Suoraan sisältöön

Henkilökohtainen apu

Milloin voin saada henkilökohtaista apua?

Henkilökohtaista apua voidaan myöntää niihin toimiin, jotka tekisit itse, mutta et selviä niistä omatoimisesti vamman tai sairauden vuoksi. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Vammaispalvelulain mukaan henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella.

Jotta henkilökohtaista apua voidaan myöntää, sosiaalityöntekijä arvioi, täyttyvätkö kohdallasi henkilökohtaisen avun edellytykset. Edellytyksiä ovat vaikeavammaisuus ja kyky toimia työnjohtajana eli ohjata avustajan työtä. Lain mukaan vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Esimerkiksi jalan murtumasta johtuva lyhytaikainen avun tarve ei täytä vaikeavammaisuuden ja henkilökohtaisen avun kriteerejä. Jos kyse on hoivan ja huolenpidon tarpeista, ota yhteyttä kotihoitoon ja pyydä tekemään luonasi arviointikäynti. Kotihoidon saat kiinni Seniori-infon numerosta 09 310 44556.

Helsingissä henkilökohtaista apua voidaan toteuttaa työnantajamallilla ja palvelusetelillä.

Sosiaalityöntekijä tekee kotikäynnin, jonka perusteella laaditaan palvelusuunnitelma. Palvelusuunnitelmassa käydään läpi toimintakykysi, sen rajoitteet, avun tarpeet ja käytössä olevat muut palvelut. Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen henkilökohtaisesta avusta.

Mikä on henkilökohtaisen avun työnantajamalli?

Henkilökohtaisen avun työnantajamalli on yksi henkilökohtaisen avun tuottamisen malleista. Vammainen henkilö itse valitsee ja palkkaa avustajan, toimii avustajan työnantajana ja vastaa työnantajuuteen liittyvistä velvoitteista. Kaupunki korvaa vaikeavammaiselle työnantajalle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset, työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut. Vammaispalvelulain mukaan vammaista henkilöä on tarvittaessa ohjattava ja autettava työnantajuuteen liittyvissä velvoitteissa.

Henkilökohtaisen avun työnantajamallin asioista voi kysyä neuvoja sosiaaliohjaajilta Mari Parttimaa puh. 09 3104 5939 ja Minna Ponsiluoma puh. 09 3102 2279. Sosiaaliohjaajat vastaavat myöskin sähköisiä tuntityökirjauksia eli SuoraTyö -palveluun liittyviin kysymyksiin.

Mitä henkilökohtaisen avun kuluja kunta korvaa?

Kunta korvaa henkilökohtaisen avustajan työnantajalle avustajan palkan, lakisääteiset vakuutukset ja sosiaaliturvamaksut sekä muut kohtuulliset avustajasta aiheutuneet välttämättömät kulut.

Maksaako henkilökohtainen apu?

Henkilökohtainen apu on sinulle maksutonta.

Tehdäänkö työsopimus toistaiseksi voimassaolevaksi vai määräaikaiseksi?

Henkilökohtaisen avustajan työsopimus on yleensä tehtävä toistaiseksi voimassaolevaksi, jollei sitä hyvin perustellusta syystä ole syytä tehdä määräaikaiseksi. Määräaikaisuuden perusteltuna syynä voi olla esimerkiksi vakituisen avustajan sairasloma, vuosiloma, perhevapaa, työntekijän oma pyyntö tai jonkin tietyn tehtäväkokonaisuuden suorittaminen. Määräaikaista työntekijää ei voi lomauttaa ja määräaikainen työsuhde päättyy määräajan umpeuduttua. Toistaiseksi voimassaolevassa työsopimuksessa noudatetaan työlainsäädännän mukaista irtisanomisaikaa (Työsopimuslaki 6 luku, 3 §).

Voiko työsopimuksen purkaa koeajalla?

Työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin koeajalla ilman irtisanomisaikaa. Työsopimusta tehdessään työnantaja ja työntekijä voivat sopia koeajasta, jonka kesto voi olla enintään 6 kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Koeajan aikana on mahdollisuus puolin ja toisin arvioida vastaako työ työntekijän odotuksia tai vastaako työntekijän työpanos työnantajan odotuksia ja tarpeita. Jos työsuhde puretaan koeaikana purkuperusteeksi riittää se, että työntekijän työsuhteessa sovelletaan koeaikaa. Koeaikanakaan työsopimusta ei saa purkaa epäasiallisilla tai syrjivillä perusteilla. Työntekijää on aina kuultava ennen kuin työsopimus puretaan koeajalla.

Millaisia työtehtäviä voin avustajalleni antaa?

Työnantaja määrittelee avustajan työtehtävät ja ne määritellään palvelusuunnitelman sekä henkilökohtaisen avun päätöksen pohjalta. Henkilökohtainen apu ja työtehtävät voivat kohdistua niihin toimiin, jotka vammainen henkilö tekisi itse mutta ei vamman tai sairauden vuoksi niistä pysty suoriutumaan. Työtehtävät kannattaa määritellä suhteellisen väljästi tulkintaongelmien välttämiseksi. Erikseen mainittujen työtehtävien jatkeeksi voi esimerkiksi lisätä lauseen ”sekä muut työnantajan osoittamat tehtävät”. Avustajan huolellinen perehdyttäminen työtehtäviin on työnantajan tärkeimpiä tehtäviä. Työtä voidaan tehdä ainoastaan työnantajan valvonnan ja työnjohdon alaisuudessa, eikä sitä voi teettää siten, että työnantaja on toisaalla.

Henkilökohtainen avustaja ei pääsääntöisesti tee tai suorita sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Mutta mikäli avustaja kuitenkin suorittaa hoidollisen toimenpiteen työnantajan puolesta on vastuu toimenpiteestä aina työnantajalla itsellään. Työnantajan on kyettävä myös neuvomaan ja perehdyttämään avustaja tekemään tämä toimenpide.

Miksi työvuorot tulee suunnitella etukäteen?

Työaikalaki (7 luku 35§) velvoittaa työnantajaa tekemään työvuorosuunnitelman vähintään viikon ajaksi ja saattaa se työntekijän tietoon 7 vuorokautta ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Suunnitelmasta tulee käydä esille työajan alkamisen ja päättymisen kellonajat. Suunnitelmassa tulee huomioida myös lakisääteisten lepoaikojen toteutuminen.

Työvuorosuunnittelulla varmistetaan, että työntekijät ovat tietoisia siitä milloin ollaan töissä ja milloin on vapaata. Samoin työvuorosuunnittelun avulla voidaan todentaa työntekijän oikeus sairaana ollessaan saada sairausajalta korvaus, mikäli sairauspäivälle oli suunniteltu työvuoro työvuorosuunnitelmassa. Myös tilanteessa, jossa työnantaja on esimerkiksi joutunut äkillisesti sairaalaan, on työntekijällä oikeus saada 14 vuorokauden palkka suunniteltujen työvuorojen mukaisesti. Työtapaturman sattuessa työntekijällä on oikeus saada korvausta työssä tai työmatkalla sattuneesta työtapaturmasta, kun suunniteltu työvuoro voidaan todentaa työvuorosuunnittelusta. Työvuorosuunnitelmaa ei tarvitse toimittaa vammaispalveluihin tai palkanlaskentaan vaan se toimii työnantajan ja avustajan välisenä yhteisenä sopimuksena.

Olen lähdössä matkalle ja tarvitsen avustajan mukaan, miten toimin?

Työnantajalla on oikeus käyttää hänelle jo myönnettyjä tunteja myös koti- ja ulkomaanmatkoilla. Mikäli myönnetyt tunnit eivät riitä kattamaan matkalla tarvittavaa avustamista, voi työnantaja hakea lisätunteja tätä varten. Työnantajan on oltava mielellään 2-3 kuukautta etukäteen yhteydessä vammaispalvelujen sosiaalityöntekijään avustajan matkasta aiheutuvista kustannuksista sekä mahdollisesti tarvittavista lisätunneista.

Ulkomaille suuntautuvan matkan ajalta voidaan korvata henkilökohtaisen avustajan palkkakustannuksia ja mahdollisia muita kohtuullisia kuluja (esimerkiksi majoitus- ja matkakulut), jos sosiaalityöntekijä on tehnyt niistä myönteisen päätöksen. Sosiaalityöntekijältä saat tarkempia tietoja siitä, millaisia erityisiä asioita liittyy avustajatuntien ja avustajasta aiheutuvien kustannusten myöntämiseen ulkomaanmatkalle.

Miten päätöksen mukaisia tunteja käytetään tietyn ajanjakson sisällä?

Sosiaalityöntekijän tekemässä päätöksessä vammaiselle henkilölle voidaan myöntää avustajatunteja joko viikko- tai kuukausitasolla, tai yhteensä tietylle ajalle. Viikkokohtaisesti myönnetyt tunnit esim. 10h/viikko on käytettävä viikon aikana. Käyttämättä jääneet tunnit eivät siirry seuraavalle viikolle. Kuukausitasolla myönnetyt tunnit esim. 60h/kk on käytettävä kuukauden aikana, eivätkä käyttämättä jääneet tunnit siirry seuraavalle kuukaudelle. Mikäli päätöksen tunnit on myönnetty tietylle ajanjaksolle (esimerkiksi yhteensä 60h ajalle 1.5-15.5.2020), on tunnit käytettävä myönnetyllä ajanjaksolla.

Mikäli tehtyjen avustustuntien määrä tai niistä aiheutuvat työaikalisät ylittävät tuntimäärän, jonka sosiaalityöntekijä on myöntänyt päätöksessä, vastaa työnantaja avustajan palkkakustannuksista ja palkan sivukuluista itse myönnetyn tuntimäärän ylittäviltä tunneilta.

Milloin ja miten avustaja lomautetaan?

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan aloitteesta tapahtuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työsopimuslain mukaan työntekijän saa lomauttaa, jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti, eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää ei saa pääsääntöisesti lomauttaa. Määräajaksi palkatun avustajan saa lomauttaa vain siinä tapauksessa, että hän toimii vakituisen avustajan sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa myös vakituinen avustaja, jos hän olisi työssä.

Kun työnantajan henkilökohtaisen avustajan lomautuksen tarpeellisuus on tullut työnantajan tietoon (esimerkiksi ennalta tiedossa oleva laitoskuntoutusjakso tai sairaalahoitoa vaativa tilanne) on hänen annettava työntekijälle viipymättä ennakkoselvitys lomautuksen perusteista, arvioidusta laajuudesta, alkamisajankohdasta sekä kestosta. Lomautusilmoitus on annettava viimeistää 14 päivää ennen lomautuksen alkua työntekijälle kirjallisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, saa sen toimittaa sähköpostilla tai kirjeitse samaa ilmoitusaikaa noudattaen.

Kun lomautuksen syy on ennalta tiedossa oleva, ei avustajalle makseta lomautuksen ajalta palkkaa. Avustajalla on lomautuksen aikana oikeus ottaa vastaan muuta työtä tai hakea työttömyyskorvausta, jonka maksamiseksi työttömyyskassa tai Kela edellyttää työnantajan kirjoittamaa todistusta lomautuksesta. Työntekijälle on (pyynnöstä) annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käy ilmi lomautuksen syy, alkamisaika, sen kesto tai arvioitu kesto.

Äkillisissä ja ennalta arvaamattomissa tilanteissa (esimerkiksi työnantajan joutuminen äkillisesti sairaalahoitoon) on työntekijällä aina oikeus enintään 14 päivän lomautusilmoitusaikaa vastaavan ajan palkkaan.

Minne toimitan verokortin ja muut henkilökohtaiseen apuun liittyvät sopimukset ja lomakkeet?

Voit asioida henkilökohtaisen avun työsuhteeseen liittyvissä asioissa SuoraTyö –palvelu avulla ja tehdä sen kautta tarvittavat ilmoitukset mm. tunti-ilmoitukset, poissaolot, sairaus- ja vuosilomat, yms.

SuoraTyötä käyttävien työnantajien on jatkossakin toimitettava seuraavat lomakkeet paperisena Taloushallintopalveluun:

  • työsopimus
  • avustajan ansioverokortti
  • työsuhteen päättymisilmoitus
  • Ayj- valtakirja
  • avustajan sairauslomatodistukset
  • Heta-liiton jäsenmaksutositteet
  • Heta-liiton palkkaluokkailmoitus

Mikäli työnantaja ei itse käytä SuoraTyö palkanmaksuohjelmaa sähköisesti, on hänen toimitettava kaikki työsuhteeseen liittyvät sopimukset ja lomakkeet Taloushallintopalvelun palkanlaskentaan (mm. tunti-ilmoitukset ja työsuhteen keskeytys- ja poissaoloilmoitukset).

Paperiset työsuhteeseen liittyvät lomakkeet tulee toimittaa osoitteeseen:

Taloushallintopalvelut

Palkkasihteerit/Henkilökohtainen apu

PL 231

00099 Helsingin kaupunki

Työnantajana voit omalla vastuullasi lähettää avustajan työsuhdetta koskevat asiakirjat skannattuna tavallisella sähköpostilla, jossa ei valitettavasti ole suojattua yhteyttä sähköpostiosoitteeseen: talpa.suoratyo@hel.fi.

Mistä voin kysyä palkkaan liittyvistä asioista?

Henkilökohtaisen avustajan palkanlaskentaan liittyvistä asioista voit tiedustella palkanlaskennasta arkisin kello 9-15 puh. 09 310 25239.

Kuka voi saada palvelusetelin henkilökohtaisen avun järjestämiseen?

Helsinki järjestää henkilökohtaista apua vaikeavammaisille asiakkaille niin sanotulla työnantajamallilla ja palvelusetelillä. Jos sinulle on vaikeaa tai mahdotonta vastata työnantajana itse avustajan rekrytoinnista ja palkkaamisesta, vaihtoehtona avustajan saamiseen voi olla palveluseteli. Voit sopia sosiaalityöntekijän kanssa, samalla kun teette sinulle palvelusuunnitelman henkilökohtaisesta avusta, mikä on sinulle sopiva tapa järjestää henkilökohtaista apua. Palvelusetelin avulla voit järjestää kaikki avustajatunnit tai käyttää palveluseteliä silloin, kun työnantajamallissa tarvitset apua esimerkiksi avustajan sijaisjärjestelyissä.

Kun olet saanut päätöksen ja palvelusetelin henkilökohtaista apua varten, voit etsiä kaupungin hyväksymistä, henkilökohtaista apua tuottavista palvelutuottajista sinulle sopivan yrityksen. Löydät palvelusetelituottajista tietoja sivulta https://palse.fi/ . Verkkosivulla voit vertailla palveluntuottajia ja katsoa palveluseteliin ja sen käyttöön liittyviä tietoja.

Sovi henkilökohtaisen avun toteuttamiseen liittyvät käytännöt avustajan palkkaamisesta vastaavan yrityksen kanssa. Palveluntuottaja tekee sinun tai laillisen edustajasi kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa tulee eritellä palveluseteliin kuuluva palvelu sekä sinun että palveluntuottajan vastuut ja velvollisuudet. Henkilökohtainen apu on sinulle maksuton palvelu myös palvelusetelillä hankittuna.

Palvelusetelin käytön edellytyksenä on että asiakas (tai hänen edustajansa) kykenee tekemään valintoja ja valvomaan palvelun laatua siten kun palvelusetelijärjestelmässä on tarkoitus. Palvelusetelin käyttäjän (tai hänen edustajansa) tulee ymmärtää asemansa sopijaosapuolena palveluntuottajan kanssa tehdyssä sopimuksessa.



24.07.2020 14:40