Metsäpalon sammutus käynnissä

Vuoden 2018 poikkeuksellisen lämmin kesä kolminkertaisti maastopalojen määrän Helsingissä

Vuonna 2018 pelastuslaitoksen toimintaa leimasi sään mittaushistorian lämpimin kesä, joka aiheutti poikkeuksellisen paljon maastopaloja. Edellisen vuoteen verrattuna maastopalojen määrä yli kolminkertaistui. Helteet aiheuttivat myös terveysvaikutuksia ja lisäsivät ensihoitotehtävien määrää edellisvuoteen verrattuna.

Onnettomuuksien ehkäisyssä tehtiin valvonnallisia toimenpiteitä, kuten erilaisia tarkastuksia, asiakirjojen arviointia ja asiantuntijoiden neuvontaa kaikkiaan 7050 kappaletta, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (7641, 2017). Laadullisesti onnettomuuksien ehkäisytyötä tehtiin kuitenkin edellisvuosia vastaava määrä, johtuen rakentamisen poikkeuksellisen suuresta määrästä ja suurista rakennuskokonaisuuksista, jotka varaavat suhteellisesti enemmän aikaa vaativampina valvontakohteina. Onnettomuuksien ehkäisyn työpanosta kohdennettiin aikaisempaa enemmän alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistyöhön, jolla pyritään parantamaan asiakkaille tarjottavien palveluiden laatua ja yhdenmukaisuutta. Turvallisuuskoulutusta ja –viestintää annettiin 35 777 henkilölle, joka on hieman enemmän kuin edellisvuotena (34990, 2017). Koulutus kohdennettiin erityisesti lapsiin ja nuoriin sekä terveydenhuoltohenkilöstöön.

Pelastustoiminnan hälytykset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 129 tehtävällä, kokonaismäärän olleessa 9583 hälytystä (9451, 2017). Tulipaloissa menehtyi 5 henkilöä, yksi enemmän kuin edellisvuotena (4, 2017). Merkittävin muutos tapahtui maastopalojen osalta, jossa tehtävämäärän kasvu oli peräti 231 % vuoteen 2017 verrattuna. Kaikkiaan maastopaloihin liittyviä tehtäviä oli 255 (77, 2017). Luonnononnettomuuksiin liittyvät tehtävät vaikuttavat pitkällä aikavälillä lisääntyvän eri muodoissaan. Ilmastossa tapahtuvien muutosten myötä säiden ääri-ilmiöiden ennustetaan edelleen lisääntyvän, jotka edellyttävät huomion kiinnittämistä niiden ehkäisyyn ja varautumisen kehittämiseen.

Varautumista ja väestönsuojelua kehitettiin päivittämällä kaupungin väestönsuojeluorganisaatiota, suojelusuunnitelmaa sekä valmiussuunnitteluprosessia. Valmiutta ylläpidettiin harjoittelulla ja kouluttamisella sekä osallistumalla kaavoituksen valmisteluun ja yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa.

Ensihoidon hälytystehtävien pitkään jatkunut kasvu hidastui ja hälytysmäärä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna 374 hälytyksellä. Tehtävien kokonaismääräksi muodostui 61 857 hälytystä (61 438, 2017). Ensihoidon tehtävämäärässä tapahtunutta jatkuvaa kasvua kompensoitiin yhdellä 12 tuntia vuorokaudessa päivystävällä ambulanssilla. Helteinen kesä lisäsi ensihoitotehtävien määrä 4 % edellisvuoden kesäkuukausiin verrattuna, kohdentuen erityisesti vanhuksiin ja kroonisesti sairaisiin potilaisiin. Viime vuosien voimakkaasta kasvusta huolimatta ensihoitopalvelu on kyennyt turvaamaan potilailleen määritellyn palvelutason sekä ylläpitänyt potilastyytyväisyydessä ja hoitotuloksissa korkeaa kansainvälistä tasoa. Toiminnan kehittämisessä keskityttiin erityisesti suuronnettomuusvalmiuden, ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittämiseen sekä kotihoidon ja palvelutalojen osaamisen kehittämiseen hätätilanteissa.

JAA