PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

3.10.2005 pöydälle pantu asia

MÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN LÄHIÖRAHASTOSTA LÄHIÖIDEN KUNNOSTAMIS- JA KEHITTÄMISHANKKEISIIN

Khs 2005-2066

Kj toteaa, että Kvsto päätti 20.6.2001 lähiörahaston perustamisesta ja hyväksyi rahastolle säännöt. Vuoden 2000 tilinpäätöksessä Kvsto siirsi rahaston peruspääomaksi 84 milj. euroa (500 milj. mk) ja edelleen vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä 50,4 milj. euroa (300 milj. mk).

Rahaston tarkoituksena on Helsingin lähiöiden arvostuksen nostaminen parantamalla lähiöiden viihtyvyyttä ja toiminnallisuutta ja ikääntyvien kaupunkilaisten palvelumahdollisuuksia. Rahaston avulla investointihankkeet pyritään ajoittamaan rakentamisen kustannuskehitystä tasoittavasti.

Rahaston varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen erikseen päättämien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Khs myönsi rahastosta 19.8.2002 yhteensä 1 806 000 euroa yhdeksään Itä-Helsingissä olevaan hankkeeseen, 24.11.2003 yhteensä 7 116 000 euroa 18 kohteeseen, ja viimeksi 20.12.2004 yhteensä 8 600 000 euroa 21 hankkeeseen. Em. määrärahoista siirrettiin Kvston päätöksellä 31.1.2005 ylitysoikeuksina kuluvalle vuodelle yhteensä 10,4 milj. euroa.

Määrärahoista on käytetty 0,81 milj. vuonna 2002, n. 1 milj. euroa vuonna 2003 ja 5,245 milj. euroa vuonna 2004.

Määrärahakohteita ovat esittäneet eri virastot sekä lähiöprojekti. Esityksiä on tehty kaikkiaan 34 kohteeseen, yhteensä n. 5,5 milj. euroa.

./. Kj esittää nyt hyväksyttäviksi yhteensä 18 hanketta, joista kolme on jatkorahoituskohdetta, loput 15 ovat uusia. Määrärahantarve on yhteensä 2 076 000 euroa (liite 1). Tähän esitykseen ei ole otettu mukaan sellaisia jatkorahoituskohteita, joihin on tänä vuonna, aikaisempien määrärahapäätösten perusteella, käytettävissä huomattavasti määrärahoja. Samoin on karsittu sellaiset kohteet joiden toteutus alkaisi vasta ensi vuoden loppupuolella tai myöhemmin. Liitteestä 2 ilmenevät myös ne hanke-ehdotukset, joita ei ole sisällytetty rahoitettavien hankkeiden joukkoon.

Jatkorahoituskohteet

1. Tallinnanaukion perusparannus (rakennusviraston esitys 200 000 euroa)

Hanke on urakkalaskennassa ja rakentaminen alkoi kesäkuussa 2005. Hanke jatkuu vuonna 2006 ja sen loppurahoitukseen tarvitaan 200 000 euron määräraha.

2. Savelan katujen kunnostaminen (rakennusviraston esitys 300 000 euroa)

Suunnitelmat ovat valmiit ja toteutus alkaa tänä vuonna. Töiden loppuunsaattamiseksi on tarpeen 300 000 euron määräraha.

3. Kiillepuiston rakentaminen (rakennusviraston esitys 200 000 euroa)

Pihlajamäessä sijaitsevan puiston rakentaminen on käynnissä. Ytlk:ssa hyväksytyn puistosuunnitelman kustannusarvio ylittää aikaisemmin myönnetyn määrärahan n. 100 000 eurolla. Uutena kohteena puistoon johtavat portaat on tarkoitus uusia. Määrärahan tarve on yhteensä 200 000 euroa. Rakennusvirasto esittää, että hankkeeseen siirrettäisiin Pihlajamäen ostoskeskuksen ympäristön parantamisrahasta 100 000 euroa, koska sitä ei voida käyttää alkuperäiseen tarkoitukseen tänä vuonna.

Uudet kohteet

4. Ratapihantien istutukset (rakennusviraston esitys 200 000 euroa)

Ratapihantien katuistutukset ovat erittäin huonokuntoiset. Kadun keskeinen sijainti Pasilan rautatieaseman ja Helsingin messukeskuksen välissä puoltaa alueen ilmeen kohentamista. Kadun keskikaistan istutusten uusimisesta on laadittu suunnitelma.

5. Läntisen suurpiirin leikkipuistojen välineet (rakennusviraston esitys 100 000 euroa)

Läntisen suurpiirin alueella leikkipuistojen välineiden, kalusteiden ja niiden turva-alustojen kunnostukseen turvastandardien vaatimuksia vastaaviksi ei katu- ja puisto-osastolla ole normaalilla perusparannusmäärärahalla mahdollisuuksia. Hankkeen toteuttaminen on mahdollista toteuttaa pienellä suunnittelupanoksella vuosina 2005-2006.

6. Koillisen suurpiirin leikkipuistojen välineet (rakennusviraston esitys 70 000 euroa)

Koillisen suurpiirin alueella leikkipuistojen leikkivälineiden ja niiden turva-alustojen kunnostukseen turvastandardien vaatimuksia vastaaviksi ei katu- ja puisto-osastolla ole normaalin perusparannusmäärärahan avulla mahdollisuuksia. Hankkeen toteuttaminen on mahdollista toteuttaa pienellä suunnittelupanoksella vuosina 2005-2006.

7. Kaivantopuiston kevyen liikenteen silta Porvoonväylän yli (rakennusviraston esitys 300 000 euroa)

Khs päätti 24.11.1003 myöntää 313 000 euroa valaistuksen parantamiseen Jakomäessä. Sittemmin määräraha on siirretty vuodelle 2004 ja edelleen määrärahan käyttämätön osa, 300 000 euroa vuodelle 2005. Rakennusvirasto esittää määrärahan siirtämistä Kaivantopuiston kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Porvoonväylän yli, koska edellytyksiä määrärahan alkuperäiseen käyttötarkoitukseen ei ole. Valaistus on perusteltua uusia katujen perusparannuksen yhteydessä. Hankkeen loppurahoitus, 350 000 euroa on varattu vuoden 2006 talousarvioehdotukseen.

8. Jakomäen seniorikuntosali (sosiaaliviraston / lähiöprojektin esitys 25 000 euroa)

Helsingin kaupungin liikuntaviraston lähiöliikunta aloitti liikuntatoimintaa Jakomäessä kevään 2005 aikana. Nykyisellään Jakomäessä ei ole ohjattua kuntosalitoimintaa. Liikuntaharrastamisen mahdollisuudet ovat muutenkin rajalliset senioriasiakkaille palvelutalon läheisyydessä. Vanhuksille olisi erityisen tärkeää, että toiminta on heitä lähellä ja että ohjausta on saatavilla.

Jakomäen palvelutalon yhteydessä on varastohuoneena käytetty 30 m² tila, joka on helposti remontoitavissa kuntosaliksi. Kuntosali on keskeisellä paikalla ja kaikkien asukkaiden käytössä. Sali vaatii ainoastaan pintaremonttia eli siistimismaalausta sekä lattiapintaan muovimaton. Henkilö- tai tilakustannuksia hanke ei aiheuta. Lähiöliikuttaja auttaa työpanoksellaan hankkeen suunnittelussa, laitteiden sekä välineiden valinnassa, salin varustamisessa toimintakuntoon sekä toiminnan aloittamisessa ja ohjauksessa. Sosiaalivirastolle tulisi myöntää Jakomäen seniorikuntosalin välineiden hankintaan 25 000 euroa.

9. Tila-auto lastensuojelulle (sosiaaliviraston/ lähiöprojektin esitys 50 000 euroa)

Tällä hetkellä sekä pohjoisella että itäisellä perhekeskusalueella toimii molemmissa noin 15 eri toimijaa, jotka käyttävät ryhmätoimintaa lasten ja nuorten tukemisessa. Lastensuojelun avohuollon käytössä on ollut Helsingissä ainoastaan yksi auto, jonka on ollut jatkuvassa käytössä ja kuljetustarve on ollut suurempi kuin kuljetuskapasiteetti. Uuden auton välitön käyttötarve on tällä hetkellä noin 60.000 ajokilometriä vuodessa. Myös vuokraaminen muilta hallintokunnilta on kangerrellut kuljetuskaluston vähäisyyden vuoksi. Lasten ja nuorten retkien, leirien ja päivittäisten kuntouttavien ja ehkäisevien ryhmien kuljetukset voitaisiin näin hoitaa taloudellisesti ja tehokkaasti eikä tarvitsisi turvautua ulkopuoliseen vuokrakäyttöön, joka tulee pitkällä aikavälillä kalliiksi. Sosiaalivirastolle tulisi myöntää tila-auton hankintaan 50 000 euroa.

10. Ulkoilualueiden ulkoiluvälinehankinnat (liikuntavirasto esitys 200 000 euroa)

Keskuspuistoon soveltuvien kalusteiden, ts. penkkien, levähdysryhmien, kuntoilulaitteiden tms. suunnittelusta on pidetty suunnittelukilpailu. Liikuntavirasto on kehitellyt voittanutta ehdotusta prototyypeiksi ja uudentyyppisiä kalusteita on tarkoitus ruveta valmistamaan. Kalusteiden valmistuksen kannalta olisi edullista, että niitä voitaisiin tehdä samalla isompiakin sarjoja. Siksi olisi hyvä varustaa myös Vantaanjoen varren ulkoilualueet samoilla kalusteilla. Sama kalustetyyppi osaltaan korostaa myös Vantaanjoen alueen merkitystä.

Liikuntavirastolle tulisi myöntää keskuspuiston ja Vantaanjokivarren ulkoiluvälinehankintoihin 200 000 euroa.

11. Kuningattaren saaren kehittämissuunnitelma (Itä–Helsingin johtoryhmän esitys 30 000 euroa)

Kuningattaren saari Kallahden niemen kärjessä on potentiaalinen perinteistä 1700–1800-lukujen saaristolaiselämää esittelevä matkailu- ja virkistyskohde. Saarella sijaitseva vanha torppa ja sen hyvin säilynyt ympäristö voisivat hyvällä suunnittelulla ja huolellisella toteutuksella muodostaa vetovoimaisen, helsinkiläistä saaristoperinnettä esittelevän alueen, jonne voisi sijoittua myös tilausravintola, sauna jne. Saaren suunnittelu ja toteutus tulee toteuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston, kaupunginkanslian matkailutoimiston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä.

Kiinteistövirastolle tulisi myöntää Kuningattaren saaren viitesuunnitelman teettämiseksi 30 000 euroa.

12. Itä-Pasilan ja Kinaporin palvelutalojen turvajärjestelyt (sosiaaliviraston esitys 55 000 euroa)

Helsingin sosiaalivirasto kehittää vanhusten palveluasumista vastaamaan paremmin huonokuntoisten, paljon apua tarvitsevien vanhusten palvelutarpeisiin.

Kyseisissä taloissa asuu yhteensä noin 195 asukasta. Ympärivuorokautisen hoidon järjestäminen vaatii turvajärjestelmien rakentamisen. Uloskäyntien oville tulee kameravalvonta, jonka avulla pystytään valvomaan kuka poistuu talosta. Tiedot tallentuvat digitaalisesti. Tiettyinä aikoina ovien käyttö aiheuttaa hälytyksen, joka välittyy hoitajille.

Kiinteistöviraston tilakeskus on pyytänyt tarjoukset viideltä yrittäjältä. Kokonaisedullisin tarjous on hyväksytty. Laitteet ja asennukset molempiin taloihin maksaa yhteensä 54 780 euroa arvonlisäverottomana.

Sosiaalivirasto esittää Itä-Pasilan ja Kinaporin palvelutalojen turvajärjestelmien rakentamiseen 55 000 euron määrärahaa.

13. Riistavuoren vanhustenkeskuksen palveluasuntojen turvamatot (sosiaaliviraston esitys 6 000 euroa)

Riistavuoren palvelutalossa asuu dementoituvia vanhuksia, eikä heidän hoitamisensa ole turvallista, koska palvelutalossa ei ole kulunvalvontajärjestelmää eikä henkilökunnan jatkuva läsnäolo dementoituvan asukkaan asunnossa ole mahdollista. Turvamatot (vuode-, lattia-, oviturva) varmistaisivat nopean avun saannin, jos asukas lähtee vaeltelemaan tai hänelle sattuu tapaturma, eikä hän pysty tai osaa pyytää apua. Sosiaalivirasto esittää 6 000 euron määrärahaa Riistavuoren vanhustenkeskukseen palveluasuntojen turvamattohankintoja varten.

14. Ryhmätoiminnan kehittäminen Kannelmäen ja Maunulan ikäihmisille (sosiaaliviraston esitys 20 000 euroa)

Määrärahaa on tarkoitus käyttää mm. työntekijöiden kulkuvälineisiin (polkupyörät), ryhmätoiminnan ylläpitämiseen tarvittaviin työvälineisiin (esim. kahviastiastot, pelit, kirjallisuus, verenpainemittarit, kerhotilan viihtyisyyden lisääminen) sekä virkistystoiminnan järjestämiseen ikäihmisille ja omaishoitajille. Sosiaalivirasto esittää hankkeeseen 20 000 euron määrärahaa.

15. Jakomäen liikuntapuiston parantaminen (lähiöprojektin esitys 80 000 euroa)

Jakomäessä on suunnitteilla täydennysrakentamista, jonka edellytyksenä on liikuntakenttien muutoksia. Samassa yhteydessä tulisi tehdä liikuntapuiston ja siihen liittyvien koulujen ja uimahallin pihojen parannuksia. Näiden ja myöhemmin suunnittelun kohteeksi tulevan ostoskeskusalueen parantamiseen valtion kehittämisavustus sopisi hyvin ja sitä on tarkoitus hakea. Keskeisten julkisten alueiden parannus on välttämätöntä, jotta uudesta täydennysrakentamisesta saataisiin vetovoimaista lapsiperheille.

Valtion kehittämisavustuksen ehtona on kaupungin vastaava omarahoitusosuus. Liikuntavirastolla ei ole ollut mahdollisuutta budjetoida vuodelle 2006 liikuntapuiston perusparannusta. Liikuntavirastolle tulisi myöntää 80 000 euron määräraha liikuntapuiston suunnitteluun.

16. Munkkivuoren ostoskeskuksen alueen laajennus- ja kehittämissuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston esitys 40 000 euroa)

Ostoskeskuksen korttelin onnistunut laajentaminen ja kehittäminen on alueen keskuksen elävänä ja vetovoimaisena säilymisen edellytys. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että kaupungin teettämä konsulttityö alueen kokonaisratkaisun löytämiseksi edesauttaisi hyvään lopputulokseen pääsemistä.

Tehtävän konsulttityön tarkoitus on aikaansaada eri näkökohdat mahdollisimman hyvin huomioon ottava suunnitteluratkaisu, joka linjaa myöhemmin tehtävää tarkempaa rakennussuunnittelua ja jonka pohjalta alueen asemakaavan muutos on mahdollista tehdä. Lisäksi konsulttityön tarkoitus on määrittää ne alueen identiteetille ja rakennuksille ominaiset piirteet, joiden säilyttäminen tai vahvistaminen on tarpeen varmistaa asemakaavaan tehtävillä määräyksillä. Konsulttityön kilpailutus ja ohjaus on mahdollista tehdä alkuvuodesta 2006. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää 40 000 euron määrärahaa hankkeeseen.

17. Myllypuron nuorisotalo (nuorisoasiainkeskuksen esitys 100 000 euroa)

Salia on tarkoitus kunnostaa niin, että se palvelisi nykyistä paremmin monitoimisalina alueen asukkaita. Samalla kerhotila muutetaan nettihuoneeksi. Määrärahan tarve on 100 000 euroa.

18. Vuosaaren palvelutalon luiska (rakennusviraston/sosiaaliviraston esitys 100 000 euroa)

Rajapaadentien suunnittelun yhteydessä rakennusvirasto tutki yhdessä sosiaaliviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa liikuntarajoitteisille soveltuvan luiskayhteyden, rollaattorireitin, mahdollisuutta Vuosaaren palvelutalon (Vuosaarentie 6) ja Rajapaadentien välille. Laaditun yleissuunnitelman mukaan hankkeen alustava kustannusarvio on 100 000 euroa. Sosiaalivirastolle tulisi myöntää 100 000 euroa hankkeeseen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2005 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

rakennusvirastolle

200 000 euroa Tallinnan aukion perusparannuksen loppurahoitukseen

300 000 euroa Savelan katujen rakentamiseen

100 000 euroa Kiillepuiston ja siihen johtavien portaiden rakentamiseen

200 000 euroa Ratapihantien istutuksiin

100 000 euroa läntisen suurpiirin leikkipuistojen välineisiin

70 000 euroa koillisen suurpiirin leikkipuistojen välineisiin

sosiaalivirastolle

55 000 euroa Itä-Pasilan ja Kinaporin palvelutalojen turvajärjestelmiin

6 000 euroa Riistavuoren vanhustenkeskuksen palveluasuntojen turvamattoihin

20 000 euroa ryhmätoiminnan kehittämiseen erityisesti Kannelmäen ja Maunulan ikäihmisille

50 000 euroa lastensuojelun tila-auton hankintaan

25 000 euroa Jakomäen seniorikuntosalin välineiden hankintaan

100 000 euroa liikuntarajoitteisille soveltuvan luiskan rakentamiseen Vuosaaren palvelutalon (Vuosaarentie 6) ja Rajapaadentien välille

liikuntavirastolle

200 000 euroa ulkoilualueiden välinehankintoihin mm. Keskuspuistossa ja Vantaanjokivarressa

80 000 euroa Jakomäen liikuntapuiston parantamisen suunnitteluun

kiinteistövirastolle

30 000 euroa Kuningattaren saaren viitesuunnitelman laadintaan

kaupunkisuunnitteluvirastolle

40 000 euroa Munkkivuoren ostoskeskuksen alueen suunnitteluun

nuorisoasiainkeskukselle

100 000 euroa Myllypuron nuorisotalon kunnostuskorjaukseen

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, muuttaen tältä osin 20.12.2004 (1593 §) ja 24.11.2003 (1342 §) tekemiään päätöksiä, että

Pihlajamäen ostoskeskuksen ympäristön parantamiseen osoitetusta määrärahasta, 300 000 euroa, saadaan käyttää 100 000 euroa Kiillepuiston rakentamiseen ja että

Jakomäen valaistusjärjestelyihin osoitettu määräraha, 300 000 euroa, saadaan käyttää Kaivantopuiston kevyen liikenteen sillan ja siihen liittyvien kevyen liikenteen väylien rakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, liikuntavirastolle, kiinteistövirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, nuorisoasiankeskukselle, lähiöprojektille (Ulla Korhonen-Wälmä),Itä-Helsingin kehittämis-

toimenpiteiden johtoryhmälle (Sirpa Kallio) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITTEET	Liite 1	Lähiörahaston käyttö / jatkorahoituskohteet ja uudet hanke-ehdotukset 3.10.2005
	Liite 2	Lähiörahaston jatkorahoitushankkeet ja uudet hanke-ehdotukset 3.10.2005

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN NRO 11390 TOTEUTTAMISTA KOSKEVAN SOPIMUKSEN TEKEMINEN KIINTEISTÖ OY HELSINGIN KAIVOKATU 8:N, KIINTEISTÖ OY ALEKSIN HERMEKSEN JA KIINTEISTÖ OY KESKUSKATU 1B:N KANSSA

Khs 2005-2074

Kiinteistölautakunta toteaa (20.9.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä

Sponda Oyj:n omistamien kolmen kiinteistöyhtiön kanssa esitetään tehtäväksi maankäyttösopimukset, jotka koskevat näiden omistamille Kluuvin korttelin nro 96 tonteille nro 1, 4, 29 (Makkaratalo) ja 30 (Hermes) sekä korttelin nro 2008 tontille nro 2 (Keskuskatu 1b) laadittujen kahden asemakaavan muutoksen toteuttamista. Yhtiöt maksavat kaupungille yhteensä 6 820 609 euron suuruisen korvauksen. Koska osa asemakaavan mukaisesta rakennusoikeuden lisäyksestä voidaan toteuttaa vasta sen jälkeen, kun keskustan suunniteltu maanalainen huoltoväylä on toteutunut, korvaus erääntyy maksettavaksi sitä mukaa, kun yhtiöille myönnetään asemakaavan muutosten perusteella joko rakennus- tai poikkeamislupia.

Asemakaavan muutos

Asemakaavan nro 11390 mukaan alueen kokonaisrakennusoikeus on 72 318 k-m² (tonttitehokkuus e = 7,0), josta lisärakennusoikeutta nykyisiin asemakaavoihin verrattuna on 31 925 k-m².

Makkaratalon kerrosalan lisäys on 28 680 k-m²: Rakennusoikeutta on maan päällä 41 942 k-m², maan alla 11 900 k-m² ja yleisen jalankulun tiloja 5 281 k-m². Keskuskadun alaiseen tilaan sijoittuu lisärakennusoikeutta 54 k-m².

Hermeksen kerrosalan lisäys on 3 191 k-m². Rakennusoikeutta on maan päällä 10 812 k-m², maan alla 1 645 k-m² ja yleisen jalankulun tiloja 684 k-m².

Kokonaiskerrosala koko korttelinosassa kasvaa noin 31 925 k-m². Perusteluna rakennusoikeuden lisäämiseen on keskustan elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä olemassa olevien suojeltavien rakennusten käyttö ja kehittäminen sekä maanalaisten huoltojärjestelyjen toteuttaminen.

Makkaratalo suojellaan kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena (sr-2). Rakennuksen julkisivua jakava uloketaso ns. makkarataso on suojeltava uloke (sr-u). Rampit voidaan purkaa ja niiden tilalle rakennetaan uusi makkaratason alapuolinen julkisivu Hermeksen kiinteistön seinälinjaan.

Rakennuksen alkuperäiset korkeatasoiset materiaalit julkisivussa, pilari- ja palkkirakenteissa sekä ulokerakenteiden alakatoissa tulee säilyttää. Korttelin lisärakentamis- ja muutostyöt tulee tehdä rakennuksen alkuperäisiä suunnitteluperiaatteita ja arkkitehtuurin ominaispiirteitä kunnioittaen.

Saarisen talo ja Hermes on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuuri-historiallisesti arvokkaana suojeltavaksi (sr-1). Suojelurakennuksen arvokkaat sisätilat kuuluvat suojelun piiriin.

Hermeksen kiinteistöön sijoittuvat yleisen jalankulun käytävät ja yhteydet kellarikerrokseen tulee sovittaa rakennuksen suojelutavoitteisiin.

Keskuskatu 1b:n (asemakaavan muutos nro 11275) maanalaisissa tiloissa lisäys on 650 k-m². Kun rakennusoikeus maan päällä samalla kuitenkin vähenee 35 k-m², rakennusoikeuden nettolisäys on 615
k-m².

Keskuskatu 1b:n kiinteistö on merkitty rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana suojeltavaksi (sr-1). Suojelurakennuksen arvokkaat sisätilat kuuluvat suojelun piiriin.

Kaupungin omistama Keskuskatu muutetaan kävelykaduksi rakennusviraston ilmoituksen mukaan viimeistään katurakennuskaudella 2009. WTC-korttelin maanalaisiin pysäköintitiloihin johtava toinen ajoramppi kuitenkin säilyy toistaiseksi käytössä kaksisuuntaisena tämänkin jälkeen.

Kiinteistöjen pysäköintipaikat, joita on yhteensä 235 kpl, on jatkossa sijoitettava Mannerheimintien alle rakennettavaan uuteen pysäköintilaitokseen. Huoltoliikenne siirretään suunnitellun keskustan maanalaisen huoltoväylän yhteyteen rakennettaviin kalliotiloihin korttelin alle edellyttäen, että keskustan maanalainen huoltoväylä päätetään toteuttaa.

Maapoliittiset neuvottelut ja sopimusehdotus

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa yhtiöiden hallitsemissa kiinteistöissä sellaisia kehittämis-, muutos- ja lisärakentamistoimenpiteitä, joiden johdosta kiinteistöjen arvo nousee. Yhtiöiden kanssa on neuvoteltu kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti ja saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu kolme sopimusehdotusta. Sovitun mukaisesti kiinteistöyhtiöt maksavat kaupungille omistamiensa kolmen kiinteistön rakentamismahdollisuuksien parantumisesta korvausta 6 820 609 euroa. Korvaukselle yhtiöt maksavat 3 %:n suuruista vuotuista korkoa 1.7.2006 alkaen.

Asemakaavan mukaiset muutostyöt ja lisärakentaminen voidaan toteuttaa vain vaiheittain, joten yhtiöt maksavat korvauksen sitä mukaa, kun ne saavat muutostöille joko poikkeamis- tai rakennuslupia.

Makkaratalon kortteli (nro 96) on jatkossa erittäin keskeisessä asemassa, kun Helsingin ydinkeskustan toimintoja kehitetään ja kävelykeskustaa laajennetaan. Kortteliin on sekä jo aiemmin vahvistetussa keskustan maanalaista huoltoväylää koskevassa maanalaisessa asema-kaavassa että nyt puheena olevassa asemakaavan muutoksessa merkitty runsaasti sellaisia tilavarauksia, jotka palvelevat keskustan yleisiä kehittämistavoitteita ja tulevat aikanaan osittain myös joko kaupungin omistukseen tai hallintaan.

Kiinteistö Oy Kaivokatu 8:n alueelle on merkitty muun muassa Pisara-rautatien tiloja ja Mannerheimintien alapuolelle merkityn yleisen pysäköintilaitoksen laajennus. Kiinteistö Oy Aleksin Hermeksen tontille on edellisten lisäksi merkitty tilavaraus maanalaista sähköasemaa varten. Mainittuja maanalaisia tilavarauksia ja niitä palvelevia teknisiä kuiluja, henkilökäyntejä ja poistumisteitä koskevat määräykset on pyritty mahdollisimman kattavasti sisällyttämään jo tässä vaiheessa solmittaviin maankäyttösopimuksiin huolimatta siitä, että niitä koskevat oikeudet ja velvoitteet on tarkoitus vahvistaa myöhemmin erikseen solmittavilla rasitesopimuksilla.

Mainituista tilavarauksista kaupunki ei suorita maanomistajille korvauksia. Sen sijaan jo olemassa olevien tilojen menetykset ja muutokset joudutaan aikanaan korvaamaan, mikäli Pisara-rata tai sähköasema aikanaan rakennetaan. Sähköasema on toteutuskelpoinen tilahanke, jota palveleva raitisilma- ja poistoilmakuilu läpäisee Hermeksen omistamassa rakennuksessa nykyisin olevat liiketilat neljän kerroksen alueella, joten Hermeksen sopimukseen on jo tässä vaiheessa kirjattu, että yhtiölle maksetaan tilojen menetyksen johdosta korvauksena 617 000 euroa, mikäli kuilu aikanaan päätetään rakentaa.

Kaj toteaa, että Kvsto hyväksyi 22.6.2005 ns. Stockmannin korttelia (nro 2007) koskevan asemakaavan nro 11365. Sponda Oyj omistaa kaava-alueella olevan tontin 2008/2 (Keskuskatu 1b) ja sillä olevan toimisto- ja liikerakennuksen. Tontin maankäyttöön liittyvät muutokset katsottiin tarkoituksenmukaiseksi käsitellä Makkaratalon ja Hermeksen asemakaavan (nro 11390) muutokseen liittyvien neuvottelujen yhteydessä.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Kiinteistö Oy Helsingin Kaivokatu 8:n, Kiinteistö Oy Aleksin Hermeksen ja Kiinteistö Oy Keskuskatu 1b:n kanssa liitteenä olevien sopimusluonnosten mukaiset maankäyttösopimukset sekä tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja täsmennyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sopimus, Kiinteistö Oy Helsingin Kaivokatu 8
	Liite 2	Sopimus, Kiinteistö Oy Aleksin Hermes
	Liite 3	Sopimus, Kiinteistö Oy Keskuskatu 1b

26.9.2005 ja 3.10.2005 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MALMINKARTANON TÄYTTÖMÄEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSESTA

Khs 2005-1404

Uudenmaan ympäristökeskus pyytää lausuntoa Malminkartanon täyttömäen laajennus – ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 31.8.2005 mennessä.

Ryj toteaa, että lausunnon antamiselle on myönnetty lisäaikaa 30.9.2005 saakka.

Helsingin kaupunki suunnittelee ylijäämämaiden vastaanottopaikkana käytetyn Malminkartanon täyttömäen laajentamista pohjoiseen. Alueelle loppusijoitettaisiin puhtaita ylijäämämaita ja mahdollisesti erillisluvalla pilaantuneita maita toisistaan erilleen. Lisäksi alueella mahdollisesti varastoitaisiin ja käsiteltäisiin pilaantuneita maita.

Hankkeen tarkoituksena on varmistaa puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoitusalue sekä mahdollisesti pilaantuneiden maiden välivarastoin-ti-, käsittely- ja loppusijoitusalueen saatavuus Helsingissä noin 3 - 4 vuodeksi.

Uudenmaan ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena Malminkartanon täyttömäen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä selvitetään ja arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset ja kuullaan viranomaisia ja niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Helsingin kaupungin rakennusviraston laatimassa arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista.

./. Kuulutus ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vireillä olosta ja arviointiselostuksen tiivistelmä ovat liitteinä 1 ja 2.

Arviointiselostus on nähtävänä esittelijällä ja internetissä osoitteessa http://www.hkr.hel.fi/ajankohtaista/pdf/malminkartano_yva-selostus_lopullinen.pdf

Ryj toteaa seuraavaa:

Laajentamisen tarve Rakennusvirasto on syksystä 2003 lähtien laatinut esisuunnitelmia ja suorittanut ympäristövaikutusten arviointia Malminkartanon täyttömäen laajentamisesta nykyisen mäen ja Honkasuon väliselle alueelle. Arviointi on suoritettu YVA-lain (267/1999) ja -asetuksen (268/1999) määrittämässä prosessissa. Asetuksessa selvitysrajaksi määrätty massamäärä on pieni verrattuna Helsingissä syntyvien ylijäämämassojen määrään. Syynä selvittämiselle on Helsingin massahuollon vaikea tilanne, johon lähitulevaisuudessa tulisi löytää ratkaisuja.

Helsingin rakentamisen vuosittain synnyttämille vajaalle miljoonalle kuutiometrille puhtaita ylijäämämassoja ei vuoden 2002 jälkeen ole ollut käytettävissä yleistä vastaanottopaikkaa Helsingin alueella. Massat viedään tällä hetkellä Vantaan Pitkäsuolle, jonka toinen rakennusvaihe tulee täyteen vuonna 2008. Kaupunkien välinen sopimus massojen vastaanotosta umpeutuu 31.12.2005. Maaliskuussa 2005 toimenpidesuosituksensa antanut, kaupunginjohtajan asettama ylikunnallinen työryhmä löysi uusille suurille täyttömäille sijoituspaikkoja vain kaupungin ulkopuolelta. Nämä Pitkäsuon sulkemisen jälkeen mahdollisesti käyttöön otettavat sijoituspaikat ovat toistaiseksi vasta idea- tai esisuunnitteluasteella. Malminkartanon täyttömäen laajennus tarjoaisi mahdollisuuden ylijäämämassahuollon hoitamiseksi, kunnes ylikunnallisten sijoituspaikkojen käyttö toteutuu.

Puhtaiden ylijäämämassojen lisäksi Helsingin alueella on tarvetta välivarastoida, käsitellä ja loppusijoittaa rakentamisessa syntyviä lievästi pilaantuneita maita. Näitä syntyy n. 50 000 kuutiometriä vuosittain. Helsingin kaupungin kunnostusvelvollisuuden piirissä olevia maita on toistaiseksi saatu hoidetuksi kaupungin sisällä Kyläsaaren kompostointi- ja välivarastointialueella ja Vuosaaren välivarastointi- ja loppusijoitusalueella. Vuosaaressa toiminta lakkaa v. 2007. Malminkartanon täyttömäen laajennuksen alueelle ajateltu pilaantuneiden maiden varastointi-, käsittely- ja loppusijoitusalue korvaisi edellä mainitut alueet. Kun tämän vuosikymmenen lopussa rakentaminen suurilla projektialueilla käynnistyy, lisääntyy kaupungin kunnostettavaksi kuuluvien pilaantuneiden maiden määrä merkittävästi.

Hankkeen tavoitteena on varmistaa ylijäämämassojen loppusijoitusalueen ja lievästi pilaantuneiden maiden varastointi-, käsittely- ja loppusijoitusalueen saatavuus Helsingissä muutaman vuoden kuluttua noin 3-4 vuodeksi.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn lisäksi laajennuksen rakentaminen edellyttää asemakaavoittamista, ympäristöluvittamista sekä hanke- ja toteutussuunnitelmien laatimista, joiden voidaan arvioida vähimmillään vievän noin kaksi vuotta.

Arviointimenettely Arviointiprosessi on nyt saatu lähes valmiiksi. Prosessi päättyy alkusyksystä 2005 yhteysviranomaisena toimivan Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon, joka pohjautuu kaupunginhallituksen lausuntoon ja hankkeen muiden osallisten lausuntoihin ja mielipiteisiin.

Vuoden 2004 alussa valmistuneesta ympäristövaikutusten arvioinnin työohjelmasta ovat aiemmin antaneet lausuntonsa mm. kaupunkisuunnitteluvirasto (9.2.2004), kaupunginhallitus (1.3.2004) ja yhteysviranomainen (31.3.2004).

Prosessin kuluessa Malminkartanossa järjestettiin kaksi lain määrittelemää kuulemistilaisuutta. Tämän lisäksi esisuunnitelmia ja arviointia esiteltiin kahdesti osallisille Malminkartanossa. Osana prosessia suoritettiin osallisryhmien teemahaastattelut, joilla Malminkartanossa ja kauempana asuvien, aluetta virkistäytymiseen käyttävien ja asiantuntijoiden käsityksiä ihmisten kokemista vaikutuksista selvitettiin.

YVA-prosessin aikana nykyisen ja laajennetun täyttömäen muodosta ja mäen päälle toteutettavista virkistystoiminnoista laadittiin kaksi alustavaa esisuunnitelmaa. Niitä käytettiin pohjana ympäristövaikutuksia arvioitaessa ja osallisten kanssa käydyssä keskustelussa.

Olemassa olevaa tietoa täydennettiin YVA-prosessin rinnalla maastossa tehdyillä kasveja ja lintuja koskevalla elinympäristöselvityksellä sekä maa-, kallioperä- ja pohjavesitutkimuksilla.

Esisuunnittelua ja vaikutusarviointia varten perustetussa ohjausryhmässä oli edustajia Helsingin kaupungin hallintokunnista, mm. neljä henkilöä asemakaava- ja yleissuunnitteluosastoilta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.8.2005) mm. seuraavaa:

Hankkeen vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa:

Nollavaihtoehto

Ylijäämämassojen ja lievästi pilaantuneiden maiden huoltoa ei suoritettaisi Malminkartanon nykyisen täyttömäen pohjoispuolella. Tällöin Helsingissä syntyvät ylijäämämassat ja pilaantuneet maat sijoitettaisiin jollekin Helsingin ulkopuoliselle sikäläisen toimijan kaavoitettavaksi, luvitettavaksi ja suunniteltavaksi tulevalle loppusijoituspaikalle. Toistaiseksi sijoituspaikkojen täsmällinen sijainti ja todellinen käyttöönotettavuus ovat tuntemattomia. Ainakin pilaantuneiden maiden sijoituspaikat todennäköisesti sijaitsisivat kaukana Helsingistä.

Malminkartanon nykyisen täyttömäen pohjoispuolinen alue säilyisi pääasiassa nykyisellään.

Hankevaihtoehdot 1 ja 2

Malminkartanon täyttömäkeä laajennettaisiin pohjoiseen ja laajennuksen alueelle sijoitettaisiin puhtaita ylijäämämassoja. Hankevaihtoehdossa 2 laajennuksen alueelle lisäksi loppusijoitettaisiin lievästi pilaantuneita maita, joiden määrä olisi n. 100 000 kuutiometriä. Täyttömäen laajennuksen rakentamisen aikana alueella myös välivarastoitaisiin ja käsiteltäisiin pilaantuneita maita, joita yhtäaikaisesti olisi enintään 30 000 kuutiometriä. Toiminnan yksityiskohtaiset ehdot määritettäisiin myöhemmin rakennusviraston haettaviksi tulevissa ympäristöluvissa.

Malminkartanon nykyisen täyttömäen pohjoispuolista aluetta kehitettäisiin täyttöalueena ja sen jälkeen seudullisena virkistysalueena uusi noin 2 000 asukkaan Honkasuon asuinalue ja Kehä II huomioon ottaen.

Hankevaihtoehdoissa nykyisen maanpinnan päälle suunnitellun mäen tilavuus olisi n. 2-2.5 milj. m³. Arvioinnissa on tutkittu myös alavaihtoehtoja, joissa täyttömäen laajennuksen alta louhittaisiin erisuuria määriä kalliota, mikä enimmillään kasvattaa tilavuutta n. 5 milj. m³:iin. Syvälle louhittaessa louhemäärä ylittäisi hankkeen oman tarpeen, jolloin louhetta, josta vuosikymmenen lopulla tulee pulaa, olisi tarjolla myös kaupungin muihin rakennuskohteisiin.

Täyttömäen laajennuksen kokonaisrakentamisaika viimeistelyineen olisi yli 5 vuotta. Massahuollon edellyttämä meno- ja paluuliikenne on arkipäivinä yhteensä noin 600 autoa, jotka ajaisivat yksinomaan Vihdintieltä Betonitien liikennevaloliittymästä laajennusalueelle rakennettavan väylän kautta.

Vaikutukset Yleistä

Paikallisesti, laajempaa aluetta koskevina tai ajallisesti vaihtoehtojen väliset merkittävimmät vaikutuserot ovat seuraavat:

- Laajennuksen kohdalla olevan virkistysalueen kehittäminen perustuisi nollavaihtoehdossa nykyisen metsäisen maaston hyödyntämiseen, kun taas hankevaihtoehdoissa täyttömäen päälle suunniteltaisiin liikuntapainotteinen virkistysalue.

- Katsottaessa alueen sisällä, alueelta ulos tai ulkopuolelta alueelle visuaalinen vaikutelma on nolla- ja hankevaihtoehdoissa täysin erilainen.

- Nolla- ja hankevaihtoehdoissa Helsingin kaupunki varautuu hyvin eri tavalla lähivuosien rakentamisen synnyttämien ylijäämämassojen ja pilaantuneiden maiden huoltoon, jolloin vaihtoehdoilla on merkittäviä eroja tässä onnistumisen riskien osalta.

- Ryhmähaastattelujen tulosten perusteella yksittäisten osallisten kokemissa vaikutuksissa on todennäköisesti merkittäviä eroja, joita parhaiten selittävät osallisen asuinpaikan etäisyys alueesta ja osallisen alueelle kohdistama käyttö. Lähempänä mäkeä asuvat vastustavat sen laajentamista, kun taas kauempana asuvat ja mäkeä aktiivisesti käyttävät suhtautuivat laajentamiseen neutraalisti tai positiivisemmin. Keskeiseksi koettuja riskitekijöitä laajentamisessa ovat virkistyskäytön mahdollisuuksien, alueen imagon ja asunnon hinnan heikentyminen. Asukkaat pelkäävät myös rakennustyön ja pilaantuneiden maiden huollon terveys- ja viihtyvyysvaikutuksia ja alueen segregaatiokehityksen voimistumista. Koko kaupungin rakentamista palvelevan hankkeen hyötyjen ja paikallisten haittojen suhteesta ei haastatteluissa saatu kattavaa käsitystä.

- Täyttömäen laajennuksen alla olevan kallion louhinta ja louheen käsittely aiheuttavat lyhytkestoista melua ja tärinää sekä pidempikestoista melua, joiden vaikutuspiiriin Malminkartanon asuinalueen pohjoisosa, Vihdintien teollisuusalue ja Myyrmäen eteläosan toimitila- ja asuinalue jäävät. Näitä viihtyvyyshäiriöitä esiintyy arkena päiväsaikaan rakentamisen alkuaikana. Samalla alueella myös kuivan ylijäämämassan käsittelyn synnyttämät pölypäästöt ovat mahdollisia. Täyttötöiden synnyttämä ääni ylittää ulkoalueen ohjearvot, kun työt ovat käynnissä Malminkartanon asuinalueen länsireunan lähellä.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja tulevaan maankäyttöön

Hankkeessa ylijäämämassaa läjitettäisiin keskelle kehittyvää taajama- ja asuntorakentamisaluetta. Yleiskaavassa on osoitettu 2 000 asukkaan Honkasuon uusi asuntoalue, joka rajautuu melko välittömästi laajennuksen lähituntumaan. Myös Myyrmäen aluekeskus on laajennuksen lähellä. Kyseessä on myös seudullisten viheryhteyksien solmukohta. Vaikutus kaupunkirakenteeseen olisi pysyvä. Hankkeen vaikutusarviot ovat vielä puutteellisia:

- Hankevaihtoehtoja 1 ja 2 on vielä kehitettävä, jotta Honkasuon asuntoalue voidaan toteuttaa korkeatasoisesti.

Honkasuon pientaloalueesta suunnitellaan korkeatasoista kaupunkirakenteellista kokonaisuutta, joka vahvistaa aluekeskusta ja nostaa Malminkartanon imagoa. Tutkitussa laajuudessa laajennus ja voimajohdon siirto vähentäisi Honkasuon rakennusalaa noin 3 hehtaaria. Voimajohto ei voi sijaita lähellä olevan Kehä II:n tunnelivarauksen kohdalla, koska tunneli rakennetaan maan päältä. Täyttö ja sen laajuus sekä voimajohdon siirto laajennuksen tieltä pois on suunniteltava siten, ettei Honkasuon asuinalueen rakentamisalue pienene. Maisemasuunnitelman varjotarkastelut osoittavat, että olosuhteet Honkasuolla heikentyisivät. Pienilmaston suhteet arviot vaativat lisäselvittämistä.

- Vaikutukset Konalan teollisuusalueeseen edellyttävät lisäselvittämistä.

Selostuksessa ei ole otettu huomioon laajennuksen ja sen vaatiman voimajohtolinjan siirron aiheuttamia rajoituksia tulevaan maankäyttöön teollisuusalueella. Liitteenä olevissa suunnitelmissa täyttöä on ulotettu teollisuusrakentamiseen varatulle alueelle ja esitetty myös siellä kasvavan puuston säilyttämistä. Myös rakentamisen aikaisen liikenteen vaikutukset teollisuusalueella vaativat lisäselvittämistä.

- Kaupunkirakenteen tiivistyessä olemassa olevan virkistysmetsän arvo kasvaa.

Uusimäkeen, Pajuniittyyn, Honkasuolle, Kilterinmäkeen ja Kuninkaantammeen on tulossa 15 000 uutta asukasta. Säilyvän metsän käyttöpaineet lisääntyvät. Laajennushanke yksipuolistaisi keskeistä virkistysaluetta ja muuttaisi erittäin aktiivisessa käytössä olevan komean metsän ja kallion. Täyttömäellä on oleellinen vaikutus myös maisemakuvaan. Virkistyskäyttö menetettäisiin rakentamisajan osalta ja seudulliset reitit muuttuisivat estevaikutuksen takia. Arvioinnissa esitetyt liikuntapaikat kilpailisivat Malminkartanoon jo kaavoitettujen, toteuttamista odottavien kenttähankkeiden kanssa rahoituksesta ja ylläpidon resursseista.

- Laajennus saattaa vaikuttaa alueen arvostukseen.

Alue oletettavasti kärsisi hankkeen takia arvostuksen laskusta ja omistusasuntojen hinta laskisi. Syrjäytymisvaara on ilmeinen Malminkartanossa, jossa vuokra-asuntoja on 70 % asuntokannasta. Honkasuon asuinalue on tarkoitettu tasapainottamaan alueen asuntojen omistustyyppijakaumaa. Laajennuksen rakentamisen ympäristöhäiriöt suhteessa alueen haluttavuuteen voivat johtaa päinvastaiseen tulokseen. Taantumiskierteen katkaisu saattaa olla hidas ja kallis prosessi.

- Honkasuon asuinalueen hyvien rakentamisolosuhteiden turvaaminen on ensisijaisen tärkeää.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa tutkitaan alueen maankäyttövaihtoehtoja kaupunkirakenteellisena kokonaisuutena. Täyttömäen laajennushanke edellyttää asemakaavan. Kaavaa ei voi laatia ennen kuin Honkasuon ja Kehä II suunnitelmat ovat edistyneet. Laajennuksen rakentaminen tulisi järjestää samanaikaisesti lähialueen ylijäämämassoja aiheuttavien hankkeiden kanssa, jolloin kuljetusmatkat ja asukkaille koituvat häiriöt jäisivät lyhyemmiksi.

Seikkoja, jotka voidaan ottaa huomioon hankevaihtoehtojen jatkosuunnittelussa, ovat:

- Täyttömäen laajennuksen laajuus, rajaus, muoto ja korkeus voidaan valita niin, että laajennus ei vaikuta seudulliseen yhdyskuntarakenteeseen, uusien asuin- ja toimitila-alueiden tai hankkeiden suunnittelun tai toteutuksen sisältöön ja aikatauluun muutoin kuin laajennuksen kohdalla olevan virkistysalueen osalta.

- Pilaantuneiden maiden varastoinnin, käsittelyn ja loppusijoittamisen ympäristövaikutukset ovat erittäin vähäisiä ympäristöluvissa määriteltävillä tiukoilla ehdoilla. Lupaviranomainen ei voi myöntää lupaa terveydelle haitallisille hankkeille.

- Honkasuon asuinalue, Kehä II:n ja täyttömäen laajennus kaikki vaikuttavat kasvavassa virkistyskäytössä olevalla alueella luontoarvojen muuttumiseen. Täyttömäen laajennus peittää kohdallaan olevan nykyisen maaston, jonka kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavien tekijöiden voidaan katsoa olevan paikallisesti arvokkaita, mutta jotka eivät ole eri laeilla suojeltuja. Täyttömäen päälle suunniteltava ja kehittyvä kasvillisuus, eliöstö ja elinympäristöt poikkeavat mäen laajennuksen alle jäävistä.

- Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon ovat hankevaihtoehdoissa hyvin vähäisiä, eivätkä kohdistu erityisen tärkeisiin esiintymiin. Hankkeen, Kehä II:n ja Honkasuon asuinalueen rakentaminen muuttaa pintavesien valuntasuuntia, mikä on otettava huomioon laajennuksen valumavesien johtamisen ja käsittelyn järjestelyjen suunnittelussa.

- Vaikka täyttömäen laajennuksen vaikutukset ympäröivän alueen valaistusolosuhteisiin ja pienilmastoon vaikuttaviin tekijöihin ovat ajalliselta pysyvyydeltään vähäisiä, on ne otettava huomioon laajennuksen suunnittelussa. Laajennus saattaa vaikuttaa merkittävästi suoran säteilyn varjostumiseen.

- Rakentamisaikaisella liikennemäärällä tai liikenteen päästöillä on merkitystä vain massahuoltoalueen sisäänajotien välittömässä ympäristössä.

Vaihtoehdot eivät aiheuta hajua, roskaantumista tai pieneläinhaittoja. Täyttömäen laajennuksen kohdalla tai lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti tai muutoin kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöjä tai yksittäisiä kohteita.

Prosessi

Malminkartanon täyttömäen laajentamisen hanke-YVA-prosessi enimmäkseen hyvin täyttää hanke-YVA-lain ja -asetuksen tarkoituksen, mikä on tiedon tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi ja osallisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen.

Laadittu arviointiselostus on varsin kattava ja perusteellinen ja hyvin täyttää hanke-YVA-asetuksen vaatimukset selostuksen sisällysluettelolle.

Ohjelmavaiheen jälkeen YVA-prosessin rinnalla laaditut lisäselvitykset on tehty huolellisesti, ja ne ovat tuottaneet hyödyllistä ja välttämätöntä tietoa. Erityisesti on mainittava osallisten kokemien vaikutusten selvittäminen. Hankevaihtoehtojen täydentäminen syvemmän louhinnan alavaihtoehdoilla on tuonut kaivattua joustoa jatkosuunnittelun mahdollisuuksien kannalta. Mäen laajennuksen esisuunnittelu sekä maisema- ja virkistyskäyttösuunnittelu ovat edistäneet hankkeesta käytävää viranomais- ja osalliskeskustelua.

Jatkosuunnittelu Malminkartanon täyttömäen laajennus on kaupunkisuunnittelullisesti haastava kohde. Ollakseen massataloudellisesti perusteltu laajennuksen tulisi olla riittävän tilava. Täyttömäen vaaka- ja pystysuuntaista ulottuvuutta tulee jatkosuunnitella niin, että laajennuksella ei ole haitallisia vaikutuksia Kehä II:n ja Honkasuon asuinalueen suunnitteluun ja toteutukseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Honkasuon asuinalueelta etelään aukeavaan visuaaliseen ja valaistukseen liittyvään vaikutelmaan.

Täyttömäki sijaitsee keskellä kehittyvää, monipuolista taajamarakennetta ja seudullisten vihersormien solmukohdassa. Paikan keskeisyydestä johtuen virkistys- ja liikuntapalvelujen korkeatasoisuus on turvattava riittävällä suunnittelun, toteutuksen ja palvelujen ylläpidon rahoituksella. Jo rakentamisen aikana työ vaatii erityistä paneutumista mm. häiriöiden lieventämiseen.

Kehä II:n yleissuunnittelu käynnistynee loppuvuodesta 2005 ja valmistunee keväällä 2007. Sen eteläpuolelle sijoitettavalle täyttömäen laajennuksen tieltä siirrettävälle suurjännitemaakaapelille tulee varata tilaa niin, että Kehä II:n toteuttaminen ei vaikeudu ja yleiskaavassa osoitettu Honkasuon asuinalue voidaan toteuttaa yleiskaavassa osoitetussa laajuudessa.

Koska laajennukselle suunniteltu kohta sijaitsee tiivistyvän kaupunkirakenteen keskellä, alueelle on laadittava asemakaava.

Asemakaavassa laajennuksen kohta olisi virkistysaluetta. Lievästi pilaantuneiden maiden loppusijoituspaikka vaatii asemakaavaan erityismerkinnän, jollaisesta on viimevuosilta erilaisia esimerkkejä Vuosaaren, Kivikon, Myllypuron ja Viikinmäen virkistysalueille asemakaavoitetuista pilaantuneiden maiden sijoituspaikoista. Malminkartanon tapauksessa paras merkintätyyppi on ehdollinen, kuten Viikinmäessä, jolloin tämän vuosikymmenen lopussa syntyville pilaantuneille maille tulee etsiä sijoituspaikka ensisijaisesti Helsingin ulkopuolelta.

Täyttömäen asemakaava laaditaan aikanaan yhteistyössä rakennusviraston ja muiden osallisten kanssa. Asemakaavan vaikutusten selvittämistä tulee jatkaa ainakin maisema-, pienilmasto- ja valaistusvaikutusten osalta.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on parhaillaan valmistumassa Honkasuo-Malminkartano-Kuninkaantammi -alueen viherrakenteen ideasuunnitelma, jonka tarkastelualueeseen täyttömäen laajennus kuuluu. Täyttömäen, Kehä II:n ja Honkasuon alueen asemakaavoituksen periaatteista päätetään aikanaan kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Varajäsen Mäenpää jäsen Puoskarin kannattamana ehdotti esityslistan sivun 22a otsikolla ”Jatkosuunnittelu” alkavan kappaleen toisen lauseen jälkeen lisättäväksi seuraavaa:

”Laajennuksen toteuttamista vain 3 vuoden tarpeita varten tuleekin siten harkita erittäin huolellisesti”.

Lautakunta äänesti asiasta ja päätti äänin 9–0 hyväksyä lisäysehdotuksen.

Varajäsen Loukoila teki lisäysehdotuksen, joka kuitenkin raukesi kannattamattomana.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (25.8.2005) seuraavaa:

Kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointi on kattava ja antaa riittävät edellytykset tarvittaville johtopäätöksille ja päätöksenteolle. Laadittu alustava yleissuunnitelma ja sitä täydentävät YVA-menettelyn aikana tehdyt täydentävät selvitykset ja osallisten kuulemiset sisältävät kaikki keskeiset hanketta koskevat tutkimustulokset ja näkökannat.

Vaihtoehto VE0 on täyttömäen lähialueen asukkaiden ja muiden käyttäjien kannalta paras, koska sen seurauksena alueelle ei aiheudu mitään haitalliseksi koettuja muutoksia. Se ei kuitenkaan takaa alueen ympäristön pysyvää säilymistä nykytilassa, koska alueelle kohdistuu muita huomattavia kehityshankkeita, kuten Honkasuon asuntoalueen toteutus ja Kehä II:n rakentaminen. VE0 säilyttää Luoteis-Helsingin puustoisen ja luonnon monimuotoisuutta edustavan yhtenäisen metsäalueen, jolla on tärkeä virkistysarvo ympäröivän ja tiivistyvän asutuksen kannalta.

Kaupungin ja siellä tapahtuvan rakentamisen kannalta vaihtoehto on huonoin. Vaihtoehdon toteuttaminen voi aiheuttaa tilanteen, jossa Helsingillä ei ole osoittaa mitään ylijäämämassojen vastaanottopaikkaa vuoden 2005 jälkeen, jolloin nykyinen sopimus Vantaan kaupungin kanssa umpeutuu. Lisäksi se joka tapauksessa johtaa erityisesti myös ylijäämämassojen pitkiin kuljetuksiin, mitkä lisäävät rakentamisen kustannuksia ja kuormittavat katu- ja tieverkkoa ja sen liikennöitävyyttä ja turvallisuutta pääkaupunkiseudulla.

VE1 ja VE2 tarjoavat vain määräaikaisen (2-3 vuotta) ratkaisun koko kaupungin läjitysongelmiin, jotka tulee kuitenkin varautua ratkaisemaan seudullisella yhteistyöllä (YTV ja Uudenmaan liitto). Vaihtoehdot VE1 ja VE2 ovat täyttömäkirakenteina samanlaiset ja siltä osin yhdenvertaiset. Hankealueen lähistön asukkaiden ja hankealueen ulkoilu- ja virkistyskäyttäjien kannalta niistä aiheutuu huomattavaa haittaa täyttömäen laajennuksen rakentamisen aikana. Lisäksi ne kumpikin johtavat nykyisen luonnonympäristön tuhoutumiseen, mikä kuitenkin korvautuu uudella, korkeatasoisesti viimeistellyllä ja maisemoidulla ympäristöllä. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna uusi ja nykyinen täyttömäki muodostavat voimakkaan maisemaelementin, tarjoavat mahdollisuudet moninaiskäytölle ja luovat hyvät olosuhteet uudestaan muotoutuvalle, lajistollisesti rikkaalle kasvistolle ja eläimistölle.

Kummastakin vaihtoehdosta on suunnitelmassa esitetty kapasiteetiltaan eritasoisia ratkaisuja. Niiden osalta on luonnollista, että tulee pyrkiä ratkaisuun, jolla päästään mahdollisimman suureen täyttötilavuuteen, kuitenkin louhinnoista johtuvat työnaikaiset haitat ja riskit minimoiden. Lopullinen täyttötilavuus voidaan määritellä vasta yksityiskohtaisten tutkimusten ja suunnittelun perusteella.

Kaupungin kannalta vaihtoehto VE1 rajoittaa alueen läjityskäyttöä, koska se sulkee pilaantuneiden maiden käsittelyn ja sijoituksen pois alueelta. Tämän vuoksi VE1 on kaupungin kannalta epätyydyttävä vaihtoehto. Vaikka pilaantuneiden maiden prosessointiin on olemassa yrityspohjalta toimivia sijoituspaikkoja, kaupungin on tärkeää voida jatkaa omaa toimintaansa paitsi alan markkinatilanteen hallitsemiseksi myös oman asiantuntemuksen ja palvelukyvyn varmistamiseksi. Pilaantuneiden maiden käsittely-, välivarastointi- ja loppusijoitusprosessi on luvanvaraista, tarkassa viranomaisvalvonnassa tapahtuvaa toimintaa, jonka työtekniikat ja menetelmät ovat pitkälle kehittyneet ja vakiintuneet. Siihen liittyvät riskit ovat vähäisiä ja hallittavissa. Näin ollen VE2:n mukainen toiminta, jossa käsitellään puhtaita ja pilaantuneita maita rinnakkain samanaikaisesti, ei ole merkittävästi ongelmallisempaa kuin pelkästään puhtaiden ylijäämämassojen läjittäminen VE1:n mukaisesti.

Voimakkaana VE2:ta vastaan toimivana tekijänä on noussut esiin se, että asukkaat ja käyttäjät kokevat pilaantuneet maat asianmukaisesti käsiteltyinäkin suurena riskinä. Tämä asenne saattaa johtaa voimakkaaseen vastustukseen mahdollisessa hankkeen jatkokehittelyssä, vaikka siihen ei olekaan objektiivisia perusteita. Näin ollen hankkeen rakenteellisessa ja toiminnan jatkosuunnittelussa on erittäin keskeistä avoin vuorovaikutus hankkeen lähialueen asukkaiden ja muiden osallisten kanssa.

Edellä esitettyjen näkökohtien perusteella Malminkartanon täyttömäen laajennuksen suunnittelua tulisi jatkaa vaihtoehdon VE2:n pohjalta huomioon ottaen YVA-menettelyssä esiin nousseet näkökannat hankkeen yleis- ja rakennussuunnittelun tasolla vuorovaikutteisesti alueen asukkaiden ja osallisten kanssa. Lisäksi täyttömäen laajennuksen mahdollistava asemakaava tulisi laatia viivytyksettä siten, että pilaantuneiden maiden prosessointi ja puhtaiden ylijäämämassojen vastaanotto Malminkartanon täyttömäen laajennusalueella voidaan käynnistää vuoden 2007 aikana.

Jatkotyössä tulisi myös varautua arvioimaan jo rakennetun täyttömäen läjityksessä käytettyjen materiaalien puhtaus ja mahdollinen vaikutus ympäristöön.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti 7 äänellä (Inkeroinen-Kalliokoski, Taina, Hänninen, Vikstedt-Nyman, Johansson, Reinikainen, Enroth) 2 ääntä (Heinämies, Sahlberg) vastaan jäsen Heinämiehen jäsen Sahlbergin kannattamana tekemän muutosehdotuksen. Muutosehdotuksen mukaan esityslistan sivulla 13 neljännen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen olisi pitänyt lisätä sanojen "antaa" ja "riittävät" väliin sana "pääosin", sekä saman kappaleen toiseksi viimeiselle riville sanan "sisältävät" jälkeen sana "lähes". Lisäksi muutosehdotuksen mukaan esittelijän tekstistä olisi pitänyt poistaa esityslistan sivulta 13 toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäinen lause, esityslistan sivulta 14 toisen kappaleen toinen lause sekä esityslistan sivun 14 kaksi viimeistä kappaletta, jotka molemmat alkavat sanoilla "Edellä esitettyjen".

Jäsen Heinämies jätti asiasta seuraavan eriävän mielipiteensä:

"Esityslistan sivulla 13 neljännen kappaleen ensimmäiseen lauseeseen lisätään sanojen "antaa" ja "riittävät" väliin sana "pääosin", sekä saman kappaleen toiseksi viimeiselle riville sanan "sisältävät" jälkeen sana "lähes". Lisäksi esittelijän tekstistä poistetaan esityslistan sivulta 13 toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäinen lause, esityslistan sivulta 14 toisen kappaleen toinen lause sekä esityslistan sivun 14 kaksi viimeistä kappaletta, jotka molemmat alkavat sanoilla "Edellä esitettyjen"."

Kiinteistölautakunta toteaa (6.9.2005) mm. seuraavaa:

Kaupungin alueella ei ole nykyisin toimivaa täyttömäkeä, vaan ylijäämämassat viedään Vantaalle Pitkäsuolle. Sopimus Vantaan kanssa ylijäämämassojen sijoittamisesta on voimassa kuluvan vuoden loppuun saakka. Kaupungilla ei myöskään ole lievästi pilaantuneiden maiden loppusijoitusaluetta. Lisäksi kaupungin nykyiset voimakkaasti pilaantuneiden maiden loppusijoitusalueet ovat täyttymässä parin vuoden kuluessa.

Suunnitellun täyttömäen laajennusalue on suuruudeltaan noin 15 ha. Alue on kokonaan kaupungin omistuksessa, sillä 27.9.2004 allekirjoitetulla luovutuskirjalla Kapiteeli Oy:n omistama alue siirtyi kaupungin omistukseen.

Kiinteistölautakunnan mielestä ylijäämämassakysymys tulee ratkaista seudullisesti ja po. massojen hyötykäyttöä lisäämällä. Työryhmä, jossa oli Helsingin kaupungin lisäksi edustajat Espoosta, Vantaalta, Sipoosta, YTV:stä sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liitoista, on selvittänyt seudullista ratkaisua ja työryhmän selvitys on valmistunut talvella 2005. Seudullisen ratkaisun eteneminen vie kuitenkin aikaa, sen vuoksi tarvitaan Malminkartanon täyttömäen laajennusta, jotta nykyinen akuutti tilanne pystytään hoitamaan.

Ylijäämämassojen hyötykäytössä pitäisi lähteä siitä, että ainakin suuremmilla uudisrakentamisalueilla tulisi pyrkiä alueelliseen massatasapainoon hyödyntämällä ylijäämämassoja esim. viheralueiden rakentamisessa. Tämä edellyttää sitä, että kaavoituksen yhteydessä laaditaan erillinen tarkastelu alueen massatasapainosta ja alueiden korkeussuhteet määritellään siten, että massatasapaino on hoidettavissa paikallisesti.

Lautakunnan mielestä on hyvä, että yhtenä vaihtoehtona käsitellään myös pilaantuneiden maiden loppusijoituspaikan osoittamista osaan Malminkartanon täyttömäkeä. Länsi-Helsingissä ollaan muuttamassa useammassa paikassa teollisuus- ja varastotontteja asuinkäyttöön. Samalla joudutaan käsittelemään yleensä pilaantuneita maita. Koko Helsingissä arvioidaan kaivettavan pilaantuneita maita yli 100 000 tonnia vuosittain.

Rakennusvirastolla on Vuosaaressa ainoa Helsingissä sijaitseva loppusijoituspaikka, joka täyttynee vuonna 2006. Lievästi pilaantuneiden maiden vastaanottopaikkoja ei ole Helsingissä. Jotta voitaisiin varmistaa asuin- ja työpaikkarakentaminen Helsingissä, tulisi myös kaupungin alueelta löytyä pilaantuneiden maiden loppusijoituspaikkoja. Tämä on kestävän kehityksen kannalta perusteltua, koska silloin päästään lyhempiin kuljetusmatkoihin. Uusien loppusijoituspaikkojen perustaminen on myös taloudellisesti perusteltua, sillä ne lisäävät kilpailua ja vähentävät kuljetuskustannuksia eli vaikuttavat osaltaan puhdistamiskustannusten pysymiseen siedettävällä tasolla.

Alue Malminkartanossa on pohjasuhteiltaan pääosin kallioista kitkamaa-aluetta. Pohjasuhteet eivät rajoita täyttömäen rakentamista. Hyvät pohjasuhteet antavat kaupungille erinomaisen mahdollisuuden sekä puhtaiden ylijäämämassojen että pilaantuneiden maiden loppusijoitukseen ja lisäksi kiviainestarpeen tyydyttämiseen.

Louhimalla laaja ja syvä avokaivanto (esim. 250 m x 250 m x 100 m) on alueelta saatavissa louhetta yli 3 milj. m³, jota tarvitaan kipeästi lähivuosina mm. sataman siirtymisen seurauksena vapautuvien alueiden täyttöihin. Vastaava tilavuus antaa mahdollisuuden erilaatuisten ylijäämämassojen sijoitukselle turvallisesti kallioseinämien sisään. Myös pilaantuneita maita voitaisiin sijoittaa omaan kalliokaivantoonsa.

Sataman käytöstä poistuvien alueiden muuttaminen uuteen käyttötarkoitukseen aiheuttaa runsaasti pilaantuneiden maiden käsittely- ja sijoitustarvetta. Lisäksi ko. alueilla joudutaan tekemään lisätäyttöjä turvallisen rakentamistason saavuttamiseksi merenpintaan nähden.

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kaikkien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetty riittävällä tarkkuudella, jotta vaihtoehtoja voidaan vertailla keskenään. Tosin vaihtoehdon VE0 vaikutuksia massojen pitkien kuljetusmatkojen osalta olisi voitu tarkastella kattavammin. Selostusta voidaan kuitenkin käyttää hankkeesta päättämisen ja ympäristölupaharkinnan perusteena.

Kuten esitetyistä vaihtoehdoista voidaan havaita, Helsingin kaupungista ei ole löytynyt mitään muuta aluetta, jonne kaupungin ylijäämämaat voitaisiin sijoittaa. Kokonaisympäristövaikutusten kannalta on järkevää sijoittaa maat mahdollisimman lähelle niiden syntypaikkaa, jolloin syntyy mahdollisimman vähän liikenteen päästöjä ja siitä aiheutuvia muita riskejä. Laajojen asuntoalueiden rakentaminen edellyttää, että niillä syntyvät ylijäämämaat voidaan sijoittaa täyttöalueelle. Muut kunnat eivät mielellään ota vastaan toisista kunnista tuotavia maita.

Asukkaiden mielipiteet on selvitetty esim. ryhmähaastattelujen avulla. Vastustus hanketta kohtaan on johtunut luonnonmetsän häviämisen lisäksi työn aikaista pöly- ja meluhaitoista sekä pilaantuneiden maiden aiheuttamista vaikutuksista. Kauempana asuvien mielestä hankkeesta saattaisi olla heille virkistyskäyttöä ajatellen enemmän hyötyä kuin haittaa.

Melu- ja pölyhaittojen vähentämistä tulee selvittää selostuksessa esitettyä enemmän, sillä haittoja saattaa esiintyä lähimmillä asuinalueilla usean vuoden ajan.

Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan asuinalueelle ohjeellinen melutason ohjearvo on 55 dB. Selostuksen mukaan arvo ylittyy ajoittain vielä 400 metrin etäisyydellä, kun lähimmät talot ovat 20 metrin päässä alueen itäreunasta. Mahdollisuudet kyseisen arvon saavuttamiseksi eri työvaiheiden aikana tulee selvittää ennen töiden aloittamista.

Pölyhaittoja lähimmille asuinkiinteistölle on selvitetty ainoastaan yleisesti. Ympäristölupahakemukseen tulee liittää laskelmiin perustuva selvitys pölyn leviämisestä ja leviämisen estämisestä täyttöalueelta.

Pilaantuneiden maiden sijoittamisen, käsittelyn ja välivarastoinnin haitalliset vaikutukset ympäristöön ja ihmisten terveyteen voidaan estää asiantuntevan suunnittelun ja toteutuksen avulla.

Asiasta tiedottamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Avoimella tiedottamisella voidaan vähentää asukkaiden turhia pelkoja hanketta kohtaan ja ottaa huomioon asukkaiden tarpeet esim. kävely-yhteyksien ylläpito työn aikana. Selostuksessa ei ole esitetty tiedotussuunnitelmaa. Se olisi hyvä laatia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jos hanke päätetään toteuttaa.

Täyttömäen vaikutusalueelle ollaan suunnittelemassa useita muitakin suuria rakennushankkeita. Arviointiselostuksessa on vain lueteltu näitä hankkeita. Niiden yhteisvaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä asukkaiden kannalta. Selostuksessa olisikin voinut esittää perustiedot eri hankkeista ja niiden arviot niiden toteutusajankohdasta.

Kiinteistölautakunta korostaa täyttömäen loppukäytön suunnittelun tärkeyttä, jotta mäkeä voidaan täysimääräisesti hyödyntää monipuolisesti asukkaiden liikunta- ja virkistystoimintoihin.

Arviointiselostuksen perusteella vaihtoehtojen VE 1 ja VE 2 ympäristövaikutukset eivät eroa toisistaan merkittävästi. Myöskään louhintatilavuuden lisäämisellä ei ole suuria vaikutuksia alueen ympäristövaikutuksiin. Hanke tulisikin toteuttaa vaihtoehdon VE 2 mukaisesti siten, että käyttöön saatava täyttötilavuus olisi mahdollisimman suuri.

Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Jäsen Moisio ehdotti jäsen Paalimäen kannattamana, että lausunnon viimeinen kappale poistetaan. Toimitetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus hyväksyttiin äänin 7 - 2. Vähemmistöön kuuluivat Moisio ja Paalimäki.

Ympäristölautakunta toteaa (5.7.2005) seuraavaa:

Malminkartanon täyttömäen lisätäytön selvimmät ja pysyvimmät vaikutukset kohdistuvat alueen luontoon, kun asukkaiden aktiivisesti käyttämä ja luontopainotteisen koulun opetusalueena toimiva metsä häviää. Alueelta ei ole ajantasaisia linnustotietoja, mutta vuosilta 1996–1997 olevien inventointien mukaan metsässä on esiintynyt mm. lintudirektiivin lajeihin kuuluvat pyy ja palokärki. Metsän poistaminen vähentäisi alueen luonnon monimuotoisuutta ja heikentäisi selvästi ympäristön nykyisten asukkaiden virkistysmahdollisuuksia.

Ympäristölautakunta toteaa, että Malminkartanon täyttömäen aiempi kunnostaminen ja maisemointi on kestänyt huomattavan kauan. Täyttö aloitettiin vuonna 1976 ja maisemointi vasta vuonna 1997. Lisätäytön toiminta-ajaksi on arvioitu toteutusvaihtoehdoista riippuen viidestä kahdeksaan vuoteen, minkä ajan koko lähialue on poissa asukkaiden virkistyskäytöstä.

./. Ryj toteaa, että edellä esitettyjen lausuntojen lisäksi Helsingin kaupungille / kaupunginhallitukselle on lähetetty tiedoksi neljä lausuntoa koskien Malminkartanon täyttömäen laajennusta. Dosentti Juhani Pekkolan (9.8.2005) ja Asunto Oy Helsingin Vuorenjuuren lausunnot sekä Espoon kaupungin teknisen toimen johtajan po. kaupungininsinööri Martti Tieahon (1.9.2005) ja Malminkartanon asukasyhdistys ry:n (14.8.2005) kirjeet ovat liitteinä 3-6.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu ohjelma- ja selostusvaiheisiin. Ohjelmassa esitellään perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Arviointiselostuksessa esitetään eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, vaihtoehtojen vertailu, arvioinnissa käytetty aineisto, menetelmät ja arviointiin liittyvät epävarmuustekijät sekä haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot.

Ryj korostaa, että YVA-arvioinnin yhteydessä ei vielä tehdä päätöksiä itse hankkeen toteuttamisesta. Lain mukaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tehdään ennen kuin hankkeen toteuttamiseksi ryhdytään ympäristövaikutusten kannalta olennaisiin toimiin. YVA-menettelyn tarkoituksena on tuottaa tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista päätöksenteon tueksi. Täyttömäen laajentaminen edellyttää ympäristölupaa, maa-aineslain mukaista maa-ainesten ottolupaa sekä mahdollisia rakennus- ja toimenpidelupia. Lisäksi on laadittava asemakaava. Päätökset näistä kaikista tehdään erikseen.

Yhteysviranomainen, jona tässä hankkeesta toimii Uudenmaan ympäristökeskus, antaa arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä lausuntonsa nyt käsillä olevan kuulemismenettelyn jälkeen. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon.

Ryj viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että ympäristövaikutusten arviointi on kattava ja antaa riittävät edellytykset tarvittaville johtopäätöksille ja päätöksenteolle.

Helsingin kaupungin alueella ei ole nykyisin käytössä ylijäämämaiden sijoitusaluetta, vaan maa-ainekset kuljetetaan lähiseudun ylijäämämaiden sijoitusalueille ao. kuntien luvalla. Kaupungin nykyinen pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue Vuosaaren vanhan kaatopaikan alueella on täyttymässä parin vuoden kuluessa. Helsinki joutuu erittäin vaikeaan tilanteeseen, jos se turvautuu yksinomaan muiden kuntien tai ulkopuolisten toimijoiden varaan. Tilanne vaikeuttaisi huomattavasti rakennustoiminnan edellytyksiä ja lisäisi kustannuksia kaupungissa. Arviona voitaneen esittää, että kaupungin omalla loppusijoituspaikalla olisi hintatasoa hillitsevä vaikutus yrityspohjalta toimivien sijoituspaikkojen palvelujen hinnoittelussa.

Näistä syistä kaupunki on selvittäessään muita mahdollisuuksia ylijäämämaiden sijoitusalueiksi suunnitellut Malminkartanon täyttömäen laajennusta siirtymäkauden ratkaisuna.

Täyttömäen laajennuksen toteuttaminen vaikuttaa lähialueen vakituisten asukkaiden sekä aluetta virkistykseen käyttävien ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen etenkin rakennusaikana. Rakennusaika on kaikkine viimeistelyineen vaihtoehdosta riippuen 5-8 vuotta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossaan esiin tuomien näkökohtien johdosta Ryj toteaa, että mainitut asiat otetaan huomioon jatkosuunnittelussa, mikäli hanke etenee.

Pilaantuneiden maiden varastoinnin, käsittelyn ja loppusijoittamisen ympäristövaikutukset ovat erittäin vähäisiä ympäristöluvissa määriteltävillä tiukoilla ehdoilla. Vaikutukset maaperään, pinta- ja pohjavesiin, ilman laatuun ja ilmastoon ovat hankevaihtoehdoissa vähäisiä, eivätkä ne kohdistu erityisen tärkeisiin esiintymiin.

Ryj toteaa, että täyttömäen rakennusvaihe rajoittaa ja osin estää alueen käytön virkistykseen ja ulkoiluun sekä hävittää keskeisiä alueen maisemaelementtejä. Alueen rakentamis- ja viimeistelytyön aikana ulkoilu- ja virkistysreittien jatkuvuus on tarkoitus turvata erillisjärjestelyin. Läjitysalue suunnitellaan toteutettavaksi siten, että asutusta lähin osuus valmistuu ensin ja se avataan mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön ennen koko alueen valmistumista. Hankealueen nykyinen luonnonympäristö korvautuu uudella, korkeatasoisesti viimeistellyllä ja maisemoidulla ympäristöllä, ja uusi täyttömäki tulee tarjoamaan hyvät edellytykset ulkoilulle ja virkistykselle.

Täyttömäen laajentamisen vaikutukset alueen pienilmastoon jäävät vähäisiksi. Epäsuotuisia vaikutuksia pienilmastoon ei nykyisen mäen ja Malminkartanon asuinalueen osalta ole havaittu. Maisemoitu ja Honkasuon asutusta kohti loiventuva uusi osuus on tässä suhteessa riskittömämpi. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantatulosten ja alueen päästölähteiden perusteella arvioituna on todennäköistä, että Malminkartanon lähialueilla muut pitoisuudet eivät ylitä terveydellisin perustein annettuja ilmanlaadun raja-arvoja. Alueella ei oteta vastaan maita, jotka sisältävät haihtuvilla haitta-aineilla (esim. polttoaineet, liuottimet) pilaantuneita maita.

Mäen aiheuttama varjostus on vähäistä. Hankkeen mukainen ylijäämämassamäki varjostaisi jonkin verran välittömästi sen pohjoispuolella sijaitsevaa Honkasuon aluetta talvella pimeimpänä vuodenaikana auringon ollessa matalalla joulu-tammikuussa.

Alueen kasvillisuuden ja eläimistön elinympäristöt eivät ole luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain tarkoittamia arvokkaita luontotyyppejä tai elinympäristöjä, joten laki ei vaadi niiden säilyttämistä kuin yleisellä tasolla luonnonsuojelun nimissä. Uudella täyttömäellä olisi luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten ohella myös myönteisiä vaikutuksia linnustoon täyttömäen runsaan avomaalinnuston saadessa uutta elintilaa pensastumisen vähentyessä. Uhanalaisia kasvilajeja alueelta ei tavattu kesällä 2003 tehdyssä inventoinnissa. Silmälläpidettävistä lintulajeista alueella on tavattu pyy ja palokärki.

Alueen asemakaava tulisi laatia viivytyksettä, sillä viereisen Honkasuon asuinalueen hyvien rakentamisolosuhteiden turvaaminen on ensisijaisen tärkeää. Honkasuo on yksi Yleiskaava 2002:n osoittamista pientaloasuntojen rakennuskohteista Helsingissä. Honkasuon ja nykyisen täyttömäen väliin jäävä metsäalue ja nykyinen täyttömäki palvelevat tulevan ja nykyisen asuinalueen lähimetsänä ja lähivirkistysalueena.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee lähettää Uudenmaan ympäristökeskukselle Malminkartanon täyttömäen laajennus – ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavan lausunnon:

Kokonaisuutena ympäristövaikutusten arviointi on kattava ja antaa riittävät edellytykset tarvittaville johtopäätöksille ja päätöksenteolle. Arviointi täyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja asetuksen tarkoituksen, mikä on hankkeen ympäristövaikutusten selvittäminen ja arvioiminen, tiedon tuottaminen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä osallisten tiedonsaanti- ja osallistumismahdollisuuksien lisääminen. Laadittu alustava yleissuunnitelma ja sitä täydentävät YVA-menettelyn aikana tehdyt täydentävät selvitykset ja osallisten kuulemiset sisältävät kaikki keskeiset hanketta koskevat tutkimustulokset ja näkökannat.

Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on kaikkien vaihtoehtojen ympäristövaikutukset selvitetty riittävällä tarkkuudella, jotta vaihtoehtoja voidaan vertailla keskenään. Melu- ja pölyhaittojen vähentämistä tulee tosin selvittää selostuksessa esitettyä enemmän, sillä haittoja saattaa esiintyä lähimmillä asuinalueilla usean vuoden ajan.

Arviointiselostusta, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista, voidaan käyttää hankkeesta päättämisen ja ympäristölupaharkinnan perusteena.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kuulutus ympäristövaikutusten arviointiselostuksen vireillä olosta
	Liite 2	Arviointiselostuksen tiivistelmä
	Liite 3	Dosentti Juhani Pekkolan lausunto 9.8.2005
	Liite 4	As Oy Helsingin Vuorenjuuren lausunto, saap. 16.8.2005
	Liite 5	Espoon kaupungin teknisen toimen johtajan po. kaupunginsihteeri Martti Tieahon kirje 1.9.2005
	Liite 6	Malminkartanon asukasyhdistys ry:n kirje
	Liite 7	Jäsen Hellströmin vastaehdotus
	Liite 8	Jäsen Pajamäen vastaesitys



Kokousaika	10.10.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Sosiaalilautakunnan lausunto 23.8.2005 vt Sole Molanderin toivomusponnen johdosta
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto 30.8.2005 vt Sole Molanderin toivomusponnen johdosta
	Liite 3	Kaupunginkanslain oikeuspalveluiden lausunto 13.9.2005 vt Sole Molanderin toivomusponnen johdosta
	Liite 4	Henkilöstökeskuksen lausunto 19.9.2005 vt Sole Molanderin toivomusponnen johdosta