RuutiExpossa se taas nähtiin – Helsinki on nuorten kaupunki!

03.11.2016 14:37

Kaupungintalolle virtasi nuoria ympäri Helsinkiä nuorten vaikuttamistapahtuma RuutiExpoon aamu yhdeksästä lähtien, mutta jo kahdeksalta Ruudin ydinryhmäläiset tapasivat päättäjiä aamiaisen merkeissä. Samalla keskusteltiin kiinnostavista asioista, kuten kouluruuasta, uskonnonopetuksesta kouluissa, talojen valtaamisesta ja tietysti nuorten vaikuttamismahdollisuuksista, joka herätti kiivaimmat mielipiteet.

- Nuorilla pitäisi olla enemmän oikeata vaikutusvaltaa. Nyt ydinryhmällä ei ole kaupunginvaltuustossa puhe- ja läsnäolo-oikeutta eikä missään virastossa lautakuntapaikkaa, ydinryhmän Jani Alanen totesi.

Myös useat päättäjät toivovat nuorille lisää päätösvaltaa. Nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio muistutti pian julkaistavasta Ruuti-arvioinnista, joka tulee valottamaan lisää Ruuti-järjestelmän haasteita ja onnistumisia.

Värikkään keskustelun päätteeksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tatu Rauhamäki kiitti ydinryhmäläisiä aktiivisuudesta.

- Kiitos, että olette käyttäneet aikaanne kaupungin kehittämiseen. Tärkeintä on, että nuorten ääni kuuluu!


Nuorten Helsinki


RuutiExpon aamun Nuoret NYT -seminaarissa saatiin laaja tietopaketti nuorten ajatuksista ja elinoloista Helsingissä. Tutkija Sanna Ranto tietokeskuksesta kertoi Nuorten hyvinvointikertomuksen tämän vuoden tuloksista, joista kiinnostavimpana nousi esille Helsingin vetovoimaisuus nuorten keskuudessa – joka vuosi Helsinkiin muuttaa 15–29-vuotiaita noin 23 000. Ei siis ihme, että helsinkiläisistä jopa joka viides on nuori.

Nuoret arvostavat lähiympäristössään luontoyhteyttä, rauhallisuutta, turvallisuutta, hyviä palveluita ja virkistysmahdollisuuksia. Vajaa kolmannes tytöistä ja noin kymmenes pojista kokee turvattomuuden tunnetta liikkuessaan omalla asuinalueellaan myöhään viikonloppuisin vuoden 2015 turvallisuuskyselyn mukaan. Yhdeksän nuorta kymmenestä kokee oman arkensa olevan hallinnassa, eli he tietävät kenen puoleen voi kääntyä, jos on vaikeaa.


Hyvinvointiin voi vaikuttaa omalla toiminnalla

Projektisuunnittelija Tanja Viilo kertoi seminaarissa nuorten kokemuksia hyvinvoinnista kokemustiedon avulla kerätyn aineiston kautta. Kyselyyn osallistui 775 nuorta.Nuoret kokevat, että mahdollisuuksia hyvinvointiin tukevat oma toiminta ja valinnat, ihmissuhteet, turvallisuus sekä riittävät taloudelliset mahdollisuudet.

”Hyvinvointi muodostuu hyvästä psyykkisestä ja fyysisestä kunnosta, hyvästä asuinpaikasta ja sosiaalisesta elämäntavasta”, yksi osallistuneista nuorista kiteytti kyselyssä.

Nuorten mielestä hyvinvointia heikentävät turvattomuuden tunne, heikot taloudelliset mahdollisuudet, vajaa toimintakyky, kuten vammaisuus tai huono kielitaito, ihmissuhdeongelmat ja yksinäisyys sekä huonot elämäntavat ja valinnat.

”Jos liikkuu väärissä piireissä, ei käy koulua eikä väliä mistään niin hyvinvointi saattaa kärsiä paljon.”


Kaverit ja läheiset ovat nuorille tärkeintä

Tutkija Anna Anttila kertoi seminaarissa Hyvä vapaa-aika -hankkeen tutkimustuloksista. Hanke alkoi, kun kohdeluokkien nuoret aloittivat 7. luokan. Keväällä he päättivät yläkoulun, ja suurin osa suuntasi jatko-opintoihin. Nuorilla on yhä tukena nuoriso-ohjaaja, jonka merkitys kohdeluokissa on ollut koko hankkeen ajan tärkeä.

Hankkeen myötä oman luokan oppilaiden kanssa tuli oltua myös vapaa-ajalla, jolloin oli helpompi saada ystäviä. Kouluun oli nuorten mielestä kivempi tulla ja oppiminen helpompaa, kun tiesi, että siellä on kavereita.  Hanke auttoi löytämään lisää mahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin valintoihin, ja uusista harrastuksista nuoret kertoivat saaneensa ideoita ja hyötyä ammattiuralle.
 


Suhan on yksi Hyvä vapaa-aika -hankkeen nuorista.


Seminaarin lopuksi suunnittelija Pirjo Mattila kertoi nuorisoasiainkeskuksen #tärkeintämulle-haastatteluiden tuloksista. Kaikki nuorisoasiainkeskuksen työntekijät jalkautuivat ympäri Helsinkiä haastattelemaan nuoria ja kysymään, mikä heille on tärkeintä elämässä. Suurin osa haastatelluista 1500 nuoresta oli 13–16-vuotiaita ja hieman yli puolet poikia.

Nuorten mieluisimmat vapaa-ajanviettopaikat ovat oman tai kaverin kodin ohella oman alueen puistot, ulkoalueet, koulujen pihat, ostarit, kirjastot ja nuorisotalot sekä keskusta, harrastuspaikat ja kauppakeskukset Itis ja Kamppi. Mieluisinta tekemistä on hengailla kavereiden kanssa.

Tärkeintä nuorten elämässä ovat kaverit ja läheiset. Myös liikunta, terveys, koulu ja työ mainittiin. Kahdeksan kymmenestä nuoresta uskoo, että tulevaisuudessa hän saa tehdä itselle tärkeitä asioita ja olla tärkeiden ihmisten kanssa. Tulevaisuudenhaaveisiin kuuluvat mm. toiveammatin löytyminen, ulkomaille muutto ja opinnot.

”Amerikassa asun ja käyn töissä. Siihen pääsemiseen auttaa raha ja hyvä koulutus, helpompi sillee päästä eteenpäin.”


Nuoret vaikuttajina

Nuoret pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin monin eri tavoin, 75 % ostopäätöksillä, 45 % toimimalla porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan, 41 % toimimalla verkkoyhteisössä ja 33 % järjestämällä tapahtumia.


- Nuorilla on kyllä sanottavaa, kunhan olisi konkreettisia kanavia tavoittaa päättäjät, Tanja Viilo muistutti.
 

Nuorten terveisiä päättäjille:

”Koulu alkaa liian aikaisin.”
”Kouluruokailussa olisi eri vaihtoehtoja ja monipuolisempia ruokia.”
”Ilmaiset bussiliput, kun tulet kouluun.”
”Vaikka palveluita on, tiedottaminen on heikkoa, pitää olla aktiivinen, että ne löytää.”
”Oppilaille ei anneta oman valinnan mahdollisuutta, opinto-ohjaaja antaa vaihtoehdot.”
”Syrjäytyminen on ihan liian helppoa.”
”Tehtäisiin selväksi ettei tarvitse tietää, ei olisi niin paljon paineiden luontia.”
”Kaupungilla voisi olla ihan omat nuorisoasunnot.”
”Kesäseteli kaikille yläkouluikäisille, ei vaan 9.-luokkalaisille.”
”Harrastuksien hinnat pitäisi ottaa huomioon, että kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa haluamaansa lajia.”

 

JAA