Kustaankartanon seniorikeskuksen puistomaiselle piha-alueelle on valmisteltu muistipihaa.

Kustaankartanossa valmistellaan muistisairaiden itsenäisen ulkoilun mahdollistavaa muistipihaa

Kustaankartanon seniorikeskukseen valmistellaan parhaillaan muistipihaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa muistisairaiden asukkaiden entistä itsenäisempi liikkuminen seniorikeskuksen puistomaisella piha-alueella. Kehitettävä ratkaisu perustuu kameroihin sekä kasvo- ja hahmotunnistukseen, joiden avulla pyritään turvaamaan asiakkaiden turvallinen, omaehtoinen ulkoilu. Muistipihakokeilua valmistellaan Palvelukeskus Helsingin, Forum Virium Helsingin sekä Kustaankartanon henkilöstön yhteistyönä osana Kustis Goes Digi!- ja CoHeWe-hankkeita.

–Käytännössä kehitämme paikannuspalvelua ilman puettavia sensoreita. Ratkaisussa asiakas tunnistetaan ulko-ovella ja tämä tunnistetieto kulkee hahmotunnistuksen avulla kyseisen asukkaan mukana seniorikeskuksen ulkotiloihin, kertoo muistipiha-projektin projektipäällikkönä toimiva Tuomas Rantala Palvelukeskus Helsingistä.

Projekti lähti käyntiin hoitohenkilöstön ja asukkaiden arkea helpottavia digiratkaisuja karoittavan Kustis Goes Digi! –hankkeen markkinavuoropuhelusta, jossa nousi esiin huoli siitä, etteivät muistisairaat asukkaat pääse riittävästi hyödyntämään Kustaankartanon piha-aluetta.

–Markkinakartoitustilaisuuden tuloksena osallistuneet yritykset toimittivat erilaisia ratkaisuehdotuksia, joista osa käsittelivät muistisairaiden ulkoilua. Teemaa lähdettiin edistämään Forum Virium Helsingin, Palvelukeskus Helsingin ja Kustaankartanon yhteistyöllä CoHeWe-hankkeen rahoituksella, Rantala kertoo. Teknisen ratkaisun suunnittelijaksi valikoitui lopulta kotimainen ohjelmistoyritys Empirica Oy.

Muistipihakokeilua suunnitellaan tässä vaiheessa seniorikeskuksen yhteen palvelutaloon, jonka ovet ovat vuorokauden ympäri lukittuja, ja asukkaat pääsevät sisään ja ulos vain hoitajien saattelemana. Itsenäisen ulkoilun toivotaan vaikuttavan positiivisesti asukkaiden vireystilaan ja hyvinvointiin.

–Nyt kehitteillä olevalla ratkaisulla haluamme tukea asiakkaiden toimintakykyä ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta. Ratkaisu lisää asiakkaiden osallisuutta oman arjen suunnitteluun, kun asiakkaan ei tarvitse odottaa vapautuvaa hoitajaa ulkoiluttamaan, kertoo Kustaankartanon johtaja Tarja Sainio.

–Lisäksi se tuo tietoa asukkaiden aktiivisuudesta ja ulkona viettämästä ajasta, mitä voidaan hyödyntää myös hoidon suunnittelussa, lisää Rantala.

Huolellista testausta ja toimintaprosessien suunnittelua

Kustaankartano sijaitsee isojen teiden varsilla eikä muistisairaita asukkaiden turvallisuutta haluta vaarantaa sallimalla täysin valvomatonta pääsyä ulkotiloihin. Toisaalta asukkaille halutaan taata myös itsemääräämisoikeus. Valvonta perustuu turva-alueisiin, hahmontunnistukseen ja -seurantaan sekä tekniikan taustalla toimivaan tekoälyyn.

–Hahmotunnistuksen avulla voidaan varmistaa, että asukas pysyy sallitulla alueella ja hoitohenkilöstö saa ilmoituksen poikkeamista. Kun asukkaaksi kasvojentunnistuksen kautta tunnistettu hahmo ylittää määritetyn turva-alueen rajan tai on ollut liian pitkään liikkumattomana tai ulkotiloissa, hälytetään hoitohenkilöstö. Hoitaja näkee mobiilisovelluksestaan, mistä hälytys johtuu, kuka asukas on kyseessä ja missä asukas hälytyksen aikaan on. Hahmontunnistuksella pyritään myös tunnistamaa, mikäli tapahtuu kaatuminen tai muu äkillinen muutos, kertoo Rantala.

Kameroiden asennukset piha-alueella on saatu syksyllä päätökseen ja Rantalan mukaan seuraavaksi vuorossa on huolellinen testaus, jolla etsitään vastauksia kaikkiin turvallisuuskysymyksiin ennen varsinaisen kokeilun alkamista.

–Suunnittelemme selkeät toimintaprosessit, jotka takaavat asukkaiden itsenäisen ja turvallisen poistumisen sisätiloista ja saapumisen takaisin sisätiloihin, Rantala sanoo.

Koronan viivästyttämän projektin varsinainen kokeilu palvelutaloissa päästään aloittamaan Rantalan arvion mukaan keväällä. Kokeilu on jo tässä vaiheessa herättänyt mielenkiintoa ja vastaavanlaista ratkaisua voisi mahdollisesti hyödyntää myös muissa seniorikeskuksissa ja palvelutaloissa.

Terveysteknologia voi lisätä omanarvontuntoa

Muistipihan ohella Palvelukeskus Helsinki on ollut mukana toteuttamassa Kustaankartanoon myös aistihuonetta sekä älyvalaistusta osana Kustis Goes Digi! -hanketta. Palvelukeskus Helsingin suunnittelijat ovat toimineet projekteissa projektipäällikköinä sekä asiantuntijoina sote-sektorin digitaalisten palveluiden suunnittelussa ja käyttöönotossa.

–Omalta osaltamme vastaamme siitä, että kehitelty ratkaisu palvelee parhaalla mahdollisella tavalla toiminnan tarpeita, Rantala kertoo.

Palvelukeskus Helsinki kehittää jatkuvasti myös Helsingin kotihoidolle tuotettavien palvelujen tarjoomaa ja vielä tämän vuoden puolella on tarkoitus kokeilla erilaisia IoT-ratkaisuja, joissa useiden lähteiden dataa ja analytiikkaa hyödynnetään entistä paremmin kotihoitotyössä.

Ratkaisujen tavoitteena on parantaa ikääntyneiden kaupunkilaisten hyvinvointia ja toimivaa arkea.

–Itse näen tämän kaltaiset teknologiset ratkaisut itsenäisemmän elämän mahdollistajina. Kun iäkäs kaupunkilainen voi edelleen lähteä lähikauppaan silloin, kun hän itse haluaa tai tehdä kävelylenkin kotimaisemissaan, kasvattaa se omanarvontuntoa. Samalla ei tarvitse olla huolissaan siitä, jos vahingossa kääntyy risteyksestä väärään suuntaan tai ei pääsekään puutarhakeinusta ylös, Rantala pohtii.

Sama toteutuu Rantalan mukaan myös silloin, kun kotonaan asuvan seniorin ei tarvitse odottaa kotihoitoa annostelemaan lääkkeitään, vaan lääkkeet otetaan itsenäisesti ja turvallisesti lääkeautomaatista.

–Samalla näillä ratkaisuilla helpotetaan hoivatyön resurssivajetta ja järkevöitetään työtä. Tällä hetkellä on varmasti vasta raapaistu pintaa hoivateknologian mahdollisuuksien osalta, Rantala arvioi.

Työ terveysteknologian parissa on Rantalan mukaan erittäin mielenkiintoista ja palkitsevaa etenkin silloin, kun oppii uutta ja saa saatettua ideanpoikaset valmiiksi palveluiksi.

–Uusien palveluiden kehittäminen ja koeponnistaminen on aina kova urakka, mutta palvelun siirtyessä tuotantoon vaikutukset ovat konkreettisia ja osuvat usein siihen kansanosaan, joka on suurimman avun tarpeessa, hän miettii.