Kallion uusi perhekeskus avattiin

Kallion upouusi perhekeskus avasi ovensa helsinkiläisille lapsiperheille kesäkuun alussa. Perhekeskus sijaitsee ympyrätalon vieressä osoitteessa Toinen Linja 4C.

Mikä on parasta Kallion uudessa perhekeskuksessa? Epävirallisen gallupin yksimielinen tulos kertoo parasta olevan, kun eri toimijat saadaan perheitä palvelemaan saman katon alle.

Tätä korostaa myös kaupungin apulaispormestari Sanna Vesikansa, joka tiistaina avasi perhekeskuksen.

Vastaavanlaiset keskukset toimivat jo Itäkeskuksessa ja Vuosaaressa. Itäkadun perhekeskus on toiminut jo pari vuotta ja Vuosaari vuoden verran.

"Niistä saatu palaute on ollut positiivista. Erityisesti on kiitetty palvelujen monipuolisuutta", Vesikansa sanoo.

Hän korostaa, että kaupunki pyrkii parantamaan palvelujaan ja että tämä tavoite on myös uusien keskusten taustalla.

"Kun saamme eri ammattilaiset yhteen, pystymme tukemaan perheitä varhaisessa vaiheessa ja siten, että se auttaa niin lasten kuin heidän vanhempiensa hyvinvointia."

Helsinkiä seurataan parhaillaan muuallakin Suomessa, sillä perhekeskusten mallia kehitetään muissakin kunnissa.

Vesikansa huomauttaa, että tällaisten keskusten iso plussa on sekin, että perheet voivat kohdata helposti toisia perheitä.

Hänelle itselleen rakennus on henkilökohtaisesti tärkeä, sillä hän on käynyt kahden lapsensa kanssa aikoinaan Kallion neuvolassa.

Avajaisissa puhunut Hanna Viitala, perhepalvelujen johtaja, kertoi, että Kallion keskus on Suomen suurin perhekeskus. Täällä pääsee tapaamaan samanlaisessa elämäntilanteessa olevia perheitä.

"Perhekahvilaan vanhemmat voivat tulla keskenään lastensa kanssa, mutta myös järjestöt tulevat pitämään kohtaamispaikkana erilaisen toiminnan muodossa."

Hän toivoo, että kalliolaiset lapsiperheet ottavat perhekeskuksen omakseen.

 Eri palvelut nopeasti selville

Perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala toivoo, että Kalliossa asioivat perheet huomaavat pian uuden keskuksensa plussat. Heidän ei tarvitse itse tietää, mitä palvelua pitäisi hakea ja mistä.

"Ammattilaiset kootaan perheen ympärille sen mukaan, millaisia palveluja kukin tarvitsee."

Hän huomauttaa, että suurin osa helsinkiläisistä lapsista ja perheistä voi hyvin. Heitä varten on keskuksessa hyvät peruspalvelut. Isoin hyöty uudesta keskuksesta ja uudenlaisesta toimintatavasta tulee enemmän tukea tarvitseville perheille.

Uudenlaisen keskuksen ja toimintatavan taustalla on ajatus päästä ennalta ehkäisemään varsinaisten ongelmien syntymistä.

"Ongelmat monesti kasaantuvat. Idea on, että tänne olisi helppo tulla."

Tukiala huomauttaa, että lapsiperheiden lukuisia eri sosiaali- ja terveyspalveluja on saattanut olla vaikea hahmottaa. Nyt on tarkoitus, että oikeat palvelut löytyvät nopeasti, heti kun tarve syntyy.


Apulaispormestari Sanna Vesikansa (kuvassa vas.), perhepalvelujen johtaja Hanna Viitala, perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala ja ylihoitaja Miriam Tepora Kallion perhekeskuksen avauspäivänä  

Yhteys matalalla kynnyksellä

Uusi rakennus uudistaa myös toimintatapoja, kun eri ammattilaiset voivat konsultoida toisiaan tarvittaessa vaikka heti tai esimerkiksi viikkotapaamisissa.

Kuinka nopeasti uudet toimintatavat tulevat tutuiksi ja perheet saavat niistä täyden hyödyn?

Tukiala kertoo, että Itäkadun ja Vuosaaren perhekeskuksissa on kehitetty ketteriä konsultaatiomalleja. Niitä päästään hyödyntämään Kalliossa saman tien.

"Moniammatillinen toiminta helpottuu, kun ihmiset oppivat tuntemaan toisiaan. On tärkeää, että lähiesimiehet ovat johtamassa moniammatillisuutta ja toimivat ilman siiloja."

Sosiaaliohjaaja Tanja Apajamiehellä on muutaman kuukauden kokemus työskentelystä Vuosaaren perhekeskuksessa, ja nyt hän on muuttamassa Kallioon. Hän huomasi Vuosaaressa, että yhteiset taustatilat auttavat tutustumista ja että muilta ammattilaisilta on sen jälkeen helpompi kysyä neuvoa.

Sekä Apajamies että hänen kollegansa sosiaaliohjaaja Katri Åfelt ovat yhtä mieltä siitä, että kun yhteistyö toimii, moniammatillisuudesta on perheille iso hyöty. Perheiden ei tarvitse etukäteen tietää, kuka on missäkin tilanteessa oikea ammattilainen ja mihin heidän kuuluisi seuraavaksi mennä.

Sosiaaliohjaajat pyrkivät perehtymään perheiden tilanteisiin ennalta ehkäisevällä työotteella, jolloin he pääsevät kartoittamaan perheen omaa toimivuutta ja voimavaroja.

"Toiveemme on, että perheet olisivat meihin matalalla kynnyksellä yhteydessä."

Paljon avaruutta ja valoa

Millaiselta itse rakennukseen muutto tuntuu?

"Olen ilolla seurannut rakennuksen syntymistä pohjapiirroksista asti. On hienoa päästä uusiin kivannäköisiin tiloihin", kertoo neuvolan terveydenhoitaja Helena Järlström.

Hän itse ei ollut mukana työpajoissa, joissa uusia tiloja suunniteltiin. Mukana olleet kollegat ovat sen sijaan kertoneet, että toiveita kuultiin ja otettiin huomioon.

Niin valoisat ja avarat kuin uudet tilat ovatkin, kaikkein parasta myös Järlströmin mielestä on saada kaikki perheiden palvelut samaan paikkaan.

Hän odottaa jo syksyä, jolloin palveluajat pitenevät myös ilman ajanvarausta toimivassa avoimessa neuvolassa. Sinne voi tulla kätevästi muun muassa rokotukseen tai mittauksiin.

Perusasiat säilyvät ennallaan

Kallion perhekeskukseen keskitetään Kallion, Vallilan ja Herttoniemen neuvoloiden toiminnot. Lisäksi ruotsinkielisiä palveluja keskitetään nyt Kallioon.

Perhekeskusten projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala kertoo, että tarkoitus on säilyttää aiemmat suhteet myös uudessa keskuksessa, vaikka tätä ei täysin voida taata.

"Perusasiat säilyvät. Ajanvarauksiin muutto ei vaikuta, eivätkä jonot palveluihin pitene. Neuvolassa toimii jatkossakin keskistetty ajanvaraus, ja chattirobotti vastaa kysymyksiin ympäri vuorokauden. Live chat toimii arkisin kello 12–14."

Verkkosivuilla on Tarvitsen apua -kuvake, jota klikkaamalla voi lähettää yhteydenottopyynnön sosiaalialan ammattilaiseen. Kesäkuun alkupuolella alkaa toimia myös lapsiperheiden sosiaaliohjauksen puhelinneuvonta, joka on näppärä tapa saada yhteys ammattilaisiin.

"Jos huolet ovat kiireiset, lapsiperheille järjestyy palvelutarpeen arviointi ja tukea."

Apulaispormestari Sanna Vesikansa huomauttaa, että monet lapsiperheet hoitavat asioitaan mielellään verkossa. Ensimmäinen kaupungin chat-palvelu otettiinkin käyttöön neuvolassa, ja lapsiperheiden sähköisiä palveluja kehitetään edelleen.

Entä rakennetaanko kaupunkiin lisää kattavia perhekeskuksia?

Vesikansa kertoo, että parhaillaan selvitetään, minne keskustan alueen perhekeskus olisi mahdollista rakentaa. Myös mahdollisia kaupungin länsi- ja pohjoisosien keskuksia selvitetään.

Hän korostaa, että kaupunki ei halua keskittää keskittämisen vuoksi. Tärkeää on saavutettavuus: neuvolamatkoista ei saa tulla liian mutkikkaita.

Moniammatillista yhteistyötä kehitetään vaikkei yhtä suurta keskusta alueella olisikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset toimivat yhä kiinteämmin verkostoissa.

"Olemme myös lisänneet liikkuvaa työtä, toisin sanoen ammattilaiset käyvät perheiden luona", Vesikansa kertoo.

 15 ammattia, 250 ammattilaista

Tukiala kertoo, että tarvittaessa lapsiperheen tukirinki voi olla hyvin kattava. Kallion perhekeskuksessa on edustettuna 15 eri ammattia, kaikkiaan 250 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista.

Jos esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja huomaa perheen hyötyvän moniammattilaisten avusta, mukaan rinkiin voidaan ottaa vaikkapa sosiaalityöntekijä, psykologi ja toimintaterapeutti.

Kallion perhekeskuksen palvelut

  • äitiys- ja lastenneuvola
  • avoin neuvola
  • neuvolan psykologipalvelut
  • lapsiperheiden kotipalvelu
  • lapsiperheiden sosiaaliohjaus
  • lasten puheterapia
  • lasten fysioterapia
  • lasten suunterveyden ehkäisevät palvelut
  • lasten toimintaterapia
  • perheneuvola
  • palvelutarpeen arviointi ja tuki
  • perhesosiaalityö
  • lastensuojelu
  • vammaispalvelut
  • terapeuttinen vauvaperhetyö
  • lastenpsykiatrinen tiimi
  • keskitetyt ruotsinkieliset palvelut
  • erikoissairaanhoidon palveluja


Teksti Kirsi Riipinen, kuvat Virpi Velin

Uutista on päivitetty 12.6.2019. Tekstiin on tuotu uusi ingressi (eli kaksi ensimmäistä virkettä).


JAA