Suunnittelija Auri Lyly kokosi Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana -raportin.

Sosiaalinen raportointi nostaa asiakkaan äänen kuuluviin

Asumisen kalleus, velkaantuminen ja osattomuus tuntuvat usein kovimmin sosiaalityön asiakkaiden arjessa. Maaliskuussa julkaistu Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana -raportti esittää ehdotuksia asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseksi. Raportin tuloksia hyödynnetään kehitettäessä entistä parempia palveluja helsinkiläisille. 

Yhteiskunnalliset muutokset ja tukien leikkaukset näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden arjessa. Lääkekorvausten lasku voi sotkea pienituloisen talouden. Pesukoneen rikkoutuminen, hammaslääkärillä käynti, mikä vain yllättävä meno voi sekoittaa arjen.

”Sanotaan, että 80 %:lla suomalaisista menee hyvin, 20  %:lla ei. Ne 80 % eivät välttämättä tiedä millaisten asioiden kanssa muu 20 % painii”, miettii Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana -raportin koonnut suunnittelija Auri Lyly Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta.

Oma koti kullan kallis

Vaikka kalliin asumisen Helsingissä tuetaan sosiaalista asuntotuotantoa, karkaavat vuokrat ja asunnot usein pienipalkkaisten ulottumattomiin, sosiaalityön ammattilaiset kertovat. Kallis vuokra saattaa olla Helsingissä ainoa syy toimeentulotuen tarpeeseen.

Tilannetta voisi helpottaa pienten, kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisääminen. Nuoria voisi kannustaa yhteisölliseen asumiseen. Neuvontaa ja nuorten kriisimajoitusta tarvittaisiin työntekijöiden mukaan lisää.

Tukea taloudenpitoon

Etenkin nuoret kaipaisivat opastusta taloudenpitoon. Henkilökohtaisten raha-asioiden hoitoon olisi hyvä perehtyä jo koulussa, sillä pahimmassa tapauksessa velkaantuminen vie luottotiedot ja ilman niitä on vaikea saada asuntoa, kotivakuutusta tai edes puhelinliittymää. Pahimmissa tapauksissa henkilö päätyy asunnottomaksi.

Luottotiedot tulisi saada takaisin nykyistä nopeammin ja ulosottokäytäntöjä tulisi muuttaa niin, että työssäkäynti säilyisi kannattavana, työntekijät ehdottavat.

Työllistymisen tulisi myös olla joustavampaa. ”Ennen oli töitä, joihin pääsi ilman koulutusta, mutta nyt moneen perustason tehtävään vaaditaan pitkä koulutus”, Auri pohtii.

Motivoituneet, korkeasti koulutetut ihmisetkään eivät aina saa työtä. ”Rakenteellinen työttömyys sälytetään yksilön ongelmaksi.”

Mielenterveyden ongelmat ja päihdeongelmat vaivaavat monia sosiaalityön asiakkaita. Ne aiheuttavat näköalattomuutta ja yksinäisyyttä. ”Helsingissä on onneksi paljon toimijoita, joilta saa apua”, Auri Lyly kertoo.    

Kolmannessa polvessa

Sosiaalityön arjessa tavataan joskus kolmannen polven toimeentulotuen asiakkaita. Toimeentulotuen ja lastensuojelun asiakkuus saattaa periytyä.  Perheet tarvitsisivat tukea vanhemmuuteen ja nuoret tukea aikuistuessaan.

Ylisukupolvinen syrjäytyminen tulisi tunnistaa yhteiskunnan palveluja suunniteltaessa ja varhaista tukea tarjota laajasti peruspalveluissa, myös päivähoidossa ja kouluissa, työntekijät ehdottavat.

Työllistymisen loukut, tukien passivoiva vaikutus ja monet muut sosiaalisen raportoinnin esiintuomat ongelmat ovat niin monisyisiä, että niiden ratkaisemiseksi vaaditaan eri hallintokunnat ylittävää monialaista yhteistyötä, uutta ajattelua ja tuhdisti töitä aina lainsäädännön muutoksiin asti, käy ilmi Sosiaalinen raportointi asiakastiedon tuottajana -raportista.

 

Sosiaalisen raportoinnin -sivut