Maisemakuva Pornaistenniemeltä

Vieraslajeja torjutaan monin keinoin - tervetuloa talkoisiin!

Vieraslajit ovat kasvi- ja eläinlajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille. Vieraskasveja on esimerkiksi voitu istuttaa koristekasveiksi tietämättä niiden haitoista. Haittoja on kuitenkin mahdollisuus torjua. Helsinki järjestää jättipalsamitalkoot Pornaistenniemellä ja Lammassaaressa 14.7.

Jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini ja isotuomipihlaja ovat alun perin olleet suosittuja koristekasveja pihoissa ja puutarhoissa, joista ne ovat levinneet luontoon. Jättipalsamia on Helsingissä useilla rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla. Sitä hävitetään kitkemällä kasvustot säännöllisesti, osassa kohteista talkoilla yhdessä asukkaiden kanssa.

Suojapensaanakin käytetty kurtturuusu on levittäytynyt erityisesti hiekkaisille ja kivisille merenrannoille. Piikkiset ruusutiheiköt paitsi estävät muiden kasvien kasvua myös haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. Komealupiini on levittäytynyt lähes koko Helsingin alueen tienpientareille, niityille ja pihoille. Monivuotinen kasvi leviää helposti siemenistä ja sitä vähennetään kitkemällä kasvustot säännöllisesti. Isotuomipihlaja viihtyy monenlaisissa ympäristöissä. Tehokkaimmin sitä hävitetään poistamalla koneellisesti koko kasvusto juurineen. Tyvestä katkaiseminen hidastaa leviämistä, mutta se on tehtävä usein voimakkaan vesomisen takia.

Jotkut vieraseläimet syövät lintujen munia ja poikasia, toiset tuhoavat kasvillisuutta tai rakenteita. Isorotta syrjäytti jo 1900-luvun alussa mustarotan, joka oli alkuperäislaji. Torjuntatoimista huolimatta rottia on joka puolella kaupunkia. Rotat aiheuttavat tuhoja muun muassa jyrsimällä kaapeleita ja rakenteita, lisäksi niiden ulosteiden välityksellä voi levitä tauteja.

Minkit syövät vesilintujen munia ja poikasia ja saalistavat myös aikuisia lintuja. Helsingissä pyydetään vuosittain kymmeniä minkkejä, pääasiassa lintuvesien luonnonsuojelualueilla ja yli 40 linnustoltaan arvokkaalla saarella. Supikoira on minkin kaltainen peto ja sen rajoitustoimet on keskitetty erityisesti vesilintujen pesimäalueille.

Villikaniinit ovat luontoon päässeiden lemmikkikanien jälkeläisiä, ja niitä esiintyy monin paikoin keskustan ulkopuolella. Citykanit syövät istutuksia ja kaivavat kuoppia. Vuosittain Helsingin kanipopulaatiota pienennetään jopa 2 000 yksilöllä.

Lue lisää talkoista.

Lähde: Stadin rakentaja –lehti 1 /2020
Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Aiko Lohtander