Suoraan sisältöön

Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Kehitysammapoliklinikan palvelut

  • Mitä palveluita kehitysvammapoliklinikalla voi saada?
    • Kehitysvammapoliklinikka täydentää sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita tarjoamalla erityistä asiantuntemusta kehitysvammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kehitysvammapoliklinikalla selvitetään kehitysvammaisen henkilön kehitysvammaisuuteen liittyviä palvelutarpeita ja tehdään arviointeja sekä lausuntoja erilaisissa elämänvaiheissa. Keskeinen palvelumuoto on kuntoutuksen suunnittelu ja järjestäminen yhteistyössä kehitysvammaisen henkilön, hänen perheensä ja lähityöntekijöiden kanssa.
    • Kehitysvammapoliklinikka tarjoaa asiakkailleen:
      -yksilöllisen erityishuollon tarpeen arvioinnin
      - kuntoutus - ja apuvälinetarpeen arvioinnin, järjestämisen ja seurannan
      - tutkimus-, hoito- , kuntoutus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut
    • Tavallisissa sairastumistapauksissa (esimerkiksi flunssa, korvatulehdus) teitä palvelee terveysasema. Neuvola ja kouluterveydenhuolto seuraavat kehitysvammaisen lapsen kasvua ja kehitystä.
  • Mistä tiedän kehen otan yhteyttä?
    • Voit olla suoraan puhelimitse yhtyedessä postinumeron mukaisesti asuinalueesi työntekijöihin: kehitysvammapoliklinikan henkilökunnan yhteystiedot. Lääkäriin saat parhaiten yhteyden terveyden-/sairaanhoitajan kautta. Epäselvissä tapauksissa toimistosihteeri ohjaa sinua soittamaan oikealle henkilölle. 
  • Ketä työryhmävastaanotolle pitää kutsua mukaan?
    • Vastaanotolle tulee aina asiakas vanhemman/vanhempien/huoltajan/omaisen kanssa. Ryhmäkodissa asuva tulee yleensä ryhmäkodin ohjaajan ja/tai omaisen kanssa. Lisäksi asiakas/ perhe/ ryhmäkoti voi kutsua kuntouttavan(-t) terapeutin(-t) sekä lastentarhanopettajan, opettajan, avustajan tai muun asiakkaan lähiympäristöön kuuluvan henkilön. Kehitysvammapoliklinikalta vastaanotolla on työtekijät toiveen/ tarpeen mukaan. 
  • Kun olen asiakkaana, tarvitsenko lähetteen, jotta pääsen vastaanotolle?
    • Et tarvitse lähetettä erityistyöntekijän vastaanotolle. Jos asiakkuus on voimassa, voit olla suoraan yhteydessä tarvitsemaasi työntekijään puhelimitse. Jos tarvitset moniammatillisen työryhmän vastaanottoa, ole yhteydessä kehitysvammapoliklinikan terveyden-/ sairaanhoitajaan.
  • Kelan kuntoutuspäätös (fysio-, puhe-, toiminta-. tai musiikkiterapia) umpeutuu, mitä teen?
    • Jos Kelan kustantama kuntoutuspäätös umpeutuu, ota yhteyttä alueesi terveyden-/sairaanhoitajaan sopiaksesi työryhmävastaanottoajan. Vastaanotto on hyvä olla noin 3 kk ennen kuntoutuspäätöksen umpeutumista jotta saat lähetettyä tarvittavat asiakirjat (oma kuntoutushakemus KU 104, B-lausunto, kuntouttavan terapeutin palaute) Kelaan hyvissä ajoin. Vastaanottoaikoja on rajoitetusti joten voit olla yhteydessä kehitysvammapoliklinikalle jo 6 kk ennen kuntoutussuunnitelman umpeutumista. Vastaanottoajan peruminen/siirtäminen ilman painavaa syytä voi johtaa asiakirjojen myöhäiseen laatimiseen ja Kelan kuntoutuspäätösten viivästymiseen.
  • Minulle tuli este enkä pääse sovitulle vastaanotolle. Mitä teen?
    • Soita työntekijälle jonka kanssa tapaaminen on sovittu, tai kehitysvammapoliklinikan terveydenhoitajalle tai toimistosihteerille heti esteen ilmettyä. Vastaanottoajan peruminen/siirtäminen ilman painavaa syytä voi johtaa asiakirjojen myöhäiseen laatimiseen ja Kelan kuntoutuspäätösten viivästymiseen.      
  • Tuonko lapseni arvioitavaksi osastolle?
    • Kehitysvammapoliklinikalla ei ole osastojaksoja vaan arviointi tapahtuu joko polikliinisesti terapeuttien vastaanotolla tai asiakkaan omassa ympäristössä päiväkodissa, koululla, kotona, ryhmäkodissa tai työ-/päivätoiminnassa. 
  • Haluan lähettää sähköpostia kehitysvammapoliklinikan työntekijälle.  
    • Emme saa vastata asiakkaan lähettämiin, salassa pidettäviä tietoja sisältäviin sähköpostitiedusteluihin sähköpostilla. Salassa pidettäviä potilastietoja ei saa lähettää suojaamattomassa sähköpostissa, ei edes asiakkaan suostumuksella tai pyynnöstä. Pelkkä tieto hoitosuhteen olemassa olosta terveyskeskuksessa on salassa pidettävä, vaikkei asiakkaan viesti sisältäisi mitään tietoja henkilön terveydentilasta.

Kuntoutus

  • Parantaako kuntoutus?
    • Kuntoutus on elämänlaadun parantamista. Kehitysvammaisten kuntoutuksella voidaan ymmärtää hyvin erilaisia asioita. Kapeimmillaan siihen katsotaan sisältyvän vain terapiat, laajimmillaan lähes kaikkia kehitysvammaisen elämään liittyviä toimenpiteitä.
      Kuntoutus on yleisnimike tukitoimenpiteille, joilla pyritään parantamaan suoriutumisedellytyksiä ja vähentämään tuen tai avun tarvetta.
    • Karkeasti ryhmitettynä kuntoutus koostuu
      -  terapioista
      -  apuvälineistä
      -  sopeutumisvalmennuksesta
      -  päivähoito- ja kouluratkaisuista    
      -  opiskelusta, työ- ja päivätoiminnasta sekä mahdollisesta tuetusta työstä.
    • Kehitysvammaisuus merkitsee suhteellisen pysyviä ja etenevien sairauksien kohdalla lisääntyviä vaurioita, joihin ei ole parantavaa hoitoa. Vaurion aiheuttamaa toiminnanvajavuutta ja haittaa voidaan vähentää hoidolla ja kuntoutuksella. Kuntoutuksen tavoitteena on vammaisuudesta aiheutuvien haittojen lieventäminen niin, että henkilö saisi mahdollisimman hyvin kaikki kykynsä käyttöönsä ja pystyisi elämään mahdollisimman itsenäistä ja onnellista elämää. Toisinaan tarvitaan ylläpitävää kuntoutusta. LÄHDE: Neuropsykologi Kirsi Valkonen, www.verneri.net    
  • Meille on varattu aika työryhmävastaanotolle. Mitä se tarkoittaa?
    • Työryhmävastaanotolla arvioidaan ja keskustellaan asiakkaan palvelutarpeista. Ennen työryhmävastaanottoa työntekijä /-t (esim terapeutti) on todennäköisesti käynyt tapaamassa asiakasta hänen arkiympäristössään ja arvioinut, miten asiakkaan osallistumista ja suoriutumista voidaan tukea arjessa ja kuntoutuksella. Työryhmävastaanotolla tehdään yhteenveto eli kuntoutussuunnitelma asiakkaan sen hetkisestä toimintakyvystä ja palvelutarpeista.
  •  Mikä kuntoutussuunnitelma on?
    • Kuntoutussuunnitelma on henkilön kuntoutumisen kokonaisjärjestelyjen tueksi laadittu kirjallinen (= lääkärin B-lausunto), usein lakisääteinen asiakirja, jossa sisältää kuntoutustutkimuksen ja kuntoutujan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta päätetyt tarpeelliset toimenpiteet.
    • Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuntoutujan kanssa tai kuntoutujan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa vähintään yhdeksi vuodeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Kuntoutussuunnitelma tulee tehdä mahdollisimman varhain, jotta kuntoutuksella voidaan parantaa kuntoutujan toimintakykyä.
    • Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ohjaa kuntoutumissuunnitelma. Se on asiakkaan, hoitavan lääkärin ja tarpeen mukaisen moniammatillisen tiimin (kuntoutuksen ammattilaiset) yhteistyössä tekemä kuntoutuksen tarpeen arvio, ja se noudattaa hyvää kuntoutuskäytäntöä. Suunnitelmassa asetetaan kuntoutumiselle konkreettiset tavoitteet, minkä asian tulisi mahdollistua, ja määritellään tarvittavat toimenpiteet. Kuntoutumissuunnitelma tehdään julkisen terveydenhuollon yksikössä tai erityishuoltopiirissä, joka vastaa potilaan kuntoutustarpeen arviosta, kuntoutuksen suunnittelusta ja seurannasta ja tarpeen mukaisen hoidon jatkumisesta kuntoutuksen aikana. (www.kela.fi )
  • Lapselleni on varattu aika työryhmävastaanotolle. Lapsen kanssa on vaikea asioida kodin ulkopuolella. Onko lapsi pakko tuoda vastaanotolle?
    • Lääkäri ei voi kirjoittaa kuntoutussuosituksia tapaamatta lasta. Poikkeustapauksissa työryhmävastaanotto voidaan järjestää ilman lapsiasiakasta, jos tämä ahdistuu vieraiden ihmisten tapaamisesta. Poikkeustapauksissa ja erikseen sovittuna asiakas voi käydä erikseen esim. lääkärin vastaanotolla, jotta tarvittavat lääkärin lausunnot voidaan laatia asianmukaisesti. Asian järjestämiseksi, ole yhteydessä kehitysvammapoliklinikalle, esim. asuinalueesi terveydenhoitajaan.
    • Neuvotteluhuoneet on suunniteltu ja sisustettu kehitysvammapoliklinikalla mahdollisimman turvallisiksi, viihtyisiksi ja asiakkaan tarpeita ajatellen. Neuvotteluhuoneessa voi istua sohvalla ja lukea kirjaa, tai leikkiä kotileikkiä.  Työntekijä voi vastaanoton aikana leikkiä lapsen kanssa jotta vanhemmat voivat keskittyä keskusteltuun.

Asumiseen ja liikkumiseen liittyvät kysymykset

  • Omaisemme ei pääse kylpyhuoneeseen korkean kynnyksen vuoksi. Mitä teemme?
    • Ota puhelimitse yhteyttä asuinalueesi toimintaterapeuttiin. Toimintaterapeutti arvioi kotikäynnillä välttämättömän asunnonmuutostyötarpeen ja laatii lausunnon. Kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijä tekee päätöksen siitä, voidaanko teille myöntää asunnonmuutostyö vammaispalveluna. 
  • Omaisemme tarvitsee uusia apuvälineitä liikkumiseen/päivittäisiin toimintoihin/kommunikointiin tai vanhat ovat huonokuntoiset. Mitä teemme?
    • Ota puhelimitse yhteyttä asuinalueesi fysioterapeuttiin liikkumisen apuvälineissä, toimintaterapeuttiin päivittäisten toimintojen apuvälineissä ja puheterapeuttiin kommunikoinnin apuvälineissä. Terapeutti arvioi apuvälineen tarpeen ja tekee tarvittavan lähetteen ja/tai lausunnon. Käytössäsi olevista liikkumisen apuvälineistä voit olla 16 ikävuoteen asti HUS apuvälinekeskukseen ja sen jälkeen apuvälinepalvelupisteeseen.

Harrastustoiminta



JAA
20.03.2019 14:13