Suoraan sisältöön
Etusivu
A A A
Uimastadionin kanahaukat Helmi (vas.) ja Heikki. Kuva: Juha Syväranta

Kanahaukat Helmi ja Heikki muuttivat Uimastadionille

Helsingin Uimastadionin alueella pesii kanahaukkaperhe. Uimastadikan henkilökunta on antanut nimet kanahaukkapariskunnalle, ja maauimalan pohjoispäädyssä sijaitsevan männyn latvahaarassa asustava pari tunnetaan nyt nimillä Helmi ja Heikki. Kanahaukkapariskunnasta otetuista valokuvista on käynyt ilmi, että Helmi on rengastettu, mutta vielä ei ole selvillä onko emolintu muuttanut maalta kaupunkiin vai onko se kenties aito Stadin friidu.

”Ensimmäiset havainnot kanahaukoista tehtiin jo helmikuussa, mutta vasta pääsiäisen pyhinä naaraslintu alkoi viettää säännöllisemmin aikaa pesässä, mikä viittasi siihen että Helmi alkoi hautoa pesässä munia. Tätä on ollut poikkeuksellisen mielenkiintoista seurata”, avaa Uimastadionin liikuntapaikkamestari Sari Tamminen.

Kanahaukka on Suomessa rauhoitettu kokonaan luonnonsuojelulain nojalla. Yleensä kanahaukkanaaras munii maalis-toukokuussa 3–6 munaa, joita se sitten hautoo noin 35–38 vuorokautta. Kyseistä aikatautaulua mukaillen Helmin ja Heikin jälkikasvu kuoriutuisi toukokuun alkupuolella. Muninta- ja kuoriutumisaika ovat haukkojen lisääntymisen kannalta kriittisintä aikaa.

Uimastadionin äänet ja ihmiset eivät häiritse kanahaukkaperhettä

Uimastadion avautuu yleisölle sunnuntaina 10. toukokuuta, mutta maauimalan asiakkaista ei ole kuitenkaan haittaa kanahaukkojen pesinnälle, varsinkaan kun Uimastadionilla muistetaan käyttäytyä mallikkaan rauhallisesti ja turhia meluamatta. Kevään mittaan Uimastadionilla on paiskittu hartia- ja konevoimin hommia, kun alueella on tehty laattakorjauksia, molempia beachvolley-kenttiä on kunnostettu, auringonottotilaa on kyhätty lisää, kahvilan terassia on ehostettu ja kahluualtaan viereen rakentuu uusi leikkipaikka pienille lapsille. Niinpä kanahaukkapariskunta on jo pesimäaikanaan tottunut jatkuviin rakennusääniin.

”Maauimalan asiakkaat tuskin häiritsevät pesintää. Uimastadionilla kevään mittaan tehty remontti on ollut hyvä testi kanahaukkojen stressinsietokyvylle”, kertoo ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

Kanahaukka on petolintu ja sitä pidetään erinomaisena saalistajana, mutta Uimastadionin asiakkaat voivat olla täysin huoleti, sillä kaupunkiolosuhteissa kanahaukkojen ruokavalio koostuu yleensä varislinnuista, rastaista ja kyyhkyistä.

”On erittäin epätodennäköistä, että kanahaukat hyökkäisivät ihmisten kimppuun. Hyvin harvoin ja pieni vähemmistö kanahaukoista on käyttäytynyt aggressiivisesti ihmisiä kohtaan silloin, kun niiden pesään on kiivetty esimerkiksi poikasia rengastamaan. Maan tasalla olevien ihmisten kimppuun haukat eivät yleensä hyökkää”, Pakarinen lisää.

Kanahaukkojen mänty on eristetty ja asiakkaita informoidaan haukoista

Jotta kanahaukkojen pesintä sujuisi mahdollisimman suotuisasti, haukkaperheen kotimänty on eristetty lähialueelta mellakka-aidoin ja pesimäaikana puun läheisyydessä liikkumista sekä elämöintiä tulee muutenkin välttää. Uimastadionin asiakkaita informoidaan kanahaukkojen pesinnästä maauimalan ilmoitustauluilla ja muissa tiloissa. Lisäksi maauimalan valvontakamera on kohdistettu Helmin ja Heikin pesäpuuta kohti.

Jatkossa maauimalan kanahaukkaperheen eloa seurataan ahkerasti Liikuntaviraston Facebook-, Twitter- ja Instagram-tileillä.

Lisätietoja:
Helsingin kaupungin liikuntavirasto
Uimastadionin liikuntapaikkamestari Sari Tamminen sari.a.tamminen@hel.fi, puh. 040 334 1890
Helsingin ympäristökeskus
Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen raimo.pakarinen@hel.fi, puh. 040 569 9793

Kuva: Juha Syväranta

JAA