Vuoniityn peruskoulun Koukkusaarentien yksikön ruokapalveluvastaava Sanna Eklund ja rehtori Jukka Isohanni.

Kouluravintola luopui tarjottimista ja vähensi yli 60 korillista tiskiä päivässä

Vuoniityn peruskoulussa tarjottimet ovat loistaneet poissaolollaan kouluravintolan linjastossa yli puolen vuoden ajan. Poikkeuksen tekevät keittopäivät, jolloin ne jo tosin totutusti unohtuvat ruokailijoiden käsistä. Pelkästään Vuoniityn peruskoulussa tarjottimeton ruokailu vähentää päivittäistä tiskimäärää yli 60 korillista, mikä säästää ympäristöä, energiaa, vettä ja kustannuksia. Arjen valinnoilla voidaan tukea Helsingin tavoitetta olla hiilineutraali.

Vuoniityn 550 oppilaan Koukkusaarentien yksikössä päätettiin keväällä 2019 kokeilla, miten ruokailu sujuisi ilman tarjottimia. Ruokailun jäljiltä lähes puhtaiden tarjottimien pesu vei paljon aikaa.

–Yhteen koneelliseen mahtuu vain kahdeksan tarjotinta. Heräsi ajatus, voisiko ruokailu toimia ilman niitä, kertoo koulun ruokapalveluvastaavana toimiva Sanna Eklund Palvelukeskus Helsingistä.

–Sovimme rehtorin kanssa, että pidämme kokeilupäivän, miten ruokailu sujuu ilman tarjottimia. Ruokailu meni niin hienosti, että päätimme luopua niistä. Vain keittopäivinä tarjottimet ovat edelleenkin käytössä, Eklund lisää.

Koulussa on totuttu tekemään asioita muullakin kuin perinteisellä tavalla. Avoin, oppilaita ja koko koulun henkilöstöä osallistava, tasa-arvoinen kulttuuri kannustaa kokeiluihin ja toiminnan kehittämiseen muun muassa koulussa toimivien, eri teemaisten osallisuusryhmien kautta.

Kuva: Tarjottimet vievät tiskissä runsaasti tilaa. 

Kokeilusta pysyvään muutokseen

Muutoksesta keskusteltiin myös koulun johtokunnassa, jossa ajatusta tarjottimettomasta lounaasta pidettiin hyvänä. Lopulta uusi käytäntö lähti luontevasti liikkeelle.

–Ehkä joku koulun aikuinen saattoi olla hetken hämmentynyt, mutta oppilaiden kanssa kokeilu onnistui heti. Se ei aiheuttanut suurta tunteenpaloa, kertoo Vuoniityn peruskoulun rehtori Jukka Isohanni.

–Kun kerroimme, että tarkoitus on säästää vettä, pesuainetta, energiaa ja luontoa, oppilaat olivat heti sitä mieltä, että tämä on loistava juttu!, Eklund täydentää.

Myös seitsemännellä luokalla opiskeleva Bintu sanoo tottuneensa uudessa koulussaan nopeasti ruokailuun ilman tarjottimia. – Se ei ollut ollenkaan iso juttu, vaan hienoa etenkin ympäristösyistä. Asiaa ei ole tullut aiemmin ajateltua siitä näkökulmasta. Se on helppo muutos mistä muutkin voivat ottaa esimerkkiä - pienillä valinnoilla voi tehdä hyvää, hän huomauttaa.

Vuoniityn peruskoulussa ruokailu on sujunut näihin päiviin asti jopa niin hyvin, että keittopäivinä oppilaat unohtavat ottaa tarjottimensa. Muutos ei ole tarkoittanut suuria uudelleenjärjestelyjä kouluravintolan toimintatapoihin.

–Mitään ruokavälineiden paikkoja tai muita emme ole siirrelleet. Kuoriperunapäivinä meillä on sovitusti pöydissä ”risteilijät” kuoria varten, Eklund kertoo.

Vähemmän tiskiä, kemikaaleja ja kustannuksia

Tiskin väheneminen kolmasosaan näkyy Eklundin mukaan ravintolahenkilökunnan tiskiajassa.
– Tarjottimet ovat tiskissä suurin määrä. Toki niiden pois jättäminen lisää pöytien pyyhkimisen ja salin siistimisen tarvetta, mutta voimme olla enemmän läsnä oppilaille, kun emme ole niin kiinni tiskeissä.

Pöytien pyyhkiminen ei kuluta samaan tapaan pesuainetta eikä energiaa. – Pesuaine riittää nyt paljon pidempään kuin ennen, Eklund sanoo.

Muutos tukee Helsingin tavoitetta hiilineutraaliuteen, sillä se säästää siivousaineiden ohella myös sähköä ja vettä, mikä näkyy paitsi vähentyneenä energian käyttönä myös rahassa.

– Laitetoimittajan kanssa laskimme, että vuotuinen säästö on noin 700 euroa meidän koulumme osalta. Se on vuodessa suuri määrä pelkästään yhdessä koulussa, sanoo Eklund.

Rehtori Jukka Isohanni tietää muutaman muunkin koulun luopuneen tarjottimien käytöstä Helsingissä.

–Jos kaikki 102 peruskoulua liittyisi mukaan, se olisi aika suuri määrä euroja kaupungin tasolla. Tietysti oppilaiden ikätaso voi vaikuttaa. Tosin tässä koulussa nuorimmat oppilaat ovat tokaluokkalaisia ja tähän mennessä ruokailu ilman tarjottimia on toiminut hyvin, hän sanoo.

Sekä Isohanni että Eklund suosittelevat tarjottimettoman ruokailun kokeilua myös muille kouluille. –Meidän nuoria ja lapsia kiinnostaa, että pienillä asioilla voidaan vaikuttaa laajemminkin. Uskon, että tämä ajatustapa tuo lisäarvoa heille tulevaisuudessa.

Koulujen ohella toimintatapaa voitaisiin kokeilla muissakin kaupungin toimipaikoissa. –Olemme usein niin tottuneita siihen, että joku asia on tapahtunut aina tällä tavalla – se on se, mistä on päästävä pois, jos haluamme kehittyä, Isohanni muistuttaa.


JAA