PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lainan myöntäminen Kiinteistö Oy Niemikotitaloille

8.8.2005 pöydälle pantu asia
Lainan myöntäminen Helsingin Jalkapalloklubi ry:lle

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vallilan korttelin nro 390 ja katualueen osan (Pasilan konepaja-alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11446)

Munkkiniemen tonttien 30076/37 - 39 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11443)

Meilahden tontin 15526/4 (Meilahden sairaala-alue) määrääminen rakennuskieltoon (nro 11451)

Vuosaaren kerrostalotontin 54293/6 (Aurinkolahti) myyminen

* Salassa pidettäviä liitteitä *
Selvitys eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle kaupungin asunnonjakoa koskevan kantelun johdosta

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingin välisessä kiinteistökaupassa

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ylimääräinen yhtiökokous

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Valtuutettu Mari Puoskarin toivomusponsi: Vähäpäästöinen bussikalusto

Valtuutettu Sari Sarkomaan toivomusponsi: Aluekeräyspisteet

LAINAN MYÖNTÄMINEN KIINTEISTÖ OY NIEMIKOTITALOILLE

Khs 2005-1149

Kiinteistö Oy Niemikotitalot hakee (12.5.2005) 420 000 euron suuruista lainaa 20 vuodeksi Malmille rakennettavan, mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun Malmi-Strömsin palvelutalon rahoittamiseksi. Rakennustyöt on aloitettu 1.4.2005 ja talon on arvioitu valmistuvan tammikuussa 2006. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat 4 058 570 euroa, minkä lisäksi tulee irtaimiston hankintakuluja sekä piharakennusten korjauskustannuksia. Palvelutaloon valmistuu neljä ryhmäkotia ja kolme itsenäistä asuntoa, yhteensä 34 asuntoa.

Sosiaalilautakunta toteaa (21.6.2005) mm., että Niemikotiyhdistys on muutettu marraskuussa 2004 Lilinkotisäätiöksi. Se omistaa kokonaisuudessaan Kiinteistö Oy Niemikotitalot.

Kiinteistö Oy Niemikotitalot on rakennuttanut Helsinkiin kolme mielenterveyskuntoutujien palvelutaloa: Mäkikodin Niemenmäkeen, Sepänkodin Sepänmäkeen ja Viertokodin Etelä-Haagaan Vanhalle viertotielle. Näissä taloissa on yhteensä 150 asuntoa. Nyt on rakenteilla neljäs talo, Malmi-Strömsin palvelutalo. Siihen tulee neljä ryhmäkotia ja kolme itsenäistä asuntoa, joissa on yhteensä 34 asuntoa. Rakennuksen kerrosala on 1 449,5 kerrosneliömetriä.

Malmi-Strömsin palvelutalon rakentaminen rahoitetaan pääosin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella sekä valtion asuntorahaston pitkäaikaisella lainalla. Hankekustannusten osalta rahoitus jakautuu seuraavasti:

Raha-automaattiyhdistys	1 578 597 euroa
Valtion asuntorahasto	2 131 603 euroa
Omarahoitusosuus	348 370 euroa
Yhteensä	4 058 570 euroa

Edellä oleva rahoitusselvitys koskee rakentamista. Tämän lisäksi tulee irtaimiston hankkimiskuluja sekä piharakennusten korjauskustannuksia. Kiinteistö Oy Niemikotitalot hakee kaupungilta 420 000 euron lainaa rakentamisen omarahoitusosuuden ja em. lisäkustannusten rahoittamiseen.

Mielenterveysasiakkaiden palveluissa sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työnjaon mukaan sosiaaliviraston tehtävänä on mielenterveyskuntoutujien tuki- ja palveluasumisen järjestäminen, josta sosiaalivirastossa vastaa asunnottomien sosiaalipalvelut. Mielenterveysasiakkaiden palvelutaloihin sijoitetaan henkilöitä, jotka tarvitsevat psyykkisen sairautensa vuoksi jatkuvaisluonteista apua, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Asukkailta ei edellytetä omatoimista suoriutumista, vaan heitä autetaan selviytymään päivittäisistä toiminnoista. Palvelutalot ovat asiakkaille tarkoituksenmukaisempia ja kustannuksiltaan edullisempia kuin pääosa muista nykyään käytössä olevista asumispaikoista.

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämisessä Lilinkotisäätiöllä on huomattava rooli, koska palvelut tuotetaan kustannuksiltaan edullisesti ja ammatillisesti laadukkaina. Sosiaaliviraston kilpailuttaessa mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut Lilinkotisäätiön palveluasunnot osoittautuivat hinnaltaan ja valintakriteereiltään tarjouskilpailun parhaimmiksi, joten Lilinkotisäätiön kanssa tullaan tekemään puitesopimus. Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen kustannusten kasvun hillitsemiseksi Kiinteistöosakeyhtiö Niemikotitalojen palveluasuntojen rakentaminen on oleellisen tärkeää.

Lautakunta puoltaa 420 000 euron suuruisen lainan myöntämistä Kiinteistö Oy Niemikotitaloille Malmi-Strömsin palvelutalon rakentamista varten.

Kj toteaa sosiaalilautakunnan lausuntoon viitaten, että anotun lainan myöntäminen Kiinteistö Oy Niemikotitaloille on perusteltua. Talousarvion kohdassa 9 01 02 04 on sosiaalisiin tarkoituksiin myönnettäviä lainoja varten varattu 1 682 000 euron suuruinen määräraha, jota on jäljellä n. 1,1 milj. euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on tällä hetkellä 2,25 %.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Kiinteistö Oy Niemikotitaloille 420 000 euron suuruisen lainan mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun, Malmi-Strömsin palvelutalon rakentamisen omarahoitusosuuden ja irtaimiston hankkimisen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 20 vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi rakennettavaan kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, sosiaalilautakunnalle, kaupunginkanslian oi-keuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

8.8.2005 pöydälle pantu asia

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN JALKAPALLOKLUBI RY:LLE

Khs 2005-1373

Helsingin Jalkapalloklubi ry anoo (3.3.2005) Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahastolta 168 000 euron lainaa 10 vuodeksi Töölön pallokentän alueella sijaitsevan Saharan hiekkakentän muuttamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi (”Sahara Vihreäksi” -projekti).

Yhdistys toteaa mm., että Saharan kenttä sijaitsee Helsingin keskustassa keskeisellä paikalla ja sinne on erittäin hyvät liikenneyhteydet. Tällä hetkellä kentän käyttö urheiluun on vähäistä ja sitä onkin viime vuosina käytetty lähinnä parkkipaikkana Finnair Stadiumilla järjestettyjen liigaotteluiden aikana. Saharan välittömässä läheisyydessä ovat Helsingin Jäähalli, jalkapallostadion, Pallokentän neljä jalkapallokenttää, Olympiastadion, uimastadion, Eläintarhan yleisurheilukenttä ja juoksuputki. Alue on siis keskittynyt urheiluun ja Saharan vihreä lämmitettävä kenttä parantaisi aluetta niin toiminnallisesti kuin visuaalisestikin.

Päävastuussa Saharan kentän muutosprojektista on vuonna 2007 sata vuotta täyttävä HJK ry, joka vastaa kentän muutostöistä ja rakennuskustannuksista sekä ylläpidosta.

Sahara Vihreäksi -hankkeen kustannuserittely on seuraava:

Kohde	Kustannusarvio, euroa
Hallinta ja valvonta	7 000
Arkkitehtisuunnittelu	7 000
Rakennussuunnittelu	8 000
LVI-suunnittelu	2 000
Sähkösuunnittelu	1 000
Maasuunnittelu ja –tutkimus	2 000
Liittymismaksut (kaukolämpö)	35 000
Kopiointikustannukset	2 000
Muut	1 000
Rakennustekniset työt	35 000
LVI työt (putkisto yms)	130 000
Kentän tekonurmi	140 000
Rakennuskustannukset yhteensä (alv 0 %)	370 000
Kustannukset yhteensä (sis.alv)	451 400

Rakennushanke on tarkoitus rahoittaa 168 000 euron suuruisen kaupungin lainan ja 90 000 euron omien varojen lisäksi avustuksilla, joista valtion osuus olisi 90 000 euroa, Suomen Palloliiton osuus 40 000 euroa ja muiden seurojen sekä yhteistyökumppaneiden rahoitusosuus 62 500 euroa, yhteensä 450 500 euroa. Lämmitettävän kentän vuotuiset ylläpitokustannukset, jotka on arvioitu 102 000 euroksi, on tarkoitus kattaa pääsääntöisesti kentän käyttömaksuilla.

Liikuntalautakunta toteaa (24.5.2005) mm., että HKJ ry:n rakennushanke on urheilu- ja ulkoilutarkoituksia palvelevana rakennustyönä Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston sääntöjen 3 §:n mukainen hanke. Lautakunnan mielestä keskikaupungin alueella ei ole riittävässä määrin jalkapallon harjoitteluun tarvittavia tiloja. Tarve toimivien ja ajanmukaisten tilojen aikaansaamiseksi on olemassa koko ajan, koska jalkapallo on eräs suosituimmista urheilulajeista erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Helsingissä jalkapallon kehitystä rajaavana tekijänä on ollut erityisesti talvikäyttöön soveltuvien hallien vähäisyys. Jalkapallotoiminnan edellytysten parantaminen vastaavalla tavalla kuin nyt esitetyssä rakennushankkeessa ei ole kaupungin puolelta toteutettavissa tulevien vuosien taloussuunnitelmakauden aikana.

Lautakunta päätti (19.4.2005) vuokrata HJK ry:lle Helsingin kaupungin 14. kaupunginosasta (Taka-Töölö) noin 10 225 neliömetrin suuruisen alueen, joka on osa yleistä aluetta 14 U 100, lämmitettävän tekonurmikentän rakentamista ja ylläpitoa varten ajaksi 1.9.2005–31.8.2015. Tätä vuokrasopimusta edeltää 31.8.2005 päättyvä maa-alueen varaussopimus samasta alueesta.

Liikuntatoimen kannalta nyt esitettyä hanketta on pidettävä kannatettavana ja kaupungin lainan myöntämistä hakijalle urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista kaupungin edun mukaisena. HJK ry:n yhteistyötahojen kanssa toteutettavaksi esittämä hanke täydentää keskikaupungin liikuntapalveluja ja on sijainniltaan hyvä. Toteutuessaan hanke palvelisi myös Helsingin kaupungin etua helpottamalla kaupungin omaa rakennustarvetta.

Lautakunta on aikaisemmin tarkoituksenmukaisiksi katsomissaan hankkeissa puoltanut maksimissaan 40 prosentin lainaosuutta kokonaiskustannuksista. Edelleen, jos hankkeelle on myönnetty joko valtion tai muun tahon kautta suoranaista avustusta, lautakunta on aikaisemmin lausunnoissaan puoltanut 40 prosentin lainaosuutta niistä kokonaiskustannuksista, joista on vähennetty hankkeelle myönnettyjen avustusten osuus.

HJK ry:n hankkeen rahoitussuunnitelman mukaan kyseessä on kokonaiskustannuksiltaan yhteensä 450 500 euron rakennushanke, johon valtion (90 000 euroa) ja Suomen Palloliitto SPL ry:n (HatTrick 40 000 euroa) kautta saatavien avustusten osuudeksi on varmistunut yhteensä 130 000 euroa. Kaupungin lainan määrää laskettaessa laskentapohjana käytettäisiin tällöin 450 500–130 000 euroa eli 320 500 euroa, josta 40 prosenttia olisi 128 200 euroa. HJK ry:n tulisi tässä tapauksessa järjestää nyt haettavan 168 000 euron kaupungin lainan ja puollettavissa olevan 128 200 euron lainan erotus eli 39 800 euron rahoitus hankkeelle yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lautakunta puoltaa omalta osaltaan 128 200 euron lainan myöntämistä kymmenen vuoden laina-ajalla HJK ry:lle Helsingin kaupungin urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista käytettäväksi ”Sahara Vihreäksi”
-projektin toteuttamiseen eli Töölön pallokentän alueella sijaitsevan Saharan hiekkakentän rakentamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi.

Kj toteaa liikuntalautakunnan lausuntoon viitaten, että lautakunnan ehdottaman 128 200 euron lainan myöntäminen Helsingin Jalkapalloklubi ry:lle on perusteltua. Urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoja on käytettävissä lainojen myöntämiseen n. 17,6 miljoonaa euroa. Päätösehdotuksen mukainen korko on tällä hetkellä 2,25 %.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Helsingin Jalkapalloklubi ry:lle 128 200 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista Saharan hiekkakentän muuttamiseksi lämmitettäväksi tekonurmikentäksi seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi kentän vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginkanslian oi-keuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 169 2513

VALLILAN KORTTELIN NRO 390 JA KATUALUEEN OSAN (PASILAN KONEPAJA-ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11446)

Khs 2005-1511

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (16.6.2005) mm., että alue käsittää 22. kaupunginosan (Vallilan) korttelin 390 ja osan ympäröivistä katualueista.

Rakennuskielto Kvsto päätti 28.8.1991 muuttaa asemakaavaa Pasilan konepajan alueella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 9904) ja asettaa alueen rakennuskieltoon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti.

Khs on 5.6.2003 jatkanut alueen rakennuskieltoa 28.8.2005 saakka.

Nykyinen maankäyttö Alueen omistaa VR-yhtymä Oy. Konepajan toiminta alueella on päättynyt. Osa rakennuksista on tilapäisellä luvalla videopaja- ja filmistudio-, kirpputori- ja salibandykäytössä.

Alueen rakennuskanta on vuosilta 1899–1981. Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat alueen historiallisista arvoista antamissaan lausunnoissa korostaneet alueen ainutlaatuisuutta hyvin säilyneenä rakennuskokonaisuutena. Alueen n. 30 rakennuksesta 7 on arkkitehtonisesti ja historiallisesti erittäin arvokkaita. Lisäksi alueella on esitetty säilytettäviksi 7 muuta rakennusta.

Alueen suunnittelutilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut alueella voimaan 23.12.2004) alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi. Osa alueesta on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Pasilan konepajakorttelissa 390 on voimassa vuonna 1901 vahvistettu asemakaava, jossa alue on merkitty tehdaskortteliksi (Fkv). Lautakunta hyväksyi 6.3.2003 Pasilan konepaja-alueen asemakaavan muutosluonnoksen asemakaavan muutosehdotuksen laatimisen pohjaksi.

Lautakunta päätti 9.12.2004 lähettää osaa korttelia 390 sekä puisto- ja rautatiealueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11360 Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi edellä mainitun alueen rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 28.8.2007 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11446/16.6.2005).

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 22. kaupunginosan korttelin nro 390 ja katualueen osan rakennuskieltoaikaa 28.8.2007 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11446 (Pasilan konepaja-alue)

MEILAHDEN TONTIN 15526/4 (MEILAHDEN SAIRAALA-ALUE) MÄÄRÄÄMINEN RAKENNUSKIELTOON (NRO 11451)

Khs 2005-1551

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (21.6.2005) mm., että tontti 15526/4 (Haartmaninkatu 4) sijaitsee 15. kaupunginosassa (Meilahti). Alueella toimii Meilahden sairaala eri klinikoineen, hallintorakennuksineen ja kirjastoineen. Lisäksi alueella on pysäköintialueita, helikopterin laskeutumispaikka sekä puistomaisia piha-alueita.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on hallinnon ja julkisten palvelujen aluetta. Pääosa korttelista 15526 on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1999. Tontti 15526/4 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 1,25. Tontin pinta-ala on 184 018 m², joten rakennusoikeutta on 230 023 k-m². Rakentamisaloin merkittyjä lisärakentamismahdollisuuksia on Lastenklinikan, Naistenklinikan, päärakennuksen ja Syöpäklinikan yhteydessä. Lasten ja nuorten sairaala, Palvelukeskus ja siihen liittyvä entinen lämpökeskus on asemakaavassa suojeltu kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina merkinnällä sr-1. Naistenklinikka, Silmä-korvasairaala, Meilahden sairaalan potilastorni ja neljä entistä asuntolarakennusta on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina merkinnällä sr-2.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) aikoo keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahteen. Sairaalatontille rakennetaan uusi Kolmiosairaala ja Töölön sairaalan tiloja korvaava Traumakeskus. Lasten- ja nuorten sairaalaan ja Naistenklinikalle rakennetaan leikkaus- ja teho-osastoja. Helsingin kaupunki rakentaa Meilahteen uudisrakennuksen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä varten. Tutkimuskeskus Biomedicum laajenee suojeltujen entisten asuntolarakennusten yhteyteen muodostettavalle uudelle tontille. Huolto- ja pysäköintiliikenne johdetaan pääosin maan alle.

Nykyisin voimassa olevan asemakaavan määräykset ja merkinnät eivät sairaalan muuttuneiden tarpeiden johdosta enää vastaa tarkoitustaan. Alueen kehittämissuunnitelman on kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksynyt 4.12.2003. Alueelle on vireillä asemakaavan muutos, jossa rakennusoikeutta nostetaan, osoitetaan uudet rakennusalat ja esitetään entistä tarkempia määräyksiä, jotka koskevat sekä maan alaista että maan päällistä rakentamista. Lautakunta on puoltanut 28.4.2005 asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä.

Lautakunta päätti esittelijän muuttaman ehdotuksen mukaisesti esittää Khlle, että edellä mainittu tontti määrätään rakennuskieltoon 31.12.2005 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11451/21.6.2005).

Esittelijä muutti kokouksessa esitystään siten, että rakennuskiellon päättymisajankohta on 31.12.2005.

Kaj toteaa, että Meilahden tonttien 15526/3 ja 4 sekä katualueen asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävillä 10.6.–11.7.2005 eikä sitä vastaan ole esitetty muistutuksia. Ehdotuksesta on pyydetty lausunnot useilta hallintokunnilta.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä 15. kaupunginosan korttelin nro 15526 tontin nro 4 rakennuskieltoon 31.12.2005 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Rakennuskieltokartta nro 11451 (Meilahden tontti 15526/4)

VUOSAAREN KERROSTALOTONTIN 54293/6 (AURINKOLAHTI) MYYMINEN

Khs 2005-1584

54. kaupunginosan (Vuosaaren) korttelin nro 54293 tontti nro 6; Aurinkotuulenkatu 12.

Kiinteistölautakunta toteaa (28.6.2005) mm. seuraavaa:

Tiivistelmä Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki myisi Vuosaaren Aurinkolahdesta asuinkerrostalokorttelin tontin 54293/6 vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon. Tontti sijaitsee Uutelan kanavan varrella. Tontilla on asuntokerrosalaa 2 900 k-m² ja sille voidaan rakentaa yhteensä noin 30 asuntoa.

Avoimessa tarjouskilpailussa tontista teki Lujatalo Oy korkeimman tarjouksen 2 910 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 1 003 euroa/kerrosneliömetri.

Lehti-ilmoitukset Kaupunki julisti 13.4.2005 myytäväksi tarjousten perusteella neljä kerrostalotonttia Vuosaaren Aurinkolahdesta.

Tonttien myynti täyttää osaltaan talousarviossa asetettua kiinteistöjen myyntitavoitetta sekä asunto-ohjelman tavoitetta tonttien luovuttamisesta erityisen korkeatasoiseen asuntotuotantoon.

Myytävä tontti ja sen asemakaavatiedot

Tontilla 54293/6 on voimassa asemakaavan muutos nro 11197, joka on saanut lainvoiman 7.11.2003.

Tontti sijaitsee asuinkerrostalojen korttelialueella (AK). Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on yhdeksän.

Tontin 54293/6 asuinrakennusoikeus on 2 900 k-m².

Tontille saa asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi rakentaa yhteensä enintään 25 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, askartelu-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennusten kaikkiin kerroksiin. Saunoja aputiloineen sekä kerhohuoneita saa rakentaa ullakolle sen estämättä, mitä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta on määrätty. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa porrashuoneiden 15 m² ylittävän osan kussakin kerroksessa. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa autohalleja ja -talleja, teknisiä tiloja sekä väestösuojan. Kadunpuoleisten rakennusten katutasoon saa rakentaa myymälä-, toimisto- ja työtiloja enintään 10 % sallitusta kerrosalasta asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi.

AK-korttelialueella autopaikkavelvoite on 1 autopaikka/95 k-m². Korttelin nro 54293 tonteille on asemakaavassa merkitty maanalaiset tilat (ma) autojen pysäköintiä varten. Tontille 54293/6 on lisäksi merkitty pysäköimispaikan alue (p-1), jolle saa rakentaa autokatoksia. Ajoyhteys (ajo) tontille on Aurinkotuulenkadulta ja Sumukujalta.

Rakentamistapaohje

Aurinkolahden itäosan asemakaavojen nro 10780 ja 11197 alueelle on laadittu rakentamistapaohje ja värisuunnitelma, joka on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 11.3.2004 ja rakennuslautakunnassa 4.5.2004.

Rakentamistapaohje on tehty määrittelemään tonttien ja rakennusten yleistä ilmettä alueen kokonaisuutta ajatellen. Yksittäisen rakennuksen ilme vaikuttaa voimakkaasti koko ympäristöön. Tavoitteena on yhtenäinen kaupunkikuva, jossa toistuvien rakennusten perushahmojen variaatiot ovat maltillisia.

Rakentamistapaohje sisältää yhteisiä, kaikkia tontteja koskevia ohjeita ja korttelikohtaisia ohjeita. Värisuunnitelmassa annetaan ohjeelliset värit tonteittain. Ohjeet koskevat yleisen ja yksityisen tilan rajausta, rantakortteleiden läpinäkyvyyttä, alimpia lattiatasoja, julkisivumateriaaleja, väritysperiaatteita, kattomuotoja, maantasokerroksien käyttöä, pysäköintiä, pihamateriaaleja, istutuksia, pelastusreittejä, jätehuollon sijoitusta ja valaistusta.

Korttelin nro 54293 tonttien rakennukset ovat osa koko alueen selkärankaa, kanavanvarren talorivistöä. Rakennusten suunnittelussa tulee olla samanhenkinen yleisilme. Ympäristöä tulee elävöittää rakennusten kanavapäätyyn tai erikorkuisten osien liitoskohtiin sijoittuvilla terasseilla tai katukerrokseen sijoittuvilla työtiloilla. Tontille 54293/6 rakennettava muita korkeampi maamerkki-rakennus sijaitsee katujen solmukohdassa. Sen kattokerroksen käsittelyssä tulee korostaa rakennuksen maa-merkkiluonnetta ja ylimmät asunnot voidaan toteuttaa kaksikerroksisina.

Tonttia koskevat rasitteet

Tonttien 54293/6, 5, 3 ja 4 omistajien tulee keskenään sopia mahdollisista ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

Tarjouspyyntö Tontin tarjouskilpailu oli avoin kaikille. Kaupunki myy tontin tehtyjen tarjousten perusteella eniten tarjoavalle.

Kaupungin laatimien asemakaavojen ja rakentamistapaohjeen tavoitteena on rakentaa alueelle korkeatasoisia kerrostaloja ja asuntoja kanavan varteen ja aikaansaada miljööratkaisultaan omintakeinen ja laadukas alue, jossa korostuvat suhde rantaan ja veteen sekä tasokas suunnittelu.

Tämän vuoksi lisäksi edellytetään, että tarjoajalla on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Tarjoajan on pyydettäessä esitettävä selvitys mainituista seikoista. Mikäli tarjoaja ei täytä edellä mainittuja kelpoisuusehtoja selviytyä kohteen toteuttamisesta, kaupungilla on oikeus hylätä tehty tarjous kokonaisuudessaan tarjoajan yleisen kelpoisuuden puuttumisen perusteella. Tarjoajan yleinen kelpoisuus arvioidaan kilpailun päättymishetkellä 27.5.2005 vallitsevan tilanteen mukaan.

Edelleen korttelin nro 54293 tonttien ostajat ovat velvollisia kustannuksellaan keskenään yhteistyössä suunnittelemaan ja rakennuttamaan/ rakentamaan myytävät tontit asemakaavamääräysten, rakentamistapa-ohjeen ja tämän tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti.

Uutelan kanavan, korttelialueen, rakennusten ja asuntojen korkeatasoisen suunnittelun ja rakentamisen varmistamiseksi edellytetään, että korttelin nro 54293 tonttien suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston, rakennusvalvontaviraston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektin kanssa.

Korttelin nro 54293 tonttien ostajien tulee nimetä kullekin tontille eri suunnittelutoimiston arkkitehti, jonka valinta on erikseen hyväksytettävä kaupungilla.

Tarjouspyynnön mukainen korkein tarjous ja sen tekijän

yleisten kelpoisuusehtojen täyttyminen

Tarjousten jättöaika päättyi 27.5.2005. Tarjouksia tuli tontista 7 - 9 kappaletta. Tehdyssä korkeimmassa tarjouksessa ei asetettu muita ehtoja kuin yhtiön hallituksen hyväksyntä ennen kiinteistökaupan tekemistä ja tarjousten etusijajärjestyksiä. Korkein tarjous on ehtojen osalta hyväksyttävissä.

Tontista 54293/6 teki Lujatalo Oy korkeimman tarjouksen 2 910 000 euroa, mikä vastaa asuinrakennusoikeuden yksikköhintaa 1 003 euroa/k-m².

Kiinteistölautakunta katsoo tehtyjen selvitysten perusteella, että korkeimman tarjouksen tekijällä on käytettävissään kohteen rakentamisen edellyttämä tekninen taito, kokemus sekä taloudelliset ja muut rakentamisen edellytykset. Yleisten kelpoisuusehtojen arviointi on suoritettu kilpailun päättymishetkellä 27.5.2005 vallinneen tilanteen mukaan. Lisäselvitystä mainituista seikoista ei ole katsottu tarpeelliseksi pyytää.

Pääsuunnittelijan valinta

Lujatalo Oy:n esittämä pääsuunnittelija on arkkitehti Ulla Saarinen
Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut puoltavansa tontille esitetyn pääsuunnittelijan valintaa. Lautakunnan mielestä esitetty pääsuunnittelija voidaan hyväksyä.

Tontin myynti Kiinteistölautakunta pitää saatua korkeinta tarjousta hyväksyttävänä, katsoo korkeimman tarjouksen tekijän täyttävän sille tarjouspyynnössä asetetut tarjoajan yleiset kelpoisuusehdot ja esittää tontin myymistä korkeimman tarjouksen tekijälle perustettavan yhtiön lukuun.

Kauppa tulisi tehdä päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin tarjouksen voimassaoloaikana eli 28.2.2006 mennessä. Ehdot on mainittu myös tarjousasiakirjassa.

Kiinteistölautakunta ilmoittaa päättäneensä 28.6.2005, että kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

1 Tontille on rakennettava vapaarahoitteisia omistus- tai vuokra-asuntoja.

2 Tontin rakentaminen tulee aloittaa 31.12.2006 mennessä.

3 Rakennettavien asuntojen keskimääräisen huoneistokoon tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä.

4 Rakentamisessa tulee noudattaa Aurinkolahden itäosan rakentamistapaohjetta ja värisuunnitelmaa.

5 Tontille rakennettavat asuinrakennukset tulee suunnitella yhteistyössä kaupungin nimeämän yhteistyöryhmän kanssa.

6 Kaupungin hyväksymä pääsuunnittelija on tontin 54293/6 osalta arkkitehti Ulla Saarinen Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy:stä.

Pääsuunnittelijan mahdollinen vaihdos on erikseen hyväksytettävä kiinteistöviraston tonttiosastolla.

7 Tonttien 54293/6, 5, 3 ja 4 omistajien tulee keskenään sopia mahdollisista ajoyhteyksiä yms. koskevista rasitteenluonteisista ehdoista.

8 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa noudatettavia tavanomaisia ehtoja sekä kiinteistölautakunnan mahdollisesti määräämiä lisäehtoja.

Lautakunta on lisäksi päättänyt, että kauppa tulee tehdä 28.2.2006 mennessä, ja päättänyt todeta, että muut kilpailussa tehdyt ostotarjoukset eivät anna aihetta toimenpiteisiin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään

Lujatalo Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 54. kaupunginosan korttelin

nro 54293 tontin nro 6 käteisellä maksettavasta 2 910 000 euron kaup-

pahinnasta.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Vuosaaren tontti 54293/6)
	Liite 2	Alueen rakentamisaikataulu (Vuosaaren tontit 54293/3-6)
	Liite 3	Kopio asemakaavakartasta (Vuosaaren tontit 54293/3-6)

SELVITYS EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHELLE KAUPUNGIN ASUNNONJAKOA KOSKEVAN KANTELUN JOHDOSTA

Khs 2005-1588

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt selvitystä 31.8.2005 mennessä Xxxxx Xxxxxx tekemästä kantelusta, jossa on arvosteltu kaupungin asunnonjakoa siitä, että yhden hengen talouksien osalta asunnonsaannissa naisia suositaan miesten kustannuksella.

./. Selvityspyyntö on esityslistan tämän osan liitteenä 1. Lisäksi Khn jäsenille on jaettu erikseen kantelukirjelmä liitteenä 2 (salassa pidettävä liite).

Asuntolautakunta on selvityksessään (21.6.2005) todennut mm. seuraavaa:

Xxxxx Xxxxx arvostelee Helsingin kaupungin asuntojen jakoa. Hän epäilee, että asunnonjaossa on jo pitkään suosittu yksinäisiä naisia yksinäisten miesten kustannuksella.

Valittaessa asukkaita aravavuokra-asuntoihin perusteena on sosiaalinen tarkoituksenmukaisuus ja taloudellinen tarve. Peruskriteereitä on kolme: tulot, varallisuus ja asunnon tarve. Etusijalle on asetettu asunnottomat ja kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijaruokakunnat. Asukasvalinnasta säädetään aravalaissa sekä siihen liittyvissä asetuksissa. Kaupunki on noudattanut lainsäädäntöä toiminnassaan.

Yhteishuoltajuustilanteissa merkittävä seikka on se, miten lapsen asumisesta on sovittu. Jos lapsi asuu esim. vuorotellen kummankin vanhemman luona, hakijalle tarjotaan tarvetta vastaava, suurempi asunto. Myös ns. tapaajavanhemmille pyritään tarjoamaan tarvetta vastaava asunto, huomioiden kuitenkin, että lapsi pääsääntöisesti asuu toisen vanhemman luona.

Aravalainsäädännössä ei sukupuolta ole määritelty kriteeriksi. Yksinäisten hakijoiden osalta asukasvalinta on toteutunut sukupuolen mukaan vuonna 2004 seuraavasti:

Asunnon saaneet	N	%
Mies	765	61
Nainen	497	39
	1 262	100

Vuonna 2004 yksinäiset vuokra-asunnon hakijat jakautuivat sukupuolen mukaan seuraavasti:

Asunnon hakijat	N	%
Mies	6 832	50,12
Nainen	6 800	49,98
	13 632	100,00

Yksinäisten asunnonhakijoiden määrä ylittää huomattavasti tarjolla olevien pienasuntojen määrän. Siksi vain noin 9 % hakijoista on saanut kaupungin vuokra-asunnon.

Voidaan todeta, että asukasvalinnassa ei ole suosittu naisia miesten kustannuksella. Asuntolautakunta toteaa myös, että hakijan sukupuoli ei ole vaikuttanut asukasvalintoihin.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle asuntolautakunnan selvitykseen perustuvan selvityksen Xxxxx Xxxxx kaupungin asunnonjakoa koskevan kantelun johdosta.

Kirje eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle sekä pöytäkirjanote asuntolautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Selvityspyyntö 9.5.2005
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24 §, 1 mom, 32 kohta
	Liite 3	Kirjeluonnos eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA KIINTEISTÖ OY BIOMEDICUM HELSINGIN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1615

15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 15526 määräala tontista nro 4; Tukholmankatu 8

Kiinteistövirasto toteaa (11.7.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistönkaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod. pvm.

ja kauppahinta

15. kaupunginosa

kortteli 15526

määräala tontista 4

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä / Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki

18.5.2005

5 220 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on määräala rakennuksineen Helsingin kaupungin 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin 15526 tontista nro 4. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YS). Alueella on vireillä asemakaavan muutos, jonka mukaan myyty määräala tulee muodostamaan tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten (YTU) tontin nro 6. Myydyn määräalan pinta-ala on noin 7 425 m² ja vireillä olevan asemakaavan muutoksen mukainen rakennusoikeus määräalalle on 14 500 k-m². Rakennusoikeudesta on käytetty 5 800 k-m², joten uutta rakennusoikeutta määräalalle tulee noin 8 700 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan määräalalla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut 2 132 k-m²:n suuruinen asuntolarakennus, vuonna 1956 valmistunut 2 132 k-m²:n suuruinen toimistorakennus sekä vuonna 1958 valmistunut 2 187 k-m²:n suuruinen sairaalarakennus. Asemakaavan muutoksessa kaikki kolme rakennusta on suojeltu merkinnällä sr-2. Merkinnän mukaan rakennukset ovat kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, eikä niitä saa purkaa eikä niissä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa.

./. Sijaintikartta ja kartta alueesta ovat liitteinä.

Kauppahinta ja muut ehdot

Kauppahinta 5 220 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 703 euroa/m² ja noin 360 euroa/k-m² rakennuksineen.

Kauppakirjan mukaan lopullinen kauppahinta määräytyy lainvoimaisen asemakaavan tai lainvoimaisessa poikkeusluvassa myönnetyn rakennusoikeuden perusteella. Rakennusoikeuden yksikköhinnaksi on kauppakirjassa määritetty 360 euroa.

Kaupungin tekemään etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan mahdollisista muista kuin kauppakirjassa mainituista ehdoista, myyjä on vastannut kirjallisesti ilmoittaen, että kauppaan ei liity muita kuin kauppakirjassa mainitut ehdot.

Tonttiin kohdistuvat suunnitelmat

Myyty määräala on osa vireillä olevaa asemakaavan muutosta nro 11405, joka mahdollistaa Meilahden sairaala-alueen kehittymisen. Kaavamuutoksessa myyty määräala muodostaa uuden tutkimustoimintaa palvelevien rakennusten tontin, jolle tutkimuskeskus Biomedicum aikoo laajentaa toimintaansa. Kaupunginkanslia on pyytänyt kiinteistölautakunnan lausuntoa em. asemakaavan muutosehdotuksesta 23.9.2005 mennessä.

Kiinteistöviraston mielestä kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kyseessä olevassa kaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu ja se on osa laajempaa kehittämishanketta.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunki ei käyttäisi etuosto-oikeuttaan 18.5.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin 15. kaupunginosan korttelin 15526 tontista nro 4 Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 18.5.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on myynyt määräalan rakennuksineen Helsingin kaupungin 15. kaupunginosan korttelin 15526 tontista nro 4 Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Kiinteistö Oy Biomedicum Helsingille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Meilahden tontti 15526/4)
	Liite 2	Kartta myydystä määräalasta (Meilahden tontti 15526/4)
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kiinteistön kauppakirja

SEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OY:N YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Khs 2005-718

Seure Henkilöstöpalvelut Oy ilmoittaa (8.6.2005), että sen ylimääräinen yhtiökokous pidetään 18.8.2005. Kokouksessa on päätettävä hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valittava hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

Vs. Sj toteaa, että Helsingin Työvoimapalvelut Oy hyväksyi varsinaisessa yhtiökokouksessaan 22.4.2005 uuden yhtiöjärjestyksen ja yhtiön nimen muuttamisen Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ksi. Muutosten perusteena oli Espoon ja Vantaan mukaantulo yhtiöön. Uuden yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Vs. Sj toteaa edelleen, että Khs oli hyväksynyt uuden yhtiöjärjestyksen 11.4.2005 ja oikeuttanut tuolloin oikeuspalvelut tekemään yhtiöjärjestykseen vähäisiä muutoksia. Patentti- ja rekisterihallituksen täydennyspyynnön johdosta yhtiöjärjestystä on nyt täydennetty lausekkeella, jonka mukaan mahdollinen voitto käytetään yhtiön kehittämiseen.

Nykyisen hallituksen jäseninä ovat apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo, erityissuunnittelija Birgitta Rickman, henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus ja hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen. Hallitukseen on nimetty kaksi varajäsentä ja he ovat toimitusjohtaja Lauri Turja ja kehittämisjohtaja Paula Sermilä.

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä kaupungin oikeuspalvelut edustamaan kaupunkia 18.8.2005 pidettävässä Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa sekä kehottaa kaupungin edustajaa toimimaan niin, että hallituksen jäsenmääräksi päätetään yhdeksän ja että yhtiön hallitukseen valitaan toimikaudeksi, joka päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, valitaan seuraavat viisi jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä:

jäseniksi:

apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund

henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo

erityissuunnittelija Birgitta Rickman

henkilöstöpäällikkö Kaarina Valjus

hallintopalvelujohtaja Sirkku Ilmonen

ja heidän varajäsenikseen vastaavassa järjestyksessä:

kaupunginsihteeri Leena Mickwitz

osastopäällikkö Raija Peltonen

erityissuunnittelija Matti Malinen

kehittämisjohtaja Paula Sermilä

toimitusjohtaja Lauri Turja

Pöytäkirjanote nimetyille, Seure Henkilöstöpalvelut Oy:lle, kaupunginkanslian oikeuspalveluille ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI PYSÄKÖINTIVIRHEMAKSUSTA ANNETUN LAIN 7 §:N MUUTTAMISESTA

Khs 2005-1478

Oikeusministeriö pyytää (15.6.2005) lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi laiksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta.

Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 15.8.2005.

./. Hallituksen esitys on liitteenä 1. Esitys on myös luettavissa osoitteessa: http://www.om.fi/31798.htm

Kaupunkisuunnitteluvirasto toteaa (28.6.2005), että oikeusministeriön ehdotus pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta on perusteltu siltä osin, että se mahdollistaa virhemaksun korottamisen tässä vaiheessa enintään 50 euroon.

Ehdotus ei kuitenkaan ole Helsingin kaupungin kannalta perusteltu siltä osin kuin ehdotus rajaa pysäköintivirhemaksun korotuksen enimmäismäärän ylityksen (enintään 10 euroa) vain kaupungin kalleimman pysäköintimaksuvyöhykkeen alueeseen.

Helsingin 1. pysäköintimaksuvyöhyke on varsin pieni. Siihen kuuluu vain keskeisin ydinkeskusta. Vyöhykkeen ulkopuolella ovat keskustan vilkkaimmat sisääntulokadut sekä esimerkiksi Hakaniemi ja Pasila.

Liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta vähentävien pysäköintivirheiden, kuten esimerkiksi joukko- ja muun liikenteen sujuvuutta sekä jakelu- ja huoltoliikenteen lastaus- ja purkaustoimintoja haittaavien virheiden, jako virhemaksun suuruuden osalta eri luokkiin ei ole perusteltua liikenteellisesti samankaltaisilla alueilla. Nämä pysäköintivirheet ovat yhtä haitallisia maksuvyöhykkeistä riippumatta ja näin virhemaksun ennalta ehkäisevä vaikutus on näiltä osin samalla tavalla tarpeellinen pysäköintitaksoista riippumatta.

Voimassa olevan lain 7 §:ssä annetaan kunnalle mahdollisuus rajata korotettu pysäköintivirhemaksu koskemaan koko kuntaa tai kunnan tiettyä aluetta. Tämä mahdollisuus on riittävä mahdollisten paikallisten tilanteiden huomioimiseen pysäköintivirhemaksun suuruutta määrättäessä. Paras asiantuntemus paikallisten alueellisten tilanteiden arvioimiseen on kussakin kunnassa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää edellä olevan perusteella, että pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 § muutettaisiin seuraavaan muotoon:

Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta riippumatta 10 euroa. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan kuitenkin, jos liikenteellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa maksun määrä enintään 50 euroksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai kunnan tiettyä aluetta.

./. Helsingin pysäköintivyöhykkeet –kartta on liitteenä 2.

Rakennusvirasto toteaa (1.8.2005) seuraavaa:

Pysäköinninvalvonnannasta

Pysäköinninvalvonnan tarkoituksena on osaltaan edistää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta valvomalla kaduille asetettujen kieltojen ja rajoitusten sekä liikennesääntöjen vastaista pysäköintiä. Näin pyritään saamaan asiointi-, asukas- ja yrityspysäköintiin sekä tavaraliikenteen kuormaukseen ja purkaukseen varatut paikat näille käyttäjäryhmille varattuun käyttöön. Jalankulkua ja kevyttä liikennettä turvataan valvomalla jalkakäytäviä, pyöräteitä ja suojateitä koskevien liikennesääntöjen vastaista pysäköintiä. Virheellisen maastopysäköinnin valvonta edistää ympäristönsuojelua.

Pysäköinninvalvonnan tulot Helsingissä on noin 15,5 miljoonaa euroa vuodessa. Pysäköintiajasta ja maksuista tulevien tulojen määrä on noin 7,8 miljoonaa euroa ja virhemaksuista tulevien tulojen määrä on noin 6,2 miljoonaa euroa. Maksukehotuksia annetaan noin 170 000 vuodessa.

Korotuksesta ja korotuksen määrästä

Mikäli edelleen katsotaan tarpeelliseksi, että virhemaksun enimmäismäärästä ylipäätään säädetään laintasoisesti eikä asetuksella tai annettaisi kuntien itsehallintonsa nojalla päättää maksujen suuruudesta, on ainakin pysäköintivirhemaksun enimmäismäärään tarpeellista tehdä korotus.

Kun otetaan huomioon, mitä rikesakon suuruudesta on säädetty, voidaan 10 euron korotusta pitää vähintäänkin oikeansuuruisena. Rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle voidaan mm. määrätä 50 euron rikesakko, silloin kun hän on jättänyt noudattamatta liikennesääntöjä taikka liikennemerkeillä osoitettuja käskyjä, kieltoja, rajoituksia tai määräyksiä.

Valvonnan tehokkuus ja maksukehotuksen suuruus vaikuttavat merkitsevästi siihen, estääkö järjestelmä virheitä ennakolta.

Helsingissä 1. vyöhykkeen pysäköintimaksu on 3 euroa tunnilta. Jotta pystyttäisiin vähentämään pysäköijien tietoista riskinottoa, olisi tarpeen säilyttää virhemaksun 20-kertaisuus. Esityksenkin mukaan yhtenä tarkoituksena muutokselle on juuri tuon erotuksen pitäminen riittävän suurena. Näin ollen virhemaksun enimmäismäärän nostamista 60 euroon voitaisiin pitää perusteltuna. Mainittua määrää tukee myös maksukehotuksen vertaaminen junaliikenteessä ja pääkaupunkiseudulla käytettyyn julkisen liikenteen tarkastusmaksuun. Liputta matkustamisesta määrätään 60 euron tarkastusmaksu ja kertalipun hinta. Jos vielä arvioi pysäköintivirheen tehneen kuljettajan teon moitittavuutta ilman lippua matkustaneen henkilön teon moitittavuuteen, pitäisi pysäköintivirheestä olla seurauksena ainakin sama, ellei suurempi maksu. Pysäköintivirheellä on yleensä taloudellisten menetysten lisäksi vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Näin silloinkin vaikka kyse olisi merkityllä paikalla pysäköinnistä ilman maksua. Kun joku rikkoo tällä tavalla liikennesääntöjä, saattaa siitä olla seurauksena vakavammin turvallisuuteen vaikuttava teko esim. joku muu samalta alueelta ajoneuvolleen paikkaa etsivä turhautuu laillisen paikan etsimiseen ja pysäköi suojatielle. Maksukehotuksista tehtyjä vastalauseita perustellaan käytännössä mm. edellä esitetyllä tavalla.

Virhemaksun määrän porrastamisesta

Rakennusviraston käsityksen mukaan korotuksen toteuttamista ei ole syytä porrastaa.

Myöskään kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole pitänyt perusteltuna korotuksen mahdollistamista vain kalleimmalle vyöhykkeelle. Rakennusvirasto yhtyy kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoon näiltä osin.

Liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen liittyvien perusteiden lisäksi tulisi ottaa huomioon, ettei rikesakkojakaan ole porrastettu alueellisesti ja niissä on usein kyse pysäköintivirheisiin rinnastettavista teoista.

Maksukehotuksen saajat saattaisivat tuntea järjestelmän epäoikeudenmukaiseksi. Käytännössä tulisi tilanteita, joissa saman kadun toisessa päässä myöhästymisestä seuraisi 40 euron maksukehotus ja toisessa päässä myöhästymisestä 50 euron maksukehotus. Porrastuksen toteuttaminen vyöhykeperiaatteella tulisi varmasti myös aiheuttamaan käytännön työssä inhimillisiä virheitä. Purkaukset eriarvoisesta järjestelmästä ja palautteet virheistä tulevat kohdistumaan pysäköinnintarkastajiin. Kun kyse on ammattikunnasta, joiden työssä negatiivinen palaute vakavimmissakin muodoissaan jo nyt aiheuttaa suuria paineita, tulisi tällaisia työterveydellisiä lisäkuormituksia välttää niin paljon kuin se suinkin on mahdollista.

Oikeudenmukaisempaa olisi porrastaa pysäköintivirheistä annettavaa maksukehotusta virheiden laadun perusteella. Yleinen mielipide lienee, että on enemmän moitittavaa pysäköidä invalidipaikalle ilman siihen oikeuttavaa lupaa kuin hieman ylittää sallittu pysäköintiaika alueilla, joilla muuten on löydettävissä vapaita paikkoja melko helposti. Näin toteutettu porrastus pystyttäisiin ottamaan huomioon myös lomakkeiden laadinnassa niin, että porrastuksesta tuskin aiheutuisi virheitä maksukehotuksia kirjoitettaessa.

Esityksessä ei oteta kantaa siihen, koskisiko suurempi maksukehotus myös kalleimman vyöhykkeen yksityisalueita.

Kun tätä muutosesitystä on aikaisemmin valmisteltu, on oikeusministeriön asiaa koskevassa muistiossa tuotu esiin, että pysäköintiajan lyhyt ylitys voi olla vähäinen ja vaaraton teko. Vaikka virheiden esiintymistä alueittain ei olekaan virallisesti tilastoitu, voidaan käytännön kokemuksen nojalla todeta, että maksetun ajan ylitys kerrannaisvaikutuksineen on erityisen tyypillinen virhe juuri ydinkeskustan alueella.

Ryj toteaa, että tavoite vähentää virheellistä pysäköintiä mahdollistamalla nykyistä suuremmat pysäköintivirhemaksut on perusteltua. Virhemaksujen porrastamista ehdotuksessa mainitulla tavalla maksuvyöhykkeen mukaan ei Helsingin olosuhteissa voida pitää täysin onnistuneena ratkaisuna. Virheen laadun mukainen porrastus olisi parempi ratkaisu.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus katsoo, että oikeusministeriön ehdotus pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 §:n muuttamisesta on perusteltu siltä osin, että se mahdollistaa virhemaksun korottamisen tässä vaiheessa enintään 50 euroon. Jotta pystyttäisiin vähentämään pysäköijien tietoista riskinottoa, olisi virhemaksun 20-kertaisuuden säilyttäminen kuitenkin vieläkin kannatettavampi vaihtoehto (Helsingissä 1. vyöhykkeen pysäköintimaksu on 3 euroa tunnilta). Esityksenkin mukaan yhtenä tarkoituksena muutokselle on juuri tuon erotuksen pitäminen riittävän suurena.

Tätä tukee myös vertailu junaliikenteessä ja pääkaupunkiseudulla käytettyyn julkisen liikenteen tarkastusmaksuun. Liputta matkustamisesta määrätään 60 euron tarkastusmaksu ja kertalipun hinta. Jos arvioidaan pysäköintivirheen tehneen kuljettajan teon moitittavuutta ilman lippua matkustaneen henkilön teon moitittavuuteen, pitäisi pysäköintivirheestä olla seurauksena ainakin sama, ellei suurempi maksu.

Pysäköintivirheellä on yleensä taloudellisten menetysten lisäksi vaikutusta liikenneturvallisuuteen, vaikka kyse olisi merkityllä paikalla pysäköinnistä ilman maksua. Kun joku rikkoo tällä tavalla liikennesääntöjä, saattaa siitä olla seurauksena vakavammin turvallisuuteen vaikuttava teko, esim. joku muu samalta alueelta ajoneuvolleen paikkaa etsivä turhautuu laillisen paikan etsimiseen ja pysäköi suojatielle. Maksukehotuksista tehtyjä vastalauseita perustellaan käytännössä mm. edellä esitetyllä tavalla.

Ministeriön ehdotus ei ole Helsingin kaupungin kannalta perusteltu siltä osin kuin ehdotus rajaa pysäköintivirhemaksun korotuksen enimmäismäärän ylityksen (enintään 10 euroa) vain kaupungin kalleimman pysäköintimaksuvyöhykkeen alueeseen.

Todettakoon vielä, että esityksessä ei oteta kantaa siihen, koskisiko suurempi maksukehotus myös kalleimman vyöhykkeen yksityisalueita.

Helsingin kaupunki esittää edellä olevan perusteella, että pysäköintivirhemaksusta annetun lain 7 § muutettaisiin seuraavaan muotoon:

Pysäköintivirhemaksu on virheen laadusta riippumatta 10 euroa. Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan kuitenkin, jos liikenteellisten syiden katsotaan vaativan, korottaa maksun määrä enintään 60 euroksi. Korotus voi koskea myös kuntaa tai kunnan tiettyä aluetta.

Kirje oikeusministeriölle ja pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITE

Helsingin pysäköintivyöhykkeet, piirustus 3-4164

VALTUUTETTU MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI: VÄHÄPÄÄSTÖINEN BUSSIKALUSTO

Khs 2005-744

Ryj toteaa, että hyväksyessään Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman – Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005-2008 strategiset tavoitteet 30.3.2005 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että maakaasubussien ja vähäpäästöisen kaluston osuutta käytettävästä bussikalustosta nostetaan ohjelmakauden aikana (Mari Puoskari, äänin 72-0).

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Khs kehotti joukkoliikennelautakuntaa ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 30.6.2005 mennessä.

Joukkoliikennelautakunta toteaa (16.6.2005) m.m. seuraavaa:

Maakaasubussit ovat Helsingissä osa joukkoliikenteen ympäristöystävällistä ilmettä. Kaasubussin hiukkaspäästöt ovat pienet ja koostumukseltaan dieselbusseja paremmat (vähän pienimpiä hiukkaskokoja). Kaasubussit ovat alhaisia melutasoltaan. Myös typpioksidipäästöt ja kasvihuonekaasupäästöt ovat dieselkalustoa jonkin verran pienemmät.

EU:n ympäristö- ja energiapolitiikan valmistelussa pidetään julkistettujen esitysten mukaan tärkeänä edistää mm. öljyriippuvuuden ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi kaasukäyttöisen liikennekaluston käyttöä niin, että ainakin 10 % kalustosta olisi kaasukäyttöistä vuoteen 2020 mennessä. On odotettavissa, että tämä lähivuosina näkyy myös säädöstasolla.

Helsingin sisäisessä liikenteessä on käytössä tällä hetkellä 72 maakaasubussia kolmella eri liikennöitsijällä. Valtaosa eli 56 bussia on nykyisellä Helsingin Bussiliikenne Oy:llä. Viimeisen kilpailuttamiskierroksen myötä Helsinkiin tulee 12 kaasubussia lisää, jolloin maakaasubussien kokonaismääräksi tulee 84. Paljolti kilpailuttamisen ansiota on se, että Helsinkiin on saatu näinkin paljon ympäristöystävällistä kalustoa. Dieselbussia alhaisemmasta päästö- ja melutasosta on kilpailukriteerien mukaan saanut lisäpisteitä.

Maakaasubussien määrä Helsingissä saattaisi olla suurempikin jos kaasun varsinaisia jakeluasemia olisi ollut enemmän kuin yksi ja sekin yhden liikennöitsijän varikolla. Tilanne on nyt parantumassa. Äskettäin on avattu Helsinkiin ensimmäinen yleinen maakaasun jakeluasema. Maakaasun toimittaja on ilmoittanut tavoitteeksi avata 1 – 2 uutta asemaa Helsingin alueella vuosittain.

Raskaan kaluston päästönormien kiristyessä tämän vuoden syksyllä Euro IV ja vuonna 2008 Euro V-tasolle diesel- ja kaasubussien päästöerot kaventuvat huomattavasti.

Joukkoliikennelautakunnan 7.4.2005 hyväksymässä liikennelaitoksen tavoite- ja kehittämisohjelmassa vuosille 2005 – 2012 todetaan tavoitetilasta kestävän kehityksen osalta mm. seuraavaa:

”Joukkoliikenteen paikkakilometrituotannosta 70 prosenttia tuotetaan sähkö- ja kaasukäyttöisellä kalustolla (v. 2004 50 %). Helsingin sisäisen bussiliikenteen tuotannosta 40 prosenttia tuotetaan kaasukäyttöisellä kalustolla v. 2004 15 %). Joukkoliikenteen tuottamat typenoksidi- ja partikkelipäästöt ovat puolittuneet vuoden 2004 tasosta.”

Keinoiksi tavoitteisiin pääsemiseksi ohjelma esittää mm. seuraavia:

- Maakaasun tankkausasemaverkon luomisella.

- Kilpailuttamisen pelisääntöjen kehittämisellä siten, että ne kannustavat vähäpäästöisen kaluston hankintaan, energiaa säästävään ajotapaan ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

- Raskaan kaluston energiankulutus- ja päästömittaustekniikan kehittämisellä.

Todettakoon lopuksi, että Helsingin ympäristökeskuksen vetämänä on käynnistynyt projekti, jossa selvitetään missä määrin Helsingin eri virastot ja laitokset voisivat omissa ajoneuvoissaan siirtyä käyttämään maakaasukäyttöistä kalustoa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n liikennejohtaja toteaa (22.6.2005), että YTV:n kilpailuttamassa bussiliikenteessä tarjouksia arvioitaessa hinnan lisäksi kaluston laadulla on merkittävä paino. Kaluston laadun tärkein osatekijä on vähäpäästöisyys. Päästöjen arviointi perustuu EU-direktiivin mukaisiin päästörajoihin ja parhaat pisteet saa nykyaikaisella maakaasubussilla. Koska kaluston arviointi ottaa huomioon tarjotun bussikaluston ajo-osuudet, johtaa se uuden vähäpäästöisen kaluston tehokkaaseen käyttöön. Tämän lisäksi syksyllä 2006 aloittavalle Jokerilinjalle on asetettu normaalia tiukemmat päästövaatimukset.

YTV:n käyttämä kilpailuttamistapa on tuonut uutta vähäpäästöistä bussikalustoa nopeasti käyttöön. Maakaasubusseja ei kuitenkaan ole saatu liikenteeseen enempää johtuen toisaalta tankkausasemien puutteesta ja toisaalta vasta viime aikoina tapahtuneesta maakaasubussitekniikan kehityksestä nykyiselle tasolle.

Oman hidasteensa maakaasubussien lisääntymiselle aiheuttaa Kampin uusi terminaali, jossa ei voida liikennöidä turvallisuussyistä kaasubusseilla lainkaan, vaikka kyseinen vaatimus oli tuotu YTV:n taholta esille jo terminaalin suunnittelun alkuvaiheessa.

Ryj toteaa, että suuntaus vähäpäästöisen kaluston käytössä on hyvä ja liikennelaitos ja YTV toimivat aktiivisesti vähäpäästöisen kaluston käytön lisäämiseksi.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Mari Puoskari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Mari Puoskarille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

VALTUUTETTU SARI SARKOMAAN TOIVOMUSPONSI: ALUEKERÄYSPISTEET

Khs 2005-741

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään, miten Helsinki, YTV ja tuottajat järjestäisivät yhteistyössä kaupunkikuvaan sopivia aluekeräyspisteitä, jotka olisivat kattavasti kaikkien helsinkiläisten saavutettavissa (Sari Sarkomaa, äänin 50-0).

Khs kehotti yleisten töiden lautakuntaa ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskuntaa antamaan selvityksensä toivomusponnen johdosta 30.6.2005 mennessä.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (19.5.2005) seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päätti Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelmasta (Heko) maaliskuussa 2005. Lisäksi valtuusto hyväksyi samalla Sari Sarkomaan tekemän toivomusponnen järjestää koko Helsingin kattava ja kaupunkikuvaan sopiva jätteiden aluekeräysjärjestelmä.

Helsinkiläiset asukkaat ovat pitkään aktiivisesti antaneet palautetta kaupungin aluekeräyspisteiden siisteyteen ja sijaintiin liittyen. Asia ei ole edennyt johtuen lainsäädännön muutoksista ja eri tahojen erilaisista intresseistä. Keskustelua aluekeräyksestä on käyty jo 1990-luvulta lähtien. Jätelain muutoksella tuottajavastuuta on tarkennettu ja kuntien rooli on selkiytynyt.

Toivomusponnen toteuttaminen on käynnistynyt jo vuoden 2005 alussa, jolloin YTV perusti työryhmän suunnittelemaan aluekeräys-järjestelmää. Ryhmässä on edustettuna tuottajat ja jätehuoltoyritykset sekä kaikki pääkaupunkiseudun kunnat. YTV koordinoi suunnittelua sekä toteutusta ja rakennusvirasto osallistuu Helsingin kaupungin edustajana työryhmän työskentelyyn.

Aluekeräyspisteiden pääasiallinen sijainti tulee olemaan liikekiinteistöjen piha-alueilla, mutta erityisesti Helsingin kantakaupungin alueella sekä laajemmilla pientaloalueilla on tarve sijoittaa keräyspisteitä myös yleisille alueille. Rakennusviraston rooli on tässä tapauksessa tehdä sijoituslupasopimukset YTV:n kanssa ja valvoa sopimuksen ehtojen toteutumista.

Työryhmän yhteinen kanta on rakentaa kaupunkikuvaan sopiva, yhtenäinen ja kaikki alueet kattava aluekeräysjärjestelmä sekä hoitaa

keräyspisteiden puhtaanapito ja talvikunnossapito YTV:n kilpailuttamana. Hankkeelle ei ole asetettu aikatauluja, mutta keräysjärjestelmän esteettisen ja teknisen suunnittelun, rakentamisen, testauksen ja ylläpidon kilpailuttamisen sekä sopimusten laadinnan odotetaan vievän aikaa.

Kaikki osapuolet pitävät aluekeräysjärjestelmää ehdottoman tarpeellisena. Aluekeräysjärjestelmän avulla vähennetään kaatopaikkajätteen määrää, edistetään kuntalaisten vastuuntuntoa aiheuttamastaan jätteestä ja parannetaan jätehuoltoyritysten sekä tuottajayhteisöjen liiketoiminnan edellytyksiä.

Rakennusvirasto on sitoutunut yhteistyöhön YTV:n ja tuottajajärjestöjen kanssa ja omalta osaltaan huolehtii siitä, että kuntalaisia palveleva aluekeräysjärjestelmä tulee rakentumaan Helsinkiin ja että järjestelmän käyttöönotosta tiedotetaan ja kampanjoidaan laajamittaisesti.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV toteaa (16.6.2005) seuraavaa:

Kaupunginvaltuuston toivomusponnessa edellytetään selvitettäväksi, miten Helsinki, YTV ja tuottajat järjestäisivät yhteistyössä kaupunkikuvaan sopivia aluekeräyspisteitä, jotka olisivat kattavasti kaikkien helsinkiläisten saavutettavissa.

Valtioneuvoston 1.12.1997 tekemä pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva päätös velvoittaa kaikkia liikevaihdoltaan yli 0,841 ME:n kotimaisia pakkaajia ja pakattuja tuotteita maahan tuovia yrityksiä huolehtimaan kotimaan markkinoille toimittamiensa pakkausten hyötykäytöstä. Valtioneuvoston päätös toteuttaa EU:n 20.12.1994 antaman pakkauksia ja pakkausjätteitä koskevan direktiivin velvoitteita.

Tämän ns. tuottajavastuuseen perustuvan lainsäädännön tarkoituksena on vähentää pakkausjätteen määrää ja samalla lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä sekä syntyvän jätteen hyödyntämistä. Päätöksellä ehkäistään ympäristöhaittoja ja samalla vältetään kaupan esteiden syntyminen, kilpailun vääristyminen ja rajoittuminen. Säännökset koskevat kaikkia Suomessa myytäviä ja kulutettavia pakkauksia ja niiden käytöstä syntyvää pakkausjätettä. Pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat on käytännön syistä nostettu päävastuullisiksi, koska näillä on katsottu olevan parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen.

Pakkausten tuottajat ja maahantuojat ovat järjestäytyneet pakkausmateriaalien mukaan kahdeksaan tuottajayhteisöön, josta kukin vastaa oman pakkausmateriaalin kierrätystavoitteiden toteutumisesta. Tuottajayhteisöt organisoivat pakkausjätteen hyötykäytön Suomessa. Materiaalien hyötykäytön rahoitusta varten on otettu käyttöön materiaalikohtaisesti määritellyt hyötykäyttömaksut.

Jätelain 18j §:n mukaisesti on pakkausjätteissä ns. osittainen tuottajavastuu, jonka mukaisesti kunnat ja tuottajat vastaavat yhdessä pakkausjätteen jätehuollosta. Tuottajat vastaavat siitä, että keskimäärin 61 painoprosenttia markkinoille lasketuista pakkauksista hyödynnetään. Muilta osin kunta hoitaa pakkausjätteen yhdyskuntajätehuollon yhteydessä.

Valtioneuvoston päätöksessä keräyspaperin talteenotosta on keräyspaperin aluekeräyksenjärjestäminen säädetty tuottajan vastuulle.

Tänä vuonna on YTV käynnistänyt projektin, jonka tavoitteena on saada aikaiseksi yhtenäinen ja kaikkia tavoittava aluekeräysjärjestelmä. Projektissa ovat mukana tuottajayhteisöt, YTV alueen kunnat ja sekä muut pääkaupunkiseudun jätehuollossa toimivat yritykset.

Projektin tarkoituksena on saada YTV:n hallitukselle esitys yhtenäisestä kaupunkikuvaan sopivasta aluekeräysverkostosta. Esitykseen sisältyy myös kustannuksienjakautuminen YTV, kuntien ja tuottajayhteisöiden välillä.

Esityksen valmistuttua YTV:n hallitus tulee tekemään päätöksen aluekeräyksestä. Päätös lähetetään tiedoksi Helsingin kaupunginhallitukselle.

Ryj toteaa, että aluekeräyspisteverkoston luominen on käynnistynyt yhteistyössä eri tahojen kanssa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Sari Sarkomaa) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sari Sarkomaalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262



Kokousaika	15.8.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali