Palvelukeskus Helsinki tapasi yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa Helsingin nuorisoneuvoston jäseniä Parempaa kouluruokaa -aloitteen tiimoilta.

Koululounaan "skippaamiseen" etsitään yhteisiä ratkaisuja

Helsingin nuorisoneuvostossa on vireillä aloite paremman kouluruoan puolesta. Sen tavoitteena on muun muassa saada yhä useampi oppilas nauttimaan terveellistä koululounasta, vaikuttaa ruokailutapahtumaan ja tiloihin ja samalla vähentää ruokailusta aiheutuvaa hävikkiä. Nuorisoneuvoston aloite nähdään positiivisena myös Palvelukeskus Helsingissä, joka on tuottanut kouluruokaa helsinkiläiskouluihin jo yli 75 vuoden ajan.

THL:n kouluterveyskyselyn mukaan Helsingissä jopa yli 40 % 8-9-luokkalaisista kertoo jättävänsä viikossa yhden tai useamman koululounaan syömättä. Yläkouluikäisten toivottaisiin nauttivan ravitseva koululounas päivittäin, ja siksi on tärkeää pohtia yhteisiä tapoja lisätä kouluruokailun houkuttelevuutta.

Helsingin nuorisoneuvostossa on vireillä Parempaa kouluruokaa -aloite, jossa kouluruokailu nähdään kokonaisvaltaisena tapahtumana. Kouluissa tarjottavan ruoan ohella kokemukseen vaikuttavat vahvasti myös tilat, tunnelma sekä viestintä.

Kehitysideoita samasta pöydästä

Palvelukeskus Helsinki kutsui Parempaa kouluruokaa -aloitteen tehneet nuorisoneuvoston edustajat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan kouluruuan kehittämisestä yhdessä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Palvelukeskus Helsingissä kouluruokaa on kehitetty jo pitkään yhteistyössä oppilaiden kanssa mm. ruokaraatien, -testausten ja asiakaskyselyjen avulla. Oppilaat halutaan jatkossa yhä kokonaisvaltaisemmin mukaan koko palvelukokemuksen kehittämiseen.

- Haluamme, että Helsingin maksuton kouluruokailu, joka on mittakaavassaan ainutlaatuinen ruokapalvelu koko maailmassa, on arvostettu ja pidetty myös tulevaisuudessa. Lounaan lisäksi kouluruokailu on myös kasvatuksellisesti tärkeä tapahtuma, jossa oppii paitsi ruokakulttuuria, -tapoja myös yhdessä syömistä, näkee tapaamisen koolle kutsunut kehityspalvelut-yksikön johtaja Mikael Neuvonen Palvelukeskus Helsingistä.

Tapaamisessa käytiin läpi Nuorisoneuvoston aloitetta ja ajatuksia kouluruokailun parantamiseksi sekä kouluruoan tuotantoon liittyviä käytäntöjä, raja-aitoja ja vastuita.

– Opimme ymmärtämään paremmin, millainen kouluruoan tuotantoprosessi on ja mitkä kaikki asiat vaikuttavat ruokalistoihin, kertoo aloitteen nuorisoneuvostossa tehnyt lukiolainen Sigrid Autio.
– Oli mielenkiintoista nähdä ja kuulla, miten kaikki toimii ja miten kauan kestää, että ideat on mahdollista nähdä kouluruokailussa käytännössä, hän kertoo.

Ajurina yhteiset tavoitteet

Autio pitää hienona sitä, että Nuorisoneuvosto kutsuttiin yhteiseen tapaamiseen Palvelukeskus Helsingin ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalvelusta vastaavien kanssa. – Se viestii siitä, että kouluruoan kehittämisessä halutaan todella tehdä yhteistyötä nuorten kanssa ja että palvelua ollaan valmiita myös kehittämään.

Meille on todella tärkeää, että nuoret pääsevät osallistumaan kouluruoan kehitykseen ja voimme yhdessä kehittää helsinkiläisille parempaa palvelua, jossa varsinaisen kouluruoan ohessa tilat, ruokailuun käytetty aika ja tunnelma ovat keskeisessä roolissa. Tämä taas vaatii useamman toimialan hyvää yhteistyötä ja yhteisen palvelupolun luomista, korostaa Neuvonen.

Kehitystyössä on toki myös haasteensa, joista suurimpana Autio näkee sen, että mielipiteet hyvästä kouluruuasta vaihtelevat. – Vaikeita on varmasti löytää yksimielisyys siitä, mikä on nuorten mielestä hyvää kouluruokaa. Kaikkia on hyvin vaikea miellyttää, hän pohtii.

Tapaamisessa nousi esiin jo muutamia hyviä ideoita, joita lähdetään kesän jälkeen jatkojalostamaan, ja yleiset vaikutukset tapaamisesta olivat positiiviset. – Minulle jäi tapaamisesta erittäin hyvä fiilis. Meillä on selkeästi yhteinen tavoite, että nuoret syövät kouluruokaa myös tulevaisuudessa. Pitää vain keksiä yhteiset tavat ja keinot siihen, Autio summaa.

Helsingissä kouluruokailun järjestämisestä vastaa kasvatuksen- ja koulutuksen toimiala. Palvelukeskus Helsinki on kouluruoan merkittävin tuottaja.


JAA