Kouluruokakokemusta ja ravintolan viihtyisyyttä parannettin mm. väriä ja tunnelmaa luovilla seinäteippauksilla, suosikkiruoista kertovalla julistesarjalla ja selkeillä opasteilla.

Kouluruokaloista kouluravintoloita - Palvelumuotoilulla mieluisampi kouluruokailukokemus yläkoululaisille

Suurimpaan osaan Helsingin kouluista ruokapalveluja tuottava Palvelukeskus Helsinki käynnisti vuonna 2019 palvelumuotoiluprojektin, jonka tarkoituksena oli kohentaa yläkoululaisten kouluruokakokemusta. Tavoitteena on, että maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen maksuton kouluruokailu on myös jatkossa helsinkiläisoppilaiden arvostama. Projektin toteutuksia testattiin viime vuonna Meilahden yläasteella ja Kankarepuiston peruskoulussa, joissa uudistusten todettiin lisänneen kouluravintolan viihtyisyyttä. Tänä vuonna uutta ravintolakonseptia laajennetaan noin kymmeneen koulu- ja oppilaitosravintolaan.

Maksutonta kouluruokaa on Helsingissä tarjottu jo 78 vuotta ja koululounaan kehityskaari on vuosien saatossa ollut huima. Ilmainen lounas koulupäivän aikana ei silti houkuttele yhtä lailla kaikkia.

– Alakoulusta yläluokille siirryttäessä koululounas ei välttämättä kuulu enää kaikkien päivittäisiin ruokatottumuksiin. Vuonna 2019 toteutetussa kouluterveyskyselyssä noin 47 % helsinkiläisistä 8.-9.-luokkalaisista ilmoitti jättävänsä viikon aikana vähintään yhden koululounaan väliin ja tähän haluamme muutosta, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluasiantuntija Katja Peränen.

Palvelukeskus Helsingissä kouluruokailua on kehitetty jo pitkään yhdessä oppilaiden kanssa muun muassa koulujen ravintolatoimikunnissa, ruokaraadeissa ja erilaisissa ruokamaistatuksissa, mutta nyt oppilaat haluttiin mukaan kokonaiskokemuksen parantamiseen. Myös oppilaat itse toivovat maksuttoman kouluruoan aseman kohottamista, mistä kertoo esimerkiksi Nuorisoneuvoston vireille laittama Parempaa kouluruokaa -aloite.

– Kouluruokailussa ruoka on vain osa kokemusta, ja siihen oppilaat ovat palautteen perusteella jo melko tyytyväisiä. Ruoan ohessa kokemukseen vaikuttavat myös tilat, ruokailuun käytetty aika, tunnelma ja viestintä. Visiomme on luoda ruokaloista kouluravintoloita ja haluamme, että nuoret pääsevät osallistumaan tähän kehitystyöhön. Tänä ja ensi vuonna olemme laajentamassa yhdessä oppilaiden ja ruokavaikuttajien kanssa palvelumuotoilemalla suunniteltua kouluravintolakonseptia noin kymmeneen uuteen koulu- ja oppilaitoskohteeseen, kertoo kehityspalvelut-yksikön johtaja Mikael Neuvonen Palvelukeskus Helsingistä.

Projektissa ovat olleet alusta asti mukana kouluruokailun järjestämisestä vastaava kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja kaupunkiympäristön toimiala, joka vastaa kouluravintolatiloista. Lisäksi projektiin osallistui yläkoululaisten ohella ruoka-alan vaikuttajia ja Palvelukeskus Helsingin kouluruoan kehityksestä vastaavia asiantuntijoita.

Muotoilutoimisto Kuudennen johdolla eteenpäin viedyssä projektissa tunnistettiin yhdessä kouluruokailukokemuksen kannalta keskeisimpiä kehityskohteita, joita olivat kouluravintolan tila ja tunnelma, lounaaseen liittyvä viestintä ja tarjooma sekä oppilaiden osallisuus. Näihin suunniteltuja uudistuksia pilotoitiin Meilahden yläasteen koulussa sekä uudessa Kankarepuiston peruskoulussa vuoden 2020 aikana.

– Ravintolan tilaa ja viihtyisyyttä on parannettu muun muassa väriä ja tunnelmaa luovilla seinäteippauksilla, suosikkiruoista kertovalla julistesarjalla ja selkeillä opasteilla. Myös kohderyhmää puhuttelevaa viestintää on lisätty ja ravintolan sisääntulon yhteyteen tuotu orientaatio-piste, josta ruokalistat ja muuta ruokainfoa on helposti nähtävillä, Neuvonen kertoo.

Myös Helsingin nuorisoneuvoston vireille laittamassa Parempaa kouluruokaa -aloitteessa yhdeksi kehityskohteeksi noussut maustevalikoimien kehittäminen on huomioitu kouluruokailun kehittämisessä.

– Kouluravintolan keskelle on suunniteltu erillinen maustemesta, jossa on halukkaille entistä laajempi maustevalikoima ruoan tuunaamiseksi kunkin omiin makutottumuksiin, Neuvonen kertoo.

Uutta kouluravintolakonseptia muotoiltiin mm. yhteisessä työpajassa.

Kouluruokailua uudistettiin yhdessä oppilaiden ja asiantuntijoiden kanssa mm. työpajoissa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kouluruokailun palvelumuotoiluprojektiin lähdettiin kiinnostuneena mukaan.
– Projektin työpajassa oli ilo seurata oppilaiden osallistumista ja saada koottua heidän näkemyksiään siitä mitä kouluruoassa voisi kehittää. Palvelumuotoitutoimiston avulla näitä asioita on saatu erittäin hyvin jäsenneltyä selkeiksi kokonaisuuksiksi, joita pilotoida. Odotamme innolla kuulevamme mitä pilottikoulujen nuoret ovat olleet mieltä tehdyistä muutoksista, Peränen sanoo.

Myös Neuvonen kiittelee kaupungin organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä projektin aikana.
– On ollut ilo huomata, miten paljon olemme saaneet yhdessä aikaan jo nyt kun meillä on yhteinen päämäärä. Pilottikohteista tullut palaute on ollut rohkaisevaa ja saimme oppilailta ja kouluilta myös kehitysehdotuksia, joita viemme eteenpäin seuraavissa kouluravintoloissa, joihin konseptia laajennamme.

Oppilaiden mielipiteitä kouluruokailun uudistuksista tullaan keräämään sähköisesti. Palvelukeskus Helsingin ruokapalveluissa oppilaita osallistetaan muun muassa koulukohtaisissa ravintolatoimikunnissa sekä kyselyillä. Myös uusia ruokalajeja testataan usein oppilailla ennen ruokalistoille tuomista. Koulu- ja oppilaitosravintoloissa järjestetään vuosittain lisäksi ruokateemoja, joiden sisältöön oppilaat pääsevät vaikuttamaan. Odotettuja ruokateemoja ovat muun muassa marraskuussa vietettävä toiveruokaviikko sekä keväisin vietettävä, vaihtuva maateemaviikko.

Lue lisää kouluravintolapilotista ja oppilaiden ajatuksista Helsinki-lehdestä (s.14). 

Uutista päivitetty 30.6.2021 mm. tiedolla kouluravintolakonseptin laajenemisesta noin kymmeneen koulu- ja oppilaitoskohteeseen vuoden 2021 aikana.