Valikko
Suosittelemme 12 vuotta täyttäneitä käyttämään kasvomaskia kaikissa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteissä.
Lue lisää maskisuosituksesta Helsingin koronavirussivustolta.
Tartuntatautilakiin tehdyn muutoksen myötä vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvaa vammaista henkilöä lähikontaktissa avustavalla henkilökohtaisella avustajalla tulee lähtökohtaisesti olla rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja COVID-19-tautia vastaan.
Työnantaja voi käyttää avustajana vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei näitä edellytyksiä täytä.
Jos avustaja sairastuu
Jos avustaja sairastuu, henkilökohtaisen avun palvelusetelituottaja järjestää teille toisen avustajan. Jos jostain syystä palvelusetelituottajalla ei ole tarjota toista avustajaa, löydätte muista henkilökohtaisen avun palvelusetelituottajista tiedot www.palse.fi. Olkaa tarvittaessa yhteydessä omaan sosiaalityöntekijään.
Verkkosivulla voitte vertailla palveluntuottajia ja katsoa palveluseteliinne ja sen käyttöön liittyviä tietoja.
Halutessanne saatte palveluntuottajalistan paperimuotoisena vammaisten sosiaalityön toimipisteen toimistosihteeriltä.
Toimistosihteeriltä (p. 09 3102 3100) saatte tarvittaessa myös palvelusetelin ja Palse.fi -portaalin käyttöön liittyviä neuvoja.
Jos sairastutte itse
Jos sairastutte itse, ilmoittakaa asiasta palvelusetelituottajalle.
Suojautuminen
Palvelusetelituottajat huolehtivat suojavarusteiden hankinnasta omille työntekijöilleen.
Lue henkilökohtaista apua koskevat usein kysytyt kysymykset koronatilanteessa.
Henkilökohtaisen avun työnantaja on vastuussa työsuojelusta ja hänen tulee hankkia suojavälineitä avustajilleen.
Koronavirukselta voi suojautua samalla tavoin kuin muiltakin hengitystieinfektioiden aiheuttajilta. Työterveyslaitoksen verkkosivuilta löydät tarkemman ohjeistuksen suojavälineistä ja niiden käyttämisestä eri tilanteissa.
Henkilökohtaisen avun työnantaja voi itse ostaa avustajilleen suojavarusteita kaupoista tai tilata internetin kautta.
Jos työnantaja-asiakkaalla on varmistettu koronatartunta tai koronavirukseen viittavia oireita, voi Helsingin vammaistyö tarvittaessa antaa suojavarusteita avustajien työn mahdollistamiseksi. Näitä suojavarusteita ovat kertakäyttöiset suojakäsineet, hengityssuojaimet, silmiensuojain sekä suojatakki. Varusteita käytetään terveydenhuollon ja työterveyslaitoksen antamien ohjeiden mukaan. Varusteita luovutetaan vain Helsingin vammaistyön henkilökohtaisen avun työnantajamallin asiakkaiden avustajia varten. Asiakas voi olla yhteydessä Paula-kotiin:
Palvelusetelimuotoisen henkilökohtaisen avun tuottajayhtiöt huolehtivat itse omien työntekijöidensä suojavarusteiden hankinnasta.
Vammaisen työnantajan itse hankkimien avustajien suojavälineiden kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset voidaan korvata jälkikäteen kuitteja vastaan. Lähetä oman alueesi vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle vapaamuotoinen hakemus, jossa on tilinumerosi selkeästi kirjoitettuna sekä liitteenä hankittujen suojavälineiden ostokuitti tai sen kopio. Korvaus koskee pääsääntöisesti kasvomaskeja
Avustajan tulee aina esittää työnantajalle yli 3 päivän pituisesta työkyvyttömyydestään lääkärintodistus, jonka työnantaja toimittaa palkanlaskentaan. Yli yhdeksän päivää kestävissä sairauslomissa alkuperäinen lääkärintodistus lähetetään sairauspäivärahahakemuksen liitteenä Kelaan. Tällöin työnantaja tai henkilökohtainen avustaja tekee Kelaan sairauspäivärahahakemuksen.
Helsingin kaupunki ei kuitenkaan koronapandemian aikana edellytä, että avustajan sairauslomasta toimitetaan terveydenhuollon todistusta silloin, kun avustajan sairauden oireet ovat koronavirukseen viittaavia. Avustaja voi ilmoittaa työnantajalle sairaudestaan omalla ilmoituksellaan. Työnantaja ilmoittaa sairauslomasta tavalliseen tapaan taloushallintopalveluun tai palkanmaksuohjelma Suoratyöhön. Tämä käytäntö on voimassa väliaikaisesti ja muutoksista ilmoitetaan myöhemmin.
Työnantaja on silti tarvittaessa oikeutettu saamaan lääkärin tai terveydenhoitajan tekemän todistuksen avustajansa työkyvyttömyydestä heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien.
Jos työntekijä on määrätty olemaan poissa työpaikalta sairastumisen tai sairastumisepäilyn vuoksi, maksetaan palkka samoin perustein, kuin sairasloman ajalta. Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien liittoon (Heta) kuuluvan työnantajan avustajalla on oikeus jäädä hoitamaan alle 10-vuotiasta tai vammaista lasta tämän äkillisen sairastumisen vuoksi. Palkallinen poissaolo voi olla korkeintaan kolme työpäivää. Heta-liittoon kuulumattomien työnantajien avustajilla ei ole oikeutta hoitaa palkallisesti sairasta lasta kotona.
Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa, kun työntekijä on määrätty karanteeniin (tartuntatautilaki 60 §) koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus tartuntatautipäivärahaan, jos lapsi on määrätty karanteeniin eikä huoltaja voi siksi tehdä työtä. Lisätietoja tartuntatautipäivärahasta löytyy Kelan verkkosivuilta (kela.fi).
Avustajan joutuessa korona-altistumisen vuoksi karanteeniin tulee palkanlaskentaan toimittaa tartuntatautilääkärin antama todistus karanteeniajasta. Lisäksi palkanlaskenta tarvitsee tiedot karanteeniajalle suunnitelluista työvuoroista.
Jos et käytä palkanmaksujärjestelmä Oiman itsesyöttömahdollisuutta, voit toimittaa tiedon avustajan karanteeniajasta ”työsuhteen keskeytys tai muut muutokset” –lomakkeella. Karanteeniajalle suunnitellut työvuorot voit ilmoittaa työvuorolistan avulla.
Vaihtoehtoisesti voit syöttää työvuorot itse Oima-palkanmaksujärjestelmään. Karanteeniaika pitää tällöin merkitä Oima-järjestelmän kalenterinäkymään kirjauslajilla ”Poissaolo -muu syy (palkaton)”. Karanteeniaika pitää merkitä yhtäjaksoisena, tartuntatautilääkärin määräämän karanteeniajan mukaisesti.
Palkkasihteeri täyttää Ilmoitettujen karanteeniajan työvuorojen mukaisesti Kelalle Y17-lomakkeen ansionmenetyksestä karanteeniajalta ja lähettää sen sähköisesti suoraa Kelaan. Tämän lisäksi avustajan tulisi itse tehdä hakemus Kelaan karanteeniajan tartuntatautipäivärahasta. Ansionmenetys karanteeniajan osalta maksetaan Kelan tartuntatautipäivärahana avustajalle.
Yksikköön ei päästetä ulkopuolisia henkilöitä.
Koronaviruksen saaneet henkilöt voidaan määrätä tartuntataudeista vastaavan lääkärin toimesta eristykseen ja häneen lähikontaktissa olleet karanteeniin. Näissä tilanteissa menetellään myös avustajan kanssa terveydenhuollon henkilöstön antamien ohjeiden mukaisesti.
Jos työnantaja kieltää työpaikalle tulemisen, eikä tartuntatautilääkäri ole tehnyt tilanteessa eristys- tai karanteenipäätöstä, maksetaan palkka normaalisti. Lomapäiviä voidaan käyttää tällaisessa tilanteessa, mutta vain työntekijän suostumuksella.
Esimerkiksi avustajakeskus Sentteristä voi kysyä työnantajamallilla käytettävää sijaista puh. 045 7732 4381. Yhteyttä voit ottaa myös sähköpostilla osoitteeseen: sentteri@sentteri.fi Jos työnantajalla on palvelusetelipäätös sijaisavustuksen käyttöä varten, hän voi hankkia sijaisen palvelusetelin avulla. Jos palvelusetelistä ei ole päätöstä, asiakas voi hakea oikeutta siihen sosiaalityöntekijältä.
Työnantajamallin mukaista henkilökohtaista apua käyttävän työnantajan omainen on Helsingissä voinut koronapandemian vuoksi toimia avustajana, jos avustajaa ei ole muulla tavoin ollut saatavissa.
Rokotuskattavuuden kasvaessa tämä erityisjärjestely ei ole enää voimassa 1.10.2021 alkaen.
Jos työnantajalta ei ole mahdollista saada tuntilistojen vahvistusta sähköpostilla, työntekijän allekirjoitukset riittävät. Vahvistus työnantajalta pyydetään puhelimitse ennen palkanmaksua.
Työnantaja ei voi edellyttää, että työntekijä käy koronatestissä. Testaus perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
Työnantajalla on kuitenkin velvollisuus huolehtia kaikkien työntekijöiden turvallisuudesta. Työnantaja voi kieltää työntekijää tilapäisesti tulemasta työpaikalle, jos työntekijä kieltäytyy menemästä koronatestiin ja työnantajalla on perusteltu syy epäillä, että työntekijä voi olla sairastunut koronaan. Kyseisessä tilanteessa työnantajalla on mahdollisuus palkata toinen avustaja.
Terveysviranomaiset suosittelevat koronarokotuksen ottamista. Rokotuksen ottaminen suojaa paitsi työntekijää itseään, myös hänen läheisiään, työkavereita ja avustettavia henkilöitä. Aiemmin rokotusten ottaminen on ollut avustajille viime kädessä aina vapaaehtoista.
Tartuntatautilakia on väliaikaisesti muutettu lisäämällä siihen uusi koronarokotuksiakin koskeva pykälä 48 a. Lakimuutos on voimassa vuoden 2022 loppuun ja koskee myös henkilökohtaisen avun palvelua.
Lakimuutoksen myötä vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvaa vammaista henkilöä lähikontaktissa avustavalla henkilökohtaisella avustajalla tulee lähtökohtaisesti olla rokotuksen tai enintään kuusi kuukautta aikaisemmin sairastetun laboratoriovarmistetun taudin antama suoja COVID-19-tautia vastaan. Työnantaja voi käyttää avustajana vain erityisestä syystä henkilöä, joka ei näitä edellytyksiä täytä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL katsoo, että riittävä suoja COVID-19-tautia vastaan toteutuu, kun työntekijällä on jokin seuraavista:
• Perusrokotussarja ja suosituksenmukainen tehosteannos
• Sairastettu COVID-19-tauti ja kaksi rokoteannosta
• Kaksi kertaa sairastettu COVID-19-tauti ja yksi rokoteannos
• Alle kuuden kuukauden sisällä sairastettu, laboratoriovarmistettu COVID-19-tauti
• Työntekijältä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi rokotteita ottaa: ennen työvuoroon saapumista enintään 72 tuntia aikaisemmin otetun COVID-19-testin negatiivinen tulos.
Lisää tietoa suojasta COVID-19-tautia vastaan THL:n sivuilta
Jatkossa henkilökohtaisen avustajan (tai henkilökohtaisen avun työtä hakevan) tulee esittää riskiryhmään kuuluvalle vammaiselle työnantajalleen selvitys COVID-19-tautia vastaan saamastaan suojasta. Työnantaja voi pyytää rokotusta ja/tai sairastettua tautia koskevat kirjalliset selvitykset avustajalta. Jos työntekijällä ei ole edellä kuvattua suojaa COVID-19-tautia vastaan, tilanne voi johtaa palkanmaksun keskeytykseen.
Tarkempia tietoja lakimuutokseen liittyvistä menettelyistä löytyy esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien työnantajien liitto Heta ry:n verkkosivuilta.
Henkilökohtaisen avun palveluseteliyritykset huolehtivat omien työntekijöidensä COVID-19-suojasta. Avustettavan henkilön on tällöin tarpeen antaa palveluntuottajalle selvitys siitä, kuuluuko hän vakavan koronavirustaudin riskiryhmään.
Tartuntatautilain 45 §:n perusteella työntekijä saa käydä koronarokotuksessa työaikana, jos se ei ole mahdollista muuna aikana. Jos siis koronarokotuksen ottamiseen ei saa aikaa työajan ulkopuolelle, voi rokotuksessa käydä työajalla ja rokotuksessa käyminen luetaan työajaksi.