Logot Ratikka - 100 vuotta sähköllä


HKL-Raitioliikenteen pääsivulle

På Svenska
In English

1900-1920 | 1920-1939 | 1939-1944 | 1945-1970 | 1970-2000

<< Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | Seuraava >>

Rahastaja ja matkustajia 1970-luvun puolivälissä. Rahastaja ja matkustajia 1970-luvun puolivälissä. Viimeiset rahastajat jättivät linjat toukokuussa 1987.







 



Aikuisten kymmenen matkan lippu maksoi 13 markkaa vuonna 1978. Aikuisten kertalipun sai 1 mk 70 pennillä ja lasten kertalipun 80 pennillä. Matkailijalippu oli 7 markan hintainen, 30 päivän lippu maksoi 35 markkaa ja vuosilippu 300 markkaa. Raitiovaunut ruokitaan 600 voltin tasasähköllä. Sähkönsyöttöasemat muuntavat 10 000 voltin verkkovirran raitiovaunuille sopivaksi tasasähköksi. Helsingissä on 14 sähkönsyöttösemaa. Vuonna 1998 ratikat kuluttivat sähköä noin 21 miljoonaa kilowattituntia.

 

Vaihderauta Vaihderauta on ollut kuljettajan tärkeä apuväline raitioliikenteen alusta asti ja sille on käyttöä tulevaisuudessakin.






 

Helsinkiläiset ovat antaneet rakkaalle lapselleen monta nimeä. Raitiovaunua on kutsuttu muun muassa ratikaksi, raitsikaksi, skuruksi tai sporaksi. Vähemmän imarteleva nimi on giljotiini. Sitä ei kaupunkilaisten suusta enää juurikaan kuule. Kuljettajien kielellä neliakselinen on 70-luvulta asti tunnettu laihialaisena. Kun rahastajien työt vähenivät, vaunuista poistettiin rahastajanaitiot. Niistä tuli riisuttuja malleja ja mikäpä olisi vaunulle silloin sopivampi nimi kuin laihialainen. Nivelraitiovaunua kuljettajat kutsuvat ytimekkäästi niveleksi. Myös sarana-nimeä on käytetty.
<< Edellinen | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | Seuraava >>

1900-1920 | 1920-1939 | 1939-1944 | 1945-1970 | 1970-2000
HKL-Raitioliikenne | PL 1440 | 00099 Helsingin kaupunki | Käyntiosoite: Hämeentie 86 | 00550 Helsinki
© HKL-Raitioliikenne 2004