Ministeri Kiurun sote-uudistuksen aluekierros saapui Uudellemaalle

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kiertänyt keskustelemassa sote-uudistuksesta eri puolilla Suomea vuodenvaihteen molemmin puolin. Uudenmaan tilaisuus järjestettiin Säätytalolla 12.2.2020. 

Tilaisuuden ensimmäisen puheenvuoron käyttänyt Kiuru korosti, että nyt ollaan tekemässä sote-uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeista lähtien eikä siten, että sote-uudistus toimisi ajurina jollekin muulle uudistukselle. Tavoitteena on tehdä sekä rakenteellisia että sisällöllisiä muutoksia.

Rakenteellinen muutos tarkoittaa maakuntien perustamista siten, että ne vastaavat sote-palveluista ja pelastustoimesta. Uudellemaalle suunniteltu neljän itsehallintoalueen ja Helsingin kaupungin erillisratkaisu on parhaillaan lausuntokierroksella. Ministeri Kiuru sanoi ymmärtävänsä uusimaalaisten halun omaan erillisratkaisuun.

Sisällöllisen muutoksen keskiössä on Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma. Palvelujen painopistettä siirretään perustasolle ja ehkäisevään toimintaan.

”Nyt on tarkoituksena tehdä yksinkertaista ja selkeää. Rönsyt jätetään pois. Ihmisten on päästävä paremmin hoitoon ja nyt on perustason kunnianpalautuksen aika”, totesi Kiuru.

Tilaisuudessa tarkasteltiin THL:n laatiman arviointiraportin silmin Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalveluita. Arviointi osoittaa, että ei kaikilta osin ei voida puhua yhtenäisestä Uudestamaasta, vaan alueiden välillä on eroja.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen totesi, että THL:n raportin havainnot tukevat Uudenmaan erillisratkaisun perusteita.

”Uudenmaan valmistelijoiden yhteinen näkemyksemme on, että Uudenmaan erillisratkaisu ei vaaranna soten tavoitteita. Alueella on tehty ja tehdään paljon yhteistyötä. Erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi on muitakin palveluita, joita kannattaa tehdä yli aluerajojen”, Jolkkonen sanoi.

Jolkkonen muistutti, että rahoitus on Uudenmaankin kannalta kriittinen asia. Uudellamaalla on paljon soteen liittyviä investointitarpeita ja tietojärjestelmien kehittäminen tarvitsee resursseja.

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen korosti Uudenmaan väestön ja palveluntarpeen suuria kasvunäkymiä ja siitä aiheutuvia resurssihaasteita. Väestönkasvun ja väestön ikääntymisen lisäksi käyttöön otettavat uudet hoitomuodot aiheuttavat kustannuspaineita.

”Uudenmaan kasvu on haaste, mutta se myös antaa mahdollisuuden tehdä asioita toisin kuin tähän saakka. Vaikka erikoissairaanhoidon kustannukset ovat pysyneet hyvin kurissa, meillä on kuitenkin alueellisia eroja. Näiden erojen juurisyitä on analysoitava ja koska sitä kautta voimme yhteistyössä ratkaista resurssihaasteita”, totesi Tuominen.

Teksti: viestintäpäällikkö Niina Kauppinen/ HUS

JAA