Miten Helsinki valvoo ikääntyneiden ostopalvelujen laatua?

Ostopalvelujen valvonta perustuu palveluntuottajan kanssa tehtyyn sopimukseen. Sopimuksen pohjana on palvelun kilpailutuksessa käytetty palvelukuvaus. Siinä on määritelty tarkasti ostettavan palvelun laatuvaatimukset, muun muassa kuinka paljon hoitohenkilöstöä tulee olla hoidettavia asiakkaita ja potilaita kohden (hoitajamitoitus) ja esimerkiksi millaista osaamista henkilöstöltä vaaditaan.

Ostopalvelujen valvonta perustuu tiiviiseen yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa.

Käytössä erilaisia keinoja valvoa palvelun laatua

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen ostopalvelutiimi tapaa palveluntuottajia säännöllisesti yhteisissä neuvotteluissa, yhteistyökokouksissa ja koulutuksissa. Esimerkiksi viime vuonna palveluntuottajille järjestettiin viisi yhteistyökokousta. Teemme hoitoyksiköihin myös laajoja auditointeja.

Ennakoivista valvonnan keinoista keskeisin on palveluntuottajan omavalvonta, jonka pohjaksi he tekevät lain edellyttämät omavalvontasuunnitelmat. Edellytämme, että yksiköiden omavalvontasuunnitelmat ovat asiakkaiden ja omaistensa helposti saatavilla ja nähtävillä.

Teemme ostopalveluyksiköihin myös tarkastuskäyntejä. Tarkastuskäynti tehdään aina, kun uutta toimintaa aloitetaan tai sitä muutetaan oleellisesti. Hoito- ja hoivapalvelujen tuottaminen on Suomessa luvanvaraista. Luvansaannin edellytyksenä on, että hoitopaikkaan on tehty valvontakäynti ennen toiminnan aloittamista.

Tarkastuskäyntejä voidaan tehdä myös nopealla aikataululla ennalta ilmoittamatta, jos olemme saaneet palautetta, että palvelussa on puutteita. Saamme palautetta asiakkailta, omaisilta ja yksiköiden työntekijöiltä. Saatu palaute selvitetään huolellisesti ja palautteen antaja saa selvityksen tilanteesta. Myös nimettömät palautteet selvitetään.

Pyydämme palveluntuottajalta aina selvityksen mihin toimenpiteisiin se ryhtyy puutteiden korjaamiseksi ja millä aikataululla. Jos sovittuja korjaustoimenpiteistä ei tehdä, kaupunki ei tarjoa enää kyseistä hoitopaikkaa asiakkaille. Äärimmäisenä keinona on siirtää kaikki asiakkaat pois kyseisestä hoitopaikasta.

‒ Onneksi tällaiset tilanteet ovat harvinaisia. Pääsääntöisesti löydämme näihin tilanteisiin ratkaisut yhdessä palveluntuottajan kanssa. Valtaosa yksityisistä palveluntuottajista on luotettavia kumppaneita ja helsinkiläiset saavat heiltä hyvää hoitoa, Helsingin sosiaali- ja terveystoimen arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari toteaa.

Seuraamme toteutunutta hoitajamitoitusta

Helsinki edellyttää ostopalvelujen tuottajilta yhtä suurta hoitajamitoitusta, kun vastaavassa omassa palvelussa. Myös muut laatuvaatimukset ovat samat omalle ja ostopalvelulle.

Hoitohenkilöstömitoitus perustuu kansalliseen suositukseen ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019” (Sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2017:6). Ympärivuorokautisen hoidon koulutetun henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5–0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa.

Helsinki edellyttää sopimuksessa, että hoitohenkilökunnan määrä on mitoitettu asiakkaiden tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan. Tarvittava hoito tulee turvata kaikkina vuorokauden aikoina ja henkilökunnan tulee olla läsnä samassa toimintayksikössä.

Hoitoyksikössä tulee olla korkeampi 0,6:n mitoitus silloin, kun asiakkailla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja/tai rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilökunnan lisätarpeita. Palveluntuottaja on velvollinen nostamaan henkilöstömitoitusta myös poikkeustilanteissa, esimerkiksi epidemiatilanteissa.

Esimerkiksi jos hoitoyksikössä on 24 asukasta, vaadittava hoitohenkilöstömäärä on seuraava:


Vaadittava hoitohenkilöstömäärä

Aamuvuoro

6

Iltavuoro

5

1

Yhteensä

12

Toteutuneeseen henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuneet sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät kuten sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat, sosionomit, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit.

Hoitohenkilöstön lisäksi tulee olla 0,1 avustavaa henkilöä asiakasta kohden ateria-, siivous- ja vaatehuollon tehtäviä varten.

Helsingissä on kahtena viime vuotena kiinnitetty valvonnassa erityisesti huomiota toteutuneeseen hoitajamitoitukseen.

‒ Pyydämme kaikilta ostopalvelujen tuottajilta kerran vuodessa tiedot toteutuneista hoitajamitoituksista. Palveluntuottajat eivät tiedä etukäteen, koska ja miltä viikolta tietoja pyydetään, Siltari kertoo.

Kuinka paljon ostamme ikääntyneille ympärivuorokautista palvelua?

Helsinki ostaa noin puolet ikääntyneiden ympärivuorokautisista palveluista. Ostamme tällä hetkellä vanhusten ympärivuorokautista palveluasumista 23 palveluntuottajalta ja 56 yksiköstä. Ostopalvelu- ja palveluseteliasiakkaita on noin 1500.

Lisätietoja pitkäaikaisesta palveluasumisesta


Uutiseen korjattu 1.2. tieto siitä, kuinka usein kaikilta ostopalvelujen tuottajilta pyydetään tiedot toteutuneesta hoitajamitoituksesta.
Uutiseen korjattu 21.2 kansallista laatusuositusta koskeva kohta.

JAA