PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

EDUSTAJIEN VALINTA TAMPEREELLA 10. - 11.5.2005 PIDETTÄVILLE KUNTAPÄIVILLE

Khs 2005-25

Suomen Kuntaliitto ilmoittaa (9.12.2004), että Kuntaliiton valtuusto kutsuu kuntapäivät koolle 10.–11.5.2005 Tampereelle. Kokouspaikkana on Tampere-talo. Kuntapäivien teemana on Yhteistyön kunta – Kommunerna i samverkan.

Kuntaliiton sääntöjen mukaan yhdistyksen varsinainen kokous, kuntapäivät pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna, vuoden alkupuoliskolla. Valtuusto määrää kokouspaikan ja –ajan.

Jäsenkunnat (kunnanhallitus tai –valtuusto) saavat valita liiton sääntöjen perusteella edustajia kuntapäiville väestötietolain (507/1993) mukaisen väestötietojärjestelmän kunnallisvaaleja edeltävän vuodenvaihteen asukasluvun mukaan seuraavasti:

Kunnan asukasluku				Edustajia
	–	4 000	1
4 001	–	10 000	2
10 001	–	15 000	3
15 001	–	25 000	4
25 001	–	50 000	5
50 001	–	100 000	6
100 001	–	250 000	8
250 001	–		17

Jäsenkunta voi valita varsinaisille edustajille tarpeellisen määrän varaedustajia. Varaedustaja osallistuu kuntapäiville varsinaisen edustajan ollessa estyneenä. Kullakin varsinaisella edustajalla on kuntapäivillä päätöksiä tehtäessä yksi ääni. Oikeus ottaa keskusteluun osaa kuntapäivillä on myös valtuuston ja hallituksen jäsenillä, yhdistyksen toimitusjohtajalla ja varatoimitusjohtajalla sekä henkilöillä, joille kuntapäivät tämän oikeuden myöntää.

Varsinaisten kuntapäivien on

1 käsiteltävä hallituksen antama, valtuuston hyväksymä kertomus vuoden 2001 kuntapäivien jälkeen tapahtuneesta yhdistyksen toiminnasta

2 päätettävä valtuuston jäsenten palkkioista ja korvauksista

3 valittava valtuuston jäsenet ja kullekin henkilökohtainen varajäsen seuraaviin varsinaisiin kuntapäiviin kestäväksi toimikaudeksi.

Kirjallinen ilmoitus kunnan edustajista ja muista osanottajista on tehtävä liiton hallitukselle viimeistään 10.2.2005.

Kuntapäivien esityslista lähetetään kunnille viimeistään kuukautta ennen kuntapäiviä eli 10.4.2005. Kuntia pyydetään toimittamaan esityslista edelleen valitsemilleen kuntapäiväedustajille. Käytännön kokous- ja majoitusjärjestelyjä koskeva kirje lähetetään kunnille tammikuussa 2005.

Kokouksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi peritään kustakin kunnan lähettämästä osanottajasta 370 euron suuruinen osanottomaksu.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita 17 edustajaa ja 17 henkilökohtaista varaedustajaa Tampereella 10.–11.5.2005 pidettäville kuntapäiville seuraavasti:

	Puolue/ Ryhmä	Henkilökohtainen varaedustaja
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita seuraavat muut osanottajat kuntapäiville:

	Puolue/ Ryhmä	Osanottaja
1

Lisätiedot:
Vanne Pertti, kansliapäällikkö, puhelin 169 2210

VAL AV REPSRESENTANTER VID SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:S MÖTEN ÅR 2005

EDUSTAJIEN NIMEÄMINEN SYDKUSTENS LANDSKAPSFÖRBUND RF:N KOKOUKSIIN

Stn/Khs 2004-2714

Sydkustens landskapsförbund rf meddelar (31.12.2004), att dess ordinarie förbundsmöte hålls torsdag 14.4.2005 kl. 13.00 i Hangö. Medlemskommunerna ombeds at utse sina representanter till mötet senast 18.2.2005. Landskapsförbundets skrivelse utgör bilaga till detta ärende.

Enligt föreningens stadgar utser medlemskommunerna en ordinarie representant för varje påbörjat tusental svenskspråkiga invånare, sammanlagt dock högst 10 representanter, samt lika många suppleanter. Antalet röster och representanter är detsamma.

Kj konstaterar, att det är ändamålsenligt att utse representanter för staden inte bara vid det stadgeenliga årsmötet utan samtidigt också vid eventuella extra förbundsmöten.

Sydkustens landskapsförbund rf (Etelärannikon maakuntaliitto ry) ilmoittaa (31.12.2004), että sen varsinainen liittokokous pidetään torstaina 14.4.2005 klo 13.00 Hangossa. Jäsenkuntia pyydetään nimeämään edustajansa kokoukseen 18.2.2005 mennessä. Maakuntaliiton kirje on tämän asian liitteenä.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan jäsenkunnat nimeävät yhden varsinaisen edustajan jokaista alkavaa tuhatta ruotsinkielistä asukasta kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 edustajaa sekä yhtä monta henkilökohtaista varaedustajaa. Äänten ja edustajien määrä on sama.

Kj toteaa, että sääntömääräisen vuosikokouksen lisäksi on tarkoituksenmukaista nimetä samalla kaupungin edustajat kuluvan vuoden ajaksi mahdollisten ylimääräisten liittokokousten varalta.

KJ Stadsstyrelsen torde besluta utse följande personer till representanter för Helsingfors stad vid Sydkustens Landskapsförbund rf:s årsmöte och eventuella extra förbundsmöten år 2005:

Parti/grupp	Stadens representanter	Personliga suppleanter

Saml.	__________________________	__________________________

Saml.	__________________________	__________________________

Gröna	__________________________	__________________________

Gröna	__________________________	__________________________

SDP	__________________________	__________________________

SDP	__________________________	__________________________

Vänst.	__________________________	__________________________

SFP	__________________________	__________________________

SFP	__________________________	__________________________

SFP	__________________________	__________________________

Stadsstyrelsen torde samtidigt besluta berättiga de ovannämnda personerna att göra behövliga tjänsteresor för deltagande i föreningens förbundsmöten som representanter för Helsingfors stad.

Protokollsutdrag till Sydkustens landskapsförbund rf, till dem som utsetts till företrädare för staden och till suppleanter, med kopia av förbundets inbjudan, och till stadskansliet (Seija Kauppinen)

KJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä Helsingin kaupungin edustajiksi Sydkustens Landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen ja mahdollisiin ylimääräisiin liittokokouksiin vuodeksi 2004 seuraavat henkilöt:

Puolue/ryhmä	Kaupungin edustajat	Henkilökohtaiset varaedustajat

Kok	__________________________	__________________________

Kok	__________________________	__________________________

Vihr	__________________________	__________________________

Vihr	__________________________	__________________________

SDP	__________________________	__________________________

SDP	__________________________	__________________________

Vas	__________________________	__________________________

Rkp	__________________________	__________________________

Rkp	__________________________	__________________________

RKp	__________________________	__________________________

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa edellä mainitut henkilöt tekemään tarvittavat virkamatkat yhdistyksen liittokokouksiin osallistumista varten Helsingin kaupungin edustajina.

Pöytäkirjanote Sydkustens landskapsförbund rf:lle, kaupungin edustajiksi ja varaedustajiksi nimetyille jäljennöksin liiton kutsukirjeestä sekä kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen)

Tilläggsuppgifter:
Vallittu Anja, stadssekreterare, telefon 169 2272

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

LIITE

Landskapsföbundets skrivelse 31.12.2004 - Maakuntaliiton kirje 31.12.2004

17.1.2005 pöydälle pantu asia

URBAN II -HALLINTOTOIMIKUNNAN PÄÄTÖKSEEN LIITTYVÄ OIKAISUVAATIMUS

Khs 2004-2512

Kj toteaa, että Urban II -hallintotoimikunta on käsitellessään EU-rahoitusosuuden myöntämistä Urban II -yhteisöaloiteohjelman hankehakemuksille tehnyt 17.11.2004 §:n 75 kohdalla kielteisen päätöksen EU-rahoituksen osoittamisesta ’Taidekehä työpaja’ -nimiselle hanke-esitykselle (H124).

./. Helsingin Venäläinen SADKO-klubi - Russkij klub SADKO ry (jäljempänä yhdistys) on tehnyt 3.12.2004 oikaisuvaatimuksen, joka on liitteenä 1.

./. Lainopillinen osasto toteaa (31.12.2004) asiasta lausuntonaan seuraavaa:

1. Johdanto

Euroopan komissio hyväksyi 5.12.2001 Helsingin ja Vantaan kaupunkien ehdotuksen Suomen Urban II –yhteisöaloiteohjelmaksi (jäljempänä ”Urban –ohjelma”) vuosille 2001-2006. Ohjelmalla osarahoitetaan eräiden Helsingin ja Vantaan lähiöiden kehittämishankkeita.

Rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (3012.1999/1353, muut. 28.12.2000/1286) mukaan Urban –ohjelman hallintoviranomaisen tehtävistä huolehtii Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteinen toimielin. Helsingin kaupunginhallitus asetti toimielimen kokouksessaan 3.2.2003, § 161. Toimielimen nimeksi annettiin Urban II –hallintotoimikunta.

2. Hankkeen rakennerahaston rahoitusosuuden päättäminen Urban -ohjelmassa

Rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 a §:n mukaan Urban –ohjelman toimeenpanoa varten on hallintokomitea, jonka asettaa sisäasiainministeriö ja jossa myös Helsingin ja Vantaan kaupungeilla on edustajansa.

Hallintokomitea yhteensovittaa ja suuntaa rakennerahastojen kansallista rahoitusta sekä antaa lausunnon hankkeiden soveltuvuudesta Urban –ohjelmaan ja niiden rahoittamisesta. Hallintokomitean kannanottoa koskeviin päätöksiin ei voida erikseen hakea muutosta valittamalla.

Hankkeelle ei 21 b §:n mukaan voida myöntää tukea, ellei hallintokomitea ole puoltanut hankkeen rahoittamista.

Urban II -hallintotoimikunnan tehtävänä on mm. hallintokomitean lausunto ja kansallisen julkisen viranomaisen kansallista rahoitusta koskeva päätös huomioon ottaen päättää EU:n rakennerahaston rahoitusosuuden myöntämisestä hankkeille.

3. Muutoksenhaku hankkeen rakennerahaston rahoitusosuutta koskevaan päätökseen

Edellä mainitun lain 39 § 2 momentin (28.12.2000/1286) mukaan Urban II -hallintotoimikunnan ”päätökseen haetaan muutosta siten kuin muutoksenhausta kuntalaissa säädetään. ” Tämä tarkoittaa, että hallintotoimikunnan päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus Helsingin kaupunginhallitukselle. Kuntalain mukaan oikaisuvaatimus voidaan tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella.

Rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain sekä rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetun Euroopan Unionin neuvoston asetuksen (EY N:o 1260/1999) mukaan hallintokomitea ratkaisee lausunnossaan, soveltuuko hanke Urban -ohjelmaan vai ei, ja ohjelman hallintotoimikunta tekee rahoituspäätöksensä tuon lausunnon mukaisesti

Hallintokomitean puoltava ratkaisu hankkeelle myönnettävästä tuesta on oikeudellinen edellytys sille, että hallintotoimikunta voi myöntää hankkeelle tukea.

4. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen tutkiminen

Urban II –hallintotoimikunta päätti 17.11.2004, § 75 hylätä hallintokomitean kielteisen lausunnon perusteella Yhdistyksen Taidekehä-työpaja –hankkeen rakennerahaston rahasto-osuutta koskeneen hakemuksen. Yhdistys teki asiassa oikaisuvaatimuksen kaupunginhallitukselle 3.12.2004.

Kuntalain 89 §:n mukaan kunnanhallituksen ja lautakunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus tehdään toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntalain 92 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen saa tehdä sekä kunnan jäsen että asianosainen eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Oikaisuvaatimus voidaan kuntalain mukaan tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperusteella.

Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen lähetetään kuntalain 95 §:n mukaan asianosaiselle erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

17.11.2004 tehtyä päätöstä koskeva pöytäkirjanote oikaisuvaatimusohjeineen on annettu postin kuljetettavaksi 22.11.2004. Yhdistys on jättänyt oikaisuvaatimuksensa kaupunginhallitukselle 3.12.2004, joten oikaisuvaatimus on tehty määräajassa oikealle toimielimelle.

5. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen perusteluista

Yhdistys vaatii, että sen hankkeelle myönnetään rakennerahaston tukea, koska hanke ei yhdistyksen mielestä ole päällekkäinen jo toimivien Urban II –kulttuurihankkeiden kanssa. Yhdistyksen käsityksen mukaan hallintotoimikuntaa sitovan lausunnon antanut hallintokomitea on käsittänyt hankkeen sisällön väärin. Yhdistys perustelee käsitystään oikaisuvaatimuksesta ilmenevällä tavalla.

6. Yhdistyksen oikaisuvaatimuksen ratkaisu.

Hallintokomitea ei ole puoltanut tuen myöntämistä hankkeelle. Näin ollen oikeudellisia edellytyksiä tuen myöntämiseen ei ole. Yhdistyksen oikaisuvaatimus tulee siten hylätä.

Kj katsoo, että Urban II -yhteisöaloiteohjelman hallintokomitean kielteisen lausunnon takia, rakennerahastojen kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 21 b § mukaisesti, ei hallintotoimikunta ole voinut käyttää harkintavaltaa evätessään EU-rahoituksen ’Taidekehä työpaja’ -hankkeelta. Myöskään kaupunginhallituksella ei samasta syystä ole mahdollisuutta muuttaa päätöksen sisältöä tarkoituksenmukaisuusperustein.

Kj viittaa edelleen lainopillisen osaston lausuntoon todetessaan, ettei oikaisuvaatimusta tulisi hyväksyä myöskään oikeudellisin perustein.

KJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä Suomen Venäläinen SADKO-klubi - Russkij klub SADKO ry:n 3.12.2004 päivätyn oikaisuvaatimuksen kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunnossa mainituilla perusteilla.

Pöytäkirjanote sekä kopio kaupunginhallituksen esityslistan ao. asiakohdasta Suomen Venäläinen SADKO-klubi - Russkij klub SADKO ry:lle muutoksenhakuosoituksin ja ote Urban II hallintotoimikunnalle sekä kaupunginkanslian oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Lahtinen Olli, taloussuunnittelija, puhelin 169 2296

LIITTEET	Liite 1	Helsingin venäläinen Sadko-klubi ry:n oikaisuvaatimus (3.12.2004)
	Liite 2	Kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunto (31.12.2004)

VARTIOKYLÄN TONTIN 45270/20 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11363)

Khs 2004-2557

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45270 tontin nro 20 asemakaavan muutosehdotus.

Ummeljoentie 5

Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotuksessa nostetaan tontin tehokkuusluku luvusta 0,2 lukuun 0,25. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 50 k-m². Naapuritontin omistaja Anu Rokkanen vastustaa muutosta.

Asemakaavan perusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.11.2004) mm., että otsikossa mainitun tontin omistaja pyytää 16.2.2004 omistamansa tontin asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku nostetaan e = 0,25:een.

Kaavoitustilanne Tontilla on voimassa 2.12.1993 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti ja lisäksi yhden asunnon seuraavaa alkavaa tontti-m² kohti.

Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autotalleja tai -katoksia tai varastotiloja enintään 30 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta. Kokonaiskerrosalasta saa enintään 80 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun omakotialueella Inkeroistentien länsipuolella. Tontilla on vuonna 1942 rakennettu asuinrakennus. Rakennuksessa on rakenteellisia virheitä ja siihen on tehty muutoksia, joten rakennuksen suojelu ei ole perusteltua. Vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,20 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin pinta-ala on 991 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 248 k-m² (ennen 198 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontille on tarkoitus rakentaa toinen omakotitalo. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 50 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 21.9.2004) sekä asemakaavan muutosluonnos.

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut yksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavan muutosluonnosta koskeva mielipidekirje.

xxx xxxxxxxx mainitsee mm., että naapurimme (Ummeljoentie x) hakee tehokkuusluvun nostoa, jotta tontille voisi rakentaa toisen talon. Itse vastustan jyrkästi tällaista tonttien pilkkomista ja täyteen rakentamista, koska se muuttaa koko alueen luonnetta ja asumismukavuutta kaikkien alueen asukkaiden osalta. Olisi sääli jos meidänkin alueesta tulisi täyteen ahdettu talojen sillisalaatti, jossa kenelläkään ei olisi enää tilaa omenapuille.

Keskusteluissa muiden naapureiden kanssa huomasin, etten ole yksin huoleni kanssa, ja toivonkin, että asukkaiden mielipide otetaan huomioon.

Arviointisuunnitelmassa sanotaan että "…muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta". Itse olen täysin eri mieltä ja väitänkin että sillä on hyvinkin suuri vaikutus alueen säilymisen kannalta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että alueella on voimassa 2.12.1993 vahvistettu asemakaava nro 10017. Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tämä tarkoittaa sitä, että tontille saa rakentaa enintään kaksiasuntoisia rakennuksia. Nykyisen asemakaavan mukaan tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti, ja lisäksi yhden asunnon seuraavaa alkavaa tontti-m² kohti. Koska tontin pinta-ala on 991 m², niin tontille saisi rakentaa kolme asuntoa. Rakennusten lukumäärää tontilla ei ole rajoitettu. Näin ollen tontilla saisi nykyisen asemakaavan mukaan olla kaksi tai kolme omakotitaloa.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin pääkäyttötarkoitus on myös (AO) eli tontille saa rakentaa enintään kaksiasuntoisia asuinrakennuksia. Asuntojen määrää on rajoitettu siten, että tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavan muutosehdotuksen mukaan tontille saisi rakentaa enintään kaksi asuntoa. Jos tontti jaetaan, saa kummallekin tontille rakentaa vain yhden asunnon. Koska tontin uusi rakennusoikeus on 248 k‑m², niin kahden asunnon keskipinta-alaksi tulee 124 k-m². Mikäli tehokkuusluku olisi edelleen 0,2, (rakennusoikeus 198 k-m²) asuntojen keskipinta-alaksi tulisi kahdella asunnolla 99 k-m² ja kolmella asunnolla 66 k-m². Pientalorakentamisessa nämä ovat liian pieniä omakotitalon asuntokokoja.

Itäväylän pohjoispuolisella Vartioharjun pientaloalueelle on vuoden 1998 jälkeen hyväksytty n. 200 tontille asemakaavan muutokset, joissa tehokkuusluku on nostettu lukuun 0,25.

Maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi yhden tontin kohdalla ei voida käyttää muita tiukempia määräyksiä, elleivät rakennussuojelu- tai ympäristönsuojelusyyt sitä edellytä. Lautakunta katsoo, ettei rakennusoikeuden lisäyksellä (50 k-m²) ole huomattavaa vaikutusta naapureihin tai ympäristöön.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 17.–31.12.2004, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45270 tontin nro 20 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 25.11.2004 päivätyn piirustuksen nro 11363 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11363 (Vartiokylän tontti 45270/20)

PALVELUKESKUS ALBATROSSIN TILAMUUTOKSIA KOSKEVAN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2004-2388

Kaj toteaa, että Vuosaaren palvelukeskus Albatrossiin sijoittuvat sosiaali- ja terveystoimen tilat, yhteensä 4311 htm2, otettiin käyttöön vuonna 1988. Kaupunki osti vuonna 2002 lisäksi talosta ns. optiotilat, yhteensä 2830 htm2. Kaupunki omistaa talosta nyt 7141 htm2, jotka kaikki on tarkoitettu sosiaali- ja terveystoimen käyttöön. Palvelukeskus Albatross sijaitsee osoitteessa Kahvikuja 1 (nykyinen Iiluodontie 17), 00980 Helsinki.

Palvelukeskus Albatrossin laajennushanke oli vireillä pari vuotta sitten. Sosiaalilautakunta hyväksyi osaltaan lisärakennuksen hankesuunnitelman 19.2.2002. Hankkeen toteutusta ei kuitenkaan käynnistetty mm. siksi, että terveysvirastolla oli käynnissä terveysasemaverkon tarkastelu ja myös organisaatiouudistuksen oletettiin vaikuttavan tilatarpeisiin.

Tilahankkeiden hankesuunnittelu on 1.1.2005 alkaen keskitetty tilakeskuksen vastuulle. Palvelukeskus Albatrossin hanke tulee Khn käsittelyyn viedä sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan esityksenä. Jatkossa hanke-esitykset tulee tekemään kiinteistölautakunta.

Terveyslautakunta (16.11.2004) ja sosiaalilautakunta (23.11.2004) ovat esittäneet 5.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä perustellen esityksiään mm. seuraavasti:

Vuosaaren noin 23 000 asukkaan terveyspalvelut järjestetään nykyisin Vuosaaren terveysasemalla palvelukeskus Albatrossissa ja noin 8 000 asukkaan palvelut Meri-Rastilan terveysasemalla. Vuosaaren terveysaseman väestöpohja on terveysasemien toiminnan yhdistämisen jälkeen noin 31 000 asukasta ja ennusteen mukaan vuonna 2011 noin 38 400 asukasta. Uuden ennusteen mukaan Vuosaaressa on vuonna 2013 asukkaita 39 513. Tässä vaiheessa väestönkasvun aiheuttamiin tilatarpeisiin ei ole varauduttu. Tämä edellyttää aikanaan terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston sekä toiminnallisia että tiloihin liittyviä järjestelyjä.

Palvelukeskus Albatrossista ovat muuttaneet pois Vuosaaren psykiatrian poliklinikka ja fysioterapia yhteensä 560 htm2 sekä yhteispalvelupiste 440 htm2. Lisäksi ovat vapautuneet yksityiselle yritykselle vuokratut toimistotilat 210 htm². Albatrossissa on tyhjää tilaa yhteensä 1 210 htm².

Toiminnan kuvaus

Terveyskeskus

Terveysasema

Vuosaaren ja Meri-Rastilan terveysasemilla ovat lääkärien ja terveydenhoitajien vastaanotot sekä äitiys- ja lastenneuvolatoimintaa. Vuosaaren terveysasemalla työskentelee nykyisin 14 terveyskeskuslääkäriä ja 19 terveydenhoitajaa ja Meri-Rastilan terveysasemalla 4 terveyskeskuslääkäriä ja 6 terveydenhoitajaa. Lisäksi Vuosaaren terveysasemalla on psykologin, puheterapeutin ja jalkojenhoitajan vastaanotot ja koko itäistä aluetta palveleva ehkäisyneuvola.

Meri-Rastilan terveysaseman toiminta siirtyy Vuosaaren terveysaseman yhteyteen. Jalkojenhoitajien toimitilojen keskittämissuunnitelman mukaan Vuosaaren terveysasemalta jalkojenhoitaja siirtyy Itäkeskuksen terveysasemalle. Vuosaaren kahdessa päiväkodissa työskentelevät puheterapeutit siirtyvät Vuosaaren terveysasemalle. Erityistyöntekijöiden toimipisteitä keskittämällä voidaan osaamista lisätä ja sijaistukset toimivat. Puheterapeutit ottavat vastaan päiväkotilasten lisäksi myös koululaisia ja vastaanottopisteen sijainti terveysasemalla on tarkoituksenmukainen.

Vastaanottokäyntien määrän peittävyys tullee pysymään korkeana (nyt 46,6 %) verrattuna Helsingin keskiarvoihin (nyt 41,2 %).

Väestö on varsin lapsivaltaista, mikä aiheuttaa runsasta äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen tarvetta. Alle kuusivuotiaiden lasten osuus on Vuosaaressa 10 % (koko kaupungissa 6,8 %). 65 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa 10 %:sta noin 14 %:iin vuoteen 2013 mennessä. Ulkomaalaistaustaisia on Vuosaaressa 11,2 % ja koko kaupungissa 7,7 %.

Hammashoitola

Vuosaaren terveysasemalla on kahdeksan ja Meri-Rastilan terveysasemalla kolme hammashoitoyksikköä. Toiminta keskitetään Vuosaaren hammashoitolan yhteyteen ja lisäksi varaudutaan itäisen alueen pienten hammashoitoloiden lakkauttamiseen rakentamalla yhteen huoneeseen tätä varten tekninen valmius. Väestönkasvun edellyttämä lisäys hankitaan ostopalveluna.

Kotihoito

Kotisairaanhoito ja kotipalvelu on tarkoitus yhdistää kotihoito-osastoksi terveyskeskukseen kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti, kun tarvittavat lakimuutokset on tehty. Kotisairaanhoidon piirissä on Vuosaaressa yhteensä 436 henkilöä ja kotipalvelun piirissä 271 henkilöä. Vuosaaren alueen lisääntyvällä vanhusten määrällä on vaikutusta kotihoidon palvelujen kysyntään. Tarkoituksena on, että samassa tilakokonaisuudessa toimii neljä kotihoitotiimiä.

Fysioterapian ryhmätilaa käyttävät liikuntaryhmät kuten nykyisinkin.

Laboratoriotoiminta on Hus kuntayhtymän toimintaa ja siirtyy Meri-Rastilan terveysasemalta Vuosaaren terveysaseman laboratorion yhteyteen.

Sosiaalipalvelut

Vuosaaren sosiaalipalveluja ovat nykyisin

•

–

Sosiaalipalvelutoimisto (lastensuojelu, päihdehuolto, aluesosiaalityö, toimeentulotuen etuuskäsittely, lasten päivähoito, kotipalvelu ja yhdyskuntatyö)

–

A-klinikka

–

Itäinen perheneuvola; Vuosaaren toimipiste.

Sosiaaliviraston uusi organisaatio aloittaa toimintansa vuoden 2005 alusta. Muutoksen seurauksena alueelliset sosiaalikeskukset lakkautetaan ja organisaatio rakentuu elämänkaaren mukaisiin vastuualueisiin.

Aikuisten palvelut

–

Sosiaaliturvatyö (toimeentulotuen etuuskäsittely, sosiaali-työ ja toimistotyö)

–

Aikuisten sosiaalinen muutostyö (sosiaalityö, sosiaaliohjaus ja yhdyskuntatyö)

–

Sosiaalinen kuntoutus / A-klinikka (polikliininen päihdehuolto)

Perheiden palvelut

–	lastensuojelu (sosiaalityö ja perhetyö)
–	lapsiperheiden muu sosiaalityö
–	lapsiperheiden kotipalvelu
–	muut perheiden palvelut / perheneuvolatoiminta

Vanhusten palvelut

–	sosiaali- ja lähityö

Tilat palvelukeskus Albatrossissa ja Meri-Rastilan terveysasemalla

Palvelukeskus Albatross on valmistunut vuonna 1998 ja siinä on terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston tilaa yhteensä noin 7 100 htm². Kaupunki omistaa tilojen osakkeet. Tilat sijaitsevat rakennuksen 3.-7. kerroksessa. Rakennuksessa on lisäksi liikehuoneistoja, Kelan toimisto ja seurakuntayhtymän tiloja.

Terveyskeskuksen toimintaa on nykyisin kolmannessa, neljännessä, viidennessä ja seitsemännessä kerroksessa. Tiloja on terveystoimen käytössä yhteensä 3 350 htm², johon sisältyvät tyhjänä olevat fysioterapian ja psykiatrian poliklinikan tilat yhteensä 560 htm² sekä Husin laboratoriotilat. Tämän lisäksi terveyskeskuksen yksityiselle yritykselle vuokraamat tilat 210 htm² ovat vapautuneet.

Terveyskeskuksen tilat sijoittuvat hankesuunnitelmassa esitettyjen muutostöiden jälkeen palvelukeskus Albatrossin kolmanteen, neljänteen ja viidenteen kerrokseen. Lisäksi seitsemännessä kerroksessa ovat terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteiset henkilöstö- ja hallintotilat kuten aikaisemminkin. Terveyskeskuksen tiloihin on laskettu mukaan yhdistetyn kotihoidon tilat. Terveyskeskuksen tilat kasvavat palvelukeskus Albatrossissa 516 htm².

Meri-Rastilan terveysasemakiinteistö on valmistunut vuonna 1992. Tilat on vuokrattu Helsingin kaupungin omistamalta vuokrataloyhtiöltä. Terveysaseman laajuus on 1 173 htm². Rakennus on kokonaan terveyskeskuksen käytössä. Ensimmäisessä kerroksessa ovat terveysaseman vastaanottotilat ja toisessa kerroksessa hammashoitola, välinehuolto ja laboratorio.

Meri-Rastilan terveysaseman kiinteistöstä luovutaan.

Vuosaaren sosiaalipalvelut sijoittuvat nykyisin palvelukeskus Albatrossin neljänteen, kuudenteen ja seitsemänteen kerrokseen. Tiloja on sosiaalitoimen käytössä yhteensä 3 535 htm², johon sisältyvät tyhjänä olevat yhteispalvelupisteen tilat 439 htm² sekä Heikki Waris instituutin tilat 330 htm².

Sosiaalitoimen tilat sijoittuvat hankesuunnitelmassa esitettyjen muutostöiden jälkeen palvelukeskus Albatrossin neljänteen, kuudenteen ja seitsemänteen kerrokseen. Seitsemännessä kerroksessa ovat myös terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteiset henkilöstö- ja hallintotilat sekä Heikki Waris instituutin tilat kuten aikaisemminkin. Sosiaalitoimen tilat pienenevät palvelukeskus Albatrossissa 306 htm².

Tilamuutokset kerroksittain

Kolmas kerros on kokonaan terveyskeskuksen käytössä ja siinä sijaitsevat terveysaseman Keski-Vuosaaren ja Kallahden solut sekä HUS in toimintaan kuuluva laboratorio. Tilat jäävät kolmannessa kerroksessa ennalleen paitsi että laboratorion näytteenotto- ja odotustilaa laajennetaan viereiseen kokous- ja neuvottelutilaan. Hus maksaa tilojensa muutostyöt.

Neljännessä kerroksessa on hammashoitola, jonka vastaanottotiloja laajennetaan fysioterapialta vapautuneisiin tiloihin. Välinehuoltoa laajennetaan. Kerroksessa olevat fysioterapian ryhmäliikuntatilat puku- ja pesutiloineen jäävät ennalleen. Kerroksessa nyt toimivat terveysaseman Aurinkolahden solu sekä kotihoito siirtyvät viidenteen kerrokseen. Vapautuviin tiloihin neljännessä kerroksessa sijoitetaan sosiaalitoimen aikuisten palvelut ja A-klinikka, joka saa oman sisäänkäyntinsä B-siivessä. Sisäänkäynnin yhteydessä olevissa tiloissa tehdään muutoksia.

Viidennessä kerroksessa psykiatrian poliklinikalta vapautuneet tilat muutetaan terveysaseman vastaanottotiloiksi, samoin neljänteen kerrokseen siirtyvän A-klinikan ja kuudenteen kerrokseen siirtyvän perheneuvolan tilat. Viides kerros tulee kokonaisuudessaan olemaan terveyskeskuksen käytössä, ja siinä tulevat toimimaan Aurinkolahden ja Meri-Rastilan solut yhteisine potilastoimistoineen ja toimenpidetiloineen. Kerrokseen sijoittuvat myös erityistyöntekijöiden tilat (ehkäisyneuvola, puheterapeutit ja psykologi). B-siipeen sijoitetaan kotihoidon tiimitilat ja nämä tilat säilyvät pääosin ennallaan.

Kuudes kerros on kokonaan sosiaalitoimen käytössä, ja sinne sijoitetaan perheiden palvelut. Kerroksen tilat säilyvät pääosin ennallaan.

Seitsemännessä kerroksessa ovat terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteiset henkilöstö- ja hallintotilat. Henkilöstötiloissa laajennetaan pukuhuonetiloja. Kerroksessa olevat terveyskeskuksen yksityiselle yritykselle vuokraamat tilat ja sosiaalitoimen yhteispalvelupisteen tilat ovat nyt tyhjät. Niihin sijoitetaan sosiaalitoimen sosiaaliturvatyön toiminta. Heikki Waris instituutti jatkaa nykyisissä tiloissaan seitsemännessä kerroksessa.

Tilamuutosten yhteenveto

Kotihoidon tilat sisältyvät muutostyön jälkeen kokonaisuudessaan terveystoimen tiloihin.

Talotekniset muutostyöt

Palvelukeskus Albatrossissa on parhaillaan käynnissä jäähdytysjärjestelmän rakentaminen, joka valmistuu vuoden 2004 lopussa.

Tämän hankesuunnitelman mukaan lvi- ja sähköjärjestelmissä tehdään tilamuutosten edellyttämät muutostyöt. Turvajärjestelmiä laajennetaan kattamaan kaikki nykyisin valvomattomat tilat siten, ettei katvealueita jää.

Kustannukset, aikataulu ja rahoitus

Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 2,47 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa ja 3,013 euroa arvonlisäveroineen. Terveyskeskuksen osuus on 1,729 miljoonaa euroa ja sosiaaliviraston osuus 0,677 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Hus kuntayhtymän osuus on 64 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

Toteutussuunnittelu on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pian. Mikäli rakennustyöt voidaan aloittaa maaliskuussa 2005, Meri-Rastilan terveysasemasta voidaan luopua lokakuussa 2005. Koko hanke valmistuu vuoden 2005 loppuun mennessä. Hanke toteutetaan vaiheittain.

Terveyskeskuksen osalta hanke sisältyy talousarvioehdotuksessa vuodeksi 2005 terveysasemaverkon kehittämiselle osoitettuun rahoitukseen. Terveyslautakunta on hyväksynyt talousarvioehdotuksen 27.5.2004 ja kaupunginhallitus 25.10.2004.

Sosiaalitoimen osalta rahoitus sisältyy talousarvioehdotuksessa pieniin perusparannushankkeisiin vuonna 2005.

Vaikutus käyttötalouteen

Vuokra

Palvelukeskus Albatrossissa sijaitsevien terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen tilojen vuokran suuruus on keskimäärin 12,43 euroa/htm²/kk. Albatrossissa tekeillä oleva jäähdytysjärjestelmän rakentaminen nostaa vuokraa 1,12 euroa/htm²/kk, eli vuokra tulee olemaan ko. työn valmistuttua yhteensä 13,55 euroa/htm²/kk. Tässä hankesuunnitelmassa esitetyistä muutostöistä johtuen vuokra nousee 2,32 euroa/htm²/kk, eli uusi vuokra tulee olemaan 15,87 euroa/htm²/kk. Vuokra-aika on 20 vuotta.

Terveyskeskuksen tilojen laajuus Albatrossissa on nykyisin 3 351 htm² joten kuukausivuokra on 45 406 euroa ja vuosivuokra 544 873 euroa.

Meri-Rastilan terveysaseman tilojen laajuus on 1 173 htm² ja vuokran suuruus on 15,14 euroa/htm²/kk. Kuukausivuokra on 17 759 euroa ja vuosivuokra 213 111 euroa. Tilojen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Terveyskeskuksen vuokrakustannukset ovat 757 984 euroa vuodessa kun lasketaan yhteen Vuosaaren ja Meri-Rastilan terveysasemien vuokrat. Käytössä olevien tilojen laajuus on yhteensä 4 574 htm².

Tässä hankesuunnitelmassa esitettyjen muutosten jälkeen Albatrossissa sijaitsevien terveyskeskuksen tilojen laajuus kotihoito mukaan luettuna on 3 867 htm². Kuukausivuokra tulee olemaan 61 369 euroa ja vuosivuokra 736 431 euroa.

Palvelukeskus Albatrossissa sijaitsevien sosiaalitoimen tilojen laajuus on 3 535 htm², joka sisältää Heikki Waris instituutin 330 htm² suuruiset tilat. Kuukausivuokra on 47 900 euroa ja vuosivuokra 574 791 euroa.

Tässä hankesuunnitelmassa esitettyjen muutosten jälkeen Albatrossissa sijaitsevien sosiaalitoimen tilojen laajuus on 3229 htm². Kuukausivuokra tulee olemaan 51 244 euroa ja vuosivuokra 614 931 euroa.

Henkilöstö

Terveysasemat-osaston henkilökunnan määrä säilyy ennallaan. Vuosaaren terveysasemalla tapahtuu henkilöstön toimipaikan suhteen muutoksia seuraavasti: Viiskulman terveysaseman alaisuuteen hallinnollisesti kuuluva jalkojenhoitaja siirtyy Vuosaaren terveysasemalta Itäkeskuksen terveysasemalle, ja lasten psykiatrisen arviointipoliklinikan toimintaan lukeutuvat kaksi puheterapeuttia siirtyvät päiväkodeista Vuosaaren terveysaseman yhteyteen.

Kotihoidon henkilökunta Vuosaaren terveysasemalla lisääntyy kahdella. Kotihoidon henkilöstön määrä tarkentuu organisaatiomuutokseen liittyvien selvityksien yhteydessä.

Hammashoitolan vastaanottotoimiston henkilökunta vähenee 0,5 vakanssilla. Välinehuollon työntekijöistä yksi siirtyy toimimaan muun hammashoitolan yhteydessä.

Laboratorion henkilökunta lisääntyy 0,25 vakanssilla.

Sosiaalipalvelujen henkilökuntamäärään ei ole odotettavissa hankkeesta johtuvia muutoksia.

Muut käyttökustannukset

Laboratoriokohtainen yleiskustannus 60 000 euroa vuodessa poistuu Meri-Rastilan laboratorion osalta.

Suunnitelman tavoite ja toteutusaikataulu

Hankesuunnitelmassa on pyritty muodostamaan sekä terveyskeskuksen että sosiaaliviraston kannalta toimivia kokonaisuuksia. Mm. asiakkaiden ohjaus saadaan selkeytettyä, toimintojen tukipalveluja voidaan keskittää ja myös turvallisuutta voidaan parantaa.

Terveyslautakunnan ja sosiaalilautakunnan päätökset

Terveyslautakunta päätti 16.11.2004 hyväksyä osaltaan hankesuunnitelman.

Lisäksi terveyslautakunta päätti antaa luvan suunnittelun käynnistämiseen aikataulusyistä lopullista päätöstä odottamatta.

Lisäksi terveyslautakunta päätti edellyttää, että vuoden 2006 jälkeen tapahtuvaa väestökasvua varten tarvittavien lisätilojen selvittäminen käynnistetään mahdollisimman pian.

Sosiaalilautakunta hyväksyi hankesuunnitelman 23.11.2004. Päätöksen mukaan hankesuunnitelmaa hyväksyttäessä ja toteutettaessa tulee huomioida alueen kasvava väestömäärä sekä alueen erityispiirteet.

Talous- ja suunnittelukeskus on 13.12.2004 antanut hankkeesta seuraavan lausunnon:

Hanke korvaa Albatrossin laajennussuunnitelman, jonka kustannukset olivat 9,7 milj. euroa ja josta terveyskeskus päätti vuoden 2004 talousarvioesityksessään luopua. Terveysasemien yhdistäminen vähentää terveyskeskuksen käytettävissä olevia tiloja n. 700 htm² eli 16 %. Sosiaalitoimen käytössä olevat tilat pienenevät n. 306 htm² eli 9 %.

Muutostöiden laajuus on 8 178 brm² ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset 3 013 000 euroa (veroton hinta 2 470 000 euroa) hintatasossa 9/2004. Hankkeen neliökustannus on 368 euroa/brm².

Hankkeen kustannuksista terveyskeskuksen osuus on 1 729 000 euroa, sosiaaliviraston osuus 677 000 euroa ja HUSin osuus 67 000 euroa (alv=0). Hankkeen rahoitus sisältyy vuoden 2005 talousarvioon. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa maaliskuussa 2005, jolloin MeriRastilan terveysasema voisi siirtyä Albatrossiin lokakuussa 2005.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hankesuunnitelman hyväksymistä esityksen mukaisena.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä palvelukeskus Albatrossin 5.11.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 8 178 brm²ja arvonlisäverolliset rakentamiskustannukset ovat enintään 3 013 000 euroa (ilman arvonlisäveroa 2 470 000 euroa) hintatasossa 9/2004.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITE

Hankesuunnitelma

17.1.2005 pöydälle pantu asia

SELVITYS KAUPPAHALLIEN PÄÄOMAVUOKRISTA JA MYYNTIPAIKKOJEN KILPAILUTTAMISEN PERIAATTEISTA

Khs 2004-188

Kaj toteaa, että khs päätti 2.2.2004 (149 §) ottaa käsiteltäväkseen kiinteistölautakunnan 26.1.2004 tekemän päätöksen, jonka mukaan Vanhan Kauppahallin myymälöiden, jäähdyttämöjen ja kahvilan vuokrat olisivat nousseet portaittain kolmessa erässä 1.3.2004 15 %, 1.3.2005 10 % ja 1.3.2006 10 %, yhteensä 35 %.

Yhden myyntipaikan (n. 5 m²) vuokra olisi kolmen korotuksen jälkeen ollut 227,05 euroa/kk. Lisäksi kiinteistölautakunnan päätöksessä vuokrien tarkistaminen olisi jatkossa sidottu elinkustannusindeksin muutokseen. Päätöksen mukaan vapautuvat myymälät oli vastaisuudessa määrä vuokrata tarjouskilpailun perusteella.

Kiinteistölautakunnan peruste Vanhan Kauppahallin vuokrien korottamiseen oli se, että vuokranantajan kulut ovat suuremmat kuin myymälävuokrista saatavat tulot. Vuokrankorotusesitys oli tehty nojautuen vuokrausperustelaskelmaan, josta kävi ilmi, että Vanhasta kauppahallista saatavat tulot 33,64 euroa/kk/m² kattoivat hallin hoitokulut 31,15 euroa/kk/m², mutta vain osan tontinvuokrakuluista, jotka ovat 5,25 euroa/m²/kk, eivätkä lainkaan pääomakustannuksia 9,77euroa/m²/kk. (Kustannusperusteinen vuokra on 46,40 euroa/m²/kk.)

Vanhan Kauppahallin vuokrasopimukset oli alun perin tehty vuonna 1989. Sopimuksissa ei ollut indeksiehtoa eikä vuokriin ollut tehty rahan reaaliarvon heikkenemisestä johtuvia tarkistuksia.

Khs kumosi 1.3.2004 kiinteistölautakunnan päätöksen ja päätti, että vuokriin tehdään 1.5.2004 15 %:n korotus (korotuksen jälkeen myyntipaikan vuokra on 193,41 euroa/kk) ja että ennen mahdollisia vuokrien lisätarkistuksia kiinteistölautakunnan tulee marraskuun 2004 loppuun mennessä antaa kaupunginhallitukselle selvitys kauppahallien pääomavuokrien määräytymisen ja myymälätilojen kilpailuttamisen periaatteista.

Kiinteistölautakunta mainitsee selvityksessään (8.12.2004) seuraavaa:

Kaupunginhallitus päätti 1.3.2004 (272 §) kehottaa kiinteistölautakuntaa tekemään vuoden 2004 marraskuun loppuun mennessä selvityksen kauppahallien pääomavuokrien ja myymälätilojen kilpailuttamisen periaatteista.

Kiinteistölautakunnan, asuntolautakunnan ja kiinteistöviraston johtosäännön 5 §:n mukaisesti lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei lautakunta ole antanut tehtävää määräämänsä viranhaltijan ratkaistavaksi, antaa vuokralle kiinteistölautakunnan hallinnossa olevia liiketiloja.

Helsingissä on kolme toimivaa kauppahallia. Ne ovat kaupungin omistamia, alun perin liiketoimintaa varten rakennettuja ja liiketoiminnan käytössä olevia rakennuksia. Ne on suojeltu kaavamerkinnöillä sr-1 ja ark.

Kiinteistölautakunnan 19.6.2001 (518 §) hyväksymien rakennetun omaisuuden vuokrausperusteiden mukaan liiketoiminnan käytössä olevien tilojen tuottovaatimus on 3 - 6 %. Käytössä olevien vuokrausperiaatteiden mukaan historiallisille, kaavalla suojelluille rakennuksille voidaan määrittää tuottotavoitteeksi 0 %, jos katsotaan, että rakennuksen suojelu korottaa kunnossapitokustannuksia normaaliin rakennukseen verrattuna (esim. julkisivun koristeet jne.). Sisäisessä laskelmassa tuottotavoite on laskettu 0 %:n mukaan ja kuoletusajaksi 50 vuotta. Kuoletusaikakin on pitempi kuin normaali liikerakennuksissa käytettävä aika.

Kaupunginhallitus päätti 14.10.2002 (1302 §) Helsingin kaupungin periaatteet kiinteistöjen, mainospaikkojen ja vastaavien luovuttamisesta ulkopuolisille. Periaatteissa mainitaan muun muassa, että kilpailumenettelyä sovelletaan, jos se on mahdollista. Lisäksi mainitaan, että ellei kilpailuttamista voida käyttää, varmistutaan käyvästä hinnasta esimerkiksi arviointilausunnolla tai vertailuhintojen avulla.

Kauppahallien myymälöiden vuokralaisia valittaessa ei kilpailuttamista ole käytetty, vaan tilavuokra on kaikilla sama (poikkeuksena Hakaniemen kauppahalli, jossa mm. kulmamyymälät ovat kalliimpia) ja vuokralaiset on valittu muilla kiinteistölautakunnan hyväksymillä perusteilla. Poikkeuksen muodostaa Hietalahden kauppahalli, jossa tilat on jo nyt pääosin kilpailutettu.

Mikäli haluttaisiin markkinavuokrat nopeasti käyttöön eri kauppahalleissa, tulisi kaikki nykyiset Hakaniemen kauppahallin ja Vanhan Kauppahallin vuokrasopimukset irtisanoa ja kilpailuttaa näin vapautuvat myymälätilat. Kiinteistölautakunnan mielestä tällainen menettely ei ole kuitenkaan mahdollista.

Nykyisillä vuokrilla ja hallien kustannuksilla ei vuokraustoiminta ole kannattavaa. Myymälöiden vuokrat ovat nykyisellään markkinavuokria halvemmat sekä Hakaniemen kauppahallissa että Vanhassa Kauppahallissa. Koska kilpailuttaminen on kaupungin ja kaupunginhallituksen hyväksymän periaatteen mukaisesti ensisijainen keino tiloja ulkopuolisille vuokrattaessa, tulisi kauppahallien vapautuvat tilat kilpailuttaa 1.1.2005 lukien. Näin myymälätiloista saadaan käypä markkinavuokra.

Kilpailuttaminen on tarkoitus suorittaa halli- ja myyntipaikkakohtaisesti valikoiden siten, että vapautuvan myymälätilan käyttötarkoitus määritellään ennen kilpailua. Näin kussakin kauppahallissa voidaan säilyttää monipuolinen tuotevalikoima ja hallissa on riittävästi ko. alan kilpailua. Sekä Hakaniemen kauppahallin 1. kerros että Vanha Kauppahalli säilytetään ensisijaisesti peruselintarvikkeita myyvinä monipuolisina kauppapaikkoina. Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan markkina- ja asiakastutkimuksilla. Lisäksi kauppiasyhdistyksiltä on pyydetty kehityssuunnitelma 2 ‑ 3 vuoden tähtäimellä siitä, minkä tyyppistä myyntitoimintaa po. halliin kaivataan. Suunnitelmaa tarkennetaan vuosittain.

Kilpailuttaminen vapautuvista tiloista kauppahalleissa on hidas järjestelmä ja saattaa johtaa ensi vaiheessa epätyydyttävään tilanteeseen vuokralaisten kesken. Tarkoitus onkin tarkastella vuosittain vuokratason muodostumista ja pyrkiä maltillisin muutoksin tilanteeseen, jossa nykyisten sopimusten vuokrataso vastaa kilpailutettua vuokratasoa.

Kiinteistölautakunta toteaa, että kaupunki on investoinut halleihin ottaen huomioon hallien suojelunäkökohdat, tavoitteena ennen kaikkea taata korjauksilla kauppahallitoiminnan jatkuvuus. Kauppahallien myyntipaikkojen kilpailuttamisen ensisijaisena tavoitteena ei ole lisätä vuokratuottoa, vaan kilpailuttamisella saadaan ko. liiketoimintapaikoille hinta, joka on vastaavanlaisen liiketoiminnan tilojen hintatasoa. Lautakunta toteaa lisäksi, että hallien pinta-alasta on vuokrattuna vain noin 65 %, koska asiakkaiden liikennetilat ja kauppiaiden yhteiskäyttötilat eivät ole mukana vuokran maksun perusteena olevassa pinta-alassa.

Kiinteistölautakunnalle annetaan puolivuosittain raportti hallipaikkaa hakeneista, hallipaikan saaneista, vanhojen paikkojen vuokratasosta ja millä hinnalla uudet sopimukset on solmittu. Kiinteistölautakunnalle raportoidaan samalla tuotevalikoiman kehityksestä ja vuokralaisten vaihtuvuudesta. Selostus kilpailuja edeltävistä käyttötarkoituksen määrittelyistä tuodaan myös taannehtivasti lautakunnalle.

Kaupungin maksamasta markkinointirahasta olisi syytä luopua 1.1.2005 lukien, koska markkinointiraha oli tarkoitettu väliaikaiseksi tueksi laman aikana. Vastaisuudessa vuokran yhteydessä voidaan kaupungin toimesta kerätä kunkin kauppahallin kauppiasyhdistyksen päättämä myymäläkohtainen markkinointiraha, joka on vapaaehtoinen ja joka tilitetään po. yhdistykselle kuukausittain jälkikäteen. Kauppiasyhdistykset voivat vuosittain päättää ja ilmoittaa kaupungille kerättävän markkinointirahan suuruuden.

Kaj toteaa, että vuokraus tarjousten perusteella on lähtökohtaisesti oikea ja yleisesti liiketilavuokrauksessa käytetty tapa hakea vuokralaista liiketiloille. Tarjousmenettelyssä tarjouksen tekijän punnitsee omista liikkeenpidon lähtökohdistaan vuokranmaksukykynsä ja tarjousten pyytäjä määrittelee etukäteen ne tekijät jotka valintapäätökseen tulevat vaikuttamaan. Tarjousmenettely on vuokralaisiksi haluavien kannalta oikeudenmukaista ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaista. Tarjousmenettely ja käyvän vuokran hakeminen on myös kaupunginhallituksen 14.10.2002 antaman toimintaohjeen mukaista.

Saattaa olla, että tarjousten perusteella muodostuva vuokrataso jää alle kohteen vuokranantajalle koituvan omakustannustason ainakin silloin kun kohdetta on kalliisti peruskorjattu.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa selvityksessään, että vapautuvien halli- ja myyntipaikkojen käyttötarkoitukset tullaan määrittelemään ennen tarjousmenettelyn aloittamista ja että päämääränä on toisaalta monipuolisen tuotevalikoiman ylläpitäminen ja toisaalta riittävän tuotekohtaisen kilpailun säilyminen halleissa. Kaupungin ensisijaisena tavoitteena on historiallisesti merkittävän hallitoiminnan elinvoimaisuuden turvaaminen.

Näiden tavoitteiden toteutumista kiinteistölautakunnan tulee seurata markkina- ja asiakastutkimuksilla. Kiinteistölautakunta on pyytänyt saada raportit puolivuosittain hallien vuokralaisiin, vuokratasoon ja tuotevalikoimiin liittyvistä asioita. Hallien kauppiasyhdistyksiltä on pyydetty suunnitelmaehdotukset hallien kehittämiseksi. Tällaiset ehdotukset on kiinteistöviraston ilmoituksen mukaan jo saatu Hakaniemen Ykköskauppiaat ry:ltä ja Wanhan Kauppahallin kauppiaat ry:ltä. Vastaavia ehdotuksia tullaan pyytämään yhdistyksiltä määräajoin.

Kaj pitää edellä mainittuja kiinteistölautakunnan toimia oikean suuntaisina ja korostaa huolellisesti laadittujen tarjouspyyntöjen merkitystä tavoitteellisessa vuokraustoiminnassa. Tarjouspyynnössä tulee näkyä paitsi mitkä seikat tarjotun vuokran lisäksi vaikuttavat vuokralaisen valintaan, myös mikä painoarvo eri tekijöille annetaan.

Voimassaolevia vuokrasopimuksia ei irtisanota. Kiinteistölautakunta on ilmoittanut, että vanhoihin sopimuksiin joudutaan mahdollisesti tekemään vuokrantarkistuksia kun myyntipaikkojen käypä vuokrataso saadaan tarjousten kautta selville. Kiinteistölautakunnan mukaan tarvittavat korotukset tullaan tekemään maltillisesti. Kaj:n mielestä maltillisuus tarkoittaa sitä, että korotuksissa noudatetaan valtioneuvoston suositusta (joka on annettu asuntojen vuokrien tasokorotuksia varten), että kertakorotus/vuosi voi olla enimmillään 15 %.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kiinteistölautakunnan 8.12.2004 antaman selvityksen kauppahallien pääomavuokrien määräytymisestä ja myyntipaikkojen kilpailuttamisen periaatteista.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan selvitys 8.12.2004
	Liite 2	Kiinteistöviraston selvitys kauppahallin nykyisistä vuokrista

TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN JA TYÖLLISYYSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2005-63

Työllistämistoimikunta toteaa esityksessään (17.12.2004), että Khs asetti 17.2.2003 nykyisen työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan vuosille 2003 – 2004. Toimikunta katsoo, että kaupungin työllisyyden haasteiden ja työttömyystilanteen johdosta on perusteltua asettaa työllistämistoimikunta ja työllisyysasioiden neuvottelukunta myös seuraavalle Khn toimikaudelle vuosille 2005 – 2006.

Työllistämistoimikunnan tehtävänä on jatkossakin kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyystoimien seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Työllisyysasioiden neuvottelukunnan tehtävänä on yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä toimiminen työllisyyden kehityksen ja työllisyystoimien seurannassa ja Helsingin työllisyysohjelman vuosille 2004 – 2006 toimeenpanon seuranta.

Työllistämistoimikunta esittää, että Khs nimeäisi toimikaudekseen vuosille 2005 – 2006 työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan edellä kerrotuin perustein ja määräisi toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan, rahoitusjohtajan, opetustoimenjohtajan, sosiaalijohtajan, henkilöstöjohtajan ja työllisyysasioita valmistelevan kaupunginsihteerin ja kutsuisi pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työvoimatoimiston johtajan ja TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikön.

Toimikunta esittää edelleen, että Khs nimeäisi toimikaudekseen vuosille 2005 – 2006 työllisyysasioiden neuvottelukuntaan työllistämistoimikunnan jäseniksi valittavat henkilöt ja työllistämistoimikuntaan valittavat pysyvät asiantuntijat.

Samalla toimikunta esittää, että Khs pyytäisi Helsingin Yrittäjät ry:tä, Helsingin kauppakamaria, Akava ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä nimeämään edustajansa työllisyysasioiden neuvottelukuntaan.

Lisäksi toimikunta esittää, että Khs kehottaisi henkilöstökeskuksen liikkuvuusyksikköä huolehtimaan työllisyystoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Sj toteaa, että korkeat työttömyysluvut, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömien suuri määrä, edellyttävät kaupungilta edelleen vahvaa panostusta työllisyysasioihin. Työllistämistoimikunta ja vuonna 2003 toimintansa aloittanut työllisyysasioiden neuvottelukunta ovat osoittautuneet tärkeiksi ja tarpeellisiksi foorumeiksi työllisyysasioiden käsittelylle. Konkreettisena esimerkkinä tästä voidaan pitää Helsingin paikallisen työllisyysohjelman laatimista ja sen toteutuksen seurantaa. Neuvottelukunta on koonnut yhteen kunnan, valtion, yrittäjien ja työntekijäjärjestöjen edustajat. Yhteistyön kautta on syntynyt uutta osaamista ja valmiutta ennakoida alueen kehitystä ja edistää Helsingin työllisyyttä.

Sj pitää perusteltuna työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan asettamista vuosiksi 2005 – 2006 työllistämistoimikunnan esittämällä tavalla.

Työllistämistoimikuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtajana viilaaja Arno Stam, jäseninä toimitusjohtaja Pauli Leppä-aho, konsultti Hermann Alatalo, pankkitoimihenkilö Helena Lauttanen, yhteysjohtaja Jukka Lindeman, toiminnanjohtaja Saara Ruokonen, projektijohtaja Sallamaari Muhonen ja voimistelunopettaja Sirkka-Liisa Vehviläinen sekä heidän varajäseninään lähihoitaja Terhi Mäki, toiminnanjohtaja Ismo Suksi, yrittäjä Heikki Karu, Marjatta Hiisivaara-Hela, paikallisasiainsihteeri Merja Lehmussaari, lääkäri Pekka Reinikainen, valtiotieteiden ylioppilas Johanna Sumuvuori ja pääsuunnittelija Jouko Malinen.

Pysyvinä asiantuntijoina ovat toimineet apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund, johtaja Arto Antman, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, opetustoimen johtaja Rauno Jarnila, toimitusjohtaja Aulikki Kananoja ja kaupunginsihteeri Leena Mickwitz sekä osastopäällikkö Pekka Hakala, Uudenmaan TE-keskus ja toimistonjohtaja Rebecka Svedlin, Helsingin työvoimatoimisto.

Nämä henkilöt ovat toimineet vastaavasti työllisyysasioiden neuvottelukunnassa, jossa ovat lisäksi olleet Helsingin kauppakamarin edustajina hallituksen puheenjohtaja Leena Martiskainen ja asiamies Mika Eskola, Helsingin yrittäjät ry:n edustajana hallituksen puheenjohtaja Ilpo Moisala, AKAVA Uusimaa-Nylandin edustajana yritysneuvoja Timo Mäkilä, STTK:n edustajana tasa-arvokonsultti Outi Taavela ja SAK:n edustajana johtaja Matti Tukiainen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 9 -jäsenisen työllistämistoimikunnan, jonka tehtävänä on kaupungin työllisyyskehityksen ja työllisyystoimien seuranta, lausunnon antaminen kaupungin työllisyysmäärärahojen talousarviosta sekä muiden kaupunginhallituksen erikseen antamien tehtävien suorittaminen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

valita

toimikunnan puheenjohtajaksi

henkilökohtaisena varajäsenenään

varapuheenjohtajaksi

henkilökohtaisena varajäsenenään

jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt:

Jäsen	Varajäsen

-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-
-	-

määrätä toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklundin, rahoitusjohtaja Tapio Korhosen, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon, opetustoimen johtaja Rauno Jarnilan , sosiaalijohtaja Aulikki Kananojan ja kaupunginsihteeri Leena Mickwitzin sekä kutsua toimikunnan pysyviksi asiantuntijoiksi Helsingin työvoimatoimiston johtajan Rebecka Svedlinin ja Uudenmaan TE-keskuksen työvoimaosaston osastopäällikön Pekka Hakalan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen työllisyysasioiden neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia yhteistyö- ja asiantuntijaelimenä Helsingin paikallista työllisyysohjelman toteutuksen seurannassa sekä asiantuntijana työllisyyden kehitystä ja työllisyystoimia koskevissa asioissa.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee valita työllisyysasioiden neuvottelukuntaan työllistämistoimikunnan jäseniksi valittavat henkilöt ja nimetä neuvottelukuntaan pysyviksi asiantuntijoiksi työllistämistoimikuntaan nimettävät pysyvät asiantuntijat.

Vielä kaupunginhallitus päättänee pyytää Helsingin Yrittäjät ry:tä, Helsingin kauppakamaria, Akava ry:tä, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:tä ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:tä nimeämään edustajansa työllisyysasioiden neuvottelukuntaan.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa työllistämistoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan kuulemaan myös muita asiantuntijoita ja kehottaa henkilöstökeskuksen liikkuvuusyksikköä huolehtimaan työllisyystoimikunnan ja työllisyysasioiden neuvottelukunnan esittelijän ja sihteerin tehtävistä.

Kirje Helsingin Yrittäjät ry:lle, Helsingin kauppakamarille, Akava ry:lle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:lle ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:lle.

Pöytäkirjanote valituille henkilöille ja pysyviksi asiantuntijoiksi määrätyille, työllistämistoimikunnalle, henkilöstökeskukselle ja sen liikkuvuusyksikölle, talous- ja suunnittelukeskukselle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

TASA-ARVOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN

Khs 2005-38

Tasa-arvotoimikunta toteaa (21.12.2004), että Khs päätti 3.3.2003 asettaa kymmenjäsenisen tasa-arvotoimikunnan toimikaudeksi 2003-2004 tehtävänään

- seurata ja arvioida tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa

- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä tasa-arvon tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa

- tehdä esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta

- koota sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tietoa

- tiedottaa tasa-arvokysymyksistä kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kuntalaisille

- laatia raportti kaupungin tasa-arvotyön tilasta toimikausittain.

Tasa-arvotoimikunnan puheenjohtajana on toiminut tutkija Sari Näre ja varapuheenjohtajana pelastuskouluttaja Hannu Leskinen, henkilökohtaisina varajäseninään markkinointisuunnittelija Nina Kalk ja fil.yo Pia Bremer-Nardone. Tasa-arvotoimikunnan jäseninä ovat olleet

erikoissairaanhoitaja Heljä Balmer

lakimies Matti Eklund

diplomi-insinööri Karoliina Kaita

valmiuspäällikkö Pekka Koskinen

piirisihteeri Raita Pennanen

entisöintikirvesmies Marita Ranta-Paano

ekonomi Nina Romka

valtiotieteen kandidaatti Pekka Sormunen

ja heidän henkilökohtaisina varajäseninään

eläkeläinen Eeva-Liisa Hirvi

päätoimittaja Erkki Ahlavuo

valtiotieteen ylioppilas Elina Sojonen

filosofian maisteri Leena Taimela-Helenius

opiskelija Ulla Koho

sähköasentaja Tapio Ruuth

opistoupseeri Petri Parkkinen

sosiaalityöntekijä Arto Marjomäki

./. Toimikunta on laatinut raportin ”Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tila vuonna 2004”, joka sisältää myös tasa-arvotoimikunnan toimenpide-ehdotukset. Raportti on esityslistan liitteenä 1.

Tasa-arvotoimikunta katsoo, että lain edellyttämä tasa-arvon tavoitteellinen ja suunnitelmallinen edistäminen on prosessi, joka edellyttää jatkuvaa seurantaa, arviointia ja kehittämistä. Tämä tulee tehdä sekä toiminnallisen että henkilöstöpoliittisen tasa-arvon osalta.

Toimikunta esittää, että Khs päättää asettaa tasa-arvotoimikunnan toimikaudelle 2005 - 2006.

Sj toteaa, että tasa-arvotoimikunta on nyt laatinut järjestyksessä toisen raporttinsa kaupungin tasa-arvotyön tilasta. Raportti sisältää perusteellisen kuvauksen vastauksista, jotka toisaalta virastot ja laitokset ja toisaalta yksittäiset työntekijät ovat antaneet kaupungin tasa-arvotyön tilaa koskeviin kyselyihin. Raportti sisältää myös joukon toimenpidesuosituksia, jotka perustuvat suurelta osin näiden kyselyiden tuloksiin.

Toimikunta toteaa raportissaan yleisenä johtopäätöksenä, että tasa-arvon tila näyttää kohentuneen edelliseen tasa-arvotoimikunnan raporttiin (v. 2002) verrattuna ja vaikuttaa tällä hetkellä melko hyvältä. Tasa-arvosuunnitelmat on laadittu ja niiden mukaisesti on myös pyritty toimimaan. Samalla toimikunta kiinnittää huomiota siihen, että tieto suunnitelmista ei ole mennyt työyhteisöissä riittävän hyvin perille. Samoin tietoisuus tehdyistä toimenpiteistä on melko vähäistä.

Toimikunta esittää joukon toimenpiteitä, joihin tasa-arvon parantamiseksi tulisi ryhtyä. Toimenpiteet on ryhmitelty vastuutahoittain ja toimijoittain poliittisille päättäjille, henkilöstökeskukselle ja virastojen ja laitosten johdolle. Monet esitetyistä toimenpiteistä kytkeytyvät kiinteästi parhaillaan käynnissä olevaan henkilöstöstrategian valmistelutyöhön ja antavat sille suuntaa. Palkkausjärjestelmiä kehittäessään kaupunki noudattaa valtakunnallisia linjauksia ja virka- ja työehtosopimuksia. Monia raportin ehdotuksia voidaan näiltäkin osin käyttää tukena. Henkilöstöstrategian valmistelun ja palkkausjärjestelmien uudistamisen kannalta raportti siis valmistui erittäin hyvään aikaan.

Sj katsoo, että tasa-arvotoimikunnan laatimat kaksi raporttia ovat arvokas tietolähde kaupungin tasa-arvotyön tilasta. Sen vuoksi näiden raporttien laatiminen toimikausittain on edelleenkin perusteltua. Myös muilta osin toimikunnan tehtävät tulisi säilyttää ennallaan. Toimikunnan jäsenmääräksi Sj ehdottaa yhdeksää henkilöä aiemman kymmenen henkilön sijasta.

SJ Kaupunginhallitus päättänee asettaa toimikaudekseen 9-jäsenisen tasa-arvotoimikunnan tehtävänään

- seurata ja arvioida tasa-arvon toteutumista koko kaupunginhallinnossa

- toimia yhteistyössä hallintokuntien kanssa käsittelemällä tasa-arvon tavoitteellista ja suunnitelmallista edistämistä niiden toiminnassa

- tehdä esityksiä tasa-arvotyön edistämisestä ja toteuttamisesta

- koota sukupuolten tasa-arvoa käsittelevää tietoa

- tiedottaa tasa-arvokysymyksistä kaupungin virastoille ja laitoksille sekä kuntalaisille

- laatia raportti kaupungin tasa-arvotyön tilasta toimikausittain

Edelleen kaupunginhallitus päättänee nimetä tasa-arvotoimikunnan

puheenjohtajaksi

varapuheenjohtajaksi

sekä jäseniksi

ja heille henkilökohtaisiksi varajäseniksi vastaavassa järjestyksessä

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa henkilöstökeskusta huolehtimaan tasa-arvotoimikunnan sihteeri- ja muista kansliatehtävistä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee lähettää raportin ”Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tila” henkilöstökeskukselle tiedoksi ja otettavaksi huomioon henkilöstöstrategian valmistelutyössä.

Pöytäkirjanote tasa-arvotoimikuntaan nimetyille, tasa-arvotoimikun-nalle, henkilöstökeskukselle, kaupunginkanslian tietopalvelulle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

LIITE

Tasa-arvotoimikunnan raportti 21.12.2004

VT SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: SUKUPUOLISEN VÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN, HOITAMINEN JA EHKÄISEMINEN

Khs 2004-2084

Sj ilmoittaa, että valtuutettujen eräiden aloitteiden käsittelyn yhteydessä 13.10.2004 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lisätään henkilöstön koulutusta sukupuolisen väkivallan tunnistamiseksi, hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi.” (Sari Näre, äänin 46 - 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys ponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunginkanslian henkilöstöosasto toteaa (31.12.2004) muun ohessa, että kaupungissa toteutettiin syksyllä 2004 kaksi tasa-arvotyön tilaa koskevaa laajaa kyselyä. Niistä toinen kohdistettiin kaupungin virastojen ja laitosten yhteistyöelimille ja toinen henkilöstölle.

Virastokyselyyn saatiin vastaukset yhteensä 23 eri virastolta ja laitokselta, joiden palveluksessa on noin 82 prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Henkilöstökyselyyn vastasi 459 henkilöä eli 1,2 % kaupungin henkilöstöstä.

Virastokyselyn mukaan kahdessatoista virastossa työntekijöitä on joutunut toisen työntekijän seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Näin on tapahtunut kuitenkin vain joskus tai korkeintaan muutamia kertoja. Sen sijaan henkilöstökyselyyn vastanneista kahden prosentin mukaan heidän työpaikoillaan esiintyy seksuaalista häirintää ja/tai ahdistelua usein tai toistuvasti ja 16 prosentin mukaan joskus tai korkeintaan muutamia kertoja. Peräti yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti joutuneensa työtoverinsa, esimiehensä tai alaisensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Virastokyselyn mukaan esimiehet ovat yleensä välittömästi puuttuneet seksuaaliseen häirintään ja ahdisteluun. Henkilöstökyselyn mukaan asia on kuitenkin joissakin tapauksissa sivuutettu.

Virastokyselyn mukaan vain yhdessä virastossa on tullut tietoon tilanteita, joissa työntekijä on joutunut usein tai toistuvasti asiakkaan seksuaalisen häirinnän tai ahdistelun kohteeksi. Henkilöstökyselyyn vastanneista seitsemän prosentin mukaan asiakkaat ovat kiusanneet, häirinneet tai ahdistelleet heidän työpaikkansa henkilöstöä seksuaalisesti ja/tai tehneet heille väkivaltaa usein tai toistuvasti. Henkilöstökyselyyn vastanneista 14 prosenttia oli itsekin joutunut asiakkaiden kiusaamisen, häirinnän tai seksuaalisen ahdistelun ja/tai väkivallan kohteeksi.

Menettelytavat häirintä- ja kiusaamistilanteissa ovat henkilöstöllä hyvin tiedossa, sillä 72 prosenttia henkilöstökyselyn vastaajista vastasi myönteisesti kysymykseen ”Tiedätkö, miten menetellä, jos joudut työpaikkakiusaamisen tai seksuaalisen häirinnän kohteeksi?”.

Virastokyselyssä tiedusteltiin myös, onko virastossa annettu ohjeet kotona tapahtuvan väkivallan ehkäisyyn ja avun tarjoamiseen. Kehittämisen varaa on, sillä vain kahdessa virastossa on annettu ohjeet väkivallan ehkäisyyn ja avun tarjoamiseen, mitä Helsingin kaupungin turvallisuusstrategia tulee jatkossa edellyttämään.

Osasto viittaa myös tasa-arvotoimikunnan raportissa Helsingin kaupungin tasa-arvotyön tila vuonna 2004 (21.12.2004) esitettyihin ehdotuksiin. Toimikunta esittää sukupuolisen väkivallan ja häirinnän osalta mm. seuraavia toimenpiteitä:

Sukupuolisen häirinnän ja työpaikkakiusaamisen tunnistamiseksi, siihen puuttumiseksi ja sen ehkäisemiseksi on kehitettävä keinoja ja ohjeistusta.

Kaupungin tulee teettää sukupuolista häirintää ja työpaikkakiusaamista koskeva selvitys ja se tulee tuoda toimikunnan käsiteltäväksi.

Johdon ja henkilöstön koulutusta sukupuolisen väkivallan tunnistamiseksi, hoitamiseksi ja ehkäisemiseksi on lisättävä.

Osasto toteaa lopuksi, että sen kehittämispalvelut-yksikkö järjestää vuonna 2005 useita työsuojelukursseja, joiden ohjelmassa käsitellään menettelytapoja häirintä- ja kiusaamistilanteissa.

Sj toteaa, että tasa-arvoisen ja hyvinvoivan työyhteisön kehittäminen edellyttää, että kaikki sukupuolisen väkivallan ilmenemismuodot torjutaan. Työyhteisöllä on oltava herkkyyttä tunnistaa tällaisen väkivallan muodot ja valmius ja keinot niiden torjuntaan. Virastojen ja laitosten johdolle ja esimiestehtävissä toimivilla on tässä erityisen suuri rooli. Virastojen ja laitosten johto kantaa vastuun myös siitä, että heidän henkilöstönsä saa riittävästi tietoa ja koulutusta voidakseen toimia asianmukaisesti häirintä- ja kiusaamistilanteissa. Esimiesten koulutus on tässä avainasemassa.

Sj toteaa vielä, että tällä samalla esityslistalla Khn käsiteltävänä on tasa-arvotoimikunnan asettaminen. Päätösehdotuksen mukaan Khs lähettää tasa-arvotoimikunnan raportin henkilöstökeskukselle otettavaksi huomioon henkilöstöstrategian valmistelutyössä. Ponnessa esitetty koulutuksen lisäämisen tarve on siis tulossa tätäkin kautta jatkovalmisteluun.

SJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.10.2004 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sari Näre) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2295

ESITYS UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE UUTELAN SKATANNIEMEN RAUHOITTAMISESTA

Khs 2000-2883

Ympäristölautakunta esittää (28.11.2000) mm. seuraavaa:

Uutelan Skatanniemen rauhoitusesitys

Rauhoittamisen tarkoitus

Rauhoittamisen tarkoituksena on maisemallisesti, kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen säilyttäminen.

Alueen sijainti, omistus ja hallinta

Skatanniemi on osa Uutelan ulkoilualuetta, joka sijaitsee merenrannalla Helsingin Vuosaaren kaakkoiskärjessä. Rauhoitettavan alueen molemmat osa- alueet kuuluvat Vuosaaren kylän tilaan, Kokkoniemi Rno 5:38, ja se on kokonaisuudessaan Helsingin omistama ja kiinteistöviraston hallinnassa.

Alueen rajana lännessä on Pitkälahti, idässä ja etelässä Skatanselkä. Pohjoisessa alue rajautuu Villa Meriharjun pihapiiriin. Alueen jakaa kahtia niemessä sijaitsevat yksityiset tontit.

Rauhoitettavaksi esitettävän alueen pinta-ala on 2,8 hehtaaria.

Maankäyttö

Yleiskaava 1992:ssa alue on suojelualuetta. Yleiskaava 2002:ssa ja Uutelan virkistysalueen asemakaavatyössä nyt rauhoitettavaksi esitettävä alue varataan luonnonsuojelualueeksi.

Skatanniemen eteläkärjen tuntumassa on yksityisomistuksessa olevia tontteja, jotka jakavat rauhoitettavan alueen kahteen osaan. Nämä tontit on jaettu suojelualueen ulkopuolelle. Tonteille johtava kuuden metrin levyinen ajoyhteys ei myöskään kuulu esitettävään suojelualueeseen.

Skatanniemen eteläkärkeä käytetään auringonottoon ja ongintaan. Alue on myös suosittu lintujen tarkkailupaikka etenkin muuttoaikoina.

Alueen kuvaus

Skatanniemi on kapea, maisemallisesti erittäin kaunis ja erikoinen alue. Rauhoitettavaksi esitettävälIä alueella on myös kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita.

Alueen geologiasta

Maisemaltaan ja geologialtaan alue on näyttävä, kärkeä kohti kapeneva, pitkälle mereen ulottuva niemi.

Alueen kallioperä on gabroa. Kallioperä on näkyvissä varsinkin Skatanniemen kärjessä, jonka silokalliossa on näkyvissä myös jäätikön kulutuksen aiheuttamia pienoiskulutusmuotoja, uurteita ja kaarteita.

Alueen maaperä on karu, hiekka- ja moreenipohjainen.

Kasvillisuus

Skatanniemen eteläkärki on kalliomännikköä ja uloin mereen työntyvä osa on lähes kasvitonta silokalliota. Alueella on myös pienialainen somerikkoranta ja rantaniitty. Kallion keskellä on leveäosmankäämiä kasvava allikko. Merenrantalajeja ovat mm. isorantasappi, merinätkelmä, rantavehnä, punasänkiö, rannikki ja keltamaite.

Pohjoisemman osa-alueen linnoitusrakennelmien alueen sammallajisto sisältää runsaasti kalkkisammalia, joista osa on harvinaisia (mm. kalkkiväkäsammal ja kalkkihiippasammal). Erikoisia putkilokasveja ovat valkomaksaruoho ja jänönsalaatti.

Pohjoisen osa-alueen länsireuna on osittain avokalliota. Tien länsipuolinen alue on muulta osin pääasiallisesti mäntyvaltaista metsäaluetta ja tien itäpuolinen alue sekametsää. Alueen itäreuna on somerikkorantaa, jossa kasvaa vanhaa rantamännikköä sekä kuusia ja tervaleppiä. Merenrantakasveista mainittakoon isorantasappi, merinätkelmä ja suomyrtti.

Eläimistöstä

Rannalla tavataan mm. haahka, lapintiira, kalalokki, tukkakoskelo, rantasipi ja kivitasku. Metsäalueella on tiaisia, peippoja ja pajulintuja. Nisäkkäistä mainittakoon orava ja metsäjänis.

Rakennelmat

Alueella sijaitseva venäläisten vuosina 1912 -1917 rakentama 1. maailmansodan aikainen neljän tykin betoninen patteri on Helsinkiä ympäröivän puolustusketjun itäisin osa. Se on samalla ainoa maarintaman yhteyteen rakennettu meririntaman tukikohta. Tämän rakennelman merkitys suojelualueen osana sekä ainoana lajissaan on erittäin suuri.

Hoidon ja käytön tavoitteet:

Hoidon päätavoitteet

Hoidon tavoitteena on suojelualueelle luonteenomaisen kasvillisuuden ja eläimistön säilyttäminen. Metsänhoidon tavoitteena on maisemallisesti arvokkaaseen merenrantaympäristöön sopiva vivahderikas metsä.

Käytön tavoitteet

Päätavoitteena on alueen luonnonsuojelun ja virkistyskäytön yhteensovittaminen. Skatanniemen eteläkärjen nykyinen käyttö voi jatkua.

Opetuskäyttö

Alue on osa Uutelan suosittua ulkoilualuetta. Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä ulkoilualueen osana sillä on merkitystä myös biologian ja maantiedon opetuskohteena. Kulttuurihistoriallisesti arvokas linnoitusjärjestelmä on myös kasvillisuutensa puolesta arvokas opetuskohde.

Ajoyhteys, polusto ja liikenne

Alueelle pääsee sen pohjoisosan halkaisevaa ajoyhteyttä myöten. Tämä yhteys muuttuu aivan alueen eteläosan tuntumassa kivikkoiseksi poluksi. Ajoyhteys on leveydeltään 6 metriä ja se on rajattu rauhoitettavan alueen ulkopuolelle. Pohjoisemman osa-alueen länsipuolelle linnoitusalueesta pohjoiseen saa tarvittaessa rakentaa kääntöpaikan. Kääntöpaikan suunnittelun yhteydessä tulee olla yhteydessä Helsingin ympäristökeskukseen.

Linnoitusalueesta pohjoiseen, rauhoitettavan alueen itäosaan on mahdollista toteuttaa luontopolku olemassa olevaa polkua myöten.

Skatanniemelle tulisi tonteille ajon lisäksi sallia vain huoltoajo. Pysäköintipaikat Uutelassa osoitetaan Uutelan virkistysalueen asemakaavatyön yhteydessä.

Pyöräily on sallittua ajotiellä. Polkupyöriä varten sijoitetaan telineet linnoitusrakennelman läheisyyteen, sen pohjoispuolelle.

Opasteet

Pääopastetaulu voidaan sijoittaa Skatan kartanon läheisyyteen neljän tien risteyskohtaan. Taulussa voidaan kertoa luonnonsuojelualueen lisäksi myös mm. Villa Meriharjun alueesta ja sen toiminnasta.

Jätehuolto

Roska-astia sijoitetaan pääopastetaulun läheisyyteen sekä linnoitusrakennelman läheisyyteen. Tarvittaessa roska-astian voi sijoittaa myös Skatanniemen eteläosan pohjoisreunaan.

Jatkotoimenpiteet

Hoito- ja käyttösuunnitelma antaa tavoitteet ja ohjeet luonnonsuojelualueen hoidon ja käytön järjestämiseksi.

Alueen mahdollista kulumista seurataan ja liikkumista rajoitetaan tarpeen vaatiessa.

LinnoitusrakenneImien kunnostus tehdään museoviraston kanssa yhteistyössä. LinnoitusrakenneImien arvokas kasvillisuus otetaan tässä yhteydessä huomioon.

Rauhoitusmääräykset

Alueen luonne: Skatan alue on maisemaltaan sekä luonnoltaan arvokas alue.

Lisäväriä alueelle antavat vanhat tykistöpatterirakennelmat erikoisine sammallajeineen.

Rauhoittamisen tarkoitus: Rauhoittamisen tarkoituksena on kasvistollisesti, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen säilyttäminen.

Rauhoitussäännökset

Alueella on noudatettava seuraavia määräyksiä:

1. Alueella on kielletty:

- ojien kaivaminen ja vesien patoaminen sekä kaikenlainen muu kallio- ja maaperän vahingoittaminen sekä ainesten otto

- metsästys sekä kaikenlainen eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen

- tulenteko, telttailu ja muu leirielämä

- suunnistuskilpailut

- maastopyöräily

- kasvien kerääminen

- koirien kuljettaminen kytkemättöminä

- muiden kuin luonnonsuojelualueen virkistys-, opetus- ja tutkimustarpeita palvelevien teiden ja laitteiden rakentaminen ja huolto

- kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasviston ja eläimistön säilymiseen alueella

2. Alueella on sallittu

- uiminen ja auringonotto ja kalastaminen

- marjastus ja sienestys

- suojeltavien rakenneImien kunnossapito ja huolto

3. Aluetta saadaan hoitaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisesti.

4. Edellä olevista määräyksistä saadaan Uudenmaan ympäristökeskuksen luvalla poiketa, jos se on luonnonsuojelualueen kannalta perusteltua.

./. Karttapiirros rauhoitettavasta alueesta, kopio asemakaavaluonnoskartasta sekä hoito- ja käyttösuunnitelma on jaettu liitteinä 1 – 3. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (25.11.2004) seuraavaa:

Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut lausunnon Skatanniemen rauhoitusasiasta 22.12.1994. Lautakunta ei silloin pitänyt perusteltuna rajausta, jossa Skatanniemen luonnonsuojelualueeseen kuului myös Skatan tila ja Meriharjun huvila. Rauhoitettavaksi esitettyä aluetta on pienennetty lausunnon perusteella.

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Helsingin yleiskaava 2002:n 26.11.2003. Yleiskaavassa Skatanniemen luonnonsuojelualueen rajaus on tehty ympäristölautakunnan 28.11.2000 tekemän rauhoitusesityksen rajauksen mukaisesti.

Asemakaavaosastolla valmisteltavassa Uutelan asemakaavaluonnoksessa Skatanniemen rauhoitettavaksi esitetty alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Rajaus on tehty 28.11.2000 tehdyn rauhoitusesityksen mukaisesti siten, että Skatanniemen asuntoalueelle johtava 6 metrin ajoyhteys on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi katualueeksi, jolla tontille ajo on sallittu. Määräyksessä todetaan myös, että luonnonsuojelualueeksi tarkoitetun alueen halki kulkevalla katuosuudella tulee välttää sellaisia toimenpiteitä, joista on haittaa luonnolle ja maisemalle. Pohjoisemman osa-alueen länsipuolelle, linnoituslaitteesta pohjoiseen, on kaavaluonnoksessa osoitettu luonnonsuojelualueelle kääntöpaikka. Samoin kuin ajoyhteys, on kääntöpaikka merkitty katualueeksi. Rauhoitusesityksessä on todettu, että kyseiselle alueelle saa tarvittaessa tehdä kääntöpaikan. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että rauhoitusesityksestä poiketen maastossa jo oleva kääntöpaikka on tarkoituksenmukaisinta osoittaa luonnonsuojelualueen sijasta katualueeksi.

Luonnonsuojelualueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikainen linnoituslaite ja siihen liittyvä vanha rakennustyömaa. Linnoituslaite ja siihen liittyvä rakennustyömaa on asemakaavaluonnoksessa merkitty alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu linnoituslaitealue (sm). Linnoituslaitteen pohjoispuolelle on merkitty ohjeellinen ulkoilutie. Muinaismuistolailla rauhoitetun linnoituslaitealueen rajaus on selvitetty Museoviraston edustajan kanssa. Samalla on myös todettu, ettei linnoituslaitteen suojelu ole ristiriidassa luonnonsuojelutavoitteiden

kanssa. Ympäristökeskuksen tulee laatia alueelle Museoviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa otetaan huomioon linnoituslaitteiden suojelu, luonnonsuojeluarvot sekä alueen virkistyskäyttö.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puoltaa Skatanniemen rauhoittamista edellä olevin huomautuksin.

Ryj toteaa, että rauhoituksen tarkoituksena on maisemallisesti, kasvistollisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän alueen säilyttäminen.

Ympäristölautakunta pyysi asian valmistelun aikana lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, nuorisolautakunnalta, kaupunginmuseolta ja museovirastolta sekä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta. Lausunnot olivat eräin mm. alueen rajaukseen liittyvin huomautuksin puoltavia. Alueen rajausta on tarkistettu nyt esillä olevaan esitykseen lausuntojen perusteella. Myös luonnonsuojelualueen keskelle jäävän alueen maanomistajille sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle on varattu tilaisuus antaa kommenttinsa. Kyseiset tahot eivät ole kommentoineet esitystä.

Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto esitti 19.6.2001 antamassaan lausunnossa, että Uutelan Skatanniemen rauhoittaminen luonnonsuojelulain mukaisesti käsitellään sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavan. Yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.11.2003.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 9.12.2004 hyväksynyt Uutelan asemakaavan muutosluonnoksen laadittavan asemakaavoituksen pohjaksi. Kaavaluonnoksessa rauhoitettavaksi esitetyt alueet on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL). Rauhoitettavaksi esitetään kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnon mukaisesti rajattu alue.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle Uutelan Skatanniemen rauhoittamista luonnonsuojelulain nojalla ympäristölautakunnan esityksen mukaisesti kuitenkin siten tarkennettuna, että rauhoitusalueen ulkopuolelle rajataan pohjoisemman osa-alueen länsipuolella maastossa jo oleva kääntöpaikka.

Kirje Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Karttapiirros Skatanniemestä
	Liite 2	Kopio asemakaavaluonnoskartasta, Skatanniemen alue
	Liite 3	Skatanniemen hoito- ja käyttösuunnitelma

HELSINGIN PELASTUSTOIMEN ALUEEN ÖLJYVAHINKOJEN TORJUNTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2004-1144

Pelastuslautakunta esittää (18.5.2004) seuraavaa:

Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma alkaen vuodesta 1990 on laadittu vuonna 1989. Maaöljyvahinkojen torjunnan osalta torjuntasuunnitelma on vahvistettu 1.10.1990 silloisessa Helsingin Vesi- ja Ympäristöpiirissä. Alusöljyvahinkojen torjunnan osalta suunnitelma on lähetetty edelleen Vesi- ja Ympäristöhallitukseen vahvistettavaksi. Alusöljyvahinkojen torjunnan osalta suunnitelma on vahvistettu 2.7.1992.

Yleisesti on tiedossa, että Suomenlahden öljyvahinkoriskit ovat viime vuosina kasvaneet ja Helsingin edustan merialue on Suomenlahden riskialttein paikka risteävän alusliikenteen johdosta.

Pelastuskomentaja perusti helmikuussa 2003 työryhmän, jonka tehtävänä on öljy- ja ympäristöonnettomuuksien torjuntavalmiuksien kehittäminen ja -seuranta. Työryhmä sai tehtäväkseen valmistella vuoden 2003 aikana Helsingin pelastustoimen alueelle uuden öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman joka vastaisi paremmin tämän päivän ja tulevaisuuden kasvavia öljyvahinkoriskejä.

Maaliskuussa 2003 työryhmä kutsui Helsingin kaupungin öljyntorjuntasuunnitelmassa nimettyjen öljyntorjunnan järjestämisestä vastaavien virastojen edustajat öljyntorjuntasuunnitelman uusimista valmistelevaan työryhmään. Valmistelevassa työryhmässä on ollut varsinaisina ja varajäseninä yhteensä 21 jäsentä seuraavista virastoista: Pelastuslaitos, Helsingin Satama, Rakennusvirasto, Liikuntavirasto, Helsingin Energia, Helsingin Vesi ja Helsingin Ympäristökeskus.

Työryhmän työn tuloksena on valmistunut ehdotus Helsingin kaupungin öljyvahinkojen torjuntavalmiuksien järjestämisestä uudeksi Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaksi. Suunnitelmassa asiat on esitetty yleisellä tasolla. Työryhmän työn tuloksena on valmistunut suunnitelmaa koskevia yksityiskohtaisempia luetteloita, karttoja, toimintaohjeita, koulutus- ja harjoitussuunnitelmia öljyntorjunnasta vastaavan organisaation käyttöön ja toiminnan edelleen kehittämiseksi.

Ehdotetun uuden suunnitelman koulutuksen ja harjoituksien sekä kalustohankintojen vaikutuksina vene- ja puomikaluston öljyntorjuntavalmiudet kolminkertaistuvat. Öljynkeräysjärjestelmien keräysteho yli viisinkertaistuu ja öljyntorjunnan henkilöresurssit kaksinkertaistuvat. Suunnitelman ensimmäisen 5-vuotiskauden koulutus- ja harjoitussuunnitelmien toteuduttua koulutetun henkilöstön määrä kymmenkertaistuu.

Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, joka laaditaan aina yleisellä tasolla, tulee hyväksymis- ja vahvistamismenettelyn vaiheiden jälkeen vahvistettuna olemaan voimassa toistaiseksi. Suunnitelma toimitetaan pelastustoimen alueen (Helsingissä kaupunginhallituksen) hyväksymänä alueelliselle ympäristöviranomaiselle (Uudenmaan Ympäristökeskus) vahvistettavaksi.

Osana torjuntasuunnitelmaa tulee esittää kustannusarviot 5 vuodelle öljyntorjunnan käyttömenoista ja öljyntorjuntakaluston hankintasuunnitelmat kustannuksineen. Nämä suunnitelman osat tulee päivittää aina vähintään joka neljäs vuosi asetuksen öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta (636/1993) 5 §:n 1 momentin (27.7.2000/705) mukaan. Tämä vahvistettu ja viidelle vuodelle laadittu kustannusarvio käyttömenoista ja kaluston hankintasuunnitelma hankintakustannuksineen tulee tarkistaa viimeistään joka neljäs vuosi siten, että edellisen jakson viimeinen vuosi tulee olemaan seuraavan 5-vuotisjakson ensimmäinen vuosi. Käyttömenojen ja torjuntakustannusten kustannusarvio/vuositaso korjataan toteutumisennusteen mukaiseksi ja öljyntorjuntakalustosta laaditaan hankintasuunnitelmat seuraavalle 5-vuotisjaksolle (korvaushankinnat ja uushankinnat). Nämä suunnitelman osat toimitetaan vahvistettavaksi alueelliselle ympäristökeskukselle (Uudenmaan Ympäristökeskus). Öljysuojarahasto korvaa vahvistetun suunnitelman mukaisten öljyntorjunnan kalustohankintojen hankintakuluista öljyntorjunnan käyttöasteen (%) suuruisen osuuden.

Käyttömenoihin on budjetoitu tulopuolelle öljyvahinkojen torjunnan kustannuksista saadut korvaukset vahinkojen aiheuttajilta sekä öljyntorjunnan vuosittaisista käyttömenoista saadut korvaukset öljysuojarahastolta. Menopuolelle on budjetoitu koko kaupungin keskitetyn öljyntorjuntatoiminnan hoitamiseksi tarvittavien henkilöresurssien edellyttämät päällystöviran ja päätoimisen kalustomestarin viran (2 vakanssia) henkilöstömenot, öljyntorjuntakaluston korjaus- ja kunnossapitokustannukset, öljyntorjuntamateriaalien, -tarvikkeiden ja -imeytysaineiden hankintamenot, torjuntahenkilöstön koulutus- ja harjoituskustannukset (kaikki öljyntorjuntavastuuvirastojen öljyntorjuntaan koulutettavan henkilöstön koulutus- ja harjoituskulut).

Helsingin öljyntorjunnan käyttömenot suunnitelmakaudelle
2005-2009 (5 vuotta):

	€ /vuosi	2005-2009 yhteensä €
toimintamenot	430 000	2 150 000
toimintatuotot	300 000	1 500 000
nettokustannukset	130 000	650 000

Käyttömenojen toimintamenot / toimintatuotot vaihtelevat vuosittain öljyvahinkojen määrästä ja laajuudesta riippuen. Nettokustannusten osuus pysynee suuruusluokaltaan samansuuruisena.

Helsingin öljyntorjuntakaluston investointihankinnat vuosina 2005-2009 (5 vuotta):

vuosi	hankinta- menot €	ÖSRA rahoitus €	Helsingin nettokustannus €
2005	1 311 000	1 119 000	112 000
2006	1 117 000	947 000	170 000
2007	325 000	225 000	100 000
2008	889 000	854 000	35 000
2009	30 000	20 000	10 000
2005-2009	3 672 000	3 165 000	427 000

€

Vuosille 2005 ja 2006 sisältyy sellaisia öljyntorjuntapuomien hankintoja (öljysuojarahastolta 100 %:n korvaus), jotka ovat olleet tammikuussa 2003 Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi toimitetussa edellisessä hankintasuunnitelmajaksossa. Nämä puomihankinnat ovat saaneet jo öljysuojarahaston ennakkopäätöksen puomihankintojen kustannusten korvaamisesta yhteensä yli 1 100 000 €.

Talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa on neuvoteltu suunnitelman käyttömenojen ja kalustoinvestointien toteuttamiseksi koko kaupunkia koskevien öljyntorjuntatoimintojen keskitetystä erillisbudjetista pelastuslaitoksen talousarvion yhteyteen omina talousarviokohtinaan käyttömenojen ja -tulojen sekä kalustoinvestointisuunnitelmien toteuttamiseksi.

Talousarvioehdotus on laadittu niin, että öljyntorjuntakustannusten osalta kaupunginhallituksen asettama pelastuslaitoksen raami ylitetään. Ylityksen osuus saadaan takaisin öljysuojarahaston maksamina suunnitelman mukaisina kalustohankintojen korvauksina ja pieni osuus öljyvahinkojen aiheuttajilta korvauslaskutuksena.

Pelastuslautakunta esittää hyväksyttäväksi ehdotuksen Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaksi alkaen vuodesta 2004 sekä suunnitelman toteuttamiseksi ehdotuksen erillisbudjetista öljyntorjunnan käyttömenojen ja öljyntorjuntakaluston hankintakustannuksista vuosille 2005 – 2009.

Kiinteistölautakunta toteaa (22.6.2004), että suunnitelmalla ei ole välittömiä vaikutuksia kaupungin maankäyttöön eikä se edellytä kiinteistötoimen alaan kuuluvia toimenpiteitä. Ohjelmassa todetaan tarve Kipparlahden öljyntorjuntavarikon uudelleen sijoittamiseen, mikä johtuu Herttoniemenrannan maankäytön muuttumisesta ja nykyisen pelastusaseman siirrosta asuinrakentamisen tieltä. Esitys varikon siirtämisestä johtuvasta investointitarpeesta tulee kuitenkin tehtäväksi erillisenä uuden öljyntorjuntavarikon hankesuunnitelmaan liittyvänä asiana.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista pelastuslaitoksen esityksen johdosta.

Liikuntalautakunta toteaa (15.6.2004), että liikuntavirasto vastaa mahdollisen öljyvahingon jälkeen hallinnoimiensa saarten, venesatamien, uimarantojen ja muiden ranta-alueiden puhdistamisesta pelastuslaitoksen määräyksestä. Liikuntavirasto voi tarvittaessa käyttää pelastuslaitoksen tai Helsingin sataman öljyntorjuntamateriaalin keräysastioita. Tämän lisäksi liikuntavirasto osallistuu pelastuslaitoksen määräyksestä myös öljyvahinkojen alkutorjuntaan sekä jälkitorjuntaan myös muilla kuin omilla hallinta-alueillaan.

Liikuntaviraston omat kohteet ovat lähinnä venesatamia, ulkoilusaarten rantoja sekä uimarantoja. Muut kohteet ovat todennäköisimmin mahdollisen suuren alusöljyvahingon torjunta merestä. Tähän tarkoitukseen liikuntaviraston työlautta- ja venekalusto soveltuu hyvin. lisäksi liikuntaviraston venesatamayksikön ja saaristotoimintojen henkilökunta kulkee ns. normaalioloissa ammatikseen Helsingin vesialueella.

Kalustohankinnoissa liikuntavirastolle hankittava vene- ja työlauttakalusto on helposti sovellettavissa öljyntorjuntatyöhön. Mainittu öljynsuojarahasto korvaa tarvittavat lisälaitteet sataprosenttisesti, mikäli ne ovat vain öljyntorjuntatyöhön soveltuvia. Osittain öljyntorjuntatyöhön soveltuvat koneet ja laitteet öljynsuojarahasto korvaa tapauskohtaisesti määritettävän prosenttiosuuden mukaan.

Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaan liikuntaviraston kalustoa ja henkilökuntaa käytetään tarpeen ja resurssien mukaisesti sekä tarkoituksenmukaisesti. Liikuntavirasto pystyy suoriutumaan kaikista tässä suunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä yhteistyössä pelastuslaitoksen sekä muiden suunnitelmaan kuuluvien virastojen ja laitosten kanssa.

Satamalautakunta toteaa (22.6.2004), että se pitää 12.5.2004 päivätyn öljyntorjuntasuunnitelman tavoitteita öljyntorjuntavalmiuden tehostamiseksi perusteltuna. Suunnitelmassa tulisi kuitenkin Helsingin Sataman vastuita selventää siten, että ne vastaavat todellisia voimavaroja henkilöiden ja venekaluston suhteen. Suunnitelman kohdassa 5.2 tulisi Helsingin Sataman ensisijainen vastuu rajata tästä syystä selkeämmin satama-alueella tapahtuvien pienten ja keskisuurten öljyvahinkojen jälkitorjuntaan sekä muissa onnettomuuksissa tai vahingoissa tarvittaessa avustustehtäviin Helsingin Sataman resurssien puitteissa. Edelleen kohdan 3 ja siinä viitattujen liitteiden 1 ja 2 henkilövaraus tulisi tarkistaa vastaamaan Helsingin Sataman tämän hetkistä henkilöstötilannetta. Vastaisuudessa suunnitelman muuttuvia asioita, kuten henkilövarauksia, tulisi päivittää suunnitelman vahvistamisen jälkeen säännöllisesti.

Satamalautakunnalla ei ole huomauttamista pelastuslautakunnan esitykseen muodostaa erillisbudjetti öljyntorjunnan käyttömenoille ja öljyntorjuntakaluston investoinneille vuosina 2005-2009 pelastuslaitoksen talousarvion yhteyteen.

Tekninen lautakunta toteaa (16.6.2004) Helsingin Veden osalta, että öljyvahinkojen torjunnan kokonaisvastuu Helsingissä kuuluu pelastuslaitokselle, joka myös huolehtii vahinkojen ensitorjunnasta. Öljyvahinkojen jälkitorjuntatoimenpiteitä voi joutua suorittamaan myös Helsingin Vesi, jos öljyä on joutunut viemäriverkostoon tai Helsingin Veden hallinnoimiin ojiin. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on Helsingin Veden tehtäväksi vahinkojen jälkitorjuntavaiheessa määritetty viemäriin joutuneen öljyn kerääminen imuautoilla ja öljyjätteen toimittaminen suoraan ongelmajätteen käsittelyyn. Helsingin Vesi huolehtii myös viemäriverkoston tuulettamisesta öljyvahinkojen jälkeen. Myös hallinnoimiensa ojien osalta Helsingin Vesi vastaa öljyvahinkojen jälkitorjunnasta.

Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmassa on tuotu esiin myös Vantaan-

joen pintavedenottamot sekä Helsingin paikallisesti tärkeät pohjavesialueet, joilla on voimassa öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevat määräykset. Helsingin Veden edustaja on ollut mukana öljyntorjuntasuunnitelmaa valmistelleessa työryhmässä, eikä Helsingin vedellä ole huomautettavaa Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaan.

Helsingin Energian osalta lautakunta toteaa, että öljyvahinkoihin varautuminen on normaaliin energiantuotantotoimintaan kuuluva asia. Helsingin energialla on tähän varattu laitteisto-, tarvike- ja henkilöstöresurssit, jotka on mitoitettu oman toiminnan ja yhteistyötilanteiden vaatimusten mukaan. Nämä resurssit ovat käytettävissä myös tilanteessa, jossa Helsingin maa- tai merialueella tapahtuu energiantuotantotoiminnasta riippumaton virastojen yhteistyötä vaativa öljyvahinko.

Helsingin Energian resurssien käytön edellytyksenä laajojen Helsingin maa- tai merialueiden öljyvahinkojen torjuntatyössä on se, ettei päätehtävä, sähkön ja kaukolämmön tuottaminen ja jakelu häiriinny. Suunnitelman valmistelussa tämä on otettu huomioon.

Nyt lausunnolla oleva suunnitelma on hyvä jatko aikaisemmille öljyntorjuntasuunnitelmille. Venäjän lisääntyneet ja lisääntyvät öljykuljetukset Suomenlahdella muodostavat suuremman riskin kuin aikaisemmin, joten varautumisen asteen nostaminen on paikallaan. Osaamisen ja laiteresurssien tasapaino sekä yhteistyö ovat avainasemassa, kun suunnitelmaa sovelletaan tehokkaasti. Suunnitelman toteutuksessa tarvitaan riittävää ja oikein suunnattua valistus- ja koulutustoimintaa.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (17.6.2004) seuraavaa:

Öljyntorjunnan lähtökohdat ovat Helsingissä hyvät, sillä yhteistyö virastojen ja laitosten välillä toimii mutkattomasti, henkilöstöä on koulutettu ja soveltuvaa kalustoa sekä asiantuntemusta aiheesta on hankittu jo ennen suunnitelmakautta 2004 alkaen.

Öljyonnettomuusriskin kasvaessa Suomenlahdella ja Helsingin lähivesillä on kaupungin varauduttava suojelemaan arvokas saaristo, rannat sekä vesialueet. Toiminta edellyttää vahvaa koordinointia, jatkuvaa henkilöstön kouluttamista, öljyntorjuntasuunnitelman toteutumisen valvontaa sekä öljyntorjunnan edelleen kehittämistä. Yleisten töiden lautakunta odottaa pelastuslaitoksen kohdentavan resursseja tähän tarkoitukseen. Koulutus ja selkeät toimintaohjeet ovat tarpeen, sillä paljon osaavaa ja asiantuntevaa henkilöstöä on siirtymässä lähivuosina eläkkeelle ja uusi työvoima ei tunne öljyntorjuntakalustoa ja menetelmiä. Torjuntasuunnitelman laatimiseen perustetun työryhmän yhteistyötä tulisi jatkaa toiminnan edelleen kehittämiseksi.

Suuren öljyonnettomuuden sattuessa Helsingin edustalla seurauksena on suuria ympäristöhaittoja sekä kustannuksia mikäli öljy pääsee rannoille. Tästä syystä panostaminen riskinhallintaan on taloudellisesti ja ekologisesti perusteltua. Yleisten töiden lautakunta kannattaa erillistä öljyntorjuntabudjettia toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Erillisbudjetti helpottaisi torjunnassa mukana olevien virastojen ja laitosten (muiden kuin pelastuslaitoksen ja Helsingin Sataman) korvausten hakua öljynsuojarahastolta. Tällä hetkellä epäkohta on, että rakennusvirasto ei voi hakea öljynsuojarahastolta korvauksia maaöljyvahinkojen jälkitorjuntatoimenpiteistä tai öljyisen jätteen käsittelymaksuista tilanteissa, joissa aiheuttajaa ei saada selville.

Pelastuslaitoksen on koordinoitava ja järjestettävä oikea menettely korvausten hakemiseen. Aiheuttaja maksaa -periaatetta on myös noudatettava tiukasti pienimmissäkin onnettomuuksissa. Tämä edistää yritysten ja yksityisten ihmisten yhä vastuullisempaa toimintaa.

Suunnitelmassa korostuu maaöljyvahinkoja enemmän alusöljyvahinkojen riski ja torjunnan vaikeampi hallittavuus. Rakennusviraston osallistuminen öljyntorjuntaan vesialueella vaatii kaupungilta rakennusviraston veneyksikön toiminnan turvaamista. Rakennusvirasto on hoitanut yleisiin alueisiin liittyvien rantavesien puhtaanapitoa ja tilauksesta myös Helsingin Sataman ja liikuntaviraston rantaosuuksien puhtaanapitoa. Tämä toiminta on täysin riippuvaista rakennusviraston saamasta rahoituksesta ja sen edelleen ohjaamisesta rantojen puhtaanapitoon. Rahoituksen kiristyessä tilanne on ongelmallinen ja tänä vuonna rahoitusta jouduttiin vähentämään 37 %. Näin ollen veneet saatiin vesille vasta kesäkuussa ja toimintaa joudutaan edellisvuosiin verrattuna supistamaan myös syksyllä. Kun veneet on sijoitettu nettobudjetoidulle tuotannolle, ei toimintaa voida taata ilman tilausta ja rahoitusta. Rahoituksen suunnittelussa onkin erityisesti huomioitava, että rakennusvirastossa öljyntorjunnan kalusto ja henkilöstö on sijoitettu nettobudjetoituihin tuotantoyksiköihin, joilla ei ole lainkaan talousarviomäärärahoja. Kaikki tämä heijastuu suoraan rakennusviraston mahdollisuuksiin toimia öljyntorjunnassa vesialueilla.

Öljyntorjunnan rahoituksen järjestäminen ja selkiyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. Rakennusviraston venekalusto soveltuu öljyntorjuntaan ja mikäli rahoitus järjestyy, voidaan kalusto varustaa öljyntorjunnan lisälaittein. Öljynsuojarahaston kaupungille korvaamat öljyntorjuntakalustoinvestoinnit eivät kuitenkaan saa vaarantaa rakennusviraston yleisten alueiden hoidossa määrättyjä tehtäviä ja niiden hoitamiseen tarvittavia kaluston uushankintarahoja. Jos näin käy, on selvää, että määrärahojen kohdentaminen öljyntorjuntakalustoon ei ole mahdollista. Tämä heikentää torjuntasuunnitelman toteutumista ja öljyntorjuntavalmiutta.

Rakennusviraston rooli öljyntorjunnassa on pääasiallisesti jälkitorjunnassa. HKR-Ympäristötuotannon katupäivystys saa kuitenkin vuosittain useita hälytyksiä suoraan asukkailta kadulle vuotaneesta öljystä, jolloin rakennusvirasto on hoitanut myös ensitorjunnan. Suunnitelmaa tarkemmalla tasolla on määriteltävä kaupungin virastojen yhteiset menettelyohjeet ja dokumentointijärjestelmä. Virastojen velvollisuus toimia öljyntorjuntatehtävissä yksityisillä ja valtion alueilla on epäselvä. Myös rantojen hoitovastuiden jakautuminen vaatisi selkeää päätöksentekoa.

Suunnitelmassa ei erikseen puututa talvikauden öljyntorjuntaan. Vaikkakin öljyn imeytyminen routaiseen maaperään tai leviäminen rannoille on epätodennäköisempää, toivoo yleisten töiden lautakunta jatkossa paneuduttavan tarkemmin aiheeseen.

Ympäristölautakunta toteaa (6.7.2004) seuraavaa:

Yleistä Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman laadintaa on seurannut eri virastojen ja laitosten edustajista koostunut työryhmä, jossa ympäristökeskus on ollut mukana. Ympäristökeskuksen tuomat näkökohdat on suunnitelmassa otettu huomioon. Helsingin ympäristökeskuksen rooli öljyntorjunnassa on keskeisesti valvovan viranomaisen rooli eikä ympäristökeskus osallistu operatiiviseen toimintaan.

Kyseessä on jokseenkin yleisluonteinen, mutta kuitenkin riittävän yksityiskohtainen suunnitelma, josta eri virastojen ja laitosten tehtävät selviävät hyvin. Öljyntorjuntatilanteessa torjuntatyön johdolla on lisäksi käytettävissään suunnitelmassa esitettyä yksityiskohtaisempia tietoja mm. riskialttiista alueista, riskitoiminnoista, suojelukohteista, vedenottamoista jne. Öljyntorjuntasuunnitelmassa on myös riittävästi kiinnitetty huomiota ympäristön kannalta erityisen herkkiin alueisiin kuten suojelukohteisiin ja tärkeisiin pohjavesialueisiin. Suunnitelma on laadittu sähköiseen muotoon, jota on helppo päivittää siihen myöhemmin tulevien muutosten osalta.

Alusöljyvahingot

Alusöljyvahingot voidaan jakaa isoihin avomerellä tapahtuviin öljynkuljetukseen liittyviin onnettomuuksiin ja pieniin etenkin satama-alueilla tapahtuviin alusöljyvahinkoihin. Isoissa öljyvahingoissa operatiivinen toiminta tapahtuu pelastuspalvelujärjestelmän kautta pelastuskomentajan johdolla. Isoihin alusöljyonnettomuuksiin on varauduttu kahden torjuntavyöhykkeen strategialla, jossa ensin pyritään rajoittamaan mereltä tuleva öljy ulkosaaristoalueelle ja estämään sen pääsy rannoille. Mikäli öljy kuitenkin leviää ulkosaaristosta kohti sisäsaaristoa, toisella torjuntavyöhykkeellä pyritään sulkemaan lahtialueet ja estämään öljyn pääsy sisälahtiin. Isot alusöljyvahingot edellyttävät kiinteää yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen kanssa ja toisaalta hyvää yhteistyötä operatiiviseen toimintaan osallistuvien eri tahojen kanssa. Suunnitelmassa on yhteistyöhön sekä kaluston että henkilöstön osalta varauduttu resurssit huomioon ottaen riittävästi ja toimintamuodot on esitetty selkeästi.

Öljyntorjuntavalmius ei säily ilman jatkuvaa koulutusta. Koulutuksen tarve on huomioitu ja suunnitelma sisältää alusöljyvahingoissa tärkeän henkilöstön jatkuvan koulutuksen, johon osallistuvat keskeiset henkilöt eri virastoista, laitoksista ja vapaaehtoisjärjestöistä. Koulutuksen lisäksi onnistunut öljyntorjunta vaatii ajanmukaista kalustoa sekä öljyntorjuntaan sopivia veneitä että muuta torjuntakalustoa. Eri virastoilla oleva torjuntaan kytketty venekalusto on eritelty suunnitelmassa selkeästi ja myös lisäkaluston tarve on esitetty.

Pelastuslaitos vastaa alusöljyvahinkojen alkutorjunnasta ja jälkitorjunnasta. Pelastuslaitos voi kuitenkin määrätä muut virastot, laitokset tai yksityiset tahot huolehtimaan jälkitorjunnasta. Jälkitorjuntaan kuuluvat mm. öljyn ja öljyisen jätteen poistaminen rannoilta ja vahinkopaikan kunnostaminen. Suunnitelmassa ei ole esitetty selvää rajanvetoa alku- ja jälkitorjunnalle. Tapauskohtaisesti torjuntatöiden johtaja päättää siitä, missä vaiheessa alkutorjunta muuttuu jälkitorjunnaksi.

Pelastuslaitoksen siirtäessä vastuun jälkitorjunnasta toiselle virastolle tai laitokselle, vastuutaho määräytyy sen mukaan, minkä viraston tai laitoksen hallinnoimalla alueella jälkitorjuntaa joudutaan tekemään. Yksityisomistuksessa olevilla alueilla jälkitorjunnan hoitaa öljyn haltija tai kiinteistön omistaja. Hallinnollisten rajojen ei kuitenkaan ole tarkoitus olla esteenä torjuntakaluston tarkoituksenmukaiselle käytölle.

Ympäristökeskus ei osallistu operatiiviseen jälkitorjuntaan. Ympäristökeskuksen roolina on antaa asiantuntija-apua siinä vaiheessa, kun arvioidaan puhdistustarvetta tai sitä, onko puhdistustoimia tehty riittävästi. Ympäristölautakunta katsoo, että suunnitelmaa pitäisi täsmentää siten, että vaikka ympäristökeskus arvioi puhdistustarpeen tai puhdistustoimien riittävyyden, päätöksen puhdistamisesta tai jälkitorjunnan lopettamisesta tekee kuitenkin torjuntatöiden johtaja.

Öljyisen jätteen käsittely ja toimittaminen joko suoraan tai välivarastoinnin jälkeen ongelmajätteen vastaanottopaikkoihin on kuvattu suunnitelmassa kattavasti. Luettelo öljyvahinkojätteen kuljetusyrityksistä puuttui liitteistä.

Torjuntasuunnitelmassa ei ole esitetty toimintaohjeita öljyvahingosta kärsineiden lintujen osalta. Ympäristölautakunta katsoo, että suunnitelmaan on tarpeen laatia ohjeistus öljyyntyneiden lintujen käsittelystä.

Maaöljyvahingot

Maa-alueilla tapahtuvat öljyvahingot ovat yleisimmin pieniä, esimerkiksi polttonesteen tai voiteluöljyn korkeintaan muutaman kymmenen litran vuotoja katualueelle. Pienehkö ja varsinkin asfalttipäällystetyiltä alueilla tuore öljyvahinko saadaan yleensä puhdistettua ennen maaperän pilaantumista imeytysaineeseen. Suuria öljyvahinkoja, joissa satoja tai tuhansia litroja öljytuotteita pääsee maaperään voi tapahtua esimerkiksi liikenneonnettomuuksien tai säiliö- tai venttiilivuotojen sekä säiliöiden ylitäyttöjen seurauksena. Suurissa öljyvuodoissa ja pohjavesialueilla tapahtuneissa vahingoissa puhdistustarve arvioidaan aina.

Pelastuslaitoksella on päävastuu vahingon paikallistamisesta ja rajoittamisesta sekä öljyn keruusta ja muista alkutorjuntaan liittyvistä toimenpiteistä. Vahingon laajuudesta riippuen pelastuslaitos pyytää sekä alku- että jälkitorjunnassa ympäristökeskukselta asiantuntija-apua.

Torjuntasuunnitelma esittää kaupungin virastoille yksilöidyt tehtävät. Suunnitelman mukaan ympäristökeskus arvioi vahinkotapahtuman seurauksena pilaantuneen maaperän puhdistustarpeen ja mahdolliset öljyn leviämisen rajoitustoimenpiteet haittojen estämiseksi. Öljyisen maan poistotyö tehdään ympäristökeskuksen ohjauksessa. Ympäristölautakunta toteaa, että suunnitelmaa pitäisi täsmentää maaöljyvahinkojenkin osalta siten, että päätöksen puhdistamisesta tai jälkitorjunnan lopettamisesta tekee torjuntatöiden johtaja.

Kaupunginkanslian henkilöstöosasto puoltaa (21.12.2004) ehdotettujen virkojen perustamista pelastuslaitoksen ehdottamilla palkkaeduilla.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa (10.11.2004), että sillä ei ole huomautettavaa Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmasta alkaen vuodesta 2004. Virasto pitää perusteltuna koko kaupunkia koskevien öljyntorjuntatoimintojen keskittämistä pelastuslaitokselle.

Pelastuslaitoksen (talousarviokohdat 1 35 01 ja 8 09 06) talousarvioon vuodelle 2005 ja taloussuunnitelmaan vuosille 2005 – 2007 on lisätty koko kaupunkia koskevien öljyntorjuntatoimintojen käyttömenoja ja

–tuloja sekä investointeja koskevat määrärahat.

Ryj toteaa, että suunnitelma on laadittu yleisen tason suunnitelmaksi, jota tarkennetaan yksityiskohtaisemmilla toimintaohjeilla. Jatkovalmistelussa olevissa tarkemmissa toimintaohjeissa on tarkoitus ottaa huomioon lautakuntien lausunnoissaan esittämät kannanotot.

Öljyntorjuntatoimintaa koordinoiva työryhmä, jossa kaikki toimintaan osallistuvat virastot ja laitokset ovat edustettuina, valmistelee ja pitää ajan tasalla suunnitelmaan liittyviä yksityiskohtaisia luetteloita ja toimintaohjeita.

Pelastuslaitoksen talousarviossa vuodelle 2005 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2005 - 2007 on koko kaupunkia koskevien öljyntorjuntatoimintojen käyttömenot ja –tulot sekä investoinnit.

Koko kaupunkia koskevien öljyntorjuntatoimintojen keskittäminen pelastuslaitokselle öljyntorjuntasuunnitelman toteuttamiseksi koordinoidusti sekä öljyntorjuntatoiminnan edelleen kehittämiseksi merkitsee kahden päätoimisen pelastusviranomaisvaltuuksin toimivan viran tarvetta. Suunnitelmissa on käyttömenoihin (palkat + henkilöstösivukulut) varattu määräraha kahden henkilötyövuoden ja lisäksi 0,3 osahenkilötyövuoden henkilöstömäärärahat öljyntorjunnan keskitetyn toiminnan toteuttamiseksi. Tarvittavat öljyntorjuntamestarin ja kalustomestarin virat esitetään perustettavaksi suunnitelman hyväksymisen yhteydessä.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin pelastustoimen alueen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman ja toimittaa suunnitelman pelastuslaitoksen kautta Uudenmaan ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee perustaa pelastuslaitokselle seuraavat uudet virat:

öljyntorjuntamestari, vakanssinumero 018478, peruspalkka 2560 euroa

kalustomestari, vakanssinumero 018479, peruspalkka 2000 euroa.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslautakuntaa ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin öljyntorjuntasuunnitelman toteuttamiseksi yhteistyössä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa.

Pöytäkirjanote pelastuslaitokselle sekä kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, satamalautakunnalle, tekniselle lautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma

ASUNTO OSAKEYHTIÖ UNIKKOTIE 3:N YM. OIKAISUVAATIMUS HAAGAN NUORISOKODIN UUDEN YKSIKÖN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMISESTÄ SEKÄ NUORISOKOTIA VASTUSTAVA KANSALAISADRESSI

Khs 2004-1157

Khs päätti 30.8.2004 hyväksyä Haagan nuorisokodin uuden yksikön 16.4.2004 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen laajuus on 820 br-m² ja enimmäishinta hankesuunnitelmasta poiketen arvonlisäveroineen enintään 1 230 000 euroa (veroton hinta 1 010 000 euroa) hintatasossa RI = 105,3.

As Oy Unikkotie 3, As Oy Eskolantie 16, As Oy Erkki Melartinin puisto, As Oy Erkki Melartinintie 7, As Oy Säveltie 5 ja As Oy Säveltie 7 vaativat (14.9.2004) tyytymättöminä Haagan nuorisokodin uutta yksikköä koskevaan päätökseen sen peruuttamista seuraavin perustein:

- Tontin rakennusoikeus on jo aiemmin ylitetty. Rakennusoikeus on 700 ke-m^2,sitä on käytetty 767 ke-m ja päätetyn lisärakentamisen jälkeen rakennusoikeutta olisi käytetty 802 ke-m², eli ylitys olisi 102 ke-m².

- Kiinteistö on ollut päiväkotikäytössä. Muutoksen, jolla se otettaisiin ympärivuorikautiseen käyttöön katsotaan olevan kaavamääräyksen vastainen.

- Liikennejärjestelyt kyseisen kiinteistön ympärillä eivät ole sellaiset, että lisääntynyt liikenne ja huoltoliikenne voitaisiin hoitaa turvallisesti ja aiheuttamatta kohtuutonta haittaa rajanaapureina olevien kiinteistöjen asukkaille.

./. xxxxx xxxxx ja xxxx xxxxxxxx sekä 762 muuta allekirjoittajaa vastustavat (15.9.2004) Khn päätöstä peruskorjata Haagan nuorisokodille uusi yksikkö päiväkoti Eskolan tiloihin. Kansalaisadressi ja sen liite sekä ensimmäinen allekirjoitussivu ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Sosiaalilautakunta toteaa (9.11.2004) mm., että Haagan nuorisokodin uutta sijoituspaikkaa varten oli esillä yhdeksän kohdetta. Ne olivat sillä hetkellä (tammikuu 2002 - kevät 2003) mahdollisia ja tarjolla olevia kaupungin omistamia peruskorjattavia rakennuksia ja kaupungin omistamia tontteja uudisrakentamista varten. Koska siinä vaiheessa kaupungilla oli paljon päiväkotikäytöstä vapautuneita rakennuksia, ja koska käyttäjä toivoi rakennusta omalla tontilla, päätettiin jatkosuunnittelun pohjaksi valita entinen päiväkoti Eskola Pukinmäessä. Valintaa puolsivat myös seikat, että tontti on väljästi rakennettu ja piha-alue on laaja sekä monipuolinen.

Lastensuojelun yksiköiden alueellisen jakauman osalta Pukinmäki on sopiva. Entinen päiväkoti on sijainniltaan suhteessa ympäröiviin rakennuksiin sopivasti erillään, eikä esim. kerrostalokorttelin pihapiirissä kuten usein on laita päiväkotien kohdalla. Piha-alue rajautuu kevyenliikenteen väyliin ja puistoalueeseen. Myös ympäristön kaupunkimaisuuden ja kerrostalovaltaisuuden katsottiin olevan lastensuojelun laitoksen sijaintipaikalle myönteinen tekijä.

Tontin käyttötarkoitus on voimassaolevassa asemakaavassa merkitty YL- merkinnällä (julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue). Rakennusoikeus on kaavassa 700 kem2. Rakennusoikeutta on käytetty 767 kem2. Vakiintuneen käytännön mukaan poikkeuslupa haetaan vasta, kun hankesuunnitelma on hyväksytty.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen perustelujen osalta todetaan seuraavaa:

1 Tontti on rakennettu varsin pienellä tehokkuudella, mikä mahdollisti päiväkodille ison piha-alueen. Suunnitellulla noin 35 m2 lisärakentamisella ja rakennusoikeuden ylityksellä ei ole kokonsa puolesta haittaavaa merkitystä tontin käytölle, maisemalle tai ympäröiville rakennuksille.

2 Kiinteistön käyttötarkoitus on suunniteltu muutettavaksi päiväkodista lastensuojelun laitosyksiköksi. Molemmat toiminnat ovat sosiaaliviraston alaista kuntalaisia palvelevaa toimintaa.

Lastensuojelun yksikön yhteenlaskettu asukas- ja henkilökuntamäärä on huomattavasti pienempi kuin päiväkodin käyttäjät.

Nuorisokoti tarjoaa sijaishuollossa oleville nuorille kodinomaista asumista henkilökunnan ohjaamana. Toiminnasta ei aiheudu erityistä haittaa naapurustolle.

3 Liikennöinti päiväkotiin oli huomattavasti suurempaa kuin se tulee olemaan nyt suunniteltuun nuorisokotiin, joten liikenne ei lisäänny eikä aiheuta kohtuutonta haittaa ympärillä olevien kiinteistöjen asukkaille.

Lautakunta toteaa, että lastensuojelun paikkojen tarve on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti eikä suunniteltujen paikkojen toteuttamista saisi viivyttää. Sosiaalilautakunta kannattaa edelleen Haagan nuorisokodin uuden yksikön tilojen toteuttamista hankesuunnitelmassa esitetyssä muodossa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (11.11.2004) mm., että asia ei ole vielä ollut virallisesti kaupunkisuunnitteluvirastossa lausunnolla rakennuslupa- tai poikkeamispäätösasiana, mutta asiasta on oltu kaupunkisuunnitteluvirastoon yhteydessä hankesuunnitelmaa laadittaessa.

Alueen asemakaava on vahvistettu 7.11.1986 ja siinä päiväkoti Eskolan tontti on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta (YL), jonka rakennusoikeus on 700 k-m². Tontin eteläreunassa on yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

Jos käyttötarkoitus muuttuu asuntolatyyppiseksi toiminnaksi, se poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta. Tällöin kyseiselle hankkeelle tullaan tarvitsemaan poikkeamispäätös. Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä poikkeamispäätöstä voitaneen puoltaa.

Asunto Oy Unikkotien ym. kirjelmässä mainittu rakennusoikeuden ylitys on vähäinen (35 k-m²), myöskään liikenteen määrä ei päiväkotikäyttöön verrattuna lisääntyne.

Poikkeamispäätöksen käsittelyn yhteydessä edellä mainitut seikat ja hankkeen muut edellytykset ja vaikutukset tulevat tarkemmin selvitetyiksi.

Hankkeesta on pidetty asukastilaisuus 28.10.2004 päiväkoti Eskolassa.

Kaupunginkanslian lainopillinen osasto toteaa (3.12.2004) mm., että As Oy Unikkotie 3 ja sen viisi asiakumppania ovat hakeneet oikaisua Khn päätökseen. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Khn pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä 7.9.2004. Oikaisuvaatimus on saapunut 14.9.2004. Oikaisuvaatimus on siten tehty määräajassa.

Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä tarkoituksenmukaisuus- että laillisuusperusteella. Oikaisua vaaditaan seuraavin perustein (tässä tiivistettynä):

- rakennusoikeus ylittyy 102 kerrosalaneliömetrillä

- tuleva käyttötarkoitus on vastoin kaavamääräyksiä

- liikennejärjestelyt kiinteistön ympärillä eivät vastaa lisääntyvän liikenteen tarpeita.

Lainopillinen osasto toteaa, että muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä on hyväksytty hankesuunnitelma. Hankesuunnitelmassa otetaan kantaa tilasuunnitelmaan, tilantarpeeseen, kustannuksiin ja hankkeen toteuttamisen aikatauluun. Hankesuunnitelman hyväksymisen edellytyksiä ei ole säännelty. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta. Näin ollen oikaisuvaatimuksessa esitetyillä perusteilla on tässä yhteydessä merkitystä vain siinä, kun arvioidaan hankkeen tarkoituksenmukaisuutta.

Lainopillinen osasto toteaa, että oikaisuvaatimuksessa esitettyihin seikkoihin liittyvä oikeudellinen arviointi on ajankohtaista siinä vaiheessa, kun päätetään hankkeen toteuttamiseen tarvittavista maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvistä kysymyksistä, kuten esim. mahdollisista kaavamääräyksiin liittyvistä poikkeuksista ja rakentamisen luvista.

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaista oikeudellista perustetta, jonka johdosta päätös olisi kumottava. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä.

Stj viittaa annettuihin lausuntoihin ja katsoo, ettei ole laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita muuttaa Khn päätöstä 30.8.2004.

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalilautakunnan, kaupunkisuunnittelulautakunnan sekä kaupunginkanslian lainopillisen osaston lausunnoista ilmenevin perustein hylätä As Oy Unikkotie 3:n, As Oy Eskolantie 16:n, As Oy Erkki Melartinin puiston, As Oy Erkki Melartinintie 7:n, As Oy Säveltie 5:n ja As Oy Säveltie 7:n oikaisuvaatimuksen kaupunginhallituksen 30.8.2004 pöytäkirjan 1043 §:n kohdalla tekemään päätökseen Haagan nuorisokodin uuden yksikön hankesuunnitelman hyväksymisestä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää sosiaalivirastolle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten xxxxx xxxxxx ja xxxx xxxxxxxx sekä 762 muun henkilön allekirjoittaman kansalaisadressin.

Pöytäkirjanote As Oy Unikkotie 3:lle ym. muutoksenhakuosoituksin, pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginkanslian lainopilliselle osastolle sekä pöytäkirjanote ja kansalaisadressi sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2285

LIITE

Kansalaisadressi 15.9.2004



Kokousaika	24.1.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Vanha nimike	Uusi nimike

erityissuunnittelija	projektipäällikkö
(vak.nro 01 69 56)

suunnittelija	projektipäällikkö
(vak.nro 01 70 23)

Edustaja	Varajäsen

___________________________	___________________________

___________________________	___________________________

___________________________	___________________________

___________________________	___________________________

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan liiton kirje 28.12.2004
	Liite 2	Kokouskutsu
	Liite 3	Kuntavaalit 2000/2004 Uudenmaanliiton jäsenkunnissa

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistöviraston poikkeamispäätös
	Liite 2	Kiinteistöviraston poikkeamishakemuksen sijaintikartta