Tunteet ovat tietoa johtamisessa

Omaa mieltä voi virittää olemaan utelias siitä, mitä muut ajattelevat. Kun olemme kiinnostuneita siitä, miten ihmiset kokevat työnsä, voimme ymmärtää, miksi jotkin asiat työpaikalla etenevät hyvin. Ihmisten kokemuksiin pääsee kiinni kysyen ja kuunnellen. Jos uteliaisuus loppuu, myös oppiminen ja kehittyminen pysähtyvät. 

Jarkko Rantanen puhuu uteliaisuuden herättämisestä tai, hänen mukaansa, syötinvirityksestä. Uteliaisuutta voi herättää kysymyksillä, kuten ”minulla on sinulle tärkeää asiaa” tai ”nyt on mielenkiintoisia muutoksia luvassa”. Rantasen mukaan uteliaisuus ratkaisee sen, haluaako toinen kuunnella.

Tunnetaidot ovat hirvittävän yksinkertaisia. Ne ovat niitä, mitä käytämme koko ajan ja mitä ihminen kehittää läpi elämänsä. Tunnetaitoihin liittyy myös kyky punnita, miten paljon pystyy itsestään antamaan ja kuinka paljon haluaa omaa elämäänsä jakaa. Tunnejohtaminen ei myöskään tarkoita, että pitäisi aina puhua tunteista, Rantanen sanoo.


Tunneilmasto vaikuttaa yrityksen menestykseen

−Me nähdään tunteiden voima omien silmiemme edessä. Jos tavoitteet eivät herätä tunteita, niitä kohti ei välttämättä halua mennä, Rantanen toteaa.

Johtamisen näkökulmasta tärkeintä on huomata, että työyhteisö sisältää useita erilaisia tunnekokemuksia. Miten voi käsitellä ja johtaa koko työpaikan tunneilmastoa?

Avainsanoja ovat läsnäolo, tilan antaminen ja ennakointi. Johto kantaa hartioillaan suurinta tehtävää, sillä ylimmän johdon käytös selittää jopa 70 prosenttia koko organisaation ilmapiiristä. Tunteiden kautta vaikutus johtamisessa pelkistyy arvostuksen tai pelon tunteeseen. Ensimmäiseen kannattaa pyrkiä, jälkimmäistä välttää.

Esimiehen kannattaa varata esimerkiksi viikoittainen aika kalenteristansa tyhjää työntekijöille ja osoittaa olevansa tavoitettavissa. Tällöin on tarjolla sovittu yhteinen hetki keskustella työstä ja kokemuksista. Tunteiden prosessointi suojaa myös uupumukselta ja hyvä tunneilmasto voi saada aikaan poissaolojen laskua.


Vapauta työntekijän potentiaali

Tunnetila vaikuttaa työn tekemiseen. Ahdistus omasta työtilanteesta voi saada työntekijän lukkoon ja suru vaikuttaa suorituskykyyn.

Joissakin tunteissa kyse voi olla kuitenkin vastakohdasta. Esimerkiksi turhautuminen kertoo siitä, että ihminen ei pääse käyttämään täyttä potentiaaliaan. Turhautuminen voi johtua esimerkiksi muutosten ja vastausten odottelusta.

Joskus riittää lyhytkin aika, että tulee tunne kohtaamisesta ja läsnäolosta. Sen voi saada aikaiseksi kollega rappukäytävässä hyvien huomenien merkeissä. Tunne arvostuksesta ja välittämisestä on olennainen osa kokemusta siitä, olenko ihmisenä merkittävä vai pelkkä koneen osa.

Rantasen mukaan, jos työntekijä kokee kolme kertaa enemmän myönteisiä tunteita kielteisten sijaan, se vaikuttaa hänen työnsä laatuun. Ilahtuneena työntekijä on tehokkaampi sekä hänen kykynsä ajatella joustavasti ja löytää ratkaisuja paranevat. Hän haastaa miettimään, että jos koko henkilöstö tulisi aamulla ilahtuneena töihin, miten se vaikuttaisi työhön?


Työkaluja tunteisiin:

Mieti  Oletko viimeisen viikon aikana innostanut, lohduttanut, kannustanut?

Mieti – Oletko onnistunut herättämään toisen uteliaisuuden?

Havainnoi Tunnista läsnäolevia tunteita työtilanteissa, mieti miten ne vaikuttavat asioiden edistymiseen.  

Havainnoi Mitä tunteita koet itse päivittäin. Onko jotain, mitä haluaisit kokea enemmän?

Kokeile – Kysy, miltä jokin tilanne tuntuu ja huomaa, että saat olennaista tietoa johtamisen tueksi.


Teksti: Anu Cavén ja Pekka Tokola

Jarkko Rantanen on tunnetaitoihin ja organisaation tunneilmaston kehittämiseen erikoistunut psykologi, tietokirjailija ja valmentaja. Rantanen osallistui syksyllä Työterveys Helsingin johtajille järjestettyyn aamiaistilaisuuteen, jossa hän piti esityksen tunnejohtamisesta.

Kuva: Yinping Feng & Ling Quyang / Helsinki Marketing


JAA