ja muuntaja-aluetta. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos on lähetetty osallisille 17.5.2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta eikä asemakaavan muutosluonnoksesta ole esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmien yhteydessä. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä Helsingin Energian kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty Helsingin Energian lausunto.

Helsingin Energia mainitsee (26.9.2005) mm., että tontin sisällä on energianhuollon alue, jolla sijaitsee Helsingin Energian jakelumuuntamo. Tontille rakennettavan rakennuksen etäisyyden nykyisestä muuntamorakennuksesta on oltava vähintään 5 m vaakasuunnassa. Asia on otettu huomioon asemakaavan rakennusalueen rajan määrityksessä.

Kaj toteaa, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä, muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin tai tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45455 tontin nro 7 sekä katu- ja muuntaja-alueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 18.8.2005 päivätyn piirustuksen nro 11455 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja Helsingin Energialle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11455 (Vartiokylän tontti 45455/7)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

SOPIMUKSEN TEKEMINEN VEHO GROUP OY AB:N JA FASTIGHETSAKTIEBOLAGET GJUTERIVÄGEN 3:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTIT 46012/2 JA 7)

Khs 2004-2588

Kiinteistölautakunta toteaa (8.12.2004) seuraavaa:

Tiivistelmä Veho Group Oy Ab:n ja sen kiinteistöyhtiön kanssa ehdotetaan tehtäväksi kaksi sopimusta, jotka liittyvät yhtiöiden omistamien Pitäjänmäen teollisuusalueen tonttien 46012/2 ja 7 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiöt maksavat kaupungille kummastakin tontista 304 000 euron, yhteensä 608 000 euron, suuruisen korvauksen siinä vaiheessa, kun toimistorakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaisuudesta.

Voimassa oleva asemakaava

Veho Group Oy Ab ja sen kiinteistöyhtiö omistavat Pitäjänmäen teollisuusalueen tontit 46012/2 ja 7. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontit kuuluvat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin 46012/2 maanpäällinen rakennusoikeus on 8 800 k-m² ja kellarirakennusoikeus 2 000 m². Tontin 46012/7 vastaavat luvut ovat 6 466 + 1 470 k-m². Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

Rakennuskanta Tontilla 46012/2 sijaitsee kaksi autokorjaamorakennusta, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 3 307 m² ja tilavuus 15 120 m³. Tontilla 46012/7 sijaitsee toimisto-/varastorakennus, jonka kerrosala on 1 012 m² ja tilavuus 3 700 m³.

Asemakaavan muutosehdotus

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Veho maksaa kaupungille korvausta tonttien 46012/2 ja 7 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta yhteensä 608 000 euroa.

Molemmista tonteista tehdään eri sopimus, koska tontit niiden suuri koko huomioon ottaen tullaan toteuttamaan omana hakkeena eri toteuttajan toimesta. Mainittu korvaus korkoineen erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäiselle kaavan mukaiselle rakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, taikka viimeistään kymmenen vuoden kuluessa kaavan lainvoimaisuudesta. Yhtiölle kuuluu ilmoitusvelvollisuus po. rakennusluvasta ja yhtiö antaa vakuuden kaupungille korvauksen maksamisen vakuudeksi. Korvauksen periminen vasta rakentamisen yhteydessä on perusteltua, koska mainittua kaavamuutosta ei ole laadittu tiettyä hanketta varten ja rakentaminen saattaa siirtyä useitakin vuosia Pitäjänmäen toimistotilojen suuren vajaakäyttöasteen vuoksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Veho Group Oy Ab:n ja Fastighetsaktiebolaget Gjuterivägen 3:n kanssa liitteen mukaiset sopimukset sekä tarvittaessa tekemään sopimuksiin vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46012/2)
	Liite 2	Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46012/7)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY VALIMONTIE 4:N KANSSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEN JOHDOSTA (PITÄJÄNMÄKI, TONTTI 46013/3)

Khs 2004-1876

Kiinteistölautakunta toteaa (14.9.2004) seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistö Oy Valimontie 4:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistaman Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46013/3 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 150 000 euron suuruisen korvauksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Samalla yhtiö luovuttaa tontista asemakaavan muutoksessa katualueeksi merkityn 232 m²:n alueen. Lisäksi yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 42 000 euron lisäkorvauksen, mikäli uuden asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen tapahtuu viiden vuoden sisällä.

Voimassa oleva asemakaava

Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan Pitäjänmäen teollisuusalueen tontti 46013/3 kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 6 600 k-m² ja kellarirakennusoikeus 1 496 m². Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

Maanomistus ja rakennuskanta

Tontin omistaa Kiinteistö Oy Valimontie 4. Tontilla sijaitsee toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 4 952 m² ja tilavuus 15 285 m³.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille asemakaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan tontista on muodostettu toimitilatontti 46013/4 (KTY), jonka rakennusoikeus on 10 000 k-m² ja pinta-ala 2 553 m². Lisäksi tontista on merkitty Kornetintien ja Valimotien levennyksiin 232 m².

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Kiinteistö Oy Valimontie 4 maksaa kaupungille korvausta tontin 46013/3 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 150 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Koska tontilla ei ole tällä hetkellä rakentamishanketta, korvauksen suuruutta määriteltäessä on lähdetty siitä, että tontin rakentaminen tapahtuu vasta viiden vuoden kuluttua. Mikäli tontin rakentaminen kuitenkin tapahtuu tätä aikaisemmin, yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 42 000 euron lisäkorvauksen.

Kaj:n mielestä sopimuksen lisäkorvausta koskeva ehto tulisi olla sen sisältöinen, että mikäli tontin rakentaminen tapahtuu viiden vuoden kuluessa, lisäkorvaus määritetään rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Valimontie 4:n kanssa liitteen mukaisen sopimuksen, kuitenkin niin, että sopimuksen lisäkorvausta koskeva kohta muotoillaan niin, että lisäkorvaus lasketaan rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusluonnos (Pitäjänmäen tontti 46013/3)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY VALIMONTIE 23:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTTI 46014/9)

Khs 2004-2234

Kiinteistölautakunta toteaa (26.10.2004) seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistö Oy Valimontie 23:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistaman Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46014/9 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 88 000 euron suuruisen korvauksen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Samalla yhtiö luovuttaa tontista asemakaavan muutoksessa katualueeksi merkityn 658 m²:n alueen. Lisäksi yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 24 000 euron lisäkorvauksen, mikäli uuden asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen tapahtuu viiden vuoden sisällä.

Voimassa oleva asemakaava

Kiinteistö Oy Valimontie 23 omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46014/9. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 14 527 k-m² ja kellarirakennusoikeus 3 302 m². Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

Rakennuskanta Tontilla sijaitsee teollisuus- ja varastorakennus, jonka kerrosala on 7 915 m² ja tilavuus 35 960 m³.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tontista on muodostettu toimitilatontti 46014/18 (KTY), jonka rakennusoikeus on 17 800 k-m² ja pinta-ala 5 946 m².
Lisäksi tontista on merkitty Takomokujan katualueeseen 658 m².

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Kiinteistö Oy Valimontie 23 maksaa kaupungille korvausta tontin 46014/9 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 88 000 euroa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lain-voiman.

Lisäksi yhtiö luovuttaa Takomokujan katualueeksi merkityn alueen tontista (658 m²) kaupungin omistukseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Valimontie 23:n kanssa liitteen mukaisen sopimuksen,
kuitenkin niin, että sopimuksen lisäkorvausta koskeva kohta muotoillaan niin, että lisäkorvaus lasketaan rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46014/9)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

SOPIMUKSEN TEKEMINEN KAPITEELI OYJ:N KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTIT 46014/16 JA 17)

Khs 2005-87

Kiinteistölautakunta toteaa (11.1.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Kapiteeli Oyj:n kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistamien Pitäjänmäen teollisuusalueen tonttien 46014/16 ja 17 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 256 000 euron suuruisen korvauksen rahana tai maa-alueena kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman. Samalla yhtiö luovuttaa tonteista asemakaavan muutoksessa katualueiksi merkityn yhteensä noin 1 603 m²:n alueen. Lisäksi yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 71 000 euron lisäkorvauksen rahana taikka maa-alueena, mikäli uuden asemakaavan mukainen toimitilarakentaminen tapahtuu viiden vuoden sisällä.

Voimassa oleva asemakaava

Kapiteeli Oyj omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontit 46014/16 ja 17. Voimassa olevan 16.7.1997 vahvistetun asemakaavan nro 10406 mukaan tontti nro 16 kuuluu yhdistettyjen toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (KTY) ja tontin rakennusoikeus on 13 930 k-m². Tontilla sijaitsee 6 250 k-m²:n toimistorakennus. Tontti nro 17 kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 24 484 k-m² ja kellarirakennusoikeus 5 122 m². Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta. Tontilla sijaitsee tilavuudeltaan 66 620 m³:n varastorakennus.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tonteille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Po. asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tonteista on muodostettu toimitilatontit 46081/1-7 (KTY), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 43 650 k-m² ja pinta-ala 20 892 m². Lisäksi tontista 46014/16 on merkitty rautatiealueeseen 300 m² ja Valimopolun katualueeseen 164 m² sekä tontista 46014/17 Takomokujan katualueeseen 1 512 m². Kapiteeli Oyj:n, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston välisissä neuvotteluissa on sovittu, että Takomokujan kääntöpaikkaa pienennetään siten, että tontista 46014/17 menee mainittuun katualueeseen vain 1 439 m².

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Kapiteeli Oyj maksaa kaupungille korvausta tonttien 46014/16 ja 17 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 256 000 euroa rahana taikka erikseen sovittavana maa-alueena kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun mainittu asemakaavan muutos on saanut lainvoiman.

Koska tontilla ei ole tällä hetkellä rakentamishanketta, korvauksen suuruutta määriteltäessä on lähdetty siitä, että tonttien rakentaminen tapahtuu vasta viiden vuoden kuluttua. Mikäli tonttien rakentaminen kuitenkin tapahtuu tätä aikaisemmin, yhtiö sitoutuu suorittamaan kaupungille 71 000 euron lisäkorvauksen rahana taikka erikseen sovittavana maa-alueena. Tämä ei koske toimistorakennusoikeutta (7 680 k-m²), joka tontilla nro 16 on voimassa olevan asemakaavan mukaan vielä toteuttamatta.

Lisäksi yhtiö luovuttaa Takomokujan ja Valimopolun katualueeksi merkityn alueen tonteista (1 603 m²) kaupungin omistukseen.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kapiteeli Oyj:n kanssa esityslistan liitteen mukaisen sopimuksen, kuitenkin niin, että sopimuksen lisäkorvausta koskeva kohta muotoillaan niin, että lisäkorvaus lasketaan rakennusluvan tosiasiallisen voimaantulon ajankohdan perusteella. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontit 46014/16 ja 17)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

NELJÄN SOPIMUKSEN TEKEMINEN NURMI-YHTIÖIHIN KUULUVIEN YHTIÖIDEN KANSSA LIITTYEN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEEN (PITÄJÄNMÄKI, TONTIT 46015/4 JA 5 SEKÄ 46051/3 JA 4)

Khs 2005-329

Kiinteistölautakunta toteaa (8.2.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Nurmi-Yhtiöihin kuuluvien neljän yhtiön kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimukset, jotka liittyvät yhtiöiden omistamien Pitäjänmäen teollisuus-alueen tonttien 46015/4 ja 5 sekä 46051/3 ja 4 asemakaavan muutos-ehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiöt maksavat kaupungille yhteensä 359 100 euron suuruisen korvauksen siinä vaiheessa, kun tontille myönnetty rakennuslupa, jossa tontin toimistorakennusoikeus ylittää nykyisen asemakaavan mukaisen toimistomäärän (45 %), on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa asema-kaavan lainvoimaisuudesta. Korvaukset erääntyvät maksettavaksi tonttikohtaisesti.

Voimassa oleva asemakaava

Kiinteistö Oy Hiomotie 3 omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46015/4. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 8 125 k-m² ja kellarirakennusoikeus 1 044 m².

Kiinteistö Oy Valimotie 10 omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46015/5. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 8 175 k-m² ja kellarirakennusoikeus 2 660 m².

Kiinteistö Oy Valimontalo omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46051/3. Voimassa olevan 15.11.1996 vahvistetun asemakaavan nro 10302 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten kortteli-alueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 8 979 k-m² ja kellarirakennusoikeus 1 870 m².

Paavo Nurmi Oy omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46051/4. Voimassa olevan 15.11.1996 vahvistetun asemakaavan nro 10302 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 13 855 k-m² ja kellarirakennusoikeus 3 110 m².

Toimistotilojen osuus kaikilla tonteilla saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

Rakennuskanta Tontit on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Tontin 46051/3 rakennusoikeus on poikkeusluvalla ylitetty 300 k-m²:llä.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tonttien käyttötarkoitus on muutettu toimitilatontiksi (KTY), jolloin nykyiset rakennukset voivat muuttua kokonaan toimisto-taloiksi. Rakennusoikeudet pysyvät ennallaan ja tontin 46051/3 rakennusoikeus muuttuu toteutetun kerrosalan mukaiseksi.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena tonttien arvo nousee. Tämän johdosta tonttien omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotukset, joiden mukaan yhtiöt maksavat kaupungille korvausta tonttien rakentamismahdollisuuksien parantumisesta yhteensä 359 100 euroa.

Kustakin tontista tehdään eri sopimus ja korvaus on jaettu niille rakennusoikeuden suhteessa. Mainittu korvaus korkoineen erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tontille myönnetty rakennuslupa, jossa tontin toimistorakennusoikeus ylittää nykyisen asemakaavan mukaisen toimistomäärän (45 %), on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa kaavan lainvoimaisuudesta. Yhtiölle kuuluu ilmoitusvelvollisuus rakennusluvasta ja yhtiö antaa vakuuden kaupungille korvauksen maksamisen vakuudeksi. Korvauksen periminen vasta paremman käyttötarkoituksen hyödyntämisen yhteydessä on perusteltua, koska mainittua kaavamuutosta ei ole laadittu tiettyä hanketta varten ja käyttötarkoitusmuutos saattaa siirtyä useitakin vuosia Pitäjänmäen toimistotilojen suuren vajaakäyttöasteen vuoksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Hiomotie 3:n, Kiinteistö Oy Valimotie 10:n, Kiinteistö Oy Valimontalon ja Paavo Nurmi Oy:n kanssa liitteen mukaiset sopimukset sekä tarvittaessa tekemään sopimuksiin vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46015/4)
	Liite 2	Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46015/5)
	Liite 3	Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46051/3)
	Liite 4	Sopimusehdotus (Pitäjänmäen tontti 46051/4)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

SOPIMUKSEN TEKEMINEN VAHINKOVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ POHJOLAN KANSSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11298 TOTEUTTAMISEN JOHDOSTA (PITÄJÄNMÄKI, TONTTI 46058/1)

Khs 2004-1812

Kiinteistölautakunta toteaa (31.8.2004) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa ehdotetaan tehtäväksi sopimus, joka liittyy yhtiön omistaman Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46058/1 asemakaavan muutosehdotuksen toteuttamiseen. Yhtiö maksaa kaupungille 460 000 euron suuruisen korvauksen siinä vaiheessa kun ensimmäiselle toimistorakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, mutta kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaisuudesta. Samalla suoritetaan pienehkö aluevaihto ja sovitaan kadunalaisen tilan vuokraamisesta pysäköintitarkoituksiin.

Voimassa oleva asemakaava

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola omistaa Pitäjänmäen teollisuusalueen tontin 46058/1. Voimassa olevan 20.3.1991 vahvistetun asemakaavan nro 9637 mukaan tontti kuuluu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (T). Tontin maanpäällinen rakennusoikeus on 22 000 k-m² ja kellarirakennusoikeus 5 000 m². Toimistotilojen osuus saa olla enintään 45 % rakennetusta kerrosalasta.

Rakennuskanta Tontilla sijaitsee toimisto-, teollisuus- ja varastorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 21 666 m² ja tilavuus 90 805 m³.

Asemakaavan muutosehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 13.5.2004 hyväksynyt tontille ase-makaavan muutosehdotuksen nro 11298. Asemakaavan muutos-ehdotuksen mukaan tontista on muodostettu neljä toimitilatonttia (KTY), joiden rakennusoikeudet ovat seuraavat:

Tontti	Pinta-ala m²	Rakennusoikeus k-m²
46058/2	996	4 650
46058/3	3 005	5 700
46058/4	1 791	4 650
46058/5	4 135	13 500

Lisäksi tontista 46058/1 on merkitty Takomopolun katualueeseen 181 m² ja Hiomotiestä 55 m² tonttiin 46058/5. Asemakaava sallii rakennettaviin uusiin toimitaloihin liittyvän kaksitasoisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Valimotien alle.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee. Tämän johdosta tontin omistajan kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan Suomi-yhtiö maksaa kaupungille korvausta tontin 46058/1 rakentamismahdollisuuksien parantumisesta 460 000 euroa.

Mainittu korvaus korkoineen erääntyy maksettavaksi kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ensimmäiselle kaavan mukaiselle rakennukselle myönnetty rakennuslupa on saanut lainvoiman, taikka viimeistään viiden vuoden kuluessa kaavan lainvoimaisuudesta. Yhtiölle kuuluu ilmoitusvelvollisuus po. rakennusluvasta ja yhtiö antaa vakuuden kaupungille korvauksen maksamisen vakuudeksi. Korvauksen periminen vasta rakentamisen yhteydessä on perusteltua, koska mainittua kaavamuutosta ei ole laadittu tiettyä hanketta varten ja rakentaminen saattaa siirtyä useitakin vuosia Pitäjänmäen toimistotilojen suuren vajaakäyttöasteen vuoksi.

Lisäksi sopimuksessa on sovittu välirahattomasta aluevaihdosta ase-makaavan muutoksen toteuttamiseksi sekä periaatteet kadunalaisen tilan vuokraamiseksi. Mainittu alue on nykyisessä asemakaavassa yleistä pysäköintialuetta, joka on rakentamaton ja tällä hetkellä vuokrattu po. yhtiölle pysäköintialueeksi.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjolan kanssa liitteen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Sopimusluonnos (Pitäjänmäen tontti 46058/1)

17.10.2005 pöydälle pantu asia

AS. OY CALONIN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-1942

As. Oy Caloni pyytää (22.10.2004) poikkeamislupaa 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin 42024 tontille 5 (Lars Sonckin tie 1) lisäkerroksen rakentamiseksi asuintaloon.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että toimenpiteelle on myönnetty rakennuslupa vuonna 1988. Aloitettu laajennus halutaan saattaa valmiiksi. Tontille on asetettu rakennuskielto, josta halutaan poiketa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (2.9.2005) mm., että hakemus koskee aluetta, jolla kaavamuutosprosessi on kesken, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukainen rakennuskielto.

Haettu toimenpide on lisäksi vastoin voimassa olevaa asemakaavaa siten, että tontilla sallittu yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyy 80 k-m²:llä ja on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Tontilla on voimassa 28.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8630. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus on e = 0,3 ja yhden rakennuksen enimmäiskerrosala tontilla on 320 k-m². Rakennuksen suurin sallittu kerrosluku on kolme. Kolmannen kerroksen ala saa olla enintään puolet alemman kerroksen alasta. Tontilla on käyttämätöntä asuntorakennusoikeutta 74 k-m².

Rakennuksen korottamiselle samoin kuin uudisrakennukselle tontin pohjoiskulmaan myönnettiin rakennuslupa vuonna 1988. Vain uudisrakennus valmistui rakennusluvan ollessa voimassa. Vanhan rakennuksen kylkeen muurattiin tulevan ulkoportaan alustaa ja rakennelman taakse vedettiin kaukolämpö, vesi- ja viemärijohdot. Uusi ulko-ovi lisättiin vanhemman rakennuksen pohjoisjulkisivuun.

Hakija ilmoittaa hakemuksessaan, ettei asuntoyhtiön yhtiöjärjestys anna niiden hallintaan oikeuttaville osakkeiden omistajille muuta mahdollisuutta käyttää jäljellä oleva rakennusoikeus kuin rakentamalla toinen kerros kyseiseen paikkaan.

Hakija on vuonna 2001 hakenut rakennusluvan uusimista vanhemman rakennuksen laajennuksen toteuttamiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ei 3.2.2003 päivätyssä lausunnossaan puoltanut hakemusta, koska lainvoimaista päätöstä suojeluasiassa ei vielä ollut ja kaavoitusprosessi oli kesken. Haetun toimenpiteen seurauksena kaavassa määrätyn yhden rakennuksen enimmäiskerrosala olisi ylittynyt 80 k-m²:llä, jota ei voitu pitää vähäisenä ylityksenä.

Poikkeamispäätöstä on nyt haettu osittaisen lisäkerroksen rakentamiseen vanhempaan rakennukseen. Rakennuksen nykyinen kerrosala on 326 k-m². Korotettuun osaan sijoittuisi erillinen kaksio omine portaineen ja kattoterasseineen. Rakennuksen kerrosala laajennus mukaan luettuna olisi 400 k-m².

Haettu toimenpide poikkeaa paitsi rakennuskiellosta myös voimassa olevasta asemakaavasta siten, että tontilla sallittu yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyisi 80 k-m²:llä.

Tontit 42024/5 (Lars Sonckin tie 1) ja 42013/9 (Kulosaarentie 7) poistettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksellä Kulosaaren huvila-alueen suojelukaavasta nro 11155 kaupunginmuseon ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kielteisistä lausunnoista huolimatta.

Kaupunginhallitus on kyseisen kaavan kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksen täytäntöönpanon yhteydessä (23.6.2004) kehottanut kaupunkisuunnittelulautakuntaa voimassa olevan rakennuskiellon aikana käynnistämään uudelleen asemakaavan muuttamisen koskien näitä kahta tonttia ja selvittämään tässä yhteydessä, onko suojelumääräysten poistamiselle olemassa maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvia hyväksyttäviä syitä vai tulisiko myös kyseiset tontit saattaa suojelukaavan piiriin.

Kaupunginhallitus on 20.9.2004 jatkanut näiden kahden tontin rakennuskieltoa maankäyttö- ja rakennuslain 53 § 2. momentin perusteella yhdellä vuodella 15.10.2005 saakka, koska kyseinen kaavaprosessi on kesken.

Inventointiraportin perusteella rakennusten suojelutarve todettiin asemakaavaosaston ja kaupunginmuseon yhteisissä neuvotteluissa, kun asemakaavan muutosta nro 11155 valmisteltiin vuonna 2002.

Edellisen kaavamuutosprosessin jälkeen ei ole tullut esiin mitään sellaisia uusia seikkoja, jotka alentaisivat kyseisten kahden rakennuksen suojeluarvoja. Asemakaavaosasto on valmistellut asemakaavan muutosehdotuksen nro 11422, jossa mainitut kaksi rakennuskohdetta suojellaan sr-2 -merkinnällä Kulosaaren huvila-alueelle tehdyn suojelukaavan nro 11155 mukaisia kaavoitusperiaatteita käyttäen. Ehdotus esitellään (oikeammin: esiteltiin) kaupunkisuunnittelulautakunnalle 16.6.2005.

Kaupunginmuseo on kyseisen hankkeen rakennuslupahakemusta koskevassa lausunnossaan (14.11.2002) todennut, että rakennus on kaupunkisuunnitteluviraston 2002 laatimassa inventoinnissa arvotettu merkittäväksi ja sisällytetty kaavassa suojeltavien kohteiden luetteloon. Kaupunginmuseo katsoi, että rakennus tulisi suojella sr-2-merkinnällä. Rakennuksen osittainen korottaminen muuttaisi rakennuksen horisontaalisuutta korostavaa arkkitehtuuria niin oleellisesti, ettei sitä voitu puoltaa.

Uudenmaan ympäristökeskus on asemakaavan muutosta nro 11155 koskevassa lausunnossaan (23.5.2003) todennut, että suojeltavia kohteita on vähennetty kaavoituksen aikana. Rakennusinventointi ja suojelumääräysten sisältö huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskus piti perusteltuna ja maanomistajien kannalta kohtuullisena, että myös osoitteissa Kulosaarentie 7 ja Lars Sonckin tie 1 olevat rakennukset suojeltaisiin asemakaavalla.

Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä viiden naapurin suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Yksi rajanaapuri (osoitteessa Vanha Kelkkamäki 30) vastustaa rakennushanketta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa ensinnäkin, että alue on edelleen rakennuskiellossa asemakaavan muuttamiseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo edelleen, että rakennuksen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot ovat merkittävät. Pihajulkisivuun tehty rakennelma ja ulko-oven lisääminen talon pohjoisjulkisivuun eivät ole vähentäneet näitä arvoja. Rakennuksen osittaisen korottamisen on niin kaupunkisuunnitteluviraston kuin kaupunginmuseon taholta katsottu muuttavan rakennusta niin oleellisesti, ettei sitä voida puoltaa. Kyseisen rakennuksen arvokkaisiin ominaispiirteisiin kuuluvat erityisesti sen horisontaalinen ilme ja yksikerroksisuus. Jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittamiseksi tontille on muita vaihtoehtoja.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa lisäksi, että voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 42024 tonteille 5, 7, 8, 9 ja 10 on määrätty yhden rakennuksen enimmäiskerrosalaksi 320 k-m². Tällä määräyksellä on pyritty siihen, että täydentävä rakentaminen sopeutuisi alueen olemassa olevien rakennusten mittakaavaan. Haetun toimenpiteen seurauksena yhden rakennuksen enimmäiskerrosala ylittyisi 80
k-m²:llä, jota ei voida pitää vähäisenä.

Haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä poikkeamisen myöntämiselle ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei puolla hakemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 1.9.2005 merkinnyt tiedoksi edellä olevan lausunnon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa, että hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla mahdollisuus antaa vastineensa tästä lausunnosta kaupunginhallitukselle 26.9.2005 mennessä.

Kaj toteaa, että As. Oy Caloni on toimittanut Helsingin kaupunginhallitukselle 20.9.2005 päivätyn vastineen kaupunkisuunnitteluviraston 2.9.2005 antamaan lausuntoon koskien tonttia 42024/5. Kaj katsoo, että vastineessa ei ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka vaikuttaisivat

./. asian ratkaisuun. Vastine on esityslistan tämän asian liitteenä nro 4.

Kaj toteaa lisäksi, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.9.2005 lähettää Kulosaaren tontteja 42013/9 ja 42024/5 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11422 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kaupunginhallitus päätti 12.9.2005 (§ 1078) pidentää 42. kaupunginosan korttelin nro 42013 tontin nro 9 ja korttelin nro 42024 tontin nro 5 rakennuskieltoaikaa 15.10.2007 saakka.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, viitaten kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan lausumaan, hylätä hakemuksen lisäkerroksen rakentamisesta asuintaloon 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin 42024 tontille nro 5 päätöksen 2005-1942/526 mukaisesti.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja As. Oy Calonille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	As. Oy Calonin poikkeamispäätös
	Liite 2	Ympäristökartta (Kulosaaren tontti 42024/5)
	Liite 3	Asemapiirros (Kulosaaren tontti 42024/5)
	Liite 4	As. Oy Calonin vastine

VT KAI KALIMAN TOIVOMUSPONSI: PALMIAN PALVELUKSESSA OLEVIEN VAJAAKUNTOISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN ASEMAN TURVAAMINEN

Khs 2005-1260

Sj ilmoittaa, että hyväksyessään 25.5.2005 (asia 3) tukipalveluiden kilpailuttamisen käynnistämisen Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että Palmian palveluksessa olevan noin sadan vajaakuntoisen työntekijän asemaa turvataan ja että kaupunginhallitus huolehtii siitä, että kullekin vajaakuntoiselle työntekijälle laaditaan yksilöllinen työllistymissuunnitelma yhdessä kaupungin henkilöstökeskuksen kanssa." (Kai Kalima, äänin 43-0))

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Liikepalvelulautakunta toteaa (27.9.2005), että palvelukeskus on syyskuussa 2005 tehnyt esityksen vajaasta sadasta vajaakuntoisesta työntekijästä henkilöstökeskukselle ja että henkilöstökeskus kartoittaa jokaisen työntekijän mahdollisuudet sijoittua kaupungin muihin hallintokuntiin työkykyään vastaaviin tehtäviin.

Henkilöstökeskus toteaa (14.9.2005), ettei kaupunki irtisano henkilöstöä terveydellisistä syistä. Yksilöllinen työllistämissuunnitelma laaditaan jokaiselle kaupungin työntekijälle, jonka työkyvyn työterveyslääkäri on todennut alentuneen siten, ettei hän voi jatkaa omassa työssään eikä oma virasto voi tarjota uutta työtä tai työjärjestelyin mahdollistaa työssä jatkamisen. Henkilö uudelleensijoitetaan kaupungin tehtäviin joko suoraan tai kuntoutuksen ja koulutuksen jälkeen. Uudelleensijoitus tapahtuu yhteistyössä henkilön, esimiesten, työterveyshuollon ja usein myös Kuntien eläkevakuutuksen kanssa.

Kaikki Palmian henkilöstökeskukseen tähän mennessä osoittamat henkilöt on haastateltu ja alustavat, myöhemmin tarkentuvat, yksilölliset työllistymissuunnitelmat on tehty. Henkilöstökeskus on valmistautunut laatimaan yksilöllisen työllistymissuunnitelman kaikille Palmian työntekijöille, jotka työterveyslääkäri toteaa vajaakuntoisiksi.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.5.2005 hyväksymän toivomusponnen (Kai Kalima) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kai Kalimalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

17.10.2005 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN EDUSTAJIEN VALITSEMINEN SUOMEN LIIKEMIESTEN KAUPPAOPISTON SÄÄTIÖN EDUSTAJISTOON

Khs 2005-2152

Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiö mainitsee (30.9.2005), että säätiön edustajiston toimikausi päättyy 28.2.2006. Nykyinen edustajisto kokoontuu 15.12.2005 nimeämään uuden edustajiston.

Helsinkiä säätiön edustajistossa ovat nykyisenä toimikautena edustaneet varsinaisina jäseninä Markku Toveri ja Hannele Luukkainen sekä varajäseninä Sanna Viitanen ja Jan D. Oker-Blom.

Säätiö pyytää Khta valitsemaan alkavaksi kolmivuotiskaudeksi (1.3.2006 – 28.2.2009) edustajansa säätiön edustajistoon 31.10.2005 mennessä.

Sj toteaa, että säätiön tarkoituksena on ylläpitää oppilaitosta, jossa annetaan kaupan ja hallinnon alan sekä siihen rinnastettavien alojen ammatillista koulutusta. Säätiön edustajisto valitsee säätiölle hallituksen.

Säätiön sääntöjen 4 §:n mukaisesti säätiön asioita hoitaa, sitä edustaa ja sen päättämisvaltaa käyttää edustajisto. Siihen kuuluu kuusi eliniäksi kutsuttua jäsentä. Lisäksi edustajistoon kuuluu kaksi Helsingin kaupungin asettamaa, yksi Vantaan kaupungin asettama sekä kahdeksan liike-elämän eri keskusjärjestöjen valitsemaa jäsentä. Toimikausi on kolme vuotta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee valita Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Säätiön edustajistoon 1.3.2006 alkavaksi kolmevuotiseksi toimikaudeksi kaksi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

jäsen

henkilökohtainen varajäsen

- tiimikoordinaattori Liisa Halme

- apulaisrehtori Tiina Immonen

Pöytäkirjanote mainitulle säätiölle, valituille henkilöille, opetusvirastolle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

RAITTIUDEN YSTÄVÄT RY:N ESITYS RAITTIUSNEUVOSTON PERUSTAMISEKSI

Khs 2005-1169

Raittiuden Ystävät ry toteaa (31.3.2005) mm., että alkoholin kulutus ja haitat Suomessa ovat kasvaneet rajusti. Alkoholin ja muiden päihteiden aiheuttamat sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset haitat ovat jo nyt huomattavia. Kansainvälisestikin arvostettu alkoholitutkimuksemme tietää kertoa, että moninaiset haitat tulevat lisääntymään nimenomaan tulevina vuosina. Päihdehaitat koskettavat tavalla tai toisella kaikkia kuntalaisia, mutta lapsiin ja nuoriin kohdistuvat haitat ovat valitettavan usein pitkävaikutteisia – jopa peruuttamattomia.

Ehdotamme, että kunnan eri toimijat kokoontuisivat vapaaehtoiseen paikalliseen kumppanuuteen edistämään ja yhteen sovittamaan kunnassa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä. Tiedämme, että tämän työn osuvuus paranee, kun yhteensovituskeskusteluihin saadaan lisää lasten ja nuorten vanhempien näkökulmia. Myös yleisönosastokirjoituksissa heijastuvalle kuntalaisten huolelle olisi hyvä löytää sopiva kanava, asioiden käsittelyä ja konkreettisia toimenpiteitä varten.

Olisi hyvin suotavaa, että kuntanne vapaaehtoisesti perustaa uudenmuotoisen raittiusneuvoston. Raittiusneuvosto toimisi yhteistyöelimenä kanavoiden kunnassa suoritettavia ehkäisevän päihdetyön toimenpiteitä. Neuvosto olisi aivoriihi, suora käytännön foorumi kuntalaisille, jotka haluavat vaikuttaa ja osallistua ehkäisevään päihdetyöhön.

Kunta voi halutessaan antaa raittiusneuvostolle kunnassa sovitun nimen. Olisi luontevaa, että kunnan ehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö on neuvoston keskusteluissa mukana. Tärkeää olisi, että neuvosto olisi kaikille avoin, laajapohjainen kansalaistoimintafoorumi, joka kokoaisi yhteen lasten ja nuorten vanhempia, erilaisten järjestöjen edustajia, virkamiehiä ja kunnan luottamushenkilöitä eri ryhmistä.

./. Raittiuden Ystävät ry:n esitys on esityslistan tämän asian liitteenä 1.

Sosiaalilautakunta toteaa (9.8.2005) mm., että Raittiuden Ystävät ry:n huoli alkoholin kulutuksen kasvusta ja siitä aiheutuvista haitoista on erittäin aiheellinen ja ajankohtainen. Lisääntynyt alkoholin käyttö heijastuu monella tavalla lasten, nuorten ja perheiden elämään. Lisääntyneet haitat näkyvät palvelutarpeina myös kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Sosiaalivirasto ja terveyskeskus valmistelevat vuoden 2005 aikana yhteisen päihdetyön toimintaohjelman, joka kattaa sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön. Raittiuden Ystävät ry:n tekemän aloitteen mukaiset ajatukset kansalaisfoorumien luomiseksi otetaan huomioon toimintaohjelman suunnittelussa.

Klaari Helsinki on laajapohjainen nuorten ehkäisevän päihdetyön toimintamalli Helsingissä. Klaari on Helsingin kaupungin järjestämää yhteisvastuullista toimintaa, jonka tavoitteena on nuorten päihteiden käytön ehkäisy. Klaari mahdollistaa aikuisten, nuorten ja eri alojen omaehtoista toimintaa. Toiminnan periaatteita ovat pyrkimys korkeaan laatuun, vapaaehtoisuus, kumppanuus, omaehtoisuus ja luottamus tulevaisuuteen. Erityisesti Klaarin toiminnassa vahvistetaan aikuisten vastuullisuutta ja rohkeutta puuttua nuorten päihteiden väärinkäyttöön.

Klaari Helsinki –toimintaa ohjaa kaupunginhallituksen asettama ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina sosiaalivirasto, nuorisoasiainkeskus, terveyskeskus, opetusvirasto, liikuntavirasto, kulttuuriasiainkeskus, kaupunginkirjasto, poliisi, Helsingin seurakuntayhtymä, Terveyden edistämisen keskus ja Stakes.

Klaari Helsinki –toimintamalli sisältää miltei kaikki ne ehkäisevän päihdetyön muodot joihin Raittiuden Ystävät ry aloitteessaan viittaa, joten rinnakkaiselle raittiusneuvostolle ei näin ollen ole Helsingissä tarvetta. Klaari-toiminnan kehittämisessä voidaan kuitenkin ottaa huomioon

aloitteen mukaiset kannatettavat ajatukset.

./. Sosiaalilautakunnan esitys on esityslistan tämän asian liitteenä 2.

Terveyslautakunta toteaa (16.8.2005) mm., että Helsingin kaupunki jo vuosia työskennellyt määrätietoisesti kaupungissa esiintyvien päihdeongelmien ja niistä nousevien haittojen vähentämiseksi. Päihteiden käytön ennaltaehkäiseminen ja päihteiden käyttöön puuttuminen vaativat eri viranomaistahoista, järjestöistä ja kansalaisryhmistä sekä omaisista ja vapaaehtoistyöntekijöistä muodostuvia yhteistyöverkostoja.

Helsingin kaupunginvaltuuston vuonna 2000 hyväksymä huumestrategia ohjaa osaltaan Helsingin kaupungin toteuttamaa päihdetyötä. Huumestrategiassa painotetaan muun muassa vahvasti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää päihdetyötä, jossa terveyskeskuksen, sosiaaliviraston, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen tulee yhdistää osaamisensa ja resurssinsa. Kouluterveydenhoitajat ovat olleet mukana laatimassa helsinkiläisten koulujen koulukohtaisia toimintamalleja/ päihdeohjelmia. Ne pitävät sisällään ehkäisevän työn, varhaisen puuttumisen ja riskiryhmät sekä hoitoonohjauksen ja tukitoimet.

Helsingin terveyskeskus panostaa asiakasvastaanotoilla monella tavalla päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja päihdehoitoon. Terveysasemat ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto osallistuvat parhaillaan valtakunnalliseen alkoholin suurkuluttajien mini-interventio-projektiin (VAMP-projekti), joka on osa Kansallista terveydenhuoltoprojektia ja toteutetaan kiinteässä yhteydessä valtakunnallisen Alkoholiohjelman (2004-2006) kanssa. Äitiysneuvolassa raskaana olevan naisen päihteiden käyttö kartoitetaan aina äitiysneuvolassa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa päihdeasioita käsitellään eri luokka-asteilla yksilövastaanotoilla sekä ryhmä- ja luokkatilanteissa. Oppilaalle tehdään tarvittaessa tavoitteellinen tupakoinnin/päihteiden käytön lopettamissuunnitelma yhdessä oppilaan kanssa. Kaupunginosittain on myös ruohonjuuritason verkostotyötä päihde- ja huumeasioiden hoitamiseksi. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös varsinaisten päihdehoitoyksiköiden, kuten A-klinikan, kanssa.

Päihteiden käytön ennaltaehkäisyyn ja itse päihdehoitoon panostetaan tällä hetkellä paljon Helsingissä. Terveyskeskuksen näkökulmasta ei sen vuoksi ole tarpeen perustaa Helsinkiin uutta päihdeasioita koordinoivaa yhteistyöfoorumia. Raittiusneuvoston toiminta ei toisi lisäarvoa nykyisiin vakiintuneisiin verkostoituneisiin yhteistyömuotoihin.

./. Terveyslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 3.

Opetuslautakunta toteaa (30.8.2005) mm., että opetustoimen kannalta katsottuna Helsingin kaupunkiin ei ole aiheellista perustaa raittiusneuvostoa. Klaari Helsinki toimii jo laaja-alaisena yhteistyöelimenä, jonka kautta helsinkiläisten koulujen ja oppilaitosten henkilökunta, oppilaat, opiskelijat ja heidän vanhempansa voivat vaikuttaa ja osallistua kunnassa tehtävään ehkäisevään päihdetyöhön sekä tehdä yhteistyötä eri hallintokuntien asiantuntijoiden, valtion viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Helsingin huumestrategia 2000 velvoitti jokaisen helsinkiläisen koulun ja oppilaitoksen laatimaan koulukohtaisen päihdeohjelman. Päihdeohjelma on koulun yhteinen kirjattu sopimus siitä, miten koulussa menetellään päihteisiin (tupakka, nuuska, alkoholi, laittomat huumeet ja muut vaikuteaineet) liittyvissä asioissa. Erityisen tärkeitä ovat ehkäisevä päihdetyö, pulmien havaitseminen ja niihin puuttuminen. Ehkäisevässä päihdetyössä keskeistä on päihdekasvatus, johon kuuluvat päihdeopetus, -neuvonta ja –valistus, sekä yhteistyö oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän vanhempiensa ja muiden koulun ja oppilaitoksen sidosryhmien kanssa.

Oppilas- ja opiskelijahuolto on oppilaiden ja opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Jokaisessa koulussa on moniammatillinen oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilas-/opiskelijahuoltotyötä. Oppilas-/opiskelijahuolto perustuu yhteistyöhön kouluhenkilöstön, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä heidän vanhempiensa/huoltajiensa kanssa ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Siihen kuuluu myös yhteistyö terveys-, sosiaali- ja nuorisotoimen ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Opetustoimi on muiden kaupungin hallintokuntien tavoin mukana Klaari Helsinki -toiminnassa. Toiminnan keskeisiä periaatteita ovat kumppanuus, vapaaehtoisuus, yhteisvastuullisuus ja omaehtoisuus.

./. Opetuslautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 4.

Nuorisolautakunta toteaa (1.9.2005) mm., että painopiste ehkäisevässä päihdetyössä on siirtynyt raittiustyöstä alkoholin suurkulutuksen ja sen aiheuttamien haittojen ehkäisyyn sekä laaja-alaisempaan keskusteluun päihteiden ennaltaehkäisystä. Viime vuosina alkoholin käytön seurantatutkimukset ovat osoittaneet, että nuorten keskuudessa sekä humalajuominen, että raittius ovat samanaikaisesti lisääntyneet. Tämä on nostanut uudelleen esiin raittiustyön merkityksen.

Ehkäisevää päihdetyötä tehdään tällä hetkellä monissa hallintokunnissa siten, että päävastuu on sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa. Tällä hetkellä ei ole kaikkia toimijoita koordinoivaa foorumia. Toisaalta parhaillaan on tekeillä sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen vetämänä päihdetyön toimintaohjelma. jonka valmistelussa kuullaan laajasti eri toimijoita sekä selvitetään työnjako- ja yhteistyökysymyksiä. Päihdetyötä kokoava tehtävä kaupungin päihdetyössä on Klaari –hankkeella. Se koordinoi eri hallintokuntien toimia ehkäisevässä päihdetyössä ja verkottaa paikallistasolla mukaan myös vanhempia, nuoria, järjestöjä ja muita vapaaehtoisia. Klaarin toiminta kylläkin kohdentuu ensisijassa nuorten päihteiden käytön ehkäisyyn ja sen johtoryhmä on hyvin virkamiespainotteinen.

Kuitenkin, Helsinkiin tarvittaisiin jokin muu yhteinen foorumi, joka koordinoisi ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja eri hallintokuntien, että järjestöjen ja vapaaehtoisten toimia. Klaari –hanke toimii koordinoivasti, mutta kattaa sittenkin vain erään osan Helsingin kaupungissa tehtävästä ehkäisevästä päihdetyöstä. Voitaisiin selvittää Klaarin toimeksiannon ja resurssien laajentamista koordinoimaan koko kaupungin ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Kansalaisjärjestöjen lisäksi myös alkoholin myynnistä ja tarjoilusta vastaavan yritystoiminnan tulisi osallistua tällaisiin yhteishankkeisiin.

./. Nuorisolautakunnan lausunto on esityslistan tämän asian liitteenä 5.

Stj ei pidä raittiusneuvoston perustamista tarkoituksenmukaisena. Lautakuntien lausunnoista ilmenee, että Helsingissä on varsin kattavat yhteistyöverkostot päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä ja itse päihdehoidossa. Yhteistyöverkostojen kehittäminen on parempi ratkaisu kuin uuden toimielimen perustaminen.

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Raittiuden Ystävät ry:lle seuraavan vastauksen raittiusneuvostoa koskevaan aloitteeseen:

Raittiuden Ystävät ry on kiinnittänyt aloitteessaan huomiota erittäin tärkeään asiaan. Päihdehaittojen ennaltaehkäisy on sekä yksilöiden että yhteiskunnan kannalta tärkeätä. Erillisen raittiusneuvoston perustamista Helsinkiin kaupunginhallitus ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena. Helsingissä on jo varsin kattavat yhteistyöverkostot päihteiden käytön ennaltaehkäisyssä ja itse päihdehoidossa. Olemassa olevia yhteistyöverkostoja kehitetään niin, että ne tiivistävät yhteistyötään ja suuntautuvat entistä paremmin ehkäisevään päihdetyöhön. Keskeisessä asemassa on Klaari-Helsinki –hanke, jonka tehtävänä on poikkihallinnollinen nuorten päihteiden käyttöä ja sen aiheuttamia haittoja vähentävä työ Helsingissä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee lähettää Raittiuden Ystävät ry:n aloitteen sekä siitä saadut sosiaali-, terveys-, opetus- ja nuorisolautakuntien lausunnot tiedoksi ja yhteistyön tiivistämistä sekä ehkäisevän päihdetyön tehostamista varten Klaari Helsinki –hankkeen ohjausryhmälle.

Kirje Raittiuden Ystävät ry:lle ja pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, opetuslautakunnalle ja nuorisolautakunnalle sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen Klaari-Helsinki ‑hankkeen ohjausryhmälle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITTEET	Liite 1	Raittiuden Ystävät ry:n kirje 31.3.2005
	Liite 2	Sosiaalilautakunnan lausunto 9.8.2005
	Liite 3	Terveyslautakunnan lausunto 16.8.2005
	Liite 4	Opetuslautakunnan lausunto 30.8.2005
	Liite 5	Nuorisolautakunnan lausunto 1.9.2005



Kokousaika	24.10.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali