Kaksi miestä katsoo toisiaan.

Kehitysvammaiset ja heidän läheisensä ovat tyytyväisiä suun terveydenhuollon palveluihin, eniten kehitettävää terveyskeskuspalveluissa ja kuntoutussuunnittelussa

Kehitysvammaiset henkilöt ja heidän läheisensä ovat tyytyväisiä suun terveydenhuollon toimivuuteen Uudenmaan alueella. Eniten haasteita koetaan terveyskeskuspalveluissa sekä kuntoutussuunnitelman laadinnassa ja toteuttamisessa. Tämä käy ilmi Kehitysvammaisten hoitopolut –projektin kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen suunnatusta kyselystä.

Kyselyyn vastanneiden mukaan suun terveydenhuollossa on toimivia käytäntöjä kehitysvammaisen asiakkaan kohtaamiseen. Erityisesti kehuttiin normaalia pidempiä vastaanottoaikoja sekä asiakkaan erityisyyden huomioimista. Suun terveydenhuollosta hyvinä käytänteinä pidettiin myös tapaa kertoa, mitä seuraavaksi tapahtuu sekä kuvien käyttöä selittämisen apuna.

Perusterveydenhuollossa, eli terveyskeskuspalveluissa, ongelmina koettiin vaihtuva hoitohenkilökunta, vastaanottoaikojen saamisen vaikeus sekä pitkät jonotusajat. Myös epäselvää vastuunjakoa sekä seurannan ja kokonaisvaltaisen hoidon puutetta moitittiin. Jotkut kyselyyn vastanneet omaiset kokivat, että he ovat vastuussa kaikesta kehitysvammaisen omaisensa hoidosta ja että heidän tulee taistella jatkuvasti läheisensä oikeuksista. Omaiset pelkäävät myös mitä käy, jos ei jaksa tai osaa taistella.

Toisaalta samat asiat, jotka mainittiin kehityskohteina, korostuivat myös positiivisessa palautteessa. Kiitosta saivat muun muassa henkilökunnan osaaminen, asiakkaan kohtaaminen ja hoitovastuun selkeys.

”Kyselyn tulokset kertovat siitä, että vastaajien tarpeet ja niihin vastaaminen ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla kunnissa. Suhtaudumme tuloksiin vakavasti ja alamme työskentelemään parantaaksemme toimintaamme”, toteaa Kehitysvammaisten hoitopolut –projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Sanna Svahn.

Kehitysvammaisille henkilöille sekä heidän omaisilleen suunnattu kysely toteutettiin sähköisenä verkkokyselynä marras-joulukuussa 2020. Kyselyssä selvitettiin, miten terveyskeskuspalvelut, suun terveydenhuollon palvelut, kehitysvammaisuuteen liittyvien sairauksien hoito ja kuntoutussuunnitelmaprosessi vastaavat kehitysvammaisen henkilön tarpeisiin tällä hetkellä. Vastaajilta toivottiin myös kehittämisehdotuksia.

Kyselyyn vastasi 342 henkilöä, joista kehitysvammaisia henkilöitä oli 6 %, alaikäisen kehitysvammaisen huoltajia 33 %, kehitysvammaisen terveysasioita hoitavia hoitajia tai avustajia 23 % ja kehitysvammaisen henkilön läheisiä 38 %.

Vastaajia oli lähes kaikista kyselyyn osallistuneista Uudenmaan kunnista ja kuntayhtymistä. Eniten vastaajia oli Helsingistä (98) ja Espoosta (91). Mainittavia eroja isojen ja pienten kuntien välillä ei kyselystä noussut.