PROS-järjestelmän käyttämä mallipohja

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Pelastuspalveluneuvottelukunnan asettaminen vuosiksi 2005 - 2006

Vt Enrothin toivomusponsi: Lämpöpumpulla merestä saatavan energian hyödyntämisestä

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Viikki-Latokartano -alueen esirakentamiseen

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen

Määrärahan myöntäminen rakennusvirastolle Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän tontin 45457/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11424)

Mellunkylän tonttien 47141/19, 47142/15 sekä 47144/21 ja 26 asemakaavan muuttaminen (nro 11419)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Rautaruukki Oyj:n ja Kiinteistö Oy Pakilantie 61-63:n sekä Helsingin Osuuskauppa Elannon välisessä kiinteistökaupassa

Asunto Oy Helsingin Patruunan poikkeamishakemus

Pitäjänmäen toimitilatontin 46018/21 myyminen Wahad Oy:lle

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

20.6.2005 pöydälle pantu asia
Suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin avoimen viran määräaikainen hoitaminen

20.6.2005 pöydälle pantu asia
Ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin viran täyttäminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

30.5.2005, 13.6.2005 ja 20.6.2005 pöydälle pantu asia
Palvelukeskuksen (Palmia) osallistuminen ulkopuolisiin tarjouskilpailuihin

* Salassa pidettäviä liitteitä *
30.5.2005, 13.6.2005 ja 20.6.2005 pöydälle pantu asia
Palvelukeskuksen (Palmia) turvapalvelujen kehittäminen

PELASTUSPALVELUNEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI 2005 - 2006

Khs 2005-1445

Khs päätti 14.3.2003 valita toimikaudekseen 2003-2004 pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, teknisen toimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, sosiaaliviraston toimitusjohtajan, terveysviraston toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, Suomen Punaisen Ristin Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, palvelukeskuksen toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, Helsingin sotilasläänin päällikön ja HUS:in kirurgian toimialajohtajan. Samalla Khs päätti nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi kaupunginkanslian valmiuspäällikön ja pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

Kj toteaa, että pelastuspalveluneuvottelukunnan tehtävänä on ohjata kaupungin pelastuspalvelun toimeenpano-organisaatioon kuuluvien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisjärjestöjen suuronnettomuuksien torjuntaa koskevaa suunnittelua ja yhteistoimintaa sekä tarvittaessa avustaa pelastustoimen johtajaa toimintatilanteessa.

Kj toteaa edelleen, että pelastuspalveluneuvottelukunta ehdotetaan asettavaksi Khn jäljellä olevaksi toimikaudeksi 2005-2006 entisin tehtävin ja toimintaperiaattein sekä jäsenten nimeäminen aikaisempaan tapaan virkatehtävittäin.

KJ Kaupunginhallitus päättänee valita toimikaudekseen 2005 – 2006 pelastuspalvelutoimikuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, palvelukeskuksen toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, Helsingin Sotilasläänin komentajan ja HUS:in kirurgian toimialajohtajan.

Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi kaupunginkanslian valmiuspäällikön ja pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, toimikuntaan valituille, pelastuspalveluneuvottelukunnalle ja kaupunginkanslialle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2272

VT ENROTHIN TOIVOMUSPONSI: LÄMPÖPUMPULLA MERESTÄ SAATAVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMISESTÄ

Khs 2005-747

Kj toteaa, että Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman - Ympäristönsuojelun painopisteet ja tavoitteet vuosille 2005-2008 -käsittelyn yhteydessä 30.3.2005 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy toimiin lämpöpumpulla merestä saatavan energian hyödyntämiseksi Tukholman tapaan.” (Matti Enroth, äänin 71-0).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Tekninen lautakunta toteaa (3.5.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Toivomusponnessa esitetty ”Tukholman malli” tarkoittanee suurien lämpöpumppujen käyttöä kaukolämmön tuotannossa. Lämpöpumput mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden lämmön hyödyntämisen kaukolämmön ja –jäähdytyksen tuotannossa. Lämpöpumppujen lämmönlähteenä voidaan käyttää puhdistettua jätevettä, vesistöä tai teollisuuden jätelämpöä. Lämpöpumpun käyttöenergia on sähkö. Lämmöntuotannon hyötysuhde on riippuvainen lämmönlähteen lämpötilasta, joten esimerkiksi puhdistettu jätevesi on parempi lämmön lähde kuin merivesi. Lämpöpumpputuotannon taloudellisuuteen on sähkön hinnalla suuri vaikutus. Vastaavasti sen ekologisuus riippuu sähkön tuotantotavasta ja vaihtoehtoisen lämmöntuotannon ekologisuudesta.

Tukholmassa lämpöpumppuja on käytetty erityisesti kesäaikana, jolloin merivesi on lämpimämpää. Helsingin olosuhteissa syntyy yhteistuotannosta huhtikuun-syyskuun aikana yleensä enemmän lämpöenergiaa kuin mitä tarvittaisiin kaukolämmityksessä. Tukholmassa on yhteistuotannon määrä huomattavasti pienempi, joten lämpöpumpputuotanto on siellä ollut perusteltua myös kesäaikana.

Helsingin Energia ja Helsingin Vesi selvittivät jätevesilämpöpumppujen käyttöä ja kannattavuutta vuosina 1984, 1985, 1987, 1995 ja 2000 sekä 2002 kansalaisaloitteen perusteella (lausuntopyyntö 2002-1195/679).

Pelkästään kaukolämmön tuotantoon perustuvalle lämpöpumppu-ratkaisulle ei näissä selvityksissä löytynyt riittävää kannattavuutta. Kuten Helsingin Energia lausunnossaan (19.7.2002) toteaa, on uutena asiana tullut esiin yhdistää prosessiin myös kaukojäähdytyksen tuotanto.

Vuoden 2003 tarkastelun perusteella oli lämpöpumppulaitoksella välttävä kannattavuus jo pelkästään lämmön tuotannossa. Kun tähän lisättiin kaukojäähdytyksestä saatavat lisätulot, oli lämpöpumppulaitoksen kannattavuus varsin tyydyttävä. Tehtyjen markkinaselvitysten perusteella 60 – 80 MW kaukojäähdytystehon myyminen itäiseen kantakaupunkiin ja ydinkeskustaan oli erittäin todennäköistä. 100 MW kaukolämmitysteho vastaa 2-3 vuoden tehotarpeen kasvua, joten se tulee varatuksi jo rakentamisaikana.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2003 Katri Valan lämpöpumppulaitoksen hankesuunnitelman. Helsingin Energia ryhtyi toteuttamaan tätä laitosta välittömästi päätöksen jälkeen. Laitos otetaan kaupalliseen käyttöön kesäkuussa 2006.

Katri Valan laitos tuottaa sekä kaukolämmitystä (90 MW) että kaukojäähdytystä (60 MW). Ensisijaisena lämmönlähteenä on Viikin puhdistamolta tuleva puhdistettu jätevesi, joka on noin 16⁰C ja/tai kaukojäähdytyksen paluuvesi. Laitos voi käyttää myös merivettä energialähteenä toivomusponnessa esitetyllä tavalla. Talvella samoilla lämmönsiirtimillä tuotetaan kaukojäähdytystä suoraan kylmästä merivedestä.

Katri Valan lämpöpumppulaitos tulee olemaan erittäin monipuolinen kokonaisuus. Laitoksen kokonaisinvestointi on 32 M€ ja kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi hankkeelle n. 3,7 M€ investointitukea. Tuen myöntämisen perusteluna oli hankkeen teknologinen edistyksellisyys ja erittäin merkittävät ympäristölliset edut.

Ympäristölautakunta toteaa (14.6.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Helsingin Energia on tehnyt merkittävän päätöksen toteuttaessaan Katri Valan lämpöpumppulaitoksen, joka ensisijaisesti hyödyntää puhdistetun jäteveden lämpöä. Kaukolämmön tuotanto rakenteilla olevan Katri Valan lämpöpumppulaitoksen avulla vähentää Helsingin Energian laskelmien mukaan CO2-päästöjä 100 -150 kt (1 kt=milj. kg) vuodessa verrattuna vaihtoehtoiseen kaukolämmön tuotantoon. CO2-päästövähenemä on siten noin 3 % Helsingin Energian tämänhetkisistä vuosittaisista päästöistä.

Ympäristölautakunnan mielestä lämpöpumppuhankkeet ovat kannatettavia ja niitä on syytä selvittää. Mahdollisina vaihtoehtoina meriveden energian hyödyntämiseksi voisi olla Katri Valan lämpöpumppulaitoksen laajentaminen tai uuden laitoksen suunnittelu esimerkiksi olemassa olevien yhteistuotantolaitosten yhteyteen. Erityisesti kannattavuudeltaan merivettä paremmat lämmönlähteet kuten voimalaitosten jäähdytysvedet ja kaukolämmön paluuvesi kannattaa selvittää.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (26.5.2005) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Vesistöjen energiasisältöä voidaan hyödyntää kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen tuottamiseen. Suur-Tukholman seudulla käytetään molempia tapoja, kun taas Helsingissä tuotetaan vain kaukojäähdytystä. Toiminta Suur-Tukholmassa on lisäksi laajempaa kuin Helsingissä. Erot Helsingin ja Tukholman seudun välillä johtuvat monista seikoista, joiden seurauksena vesistöjen energiasisällön hyödyntämisen liiketaloudellinen kannattavuus on Suur-Tukholmassa ollut mahdollista saavuttaa.

Suomessa ja Ruotsissa harjoitetun energiantuotannon vero-, ympäristö- ja energiapolitiikan ajallisen keston ja sisällön erilaisuus ovat Ruotsissa edistäneet uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä Suomea kauemmin ja laajemmin.

Helsingin energiantuotantorakenne poikkeaa merkittävästi Suur-Tukholman vastaavasta, sillä sähkön ja lämmön yhteistuotanto on Suur-Tukholmassa suhteellisen vähäistä. Yhteistuotannon kustannus- ja ympäristötehokkuus on niin suurta, että Helsingissä merienergian hyödyntäminen osoittautunee liiketaloudellisesti kannattamattomaksi. Yhteistuotannon rinnalle lisättynä merienergian hyödyntäminen lisää sähkönkulutusta ja energiantuotannon ympäristökuormitusta, joten vain tilanteessa, jossa yhteistuotetusta sähköstä olisi ylitarjontaa, merienergiaa voitaisiin pitää energiataloudellisesti järkevänä.

Suur-Tukholman energiahuollossa kuntien energiayhtiöiden seutuyhteistyö on laajempaa kuin Helsingissä ja käsittää sellaisia operatiivisen energiahuollon osa-alueita, että vesistöjen energiasisällön hyödyntämisen liiketaloudellinen kannattavuus on ollut kustannusten suuruus-
degression kautta helpompaa saavuttaa.

Suur-Tukholman seudulla merestä ja Mälaren-järvestä on ympärivuotisesti saatavilla riittävää ja edullista viileyttä, mikä johtuu näiden vesistö vesistöjen syvyydestä.

Helsingin kaupunkisuunnittelun näkökulmasta ei yleisellä tasolla ole estettä Suomenlahden energiasisällön hyödyntämiselle. Uuden energialähteen lisääminen kaupungin energiahuoltojärjestelmään vaikuttaisi kaupunkielämisen ja –ympäristön mahdollisuuksiin ja laatuun kaukolämmön ja -jäähdytyksen käytön vaikutusten välityksellä.

Jotta mahdollisilta uusilta merienergian tuotantolaitoksilta ei tarvitsisi rakentaa uusia runkoputkistoja kulutusalueille, tuotantolaitokset todennäköisesti sijoittuisivat Salmisaaren, Hanasaaren tai Vuosaaren voimalaitosalueille tai niiden läheisyyteen. Toisia teoreettisia sijoituspaikkoja voisivat olla voimalaitosalueilta kulutusalueille rakennettujen suurimpien runkoputkistojen varret, kuitenkin suhteellisen läheltä meren rantaviivaa.

Maanpäälliset merienergian laajan tuotannon laitokset lienevät Helsingin tiiviissä kaupunkirakenteessa mahdollisia vain voimalaitosalueilla, kun taas pienen tuotannon laitoksille periaatteessa löytyy useanlaisia sijaintipaikkoja. Tuotantolaitosten suositeltavimpia sijoituspaikkoja ovat maanalaiset tilat.

Merienergian tuotantolaitosten toiminta perustuu pääasiassa lämmön vaihdantaan ja työaineiden olomuodon muutoksiin perustuviin tekniikoihin. Työaineiden tyyppi ja määrä riippuvat mm. tuotantolaitoksen koosta. Osa mahdollisista työaineista on kemikaali- ja pelastusturvallisuuteen liittyviltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että tuotantolaitosten suunnitteluprosessin määrittelyssä tulisi kiinnittää huomiota vaikutusten arviointiin. Maan päälle tai kalliotilaan sijoitettujen tuotantolaitosten vaikutusten arvioinnit olisivat prosessina erilaisia.

Tuotantolaitosten sijaintipaikkojen soveltuvuuteen, asemakaavoitus- ja vaikutusarviointitarpeeseen sekä toteutuksen maankäytöllisiin ehtoihin voidaan tarkemmin ottaa kantaa vasta hankesuunnitteluvaiheessa.

Kj toteaa, että tehtyjen selvitysten perusteella pelkästään kaukolämmön tuotantoon perustuville lämpöpumppuratkaisuille ei ole toistaiseksi löydettävissä riittävää kannattavuutta, ellei niihin yhdistetä myös kaukojäähdytyksen tuotantoa.

Kvston 10.12.2003 hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti rakenteilla oleva Katri Valan lämpöpumppulaitos valmistuu kesäkuussa 2006. Laitos tuottaa sekä kaukolämmitystä että kaukojäähdytystä. Katri Valan laitos tulee hyödyntämään ensisijaisena lämmönlähteenä Viikin puhdistamon jätevettä, mutta laitos voi käyttää energialähteenä myös merivettä toivomusponnessa esitetyllä tavalla. Valmistuttuaan Katri Valan lämpöpumppulaitoksen avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 3 % Helsingin Energian tämänhetkisistä vuosittaisista päästöistä.

Kj toteaa, että lämpöpumppuhankkeet energiantuotannossa ovat ympäristö- ja energiapoliittisesti kannatettavia kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotantomuotoja, minkä vuoksi niiden käyttöönottomahdollisuuksia on syytä jatkossakin selvittää.

KJ Kaupunginhallitus päättänee

– merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 30.3.2005 hyväksymän toivomusponnen (Matti Enroth) johdosta tehdyistä tähänastisista toimenpiteistä ja

– toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Matti Enroth) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Matti Enrothille ja tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 169 2538

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE VIIKKI-LATOKARTANO -ALUEEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2005-1443

Kiinteistövirasto toteaa kirjeessään 10.6.2005, että Viikin Latokartano 4:n ja paikalliskeskuksen pohjanvahvistuksen rakentaminen on käynnissä. Latokartano 5 alueen esirakentaminen ja kunnallistekniikan toteuttaminen on alkamassa syksyllä 2005.

Latokartano 5 esirakentamisen suunnitelma on valmistunut. Alueen itäosassa olevaa heikkoa maaperää joudutaan vahvistamaan katujen, putkijohtolinjojen sekä tonttien osalta. Esirakennettavan alueen pinta-ala on noin 3 ha. Esirakennusmenetelminä on katujen ja johtolinjojen osalta syvästabilointi ja tonttien osalta syvästabilointi, ylipenger ja massanvaihto. Esirakennussuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu aiempien Viikin alueiden esirakentamiskokemukset, jolloin on voitu optimoida alueen rakentamisaikataulu, esirakennusmenetelmät ja kustannukset. Latokartano 5 alueen esirakentamisen kustannukset ovat 1 472 000 euroa.

Vuoden 2005 talousarviossa on varauduttu Viikki-Latokartanon esirakentamiseen yhteensä 1 000 000 eurolla. Viikin Latokartano 4:n ja 5:n sekä paikalliskeskuksen pohjanvahvistustyöt toteuttaa rakennusvirasto.

Kiinteistövirasto esittää että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusvirastolle vuoden 2005 talousarvion kohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) 1 000 000 euroa Viikki-Latokartano –alueen esirakentamiseen.

Kj toteaa, että määräraha tulisi myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 07 esirakentaminen, Viikki-Latokartanon esirakentaminen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 07, Viikki-Latokartanon esirakentaminen,

rakennusvirastolle 1 000 000 euroa käytettäväksi Viikki-Latokartano
–alueen esirakentamiseen

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sarvi Erkki, projekti-insinööri, puhelin 169 3710
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Viikki-Latokartano 5 -alueen esirakentaminen (Taske/Keto 11.5.2005)

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE KIVIKON TEOLLISUUSALUEEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2005-1451

Kiinteistövirasto toteaa kirjeessään 16.6.2005, että viraston geoteknisen osaston laatiman suunnitelman mukaan Kivikon teollisuusalueen kokonaiskustannukset ovat n. 16,0 milj. euroa. Vuosina 1998 – 2004 esirakentamiseen on käytetty 3,8 milj. euroa.

Vuonna 2005 tehtävien esirakentamistöiden kustannusarvio on 1,9 milj. euroa. Vuoden 2005 talousarviossa on varattu 1,5, milj. euron suuruinen määräraha Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen. Lisäksi rakennusvirastolla on kohteeseen käytettävissä 0,4 milj. euroa siirtomäärärahaa vuodelta 2004. Tonttien luovutusperiaatteita valmisteltaessa otetaan huomioon se, että kaupunki luovuttaa tontit esirakennettuina. Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto teettää alueen esirakentamistyöt.

Kiinteistövirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi katu- ja puisto-osastolle vuoden 2005 talousarviokohdan 8 01 02, Esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, Khn käytettäväksi, alakohdasta 8 01 02-10 muu esirakentaminen, 1 500 000 euroa (alv 0 %) Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen.

Kj toteaa, että määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 07, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen, 1 500 000 euroa Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusvirastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle sekä talous- ja suunnittelukes-

kuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sarvi Erkki, projekti-insinööri, puhelin 169 3710
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

LIITE

Kivikon teollisuusalueen esirakentaminen 2005 /Taske/Keto 25.5.2005)

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE MALMIN AMPUMARATA-ALUEEN KUNNOSTUKSEEN

Khs 2005-1489

Rakennusvirasto toteaa kirjeessään 10.6.2005, että Malmin ampumarata-alueen lyijyllä pilaantuneet pintamaat on kuorittu ja kuljetettu täyttömäkeen. Täyttömäkeen mahtuu vielä arviolta 15 000 m3 luvanvaraisia pilaantuneita maita. Täyttömäkeen sopivia maita on tulossa kaupungin alueelta alkukesän aikana. Täyttömäen ympäristöluvassa edellytetään, että mäen eristystyöt tehdään vuoden 2005 aikana.

Täyttömäen pinnan eristäminen ja pintarakenteiden rakentaminen aloitetaan keväällä 2005 ja saatetaan loppuun syksyllä 2005. Eristekerroksena on bentoniitti, jonka asentaminen vaatii kuivat olosuhteet. Bentoniitin päälle rakennetaan kahden metrin täytemaakerros, joka maisemoidaan erillisen suunnitelman mukaisesti.

Täyttömäen eristekerroksen rakentamiskustannukset ovat 890 000 euroa. Työt suoritetaan loppuun vuoden 2005 syksyyn mennessä. Työn toteuttaa rakennusvirasto.

Rakennusvirasto esittää kaupunginhallitukselle, että Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen osoitetaan vuoden 2005 talousarvion kohdan 8 01 02, ”esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet” alakohdasta 8 01 02-12, ”Malmin ampumarata-alueen kunnostus”, 100 000 euroa sekä alakohdasta 8 01 02-10, ”muu esirakentaminen”, 790 000 euroa.

Kj toteaa, että työhön tulisi myöntää vuoden 2005 talousarvion alakohdassa 8 01 02 12, Malmin ampumaradan kunnostus, oleva 100 000 euron määräraha ja lisäksi loppuosa 790 000 euroa talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, muu esirakentaminen.

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2005 talousarvion alakohdasta 8 01 02 12, Malmin ampumarata-alueen kunnostus, 100 000 euroa ja alakohdasta 8 01 02 10, muu esirakentaminen 790 000 euroa Malmin ampumarata-alueen kunnostukseen

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle, kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sarvi Erkki, projekti-insinööri, puhelin 169 3710
Sauramo Vesa, johtava suunnittelija, puhelin 169 2367

VARTIOKYLÄN TONTIN 45457/6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11424)

Khs 2005-1163

45. kaupunginosan (Vartiokylän) korttelin nro 45457 tontin nro 6 asemakaavan muutosehdotus.

Ahvenkoskenpolku 2

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.4.2005) mm., että otsikossa mainitun tontin omistaja on pyytänyt 3.12.2004 asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tehokkuusluku nostetaan e = 0,20:sta e = 0,25:een.

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa vuonna 1981 vahvistettu asemakaava, jonka mukaan tontti on erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontti sijaitsee Vartioharjun omakotialueella ja on rakentamaton.

Asemakaavan muutosehdotus ja perustelut

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,2 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset noudattavat Vartioharjun pientaloalueen asemakaavan muutosperiaatteita.

Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Enintään 20 % asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetusta rakennusoikeudesta saa käyttää toimistotilaksi tai ympäristölle haittaa tuottamattomaan liiketoimintaan edellyttäen, että tonttia käytetään myös asumiseen.

Tontin pinta-ala on 1 189 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 297 k-m² (lisäystä 59 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Nykyisin rakentamattomalle tontille on tarkoitus rakentaa uudisrakennus. Tontin rakennusoikeus lisääntyy 59 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 3.3.2005) sekä asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.

Asunto Oy Liikkalantie 22 (tontin 45456/22 omistaja) mainitsee mm., että Vartioharju on ns. puutarhakaupunkialuetta eli alueelle on ominaista väljä rakentaminen, laajat pihat ja puutarhat. Kyseessä oleva tontti on pienehkö jo valmiiksi rakennettujen tonttien välissä. Ympäröivien tonttien tehokkuusluku on e = 0,20. Nostamalla vähitellen tehokkuuslukua, käy todeksi se, että ei ole enää mitään puutarhakaupunginosaa. Huonona esimerkkinä on talokompleksi osoitteessa Ahvenkoskenkuja 8. Talot ovat liian korkeita ja tontti tuntuu ahtaalta. Tontilla tehokkuusluku on nostettu 0,25:een. Yhtiö toivoo, että kaupunkisuunnittelussa edelleen kunnioitettaisiin tämän tyyppisten alueitten omaleimaisuutta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, jonka mukaan tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0,2 lukuun 0,25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Tonttia 45457/6 koskeva asemakaavan muutosehdotus on valmisteltu tämän periaatteen pohjalta.

Vartioharjun pientaloalueen Itäväylän etelänpuoliselle osalle on vuoden 1998 jälkeen hyväksytty n. 30 tontille asemakaavan muutokset, joissa tehokkuusluku on maanomistajan hakemuksesta nostettu lukuun 0,25. Myös korttelissa 45457 on tehokkuuslukua nostettu jo viidellä tontilla.

Vartioharjun omakotitonttien tehokkuusluku 0,25 on sopiva yhden tai kahden perheen omakotitalojen rakentamiseen. Tällä tehokkuudella tonteille jää vielä rakentamisen jälkeen riittävästi piha-aluetta, mikäli koko rakentaminen ei tapahdu yksikerroksisena. Enintään hiukan yli viidennes tontista voidaan käyttää rakennusten rakentamiseen. Alueen puutarhamaisen ilmeen säilyttämiseksi kaavassa määrätään, että samalla tontilla olevien asuinrakennusten sijoittelun ja etäisyyden toisistaan on oltava sellainen, että ne vastaavat alueen perinteistä omakotimaista rakennetta.

Nykyisin rakentamaton tontti 45457/6 on pinta-alaltaan 1 189 m², joten sitä ei voi pitää pienehkönä. Asuntojen lukumäärää rajoittavan määräyksen mukaan tontille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Näin ollen asuntojen keskikoko olisi 148 k-m². Tämä on varsin sopiva asuntokoko pientaloalueella.

Mielipiteessä huonona esimerkkinä käytetty Ahvenkoskenpolku 8 on mäen päällä korttelin korkeimmalla kohdalla. Tontin korkeusero on Liikkalanpolun puoleisiin tontteihin verrattuna n. 8 m. Näin ollen on luonnollista, että tontin uudisrakennukset näyttävät poikkeavan korkeudeltaan alueen muusta rakennuskannasta. Vaikutelmaa korostaa se, että tontin itäpuoleinen tontti on rakentamaton.

Tontin 45457/6 rakennusoikeus nousee 59 k-m², joten rakennusoikeuden lisäys ei olennaisesti suurenna uudisrakennusta. Lautakunta viittaa alueen kaavoitusperiaatteisiin ja toteaa, että maanomistajien tasapuolisen kohtelun vuoksi ei yhden tontin kohdalla voida tehdä poikkeusta.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj ilmoittaa, että ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.5.–3.6.2005, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan korttelin nro 45457 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11424 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11424 (Vartiokylän tontti 45457/6)

MELLUNKYLÄN TONTTIEN 47141/19, 47142/15 SEKÄ 47144/21 JA 26 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11419)

Khs 2005-1165

47. kaupunginosan (Mellunkylän) korttelin nro 47141 tontin nro 19, korttelin nro 47142 tontin nro 15 ja korttelin nro 47144 tonttien nro 21 ja 26 asemakaavan muutosehdotus.

Humikkalantie 72, 74, 89, 91b

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (28.4.2005) mm., että tontin 47171/19 omistajat 28.1.2005, tontin 47142/15 omistajat 28.9.1998, tontin 47144/21 omistajat 27.10.2004 ja tontin 47144/26 omistaja 10.11.2004 ovat pyytäneet asemakaavan muuttamista sellaiseksi, että tonttitehokkuusluku e = 0,20 nostetaan e = 0,25:een.

Kaavoitustilanne Alueella on voimassa asemakaava nro 8360 (vahvistettu 22.11.1982). Kaavan mukaan tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0,20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja yhteensä enintään 30 k-m²/asunto, kuitenkin enintään 25 % kerrosalasta.

Nykytilanne Tontilla 47141/19 on vuonna 1963 rakennettu asuinrakennus. Tonteilla 47142/15 sekä 47144/21 ja 26 on 1950-luvun alussa rakennetut asuinrakennukset. Rakennuksiin on kuitenkin tehty muutoksia, joten niiden suojelu ei ole perusteltua. Vieressä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus ja sen perustelut

Mellunkylän pientaloalueille tehdään hakemuksesta asemakaavan muutosluonnoksia tehokkuusluvun nostamiseksi lukuun 0,25, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä.

Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0,25. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Enintään 20 % rakennusoikeudesta saa käyttää toimistotilaksi tai ympäristölle haittaa tuottamattomaan liiketoimintaan, edellyttäen, että tonttia käytetään myös asumiseen.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

25 m lähempänä Humikkalantien katualuetta on liikennemelulle alttiina olevien asuin- tai työhuoneiden ulkoseinien ääneneristävyyden liikennemelua vastaan oltava vähintään 30 dB.

Tontin 47142/15 Ohralantien puoleiseen reunaan on merkitty säilytettävä puusto.

Kaava-alueen pinta-ala on 4 432 m² ja tehokkuuden e = 0,25 mukainen rakennusoikeus 1 108 k-m² (lisäystä 222 k-m²).

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta ympäristön kannalta. Tontti 47142/15 on tarkoitus jakaa ja rakentaa tontin itäpäähän kaksi uutta omakotitaloa. Tontti 47144/21 on tarkoitus jakaa ja rakentaa toinen omakotitalo. Tonteilla 47141/19 ja 47144/26 on tarkoitus laajentaa nykyisiä asuinrakennuksia.

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta esitettiin yksi mielipide.

Vesalan Pienkiinteistöyhdistys ry toteaa mm., ettei yhdistys näe estettä tehokkuusluvun nostamiselle. Yhdistyksen mielestä kuitenkin olisi parempi tehdä koko alueesta asemakaavan muutosluonnos, jossa nostetaan tehokkuuslukua kaikille ja samalla otettaisiin huomioon alueen säilyminen pientaloalueena ja arvioidaan rakennukset, joita olisi syytä suojella.

Kaupunkisuunnittelulautakunta yhtyy yhdistyksen mielipiteeseen siinä, että olisi parempi tehdä alueen kaavamuutokset suurempina kokonaisuuksina. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on aloittanut Humikkalantien alkupään omakotialueen uudelleen kaavoituksen (Kontulan pientaloalueen eteläosa). Humikkalantien loppupäässä olevat Vesalan pientaloalueen tontit ovat kaavoitusohjelmassa kuitenkin vasta vuonna 2008. Jotta tontinomistajien odotusaika ei tulisi kohtuuttoman pitkäksi, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto tekee myös hakemuksesta tonttikohtaisia kaavamuutoksia, elleivät rakennus- tai ympäristönsuojelusyyt ole esteenä.

Tontin 47142/15 omistajien hakemus on saapunut kaupunkisuunnitteluvirastoon jo 28.9.1998. Samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista uudelleen kaavoittaa myös viereiset tontit, jotka ovat jättäneet hakemuksen tehokkuusluvun nostamiseksi.

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto on tehnyt kaupunginmuseon kanssa muutostonteilla maastokatselmuksen. Kolmella tontilla olevia jälleenrakennuskauden asuinrakennuksia on kaupunginmuseon mielestä aikaisemmin muutettu siten, ettei rakennusten suojelu ole perusteltua. Tonteilla ei ole myöskään muita ympäristönsuojelusyitä, jotka estäisivät muutoksen.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Vs. Kaj toteaa lisäksi, että Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 2 b, 3 ja 7 kohtien mukaan, milloin muutetaan rakennusoikeutta siten, että asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta, muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä ja tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 47. kaupunginosan korttelin nro 47141 tontin nro 19, korttelin nro 47142 tontin nro 15 ja korttelin nro 47144 tonttien nro 21 ja 26 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.4.2005 päivätyn piirustuksen nro 11419 mukaisena.

Kirje ja pöytäkirjanote Uudenmaan ympäristökeskukselle sekä ote rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2244

LIITE

Asemakaavakartta nro 11419 (Mellunkylän tontit 47141/19, 47142/15 ja 47144/21 ja 26)

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN RAUTARUUKKI OYJ:N JA KIINTEISTÖ OY PAKILANTIE 61-63:N SEKÄ HELSINGIN OSUUSKAUPPA ELANNON VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2005-1372

34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin nro 34098 tontit nro 13 ja 14; Pakilantie 61–63.

Kiinteistölautakunta toteaa (31.5.2005) seuraavaa:

Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

34. kaupunginosa

kortteli 34098

tontit 13 ja 14

Rautaruukki Oyj ja Kiinteistö Oy Pakilantie 61–63 / Helsingin Osuuskauppa Elanto omaan tai perustettavan yhtiön lukuun

14.4.2005

3 364 000 euroa

Kaupan kohde Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin nro 34098 tontit nro 13 ja 14 sekä tonteilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraoikeus em. tonttien hallintaan. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontit kuuluvat liikerakennusten korttelialueeseen (AL). Myytävien alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 8 095 m²ja rakennusoikeus 3 500 k-m².

Kaupungin antama ennakkolausunto

Rautaruukki Oyj pyysi 25.2.2005 päivätyllä kirjeellä kaupungilta etuostolain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä kyseessä olevassa kiinteistökaupassa.

Kaupunginhallitus päätti 4.4.2005 (464 §), ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan, mikäli Rautaruukki Oyj ja Kiinteistö Oy Pakilantie 61–63 tekevät ennakkolausuntopyynnön mukaisen kiinteistökaupan kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä.

Kaupan ehdot Kiinteistövirasto on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan mahdollisia muita kuin kauppakirjassa mainittuja ehtoja. Myyjän

ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita kuin kauppakirjassa mainitut ehdot.

Koska kauppa on ennakkolausuntopyynnön mukainen, ei kaupungin tule käyttää etuosto-oikeutta kyseisessä kiinteistökaupassa.

Kiinteistölautakunta esittää, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 14.4.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Rautaruukki Oyj ja Kiinteistö Oy Pakilantie 61–63 ovat myyneet Helsingin kaupungin 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin nro 34098 tontit nro 13 ja 14 sekä tonteilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraoikeuden em. tonttien hallintaan Helsingin Osuuskauppa Elannolle omaan tai perustettavan yhtiön lukuun.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 14.4.2005 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Rautaruukki Oyj ja Kiinteistö Oy Pakilantie 61–63 ovat myyneet Helsingin kaupungin 34. kaupunginosan (Pakila, Länsi-Pakila) korttelin nro 34098 tontit nro 13 ja 14 sekä tonteilla sijaitsevat rakennukset ja vuokraoikeuden em. tonttien hallintaan Helsingin Osuuskauppa Elannolle omaan tai perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 2	Kauppakirja

ASUNTO OY HELSINGIN PATRUUNAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2005-929

Vs. Kaj toteaa, että kaupunginhallitus päätti 30.5.2005 (761 §) puoltaa Uudenmaan ympäristökeskukselle annettavassa lausunnossaan poikkeamisen myöntämistä Asunto Oy Helsingin Patruunalle 36. kaupunginosan (Viikki, Viikinranta) korttelin 36030 tontille 9 asemakaavassa suojeltavaksi merkityn entisen muuntoasemarakennuksen muuttamiseen asuinrakennukseksi (yht. 4 722 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Tällainen poikkeaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain 171 § 2 momentin 2-kohdan mukaan Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämää lupaa.

Kaupunginhallituksen päätöksenteon jälkeen on käynyt ilmi, että asemakaavan osoittama kerrosalalaskelman mukainen kokonaisrakennusoikeus riittää määrällisesti suunnitelman mukaiseen rakentamiseen, minkä vuoksi poikkeuksen myöntävä viranomainen on kaupunginhallitus.

Poikkeamista haetaan asemakaavassa eri käyttötarkoituksiin osoitetun kerrosalan jakautumisesta siten, että asemakaavassa osoitetuttua tiettyyn käyttötarkoitukseen määriteltyä rakennusoikeutta saadaan käyttää toiseen käyttötarkoitukseen.

Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 7.5.2003 hyväksymä asemakaava nro 11080. Asemakaavan mukaan tontti 36030/9 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Tontilla sijaitseva vuonna 1927 valmistunut punatiilinen muuntoasema on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi merkinnällä sr-3. Muuntoasemarakennuksen kokonaiskerrosala on yhteensä noin 4 750 k-m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asuntokerrosalan enimmäismäärä 2 560 k-m² ylitetään 702 k-m²:llä, monikäyttötilan vähimmäismäärä 1 260 k-m² alitetaan 411 k-m²:llä sekä parvi- ja ullakkolisäkerrosalasta 640 k-m² jää käyttämättä 131 k-m². Kerrosalan lisäksi saa rakentaa asuntoon liittyvän parvikerroksen tai ullakkohuoneita yhteensä enintään 25 % sallitusta asuntokerrosalasta sekä rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen työhuonetilaa enintään 2 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Poikkeamisen erityinen syy on mahdollistaa asemakaavassa suojeltavaksi merkityn rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 10.1.2005 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2005-929/526 mukaisesti ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 10.1.2005 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2361

LIITTEET	Liite 1	Asunto Oy Helsingin Patruunan poikkeamispäätös
	Liite 2	Ympäristökartta (Viikin tontti 36030/9)

PITÄJÄNMÄEN TOIMITILATONTIN 46018/21 MYYMINEN WAHAD OY:LLE

Khs 2005-1484

46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46018 tontti nro 21; Strömberginkuja 1.

Kiinteistölautakunta toteaa (14.6.2005) seuraavaa:

Tiivistelmä Wahad Oy:lle esitetään myytäväksi yhtiölle vuokrattu Pitäjänmäen toimitilatontti 46018/21. Tontin rakennusoikeus on 6 600 k-m². Tontin kauppahinta on 2,31 milj. euroa ja se vastaa yksikköhintaa 350 euroa kerrosalaneliömetriä kohden. Tontilla sijaitsee 1990-luvun alussa rakennettu toimitilarakennus ja tontin rakennusoikeus on kokonaan käytetty.

Vuokratontilla sijaitseva rakennus on siirtymässä TMW Pramerica
Immobilien GmbH:n perustaman rahaston omistukseen. TMW on amerikkalaisen Prudential Financial Groupin tytäryhtiö. Tontin myynti edesauttaa amerikkalaisen sijoittajarahaston laajentumista Suomen kiinteistömarkkinoille. Kansainvälistymisen edistäminen on kaupungin elinkeinopolitiikan mukaista, joten tontin myynti on perusteltua.

Aloite Wahad Oy on 1.6.2005 lähettänyt kiinteistölautakunnalle osoitetun
seuraavan kirjeen:

”Allekirjoittanut Wahad Oy omistaa Helsingin kaupungin Pitäjänmäessä tontin 46018/21 vuokraoikeuden ja tontilla sijaitsevan rakennuksen. Rakennus on ABB Oy:n käytössä.

Wahad Oy on neuvotellut viime talven ja kevään aikana rakennuksen myymisestä TMW Pramerica Immobilien GmbH:n perustamalle rahastolle. TMW on amerikkalaisen Prudential Financial Groupin tytäryhtiö. TMW haluaa laajentua Suomeen ja on hakenut nimenomaisesti Helsingin kaupungin alueelta sopivaa kohdetta omistukseensa. Neuvotteluissa he ovat todenneet haluavansa minimoida etabloitumisriskinsä ostamalla valmiin rakennuksen. Wahad Oy:n tarjoama rakennus täyttää molemmat pääehdot.

Keväällä käydyt kauppaneuvottelut on saatu päätökseen ja kaupan due diligence on suoritettu. Kaupan toteutumisen ehtona on kuitenkin, että Wahad Oy ostaa hallitsemansa tontin.

Pyydämme kohteliaimmin Kiinteistölautakunnalta lupaa tontin hankintaan sekä, mikäli hankinta on mahdollista, myös määrittelemään tontin-hankintaehdot.”

Nykyinen vuokrasopimus

Wahad Oy:lle on vuokrattu Pitäjänmäen toimitilatontti 46018/21 ajaksi 1.5.1991 - 31.12.2030. Tontin nykyinen vuosivuokra on 111 990 euroa, mikä vastaa pääoma-arvoa 339 euroa/k-m².

Kaava- ja rakennustiedot

Tontti kuului asemakaavan nro 10987 mukaan toimitilarakennusten korttelialueeseen. Tontin pinta-ala on 4 978 m² ja rakennusoikeus
6 600 k-m².

Tontilla sijaitsee 1990-luvun alussa rakennettu toimitilarakennus ja tontin rakennusoikeus on kokonaan käytetty.

Tontti voidaan myydä

Kaupunginvaltuuston 27.8.1997 hyväksymien kiinteistöjen myyntiperi-aatteiden mukaan kaupungin omistamia kiinteistöjä myydään silloin, kun se on kaupungille edullista ja tarkoituksenmukaista mm. elinkeinopolitiikan edistämiseksi. Myyntiperiaatteiden mukaan tontin hinnoittelun tulee perustua käypään arvoon ja tontin hinta voidaan määritellä neuvottelumenettelyllä, kun se on elinkeinopoliittisesti perusteltua.

Myyntiperiaatteiden mukaan talousarvion ylittävät maanmyyntitulot voidaan käyttää kiinteän omaisuuden hankintaan ja maan rakentamis-kelpoiseksi saattamiseen.

Kyseessä oleva tontti sijaitsee Strömbergin tehdaskorttelin itäpäässä ja on mainitussa korttelissa ainoa tontti, joka on kaupungin omistuksessa. Kiinteistölautakunta ei näe estettä vuokratontin myymiselle. Myynti edesauttaa suuren amerikkalaisen sijoittajarahaston laajentumista Suomen kiinteistömarkkinoille. Kansainvälistymisen edistäminen on kaupungin elinkeinopolitiikan mukaista, joten lautakunta puoltaa tontin myymistä hakijalle. Kauppa on myös tarpeellinen talousarvion maanmyyntitavoitteen saavuttamiseksi. Ns. maanmyynnin ylituloja tarvitaan lähivuosina suunniteltujen kiinteistöjen kehittämisinvestointien rahoittamiseksi. Kehittämisinvestoinneista tärkeimpinä voidaan mainita varikkoalueiden uudelleenjärjestelyt, pilaantuneen maanperän puhdistaminen ja vuokratonttien tiivistämiskorvaukset.

Käydyissä neuvotteluissa on päädytty 2 310 000 euron kauppahintaan, mikä vastaa yksikköhintaa 350 euroa kerrosalaneliömetriä kohden. Kiinteistölautakunnan mielestä neuvoteltua kauppahintaa voidaan pitää käypänä hintana ja kauppaa kaupungin kannalta muutoinkin hyväksyttävänä. Vuokrasopimus merkitään päättyväksi kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä.

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Wahad Oy:lle (jäljempänä ostaja) 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki) korttelin nro 46018 tontin nro 21 seuraavilla ehdoilla:

1 Tontin kauppahinta on 2 310 000 euroa, minkä ostaja suorittaa kaupungille kauppakirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

2 Tontin omistus- ja hallintaoikeus siirtyy ostajalle kauppa-kirjan allekirjoittamisen yhteydessä.

3 Tontti luovutetaan kiinnityksistä ja muista rasituksista vapaana.

4 Tonttiin kohdistuvat rasitteet ilmenevät kiinteistörekisteristä ja tontin rakennusluvasta.

5 Tonttiin kohdistuva pitkäaikainen maanvuokrasopimus merkitään päättyneeksi tämän kauppakirjan allekirjoittamispäivänä.

6 Tontti on ollut yhtiön hallinnassa vuokrasopimuksen nojalla ennen kauppakirjan allekirjoittamista eikä kaupungilla ole tiedossa seikkoja, joiden perusteella olisi syytä epäillä, että tontin maaperä olisi pilaantunut.

7 Kauppakirja on allekirjoitettava 31.12.2005 mennessä.

8 Muutoin noudatetaan tavanomaisia kiinteistökaupan ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kauppakirjaan tarvittaessa vähäisiä lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Venesmaa Riitta, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 169 2252

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta (Pitäjänmäen tontti 46018/21)
	Liite 2	Kartta myytävästä tontista (46018/21)

20.6.2005 pöydälle pantu asia

SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTAVAN REHTORIN AVOIMEN VIRAN MÄÄRÄAIKAINEN HOITAMINEN

Khs 2005-1421

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta mainitsee (7.6.2005), että Kvsto päätti 25.5.2005 (asia 11) todeta suomenkielisen työväenopiston johtava rehtorin Risto Kuosmasen virkasuhteen päättyvän 31.8.2005. Khs kehotti 30.5.2005 johtokuntaa julistamaan kyseisen viran haettavaksi siten, että sen vähimmäiskokonaispalkka on 5 295,16 euroa/kk.

Viran täyttämisprosessin ajaksi avoimeen virkaan olisi määrättävä hoitaja.

Johtokunnan esittelijän ehdotus oli seuraava:

Johtokunta päättänee esittää Khlle, että viran väliaikaiseksi hoitajaksi määrättäisiin apulaisrehtori Xxx Xxxxxxx 5 295,16 euroa/kk suuruisella kokonaispalkalla 1.9.2005 lukien 31.1.2006 saakka, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kun virkaan vakinaiseksi valittu ottaa viran vastaan. Johtosäännön mukaan apulaisrehtori hoitaa johtava rehtorin tehtäviä hänen ollessaan estynyt.

Käsittelyn yhteydessä puheenjohtaja Kolanen teki jäsen Laanisen kannattaman esittelijän ehdotuksesta poikkeavan vastaesityksen, jonka mukaan viran määräaikaiseksi hoitajaksi tulisi esittää määrättäväksi aluerehtori Kaarina Vattula. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotusta kannattivat jäsenet Ojala ja Savolainen. Kolasen vastaesitystä kannattivat puheenjohtaja Kolanen sekä jäsenet Kotilainen, Laaninen, Manninen, Nurmi ja Savia. Jäsen Konovalova pidättyi äänestämästä. Näin ollen Kolasen vastaesitys tuli hyväksytyksi äänin 6-2.

Johtokunta esittää, että johtavan rehtorin viran väliaikaiseksi hoitajaksi määrättäisiin virkaiältään vanhin Khn valitsema suomenkielisen työväenopiston osastotasoisen yksikön johtaja, aluerehtori Kaarina Vattula em. kokonaispalkalla 1.9.2005 lukien 31.1.2006 saakka, kuitenkin kau-intaan siihen saakka, kun virkaan vakinaisesti valittu ottaa viran vastaan.

Vattulalla on yhteensä yli 27 vuoden kokemus yksikön johtajana työväenopistossa vuosina 1975–1982 ja 1984–2005, josta ajasta hän on ollut kokoaikaisena päällikkönä 21 vuotta.

Sj toteaa, että työväenopiston johtosäännön mukaan johtavan rehtorin valitsee Kvsto johtokunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Hallintosäännön mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen. Jos viranomainen on Kvsto, Khs voi antaa määräyksen enintään 180 päivän ajaksi.

Johtosäännön mukaan johtavan rehtorin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa apulaisrehtori ja hänenkin ollessaan estyneenä johtokunnan määräämä aluerehtori.

Johtokunnan esitys poikkeaa yleensä noudatetusta käytännöstä määrätä päällikkötason viran väliaikaiseksi hoitajaksi ensimmäisenä sijaisena johtosäännön nojalla toimiva viranhaltija.

Virka kuuluu kaupungin virastopäälliköiden HAY-palkkausjärjestelmän vaativuusluokkaan 13, jossa maksettava vähimmäispalkka on tällä hetkellä 5 295,16 euroa/kk. Viran tähänastisen vakinaisen haltijan palkka on 5 802,48 euroa/kk. Sj:n mielestä viran määräaikaiselle hoitajalle olisi johtokunnan esittämän mukaisesti maksettava em. vähimmäispalkka.

SJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä suomenkielisen työväenopiston aluerehtorin Kaarina Vattulan hoitamaan suomenkielisen työväenopiston johtavan rehtorin avointa virkaa 5 295,16 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.9.2005 lukien siihen asti kunnes virkaan valittu ryhtyy virkaa hoitamaan, kuitenkin enintään 180 päivän ajaksi.

Pöytäkirjanote suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, suomenkieliselle työväenopistolle, viran hoitajaksi määrätylle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

20.6.2005 pöydälle pantu asia

AMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISEN VARAREHTORIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2005-1368

Ammattikorkeakoulun hallitus toteaa (15.6.2005) päättäneensä 1.6.2005 äänestyksen jälkeen antaa Khlle lausunnon, jonka mukaan Helsingin ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin virkaan tulisi valita filosofian tohtori Xxxx Xxxxxxxx. Tämän jälkeen Xxxxxxxx on (10.6.2005) ilmoittanut Khlle vetäytyvänsä vararehtorin viranhausta.

Hallitus on käsitellyt asian uudelleen.

Khs päätti 17.1.2005 perustaa ammattikorkeakouluun sijoitettavaksi 1.8.2005 lukien vararehtorin viran (pedagoginen vararehtori) 5 300 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Samalla Khs päätti kehottaa ammattikorkeakoulua julistamaan viran julkisesti haettavaksi.

Ammattikorkeakoulun rehtorilta vaaditaan ammattikorkeakouluista annetun asetuksen mukaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.

Pedagoginen vararehtori johtaa ammattikorkeakoulun kolmen toimialan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien 29 koulutusohjelman koulutusta sekä vastaa koulutuksen laadullisesta, pedagogisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä.

Vararehtorin virat ovat olleet julkisesti haettavana kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä ja kaupungin sähköisillä ilmoitussivuilla 4. – 28.2.2005. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Lisäansioksi luetaan:

- kansainvälistyvän pääkaupunkiseudun tuntemus

- ammattikorkeakoulutoiminnan monipuolinen tuntemus

- pedagoginen osaaminen ja kokemus pedagogiikan kehittämisestä

- hyvä verkosto ammattikorkeakoulun edustamien alojen työelämään ja muihin toimijoihin

- kokemus monialaisen asiantuntijaorganisaation johtamisesta

- hyvä yhteistyö-, esiintymis- ja viestintäosaaminen

- kokemus kansainvälisestä yhteistyöstä

- muu kielitaito.

Hakemuksensa jättivät hakuaikana seuraavat 33 hakijaa: [33 hakijan nimet poistettu]

./. Ammattikorkeakoulussa laadittu yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat olivat kokonaisuudessaan nähtävinä Khn kokouksessa ja sitä ennen kaupunginkansliassa.

Hakijoilla Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx, Xxxxxx ja Xxxxxx ei ole edellytettyä yliopistollista jatkotutkintoa.

Hakemusten perusteella hakijoista kutsuttiin haastatteluun Xxxx Xxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx (ei halua nimeään julkisuuteen), Riitta Konkola, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxx. Haastatteluihin osallistuivat ammattikorkeakoulun rehtori ja muut hallituksen jäsenet. Haastattelussa arvioitiin hakijan käsitystä tehtävästä ja siihen tarvittavista ominaisuuksista, hakijan pedagogista osaamista, työelämäyhteyksiä, ammattikorkeakoulutuksen tuntemusta, hakijan kansainvälistä osaamista sekä pääkaupunkiseudun ja kunnallisen päätöksenteon tuntemusta.

Xxxx Xxxxx peruutti hakemuksensa 24.5.2005.

Haastatelluista päätettiin lähettää soveltuvuuden arviointiin Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx, Riitta Konkola, Xxxx Xxxxxx, Xxxx Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxx. Soveltuvuuden arvioinnin suoritti kaupungin hyväksymistä yrityksistä Human Competence Group.

Soveltuvuustutkimusten jälkeen haastateltiin uudelleen hakijat Xxxx Xxxxxx, Riitta Konkola ja Xxxx Xxxxxx. Haastattelussa arvioitiin hakijan pedagogista osaamista, johtamisominaisuuksia, ammattikorkeakoulun ja sen toimialojen kehittämishaasteita, taloudellista ja hallinnollista osaamista sekä kiinnostusta ja osaamista vararehtorin tehtävään liittyviin kokous- ja esittelytehtäviin sekä omaa arviota esiintymiseen ja edustamiseen liittyvistä tehtävistä.

(Xxxx Xxxxxx peruutti hakemuksensa 10.6.2005.)

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Riitta Konkola on kasvatustieteen lisensiaatti (HY, 2003) pääaineenaan aikuiskasvatus. Hän on toiminut Helsingin ammattikorkeakoulussa toimintaterapian yliopettajana 1.8.2000 alkaen. Tällä hetkellä Konkola toimii ammattikorkeakoulun projektipäällikkönä Bolognan prosessiin liittyvässä opetussuunnitelmien uudistamistyössä, jossa kaikkien 29 tutkintoon johtavan koulutuksen opetussuunnitelmat uudistetaan vastaamaan eurooppalaisen ECTS-järjestelmän vaatimuksia. Yliopettaja-aikanaan hän toimi sosiaali- ja terveysalan työelämän ja opetuksen kehittämishankkeen (AREENA) johtajana (2001–2003).

Konkola on toiminut toimintaterapian lehtorina Helsingin ammattikorkeakoulussa (1996-1999 ja 2000), Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tutkijana (1999–2000), Helsingin sairaanhoito-opiston lehtorina (1994–1996) sekä toimintaterapeuttina Vantaan kaupungilla (1985–1987 ja 1988–1994) ja Helsingin kaupungilla (1987–1988).Konkola on suorittanut opettajankoulutuksen Helsingin yliopistossa 1997, valmistunut erikoistoimintaterapeutiksi Helsingin Sairaanhoito-opistosta 1991 ja toimintaterapeutiksi 1984.

Hänellä on lukuisia jäsenyyksiä ja johtajuuksia eri järjestöissä ja työryhmissä pääosin kuntoutuksen ja pedagogiikan tutkimuksen alueelta ja lukuisia julkaisuja sekä esityksiä kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa.

Haastatteluissa Konkola osoitti erinomaista pedagogista kokonaisnäkemystä sekä ammattikorkeakoulun eri toimialojen ja koulutusohjelmien opetuksen ja opetussuunnitelmien tuntemusta.

Em. hakijat ovat Helsingin ammattikorkeakoulun sisältä. Kyseisen vararehtorin tehtävä on sellainen, että ulkopuolisten hakijoiden on vaikea ohittaa sisältä tulevia hakijoita. Molemmat hakijat täyttävät tehtävän muodolliset kelpoisuusehdot, mutta hallinto-, johtamis- ja talousosaamista kaupunkikonsernin tasolla tulee jokaisen kehittää.

Ottaen huomioon erityisesti pedagogisen osaamisen, ammattikorkeakoulun eri toimialojen ja koulutusohjelmien tuntemuksen, yhteistyötaidot, kokemuksen ammattikorkeakoulun sisäisen laajan projektin onnistuneesta toteuttamisesta sekä kansallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä, hallitus esittää, että vararehtorin virkaan (vakanssinumero 423335) tulisi ottaa kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkola 1.8.2005 alkaen 5 300 euron kokonaispalkasta määräytyvin palkkaeduin kuuden kuukauden koeajalla ehdolla, että hän 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista esittää kaupungin työterveyshuollon antaman tai hyväksymän lausunnon terveydentilastaan.

Asian käsittelyn yhteydessä jäsen Björn jäsen Kimmolan kannattamana teki esittelijän ehdotuksesta poikkeavan vastaehdotuksen, jonka mukaisesti ammattikorkeakoulun pedagogisen vararehtorin virka tulisi julistaa uudelleen haettavaksi.

Esittelijän esityksen ja vastaehdotuksen välillä suoritettiin äänestys, jossa esittelijän esitys voitti äänin 5-3 (vähemmistö Björn, Hyvönen ja Kimmola). Poissa oli jäsen Hauta-aho.

Sj toteaa, että Kvsto on 15.12.2004 (asia 11) hyväksynyt ammattikorkeakoulun johtosäännön. Sen mukaan viraston päällikkönä on rehtori ja lisäksi virastossa on kaksi vararehtoria sekä muuta henkilökuntaa. Vararehtorit ottaa Khs ammattikorkeakoulun hallituksen annettua hakijoista lausuntonsa.

Vararehtorin kelpoisuusvaatimuksena on, sen lisäksi mitä rehtorista erikseen on säädetty, kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Virkaan otettaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Sj katsoo, että pedagogisen vararehtorin virkaan olisi otettava kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkola ammattikorkeakoulun hallituksen esittämän mukaisesti.

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enintään kuuden kuukauden koeajasta. Jos viranhaltija otetaan saman työnantajan palveluksessa virkasuhteesta toiseen, työnantaja voi määrätä koeajan noudatettavaksi uudessa virkasuhteessa, jos viranhaltijan tehtävissä tai hänen asemassaan tapahtuu huomattava muutos. Hallintosäännön mukaan virkasuhteeseen ottava viranomainen päättää koeajan määräämisestä ja sen pituudesta.

Toinen 17.1.2005 perustettu vararehtorin virka täytetään erikseen.

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kasvatustieteen lisensiaatti Riitta Konkolan ammattikorkeakoulun vararehtorin (pedagoginen) virkaan (vakanssinumero 423335) 5 300 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.8.2005 lukien toistaiseksi kuitenkin niin, että virkaan otetulle määrätään virantoimituksen aloittamisesta alkava kuuden kuukauden koeaika.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Riitta Konkolan on esitettävä kaupungin työterveyshuollon antama tai hyväksymä selvitys terveydellisistä edellytyksistä hoitaa virkaan kuuluvia tehtäviä. Virkaanottopäätös on ehdollinen siihen saakka, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on saadun selvityksen perusteella vahvistanut virkaan ottamisen. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan otetulle ja muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin sekä ammattikorkeakoulun hallitukselle.

Lisätiedot:
Makkonen Antero, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2242

LIITE

Yhteenveto hakijoista

30.5.2005, 13.6.2005 ja 20.6.2005 pöydälle pantu asia

PALVELUKESKUKSEN (PALMIA) OSALLISTUMINEN ULKOPUOLISIIN TARJOUSKILPAILUIHIN

Khs 2004-2695

Kvsto päätti 25.5.2005 oikeuttaa

- opetuslautakunnan kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut noin kahdeksasosassa kouluista ja oppilaitoksista vuonna 2006

- opetuslautakunnan yhteistoiminnassa sosiaalilautakunnan kanssa kilpailuttamaan siivous- ja ruokapalvelut enintään kymmenessä koulun tai oppilaitoksen ja päiväkodin yhteistoimitilassa vuonna 2006 siten, että nämä koulut ja oppilaitokset sisältyvät edellä mainittuun kahdeksasosaan

- terveyslautakunnan kilpailuttamaan ruokapalvelut yhdessä sairaalayksikössä vuonna 2007.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti kehottaa opetuslautakuntaa huolehtimaan siitä, että tuottajilla on mahdollista tarjota samaan kohteeseen ruokahuolto- ja siivouspalvelut yhdessä tai erikseen. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa edellä mainittuja hallintokuntia tukipalveluja kilpailuttaessaan sisällyttämään kilpailuttamisen ehtoihin vaatimuksen siitä, että kilpailun voittanut yritys on liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti kehottaa asianomaisia lautakuntia sekä virastoja ja laitoksia huolellisesti seuraamaan kilpailuttamisen vaikutuksia erityisesti palvelujen hintaan ja laatuun ja henkilöstön asemaan sekä tekemään saatavien kokemusten pohjalta esityksensä kilpailuttamisessa tarvittavista muutoksista. Vielä kaupunginvaltuusto päätti kehottaa sosiaalilautakuntaa kiirehtimään ruokapalvelutuotannon ja tilaajaorganisaation eriyttämistä.

Lopuksi kaupunginvaltuusto päätti kehottaa kaikkia hallintokuntia sekä Helsinki-konserniin kuuluvia yhteisöjä ja säätiöitä siivous-, ruokapalvelu-, kiinteistönhuolto- ja turvapalveluja kilpailuttaessaan aina pyytämään tarjouksen myös Palmialta.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 15.12.2004 asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää ja tehdä ehdotus niistä henkilöstöpoliittisista pelisäännöistä, joilla palvelukeskus voi osallistua kaupungin organisaation ulkopuolisten järjestämiin toimialansa tarjouskilpailuihin tai muuten myydä tai vuokrata toimintakapasiteettiaan kaupungin ulkopuolisille.

Samalla kaupunginjohtaja päätti nimetä työryhmän puheenjohtajaksi organisaatiopäällikkö Vesa Paavolan talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä jäseniksi toimitusjohtaja Lauri Turjan palvelukeskuksesta, työmarkkinalakimies Elli Pekkarisen kaupunginkanslian henkilöstöosastolta (1.1.2005 lähtien henkilöstökeskus), kaupunginsihteeri Kristiina Matikaisen kaupunginkansliasta sekä oikeuttaa työryhmän ottamaan tarvitsemansa sihteerityövoiman.

Työryhmän oli tehtävä selvityksensä perusteella ehdotuksensa 31.3.2005 mennessä.

./. Työryhmän raportti on valmistunut 14.4.2005. Raportti on liitteenä 1.

Ryj toteaa, että palvelukeskuksen (Palmia) toimialalla on hyvin kilpaillut markkinat Suomessa ja kunnat ovat entistä aktiivisemmin ryhtyneet kilpailuttamaan kiinteistönhuolto- ja ruokapalveluitaan. Tämä merkitsee myös kunnallisille palveluntuottajille yhteistyömahdollisuuksia oman kunnan ulkopuolelta. Kuntalain kunnan toimialaa koskeva 2 § on sisällöltään joustava eikä aseta estettä sille, että kunta voi harjoittaa toimintaa myös alueensa ulkopuolella, tai että kunta voi tarjota palveluja muillekin kuin asukkailleen. Laki mahdollistaa yhteiskunnallisen kehityksen ja muuttuvien olosuhteiden huomioon ottamisen tulkittaessa sitä, milloin jokin toiminta on kunnan toimialaan kuuluvaa.

Kaupunginhallituksen hyväksymissä kilpailun käytön periaatteissa todetaan, että kaupungin tuottajayksikkö voi myydä tai vuokrata toimintakapasiteettiaan myös kaupungin ulkopuolisille, mikäli siihen on toiminnan kannattavuuden ja kaupungin kannalta riittävät perusteet.

Palvelukeskus voi siten kuntalain ja Khn hyväksymien kilpailun käytön periaatteiden puitteissa tarjota osaamistaan esim. muille kunnille ja osallistua toimialansa tarjouskilpailuihin.

Palvelukeskuksen toimiala on melko henkilöstövaltaista toimintaa. Ulkopuolisten tarjouskilpailujen voittaminen saattaa aiheuttaa tarvetta rekrytoida lisää henkilökuntaa taikka kilpailuehdot voivat sisältää liikkeenluovutusehdon, jolloin voittanut osapuoli on velvollinen ottamaan palvelukseensa kilpailun kohteessa mahdollisesti ilman työtä jäävän henkilöstön. Viimeksi mainittua tilannetta edustaa palvelukeskuksen vuoden 2004 lopulla solmima sopimus Inkoon kunnan järjestämien ruoka-, ruuankuljetus-, ruuanjako- ja siivouspalvelujen tuottamisesta 1.1.2005 – 31.12.2007 väliseksi ajaksi. Sopimus edellytti liikkeenluovutusta koskevien määräysten noudattamista Inkoon kunnan ruoka- ja siivouspalveluhenkilökunnan osalta. Helsingin kaupungin palvelukseen liikkeenluovutusperiaatteiden mukaan siirtyneitä oli kahdeksan henkilöä. Sopimus on ensimmäinen kyseisin ehdoin tehty sopimus. Muita vastaavia sopimuksia palvelukeskus ei ole tehnyt.

./. Liitteenä on myös yhteenveto Inkoon tarjouskilpailun hintavertailusta.

Kilpailun käytön periaatteissa todetaan, että voittotilanteessa tuottajalla on oikeus lisätä henkilöstöä kaupungin henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Tällöin tarkoitetaan kaupungin sisäisiä kilpailutuksia. Kaupungin ulkopuolisten kilpailutusten osalta kaupunginjohtajan asettama työryhmä on tarkastellut henkilöstöpoliittisia vaikutuksia palvelukeskuksen osallistumisesta kilpailuihin. Työryhmä esittää, että palvelukeskuksen on hankittava konsernin johdon suostumus ennen ulkopuoliseen tarjouskilpailuun osallistumista silloin, kun tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Suostumuksen antaisi asian merkittävyydestä riippuen ao. apulaiskaupunginjohtaja tai johtajisto.

Ryjn mielestä palvelukeskuksen osallistumista kaupungin ulkopuolisiin kilpailuihin ei ole tarkoituksenmukaista kaupungin päätöksin ennalta rajata alueellisesti tai muillakaan perusteilla. On perusteltua, että tukipalvelujen kilpailuttamisen käynnistyessä em. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti palvelukeskus voi hakea kilpailukykyä ja vakautta toimintaansa ulkoa vastapainoksi supistuville kaupungin sisäisille markkinoille.

Tarjouskilpailun mahdollisia vaikutuksia on syytä tarkastella kussakin yksittäistapauksessa erikseen pitäen lähtökohtana kilpailun käytön periaatteissa esiin tuotuja seikkoja so. kaupungin kokonaisetua sekä sitä, että ulkopuolisen toiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa. Tarjouskilpailuihin osallistumisen hyödyllisyyden harkitsee lähtökohtaisesti palvelun tuottaja eli palvelukeskus. Kaupungin kokonaisedun varmistamisen kannalta on kuitenkin perusteltua käyttää työryhmän esittämää menettelytapaa niitä tilanteita varten, joissa tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Palmian ulkoiset tarjouskilpailut –työryhmän selvityksen 14.4.2005 sekä päättänee, että palvelukeskuksen on hankittava konsernin johdon suostumus ennen ulkopuoliseen tarjouskilpailuun osallistumista silloin, kun tarjouskilpailun voittaminen voi merkitä pysyvän lisähenkilöstön palkkaamista. Suostumuksen antaa asian merkittävyydestä riippuen ao. apulaiskaupunginjohtaja tai kaupunginjohtaja johtajistossa.

Pöytäkirjanote palvelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262

LIITTEET	Liite 1	Palmian ulkoiset tarjouskilpailut -työryhmän selvitys
	Liite 2	Palmian ulkoiset tarjouskilpailut -työryhmän selvitys 14.4.2005

30.5.2005, 13.6.2005 ja 20.6.2005 pöydälle pantu asia

PALVELUKESKUKSEN (PALMIA) TURVAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2005-1221

Ryj toteaa, että liikepalvelulautakunta on 10.3.2005, 6.4.2005 ja 21.4.2005 käsitellyt palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämistä ja päättänyt lähettää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Liikepalvelulautakunnan esityslistalla 21.4.2005 asiasta on todettu seuraavaa:

Palvelukeskuksen palveluihin on sisältynyt perustamisesta lähtien turvapalvelutoimintoja. Turvapalveluita ovat sairaaloiden vahtimestaripalvelut sekä kouluisäntäpalveluihin sisältyvät eräät tehtäväosat. Turvapalvelujen kohdalla on siten vuodesta 2004 lukien ollut kyse olemassa olevan toimialan täydentämisestä ja laajentamisesta siten, että saadaan aikaan sekä asiakkaiden että palvelujen tuottajan kannalta riittävän kattava palvelukokonaisuus.

Hallinnollisesti asiaa on käsitelty useassa eri yhteydessä. Liikepalvelulautakunnan 10.6.2004 (89§) Khlle antamaan Palvelukeskuksen vuoden 2005 talousarvioesitykseen sisältyy maininta, että ”Vuonna 2004 aloitettua turvapalvelua pyritään vahvistamaan”. Kvston hyväksymässä vuoden 2005 talousarviossa on sama tekstimaininta (s.229).

Kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä 14.4.2004 myöntänyt määräaikaisen täyttöluvan turvapalvelupäällikön palkkaamiseen. Turvapalvelupäällikkö on aloittanut tehtävässään 6.9.2004. Kaupunginjohtaja on samoin johtajistokäsittelyssä 26.1.2005 myöntänyt vapautuksen täyttölupamenettelystä turvapalveluhenkilöstön palkkaamiseen.

Turvapalveluita koskevaa liiketoimintasuunnitelmaa on valmisteltu kesästä 2004 lukien konsulttitoimeksiannon pohjalta. Suunnitelma on asiakirja, jossa on käsitelty liiketoiminnan kehittämiseen sisältyviä sen tyyppisiä asioita, jotka eivät ole julkisia. Suunnitelma on nähtävissä esittelijällä.

Esittelijä toteaa, että turvapalvelut eivät ole irrallinen osa Palvelukeskuksen palveluvalikoimaa, vaan toiminnallisestikin muihin palveluihin liittyvä ja niitä täydentävä kokonaisuus. Toiminnan järjestelyjen kehittäminen koko kiinteistönhuoltoyksikössä tukeutuu vahvasti turvapalvelujen kehittämiseen.

Rakennettavaksi esitetty hälytyskeskus tulee toimimaan myös teknisen päivystyksen hälytysten vastaanottajana. Tästä taas on etuna, että teknisen päivystyksen järjestelmää voidaan keventää ja siirtyä nykyistä harvalukuisempien päivystyspiirien käyttöön, mikä merkitsee oleellista kustannussäästöä. Hälytystehtävien suorittajina voidaan käyttää joko kiinteistönhuollon tai turvapalvelujen henkilöstöä kulloisestakin tarpeesta riippuen.

On luontevaa, että turvapalveluhenkilöstö hoitaa ovien avaamiset, ikkunoiden rikkoontumiset ja muut vähemmän teknistä asiantuntemusta vaativat tilanteet ja sitten taas tekniset hälytystehtävät jäävät kiinteistönhuollon henkilöstön tehtäviksi. Tällaisella asioiden järjestämisellä saavutetaan oleellisia kustannussäästöjä. Kiinteistönhuollon tukikohtaverkostoa voidaan toisaalta hyödyntää myös turvapalvelujen järjestämisessä siten, että saavutetaan ympäristövaikutuksiltaan edullinen toimintajärjestelmä vähenevien kuljetusmatkojen seurauksena. Samalla saadaan aikaan myös selkeitä kustannussäästöjä.

Turvapalveluiden vahvistaminen on myös merkittävää kaupungin eri virastojen ja laitosten näkökulmasta. Turvapalvelumarkkinat ovat tällä hetkellä keskittyneet muutaman suuren yrityksen käsiin. Eri yhteistyöneuvotteluissa on kaupungin yksiköitten puolelta tuotu esille kiinnostus kaupungin oman turvapalvelun käyttämiseen ajatuksena, että sitä kautta voitaisiin saada oma, luotettava palvelun toimittaja toiminnan kannalta herkälle tehtäväalueelle. Käydyt keskustelut viestivät myös tarpeesta ottaa yksityisiä toimijoita paremmin huomioon kaupungin arvojen mukainen asiakaslähtöisyys palvelukokonaisuuksia suunniteltaessa. Turvapalveluilla voisi lisäksi olla merkittävä osa pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittämisessä tilanteessa, jossa muilla kunnilla ei ole olemassa omia turvapalveluresursseja.

Erityinen merkitys on sillä, että turvapalveluhenkilöstön rekrytoinnissa on painotettu mahdollisuutta kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön käyttöön. Pätevyyssyistä ensi vaiheessa on eräät avainhenkilöt palkattu kaupungin hallinnon ulkopuolelta, mutta turvapalvelun perustehtäviin, vartija- ja aulapalvelutehtäviin, tarvitaan varsin suuri määrä ammatillisen koulutuksen omaavia henkilöitä. Näistä merkittävä osa on tarkoitus kouluttaa kaupungin palveluksessa jo olevista uudelleen sijoitettavista henkilöistä.

Turvapalvelujen kehittäminen on tärkeä osa Palvelukeskuksen toiminnan kehittämistä kannattavaksi ja asiakkaitten tarpeita tyydyttäväksi toimintayksiköksi. Tämä kehittämistyö on normaalia toiminnan kehittämistä eikä ole siten sellainen laajakantoinen ja merkittävä asia, joka kuntalain tarkoittamassa mielessä tulisi saattaa Kvston käsiteltäväksi

Ehdotus Liikepalvelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi esityslistalla esitetyn selvityksen palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämisestä.

./. Ryj toteaa, että turvapalveluiden liiketoimintasuunnitelma, joka on salassa pidettävä, on jaettu erikseen Khn jäsenille.

Kiinteistönhoitoon voi kuulua monenlaisia kiinteistön säännölliseen ylläpitoon liittyviä tehtäviä teknisten järjestelmien ja tilojen hoidosta ja siivouksesta ulkoalueiden hoitoon. Turvapalvelut sisältävät yleensä vartiointia ja muuta kiinteän ja irtaimen omaisuuden suojaamiseen liittyviä tehtäviä, joita hoidetaan esim. elektronisen valvonnan tai henkilövartioinnin avulla.

Palvelukeskuksen johtosäännön mukaan laitos tuottaa liikepalvelulautakunnan alaisena kiinteistönhoito- ja ruokapalveluja hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Palvelukeskuksen palveluihin on sen perustamisesta lähtien sisältynyt turvapalvelutoimintoja, kuten sairaaloiden vahtimestaripalvelut sekä kouluisäntäpalveluihin sisältyvät eräät tehtäväosat. Lisäksi kiinteistönhuollon päivystäjien toimenkuva sisältää turvapalveluihin luettavaa palvelua.

Tällä hetkellä palvelukeskus tarjoaa piiri- ja paikallisvartiointipalvelua kaupungin hallintokunnille. Palvelukeskuksen turvapalveluja käyttävät mm. sosiaalivirasto, terveyskeskus ja liikuntavirasto. Tämänhetkinen henkilöstövahvuus turvatoiminnoissa on (turvapalvelupäällikkö ja neljä palveluesimiestä mukaan lukien) 34 henkilöä., joista 10 on vahtimestareita ja 17 vartijaa/ylivartijaa ja vastaanottohenkilöä. Nykyisestä henkilöstöstä noin puolet on rekrytoitu kaupungin omasta vakinaisesta tai määräaikaisesta henkilöstöstä.

Liikepalvelulautakunnan esityslistan mukaan teknisen päivystyksen järjestelmää ja turvapalveluja on tarkoitus kehittää siten, että henkilöstöä ja palvelukeskuksen tukikohtaverkostoa voidaan hyödyntää kustannustehokkaalla ja synergiaetuja tuottavalla tavalla. Toiminnan kehittämiseen liittyy liikepalvelulautakunnassa erikseen vireillä olevana asiana palvelukeskuksen tukikohtia koskeva tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Osa tätä suunnitelmaa on kiinteistönhuollon ja turvapalveluiden yhteisen hälytyskeskuksen perustaminen. Asiaa on käsitelty liikepalvelulautakunnassa viimeksi 19.5.2005, jolloin se pantiin pöydälle siihen saakka kunnes kaupunginhallitus on käsitellyt nyt esillä olevan turvapalvelujen kehittämistä koskevan asian.

Tukipalveluja tuottavan toimialan tunnusomaisena kehityspiirteenä on viime vuosina ollut mm. yritysten palveluvalikoiman laajentuminen ja asiakaskohtaisten palvelupakettien tarjonta. Tällöin esim. ruoka-, kiinteistönhuolto-, turva- ja siivouspalveluja tarjotaan asiakkaalle yhtenä kokonaisuutena. Palvelukeskuksen perustamisen tarvetta selvittäneessä kiinteistönhoito- ja ruokapalvelujen organisaation kehittämistä koskevassa muistiossa 23.10.2001 tukipalvelujen kehitysnäkymiä kuvattiin em. kaltaisen palvelutavan laajenemisena myös kaupungin hallintoon. Myös Nordic Adviser Group Ltd:n tekemässä arviossa palvelukeskuksen kilpailukyvystä on mainittu viimeaikaisen kehityksen kulkevan kohti kokonaispalvelumalleja sekä yrityspuolella että kuntasektorilla. Kiinteistönhuollon kilpailukyvyn ja kasvumahdollisuuksien kannalta selvityksessä nähtiin turvapalvelut perinteisen kiinteistönhuollon rajallisia kasvumahdollisuuksia jopa osittain korvaavana mahdollisuutena.

Ryj pitää hyvänä, että palvelukeskus voi kehittää toimintaansa ja palvelujaan toimintaympäristön muutosten ja asiakaskunnan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Perinteistä vahtimestaritoimintaa ja teknisen päivystyksen ja koko kiinteistönhuollon tehtäväkenttää on tarkoituksenmukaista uudistaa paremmin nykypäivän olosuhteita vastaavaksi. Talotekniikan ja hälytysjärjestelmien kehittyminen sekä erilaiset yhteiskäytön mahdollisuudet kannattaa hyödyntää myös palvelukeskuksen toimintaympäristössä.

Kvston hyväksymässä kaupungin vuoden 2005 talousarviossa turvapalvelutoiminnan kehittämisestä on palvelukeskuksen päätoimintojen kehittämistä koskevassa osuudessa todettu, että ’Vuonna 2004 aloitettua turvapalvelua pyritään vahvistamaan”. Ryj katsoo, että Kvsto on toteamuksellaan hyväksynyt palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnan kehittämisen osana palvelukeskuksen toimintaa.

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen palvelukeskuksen turvapalvelutoiminnasta ja todeta, että turvapalveluiden kehittämistä jatketaan osana palvelukeskuksen palveluvalikoimaa.

Pöytäkirjanote palvelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 169 2262



Kokousaika	27.6.2005 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali