Osallistuvien kaupunkilaisten luovuus kasvaa - äänestysaktiivisuus vaihtelee

02.12.2016 13:06

Äänestysaktiivisuus laskee, äänestysaktiivisuudessa on selviä eroja kaupunginosien välillä ja osa äänestäjistä tekee omaa etuaan vastaamattomia äänestyspäätöksiä tietämättömyyttään. Nämä asiat selviävät tietokeskuksen tuoreesta demokratiaa ja osallisuutta käsittelevästä tutkimuskatsauksesta. Samaan aikaan kaupunkiaktivismi kukoistaa Helsingissä ja yhteiskunnallinen osallistuminen saa uusia muotoja.

Merkillepantavaa on, että äänestysaktiivisuus vaihtelee Helsingissäkin noudattaen yleisen segregaation linjoja: hyvinvoivilla alueilla äänestysaktiivisuus on pirteämpää kuin heikompiosaisina näyttäytyvillä alueilla. Tämä saattaa aiheuttaa eroja eri väestöryhmien äänten kuulluksi tulemiseen.

Sosiaalisen median mahdollisuudet ja aktivistien omat ideat luovat uusia osallistumisen tapoja

Samaan aikaan aktiivisten ja osallistuvien helsinkiläisten luovuudelle ei näy rajoja. Uudet osallistumisen mahdollisuudet kumpuavat sosiaalisen median mahdollisuuksista ja aktivistien omista ideoista. Esimerkkejä uusista osallistumisen tavoista ovat ravintola- ja siivouspäivät, kaljakellunta, illallinen taivaan alla, hätäkahvit, mushrooming, ruokapiirit ja kasvihotellit. Myös kaupungin omat toimijat ovat heränneet hyödyntämään uusia osallistumisen muotoja. Esimerkiksi puistokummit, kulttuurikaverit muistojen matkalaukkuineen ja nuorten kaupunkisuunnittelusafarit ovat kaupungin virastojen innovatiivista nykyaikaa.

Riittävät resurssit, vapaa keskustelu ja pelillistäminen lisäävät osallistumista

Tutkimuskatsaus nostaa esiin toimivia keinojaa, joilla ihmisiä on saatu innostumaan yhteiskunnan kehittämisestä ja osallistumaan. Niitä ovat muun muassa nuorten kotikasvatus, koulun sekä median vaikutus, vaalikoneet ja viranomaisten aktivointikampanjat. Kannustava vaikutus on myös osallistamisen riittävillä resursseilla, asiantuntijan läsnäololla (esimerkiksi nuorten RuutiBudjetin laadinnassa) ja vapaan keskustelun sallimisella.

Tärkeä rooli on myös järjestöillä (esimerkiksi vammaisjärjestöjen tekemä työ korostuu vammaisten aktivoimisessa yhteiskuntaosallisuuteen), pelillistämisellä (on huomattu, että nuoret on helpointa saada osallistumaan osallistuvaan budjetointiin sen avulla) sekä yhden luukun periaatteella palveluissa. Toimiva tapa kansalaisten aktiivisuuden lisäämiseen on myös äänestysmahdollisuuksien laajentaminen erilaisiin paikkoihin, joissa on vaivatonta pistäytyä kuten bensa-asemille ja kauppoihin.

Laaja tutkimuskatsaus demokratiaa ja osallisuutta käsittelevän keskustelun nykytilaan tarjoaa näköaloja siihen, millaiset tekijät edistävät ihmisten kiinnostusta yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja millaiset tekijät heikentävät sitä.

Julkaisu:

Katsaus demokratiaa ja osallisuutta käsittelevän keskustelun nykytilaan, Helsingin kaupungin tietokeskuksen tutkimuskatsauksia, 2016:13, pdf-julkaisu.

Lisätietoja:

projektitutkija Anna Idström, puh. 09 310 36526, e-mail: anna.idstrom(at)hel.fi

JAA