Suoraan sisältöön

Usein kysytyt kysymykset koronatilanteessa

Lue henkilökohtaista apua koskevat usein kysytyt kysymykset koronatilanteessa

Miten avustajat suojautuvat, jos vaikeavammainen avustettava henkilö sairastuu?

Koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Ensisijaisesti pitää huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Pese käsiä vedellä ja saippualla ainakin 20 sekunnin ajan. Älä koskettele silmiä, nenää tai suuta, ellet ole juuri pessyt käsiäsi. Työnantaja on vastuussa työsuojelusta. Työnantajan kannattaa varautua suojavälineiden hankkimiseen ja näiden käyttämiseen. Myöhemmin näistä aiheutuvat välttämättömät kulut on mahdollista saada korvatuksi vammaispalveluista.

Miten ja mistä suojavaatteita on saatavilla?

Helsingin vammaistyön kautta on jaettu avustajille kirurgisia suunenäsuojuksia ja käsineitä, mikäli työnantaja ei ole pystynyt niitä itse muutoin hankkimaan. Koska suunenäsuojusten, käsineiden ja käsidesin saatavuus on parantunut ja niitä saa ostaa kaupoista ja voi tilata internetin kautta, vammaistyössä ei enää jaeta niitä 17.8.2020 alkaen.  Jos työnantaja-asiakkaalla on varmistettu koronatartunta ja häntä hoidetaan eristyksessä lähikontaktissa, voidaan suojapukuja, FFP-hengityssuojaimia ja visiirejä antaa, ellei asiakas saa niitä muualta hankittua. Näitä suojavarusteita käytetään terveydenhuollon ohjeiden mukaan vain jos asiakkaan tartunta on todettu. Varusteita luovutetaan vain Helsingin vammaistyön henkilökohtaisen avun työnantajamallin asiakkaille. Näissä tapauksissa asiakas voi olla yhteydessä joko Hyvösen ryhmäkotiin tai Paula-kotiin.

  • Hyvösen ryhmäkodin alakerta, osoite Kotkankatu 14–16, 00510 Helsinki. Välineet luovutetaan Aleksis Kivenkadun ja Kotkankadun kulmassa olevan oven kautta. Hakija ei voi tulla sisään yksikköön, soitto puh. 09 310 43693 ennen noutamista, puhelimessa vastataan 24/7.
  • Paula-koti, osoite Laajasuontie 33 A 15, 00320 Helsinki. Välineet luovutetaan ulko-ovelta, hakija ei voi tulla sisään yksikköön, soitto puh 09 310 24812 tai 09 310 24814 ennen noutamista, puhelimessa vastataan 24/7.

Palvelusetelituottajat huolehtivat suojavarusteiden hankinnasta yhdessä vammaistyön kanssa.

Korvataanko suojavälineiden hankinnasta aiheutuneet kustannukset?

Kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset korvataan kuitteja vastaan. Lähetä vapaamuotoinen hakemus, jossa on tilinumero selkeästi kirjoitettuna sekä liitteenä kuitti tai siitä kopio oman alueen vammaisten sosiaalityöntekijälle.

Tarvitseeko avustajan toimittaa sairauslomatodistus? (27.5.2020 päivitetty ohje)

Helsingin kaupunki ei koronaepidemian aikana edellytä, että alle kymmenen päivän pituisesta avustajan sairauslomasta toimitetaan lääkärintodistus, kun kyse on hengitystieinfektiosta. Avustaja voi ilmoittaa työnantajalle sairaudestaan omalla ilmoituksellaan, kuten viranomaiset ovat suositelleet. Työnantaja ilmoittaa sairauslomasta tavalliseen tapaan taloushallintopalveluun tai palkanmaksuohjelma-Suoratyöhön. Muissa tilanteissa yli kolme päivää kestävästä sairauspoissaolosta pitää toimittaa lääkärintodistus eli noudatetaan normaalia sairauspoissaolokäytäntöä.

Mikä on palkka oman tai lapsen sairastumisen ja sairastumisepäilyn tai karanteenin aikana?

Jos työntekijä on määrätty olemaan poissa työpaikalta sairastumisen tai sairastumisepäilyn vuoksi, työnantaja maksaa palkan samoin perustein kuin sairasloman ajalta. Heta-liittoon kuuluvan työnantajan avustajalla on oikeus jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta tai vammaista lasta tämän äkillisen sairastumisen vuoksi. Palkallinen poissaolo voi olla korkeintaan kolme työpäivää. Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien avustajilla ei ole oikeutta hoitaa palkallisesti sairasta lasta kotona.
Kela voi maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty karanteeniin (tartuntatautilaki 60 §) koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin eikä huoltaja voi siksi tehdä työtä. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta löytyy Kelan verkkosivuilta (kela.fi).

Miten toimitaan, kun palveluasumisyksikössä on yksi vaikeavammainen työnantaja ja koko yksikkö on karanteenissa? Yksikköön ei päästetä ulkopuolisia henkilöitä. Maksetaanko työntekijälle palkkaa, vaikka hän ei pääse tekemään työtään?

Jos työntekijän lähipiirissä on koronavirukseen sairastunut henkilö tai asiaa selvitetään, työnantaja saattaa harkita työntekijän työvuoron perumista tällä perusteella. Työsopimuslain mukaan työntekijälle tulee tällaisessa tilanteessa maksaa täysi palkka, jos työntekijä on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä. Tässä tapauksessa työnantajan pitäisi myös lomauttaa työntekijä.

Henkilökohtainen avustaja ilmoittaa työnantajalle, että saattaa olla mahdollista, että hän on altistunut koronavirukselle. Avustajalla ei ole mitään oireita. Työnantaja peruu avustusvuoron. Saako avustaja työvuoron ajalta palkkaa?

Jos työntekijällä ei ole todettu koronavirustartuntaa, hän ei ole karanteenissa ja hänellä olisi mahdollisuus saapua työvuorolleen, on palkka maksettava.

Miten toimitaan lomautusten kanssa?

Henkilökohtaisen avun oppaassa henkilökohtaisten avustajien työnantajille annetaan ohjeet lomautuksesta: Normaalitilanteessa lomautuksesta tulee ilmoittaa avustajalle henkilökohtaisesti kirjallisella lomautusilmoituksella vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Ennen lomautusilmoituksen antamista työntekijää on kuultava. Jos lomautusta ei voi ennakoida (esim. työnantajan äkillinen sairaalahoito), työntekijällä on työvuoroluetteloon merkittyjen työvuorojen perusteella oikeus saada peruspalkkansa ilman työaikalisiä, kuitenkin enintään 14 päivän ajalta. Lomautuksesta on ilmoitettava Taloushallintopalveluun ja sen voi tehdä esim. sähköpostilla (lomautusilmoituksesta voi ottaa valokuvan ja lähettää sähköpostilla) talpa.suoratyo@hel.fi. Koronavirusepidemiatilanne voi aiheuttaa tilanteita, joissa lomautusta ei voi ennakoida ja työvuoro joudutaan peruuttamaan ilman ennakkoon tehtyä lomautusilmoitusta.

Voiko määräaikaisen työntekijän lomauttaa?

Normaalitilanteessa voidaan lomauttaa vain toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia avustajia. Työsopimuslain mukaan työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Väliaikaisen lain myötä on mahdollista lomauttaa myös määräaikainen työntekijä.

Mitä poikkeusolojen aikainen työlainsäädännön ja lomautusajan muutos käytännössä tarkoittaa?

Työlainsäädännön väliaikaiset muutokset ovat voimassa 1.4.2020–30.6.2020. Väliaikaisen lain myötä 14 päivän lomautusilmoitusaikaa lyhennetään 5 päivään. Päivät ovat kalenteripäiviä. Jos lomauttamisesta on ilmoitettu ennen lain voimaantuloa, saa tämän lain voimassa ollessa lomauttaa työntekijän, kun lomautusilmoituksesta on kulunut vähintään viisi päivää. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle lomautusilmoitusajan lyhentämisestä viimeistään lomautuksen alkamista edeltävänä päivänä.
Esimerkki: Lomautusilmoitus on annettu perjantaina 27.3. ja lomautus on ilmoitettu alkavaksi 10.4. Työnantaja voi lyhentää lomautusilmoitusaikaa siten, että lomautus alkaa jo torstaina 2.4., kun lomautusilmoitusaikaa on kulunut viisi päivää. Työnantajan tulee ilmoittaa lomautusilmoitusajan lyhentämisestä työntekijälle viimeistään keskiviikkona 1.4.2020.
Lisäksi väliaikaisen lain myötä on mahdollista lomauttaa myös määräaikainen työntekijä.

Miten toimitaan, jos avustajalla on jouduttu teettämään ylitöitä?

Jos koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa on avustajalla jouduttu teettämään ylitöitä, tunteja on ensisijaisesti pyrittävä tasaamaan avustajan työvuorojakson ajalle. Jos muita työntekijöitä ei ole löytynyt, ylityön teettäminen on ollut välttämätöntä ja ylityökorvauksen maksamisen muut ehdot täyttyvät, työnantaja voi hakea ylityökorvauksia maksettavaksi.
Mikäli avustajan sovitut työajat ylittyvät, kyse voi olla lisätyöstä tai ylityöstä. Lisätyö ja ylityö edellyttävät aina sekä työnantajan aloitetta että työntekijän suostumusta. Ylityötä ei voi suunnitella etukäteen työvuorolistoihin.
Heta ry:n ja JHL:n välisessä henkilökohtaisia avustajia koskevassa työehtosopimuksessa on omat määräyksensä työajan jaksottamisesta ja ylityöstä.

Muiden työnantajien ylityön teettämistä sääntelee työaikalainsäädäntö. Työaikalain mukaan ylityö jaetaan vuorokautiseen ylityöhön ja viikoittaiseen ylityöhön. Työaikalain mukaan yleistyöaikaa noudatettaessa vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää 8 tuntia vuorokaudessa. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää 40 tuntia viikossa olematta vuorokautista ylityötä. Jos työntekijä ja työnantaja ovat sopineet 40 tuntia lyhyemmästä viikkotyöajasta, mutta työntekijä tekee enemmän tunteja, kyseessä on lisätyöaika. Oikeus ylityökorvaukseen voi syntyä vasta em. enimmäistuntimäärien täytyttyä.
Jos työntekijän kanssa on sovittu työajaksi esimerkiksi 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa, on tämän sovitun työajan ja lain mukaisen säännöllisen työajan erotus mahdollisuus määrätä lisätyönä tehtäväksi. Tällöin lisätyötä voitaisiin tehdä 0,5 tuntia päivässä ja 2,5 tuntia viikossa.

Jos avustaja sairastuu, mistä saan sijaisen?

Jos työnantajalla on jo palvelusetelipäätös sijaisavustuksen käyttöä varten, hän voi hankkia sijaisen palvelusetelin avulla. Jos palvelusetelistä ei ole päätöstä, asiakkaan on otettava tätä varten yhteyttä sosiaalityöntekijään. Myös avustajakeskus Sentteristä voi kysyä työnantajamallilla käytettävää sijaista puh. 045 7732 4381. Yhteyttä voit ottaa myös sähköpostilla osoitteeseen: sentteri@sentteri.fi

Entä jos työntekijä on yli 70-vuotias?

Hallitus on antanut 16.3.2020 toimintaohjeen, jonka mukaan yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan (karanteenia vastaavat olosuhteet), pois lukien kansanedustajat, valtiojohto ja kunnalliset luottamushenkilöt.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaan, jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä.
Yli 70-vuotiaiden työnteon voidaan tässä tilanteessa katsoa estyneen työntekijästä tai työnantajasta riippumattomasta syystä, minkä perusteella avustajalla on oikeus palkkaan enintään 14 päivän ajalta. Lomautus ei tässä tilanteessa tule kyseeseen, koska työnteon estyminen ei johdu työnantajasta. Työnteko jatkuu, kun Suomen hallitus niin linjaa.

Entä jos työntekijä tulee ulkomaanmatkalta?

Suomen hallitus on 12.3.2020 suosittanut, että epidemia-alueilta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja poissaolosta (kaksi viikkoa) yhdessä työnantajansa kanssa. Lisäksi muista kuin välttämättömistä työmatkoista on syytä luopua ja lomamatkoja siirtää. Sittemmin hallitus on 16.3.2020 linjannut, että Suomen kansalaisten ja Suomessa asuvien henkilöiden ei pidä matkustaa ulkomaille. Ulkomailta palaavat suomalaiset ja Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ohjataan kahden viikon karanteenia vastaaviin olosuhteisiin. Ulkomailta palaavien tulee sopia työhön paluunsa ajankohdasta ja kahden viikon poissaolosta yhdessä työnantajansa kanssa.

Jos työntekijä on hallituksen antamista ohjeistuksista huolimatta päättänyt matkustaa ulkomaille, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta kahden viikon ajalta, ellei työtä ole mahdollista tehdä etätyönä.

Voiko omainen toimia avustajana?

Työnantajamallin mukaista henkilökohtaista apua käyttävän työnantajan omainen voi toimia poikkeustilanteessa avustajana, jos avustajaa ei muulla tavoin ole saatavissa. Työnantaja tekee omaisen kanssa työsopimuksen, ja ilmoittaa asiasta sosiaalityöntekijälle. Työnantaja toimittaa työsopimuksen Taloushallintopalveluun. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen. Tällä hetkellä päätökset voidaan tehdä 31.12.2020 saakka.


Omainen ei voi kuitenkaan toimia avustajana, mikäli hän on vammaisen henkilön edunvalvoja tai sijaistyönantaja.

Pitääkö ilmoittaa etukäteen sosiaalityöntekijälle, jos omainen toimii avustajana poikkeusolosuhteissa? Kuinka pitkän työsopimuksen omaiselle voi tehdä?

Sosiaalityöntekijälle on ilmoitettava mahdollisimman nopeasti, kun omainen vaihtuu avustajaksi. Sosiaalityöntekijä tekee asiasta päätöksen, jonka jälkeen Taloushallintopalvelu voi tallentaa uuden työsopimuksen SuoraTyö-järjestelmään. Työsopimuksen omaisen kanssa voi tehdä tässä vaiheessa enintään 31.12.2020 asti.

Avustaja on sairaana, ja tuntilistat pitäisi palauttaa tänään. Työnantaja ei pysty ilman avustajaa täyttämään, tulostamaan ja allekirjoittamaan tuntilistoja. Työntekijä ei halua mennä altistamaan työnantajaa, mutta tarvitsee palkan. Riittävätkö työntekijän allekirjoituksilla varustetut tuntilistat?

Jos työnantajalta ei ole mahdollista saada vahvistusta sähköpostilla, työntekijän allekirjoitukset riittävät. Vahvistus työnantajalta pyydetään puhelimitse ennen palkanmaksua.

Entä jos avustaja ei pysty tulemaan työpaikalle joukkoliikennevälineillä?

 Jos joukkoliikenne ei ole lainkaan ollut käytettävissä, niin välttämättömät ja kohtuulliset muut matkakulut voidaan korvata. Tämä edellyttää sosiaalityöntekijän päätöstä.

Korvataanko avustajan parkkimaksuja, jos avustaja tulee töihin asiakasta avustamaan omalla autolla tilanteessa, jossa esimerkiksi julkinen liikenne takkuaa tai ei kulje lainkaan?

Jos joukkoliikenne toimii, ei oman auton käytöstä aiheutuvia kustannuksia korvata.

Jos avustettava joutuu sairaalaan, eikä siellä ole riittävästi henkilökuntaa esim. kääntämään vaikeavammaista henkilöä, voiko avustaja päästä suojatusti sairaalatilanteeseen avustamaan?

Myönnettyjen avustustuntien puitteissa henkilökohtaisen avustajan työtä voi tehdä koronavirusepidemiaan liittyvien erityisten syiden vuoksi myös sairaalassa tai muussa laitoshoito- tai palvelusasumisyksikössä. Tämä edellyttää, että kyseinen hoito- tai asumisyksikkö on hyväksynyt menettelyn. Ko. tilanteessa asiasta on ilmoitettava sosiaalityöntekijälle.



10.08.2020 15:11