|
HKL-Raitioliikenteen
pääsivulle
 På Svenska
In English
|
Rahastaja ja matkustajia 1970-luvun puolivälissä. Viimeiset rahastajat jättivät linjat
toukokuussa 1987.
| Aikuisten kymmenen matkan lippu maksoi 13 markkaa vuonna 1978.
Aikuisten kertalipun sai 1 mk 70 pennillä ja lasten kertalipun 80 pennillä.
Matkailijalippu oli 7 markan hintainen, 30 päivän lippu maksoi 35 markkaa ja vuosilippu
300 markkaa. |
Raitiovaunut ruokitaan 600 voltin tasasähköllä.
Sähkönsyöttöasemat muuntavat 10 000 voltin verkkovirran raitiovaunuille sopivaksi
tasasähköksi. Helsingissä on 14 sähkönsyöttösemaa. Vuonna 1998 ratikat kuluttivat
sähköä noin 21 miljoonaa kilowattituntia. |
 Vaihderauta on ollut kuljettajan tärkeä
apuväline raitioliikenteen alusta asti ja sille on käyttöä tulevaisuudessakin.
| Helsinkiläiset ovat antaneet rakkaalle lapselleen monta nimeä.
Raitiovaunua on kutsuttu muun muassa ratikaksi, raitsikaksi, skuruksi tai sporaksi.
Vähemmän imarteleva nimi on giljotiini. Sitä ei kaupunkilaisten suusta enää juurikaan
kuule. Kuljettajien kielellä neliakselinen on 70-luvulta asti tunnettu laihialaisena. |
Kun rahastajien työt vähenivät, vaunuista poistettiin
rahastajanaitiot. Niistä tuli riisuttuja malleja ja mikäpä olisi vaunulle silloin
sopivampi nimi kuin laihialainen. Nivelraitiovaunua kuljettajat kutsuvat ytimekkäästi
niveleksi. Myös sarana-nimeä on käytetty. |
|
