Haltialan kotieläintilan uusi pehtoori Tiina Raitaoja tervehtii vastasyntynyttä karitsaa.

Haltialan kotieläintila palvelee koko kaupunkia asukkaista tutkijoihin

Haltialan kotieläintila on ainutlaatuinen Helsingin kaupungin omistama paikka. Siellä virkistyvät niin asukkaat kuin koululaisryhmät, ja tila on mukana myös kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa.

Keskuspuiston pohjoisosassa sijaitsevan Haltialan pellot ovat maisemapeltoja ilman tuottotavoitetta. Viljelyllä arvokas kulttuurimaisema pysyy kunnossa ja miljöö on kaunis ja rauhoittava paikka ulkoilla. Haltialan ja Niskalan pellot ovat Helsingin vanhimpia yhtäjaksoisesti viljeltyjä alueita – niillä on kasvatettu viljaa jo 1400-luvulta lähtien.

– On hienoa, että voimme tarjota kaupungissa asuville lapsille ainutlaatuisen mahdollisuuden nähdä kotieläimiä ja maatilan elämää. Kaikilla kaupunkilaislapsilla ei ole maalla enää sukulaisia tai tuttavia, joiden luona voisi näihin asioihin tutustua, yksikönjohtaja Jouko Laakso Staran ympäristönhoidon osastolta sanoo ja lisää, että onpa Haltiala mukana myös tutkimus- ja yliopistoyhteistyössä.

Stara ylläpitää tilaa ja vastaa asiakaspalvelusta kaupunkiympäristön toimialan tilauksesta.

Topelius-palkinnon viitoittamalla tiellä

Kun miettii Haltialan kotieläin- ja maatilan monipuolista toimintaa, on selvää, että sen johtamiseen tarvitaan vankkaa osaamista ja ymmärrystä vuodenkierrosta.

– Voin sanoa, ettei Haltialassa ole kahta samanlaista päivää. Tilalla eletään sesonkien mukaan, talvella suunnitellaan ja kesällä kasvatetaan viljaa ja kasveja. Kesällä saadaan myös kesäpossut ja ratsupoliisien hevoset tilalle, Jari Kuusinen kertoo. Ne liittyvät ympärivuotisten lampaiden, vuohien, lehmien ja kanojen seuraksi.

Kuusinen toimi tilanhoitajana eli pehtoorina Haltialassa 38 vuotta ennen kuin jäi eläkkeelle loppuvuodesta 2020. Haltialan pehtoori eli pehtori on ainoa tällä nimekkeellä työskentelevä henkilö Helsingin kaupungilla.

Kuusinen jätti tilalle hienon perinnön, jota kotieläinagrologi Tiina Raitaoja Haltialan pehtoorina nyt jatkaa.

– Jari on johtanut Haltialan toimintaa rautaisella osaamisella ja täydellä sydämellä. Hän on antanut kasvot Haltialalle ja hoitanut kaupungille tärkeitä lapsiryhmien vierailuja. Hieno osoitus tästä on Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY:n Haltialalle myöntämä eläinsuojelun Topelius-palkinto, projektipäällikkö Päivi Islander kaupunkiympäristön toimialalta sanoo.

Eläintenhoito on sitovaa työtä

Raitaoja toimii tilan esihenkilönä ja vastaa eläinten hoidosta, ryhmien vierailuista sekä asiakaspalvelusta, ja kollega Aleksi Kankareen vastuulla on peltoviljely. Uusi pehtoori tietää hyvin, miten sitovaa eläintenhoito on. Raitaojan työpäivä alkaa aikaisin aamulla, jolloin hän käy työnjaon tiiminsä kanssa läpi, tämän jälkeen hän suuntaa eläinten luo.

– Eläimiä ruokitaan monta kertaa päivässä, eli aamulla, päivällä ja illalla. Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi lampaat ovat märehtijöitä, jotka tarvitsevat väkirehuannoksensa pienissä osissa, Raitaoja kertoo.

Ruokkimisen lisäksi eläinten sisätilat ja pihatto eli ulkoilevien emolehmien pihasuoja tulee pitää puhtaina. Talvella jopa lehmien kulkureitti pihalle hiekoitetaan, jotta vältyttäisiin liukastumisilta.

Valmistautuminen lampaiden karitsointiaikaan alkoi alkuvuodesta. Tiineystarkastuksissa saatiin alustava arvio, montako karitsaa on syntymässä, ja eläinlääkäriopiskelijat kävivät rokottamassa lampaat.

– Kun karitsat syntyvät, otamme erityishuomiota tai pulloruokintaa tarvitsevat karitsat uuhineen erilleen muista. Käyttöön otetun kameravalvonnan avulla voimme valvoa lampolaa etänä ympäri vuorokauden ja varmistua eläinten hyvinvoinnista silloinkin, kun eläintenhoitajat eivät ole paikalla, Raitaoja sanoo.

Raitaoja kertoo, että koronasta huolimatta tilaesittelyjä on pidetty ulkona, esimerkiksi grillipaikan luona. Tilan toiminta ja eläinten hyvinvointi kiinnostavat ihmisiä.

Pellot ilmastonmuutoksen torjunnassa

Laakso kertoo myös Haltialan julkisuudessa ehkä vähemmän tunnetusta puolesta. Tila on aktiivisesti mukana vesiensuojelua edistävässä Itämerihaasteessa sekä tutkimus- ja yliopistoyhteistyössä, joka tukee alalle kouluttautuvien osaamista sekä auttaa torjumaan ilmastonmuutosta. Helsingin kaupunki aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Itämerihaasteen osalta tilan peltoja on kipsikäsitelty ravinnevalumien pienentämiseksi, fosforilannoitteiden käytöstä on luovuttu ja suojaviherkaistoja on laajennettu. Myös rikkakasvien torjunta-aine glyfosaatin käytöstä tullaan luopumaan viljelyssä.

Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -hankkeessa Ilmakehätieteen keskuksen tutkijat selvittävät, minkä verran pelto sitoo hiilidioksidia ja muita kaasuja. Työ tuo tieteellistä tietoa ilmasto- ja hiilimallien kehitystyöhön.

– Olemme jo rakentaneet koekenttää yliopiston ohjeiden mukaan. Mittaustyö alkaa sitten kasvukaudella, Raitaoja sanoo.


Monipuolinen Haltialan kotieläin- ja maatila

  • Haltialan kotieläin- ja maatila toimii kaupunkilaisten virkistysalueena ja osallistuu aktiivisesti tutkimus- ja yliopistoyhteistyöhön. Peltojen viljelyä tehdään kulttuurimaiseman säilyttämiseksi.
  • Talvella Haltialassa näkee ulkoilevia emolehmiä ja kesästä syksyyn muita kotieläimiä, kuten lampaita, vuohia ja kanoja. Herneitä ja kukkia saa poimia mukaansa pelloilta ilmoitettuun aikaan kesällä.
  • Haltialassa on lapsille leikkipaikka.
  • Alueella toimii myös kahvila ja ravintola Wanha Pehtoori.
  • Päiväkoti- ja kouluvierailuista on sovittava etukäteen.
  • Haltialan kotieläintilalle on vapaa pääsy. 

Päiväkoti- ja kouluvierailut ovat tauolla karitsointiajan rauhoittamiseksi ja koronatilanteen vuoksi ainakin maaliskuun 2021 loppuun. Haltialan mailla saa ulkoilla, mutta lampolaan ei pääse. Kahvila toimii noutokahvilana.
Haltialan kotieläintila sijaitsee osoitteessa Laamannintie 17, Helsinki. 

Teksti: Otavamedia / Katja Alaja
Kuva: Veikko Somerpuro. Kuvassa Haltialan kotieläintilan uusi pehtoori Tiina Raitaoja tervehtii vastasyntynyttä karitsaa.

Lue luontoaiheesta lisää: 
Metsurina kaupungissa 
Arboristi toivoo puulle terveyttä ja pitkää ikää 
Koinsyömistä kuteista kulutusövereihin