Kuvassa kouluPT:t Samuli, Viivi, Jani ja Ville urheilukentällä. Kuvaaja Maarit Hohteri.

Yläasteikäisten maksuton KouluPT-liikuntaneuvontapalvelu laajenee kaikkiin Helsingin kaupungin kouluihin

Helsingin kaupunki haluaa parantaa nuorten hyvinvointia ja jaksamista pitkän pandemia-ajan jälkeen laajentamalla KouluPT-liikuntaneuvontapalvelun koronapalautumisrahalla kaikkiin Helsingin kaupungin yläkouluihin. Tiiviissä yhteistyössä koulujen ammattilaisten kanssa pyritään tavoittamaan ne nuoret, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea arjessa jaksamiseen. KouluPT-toiminnan pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää nuorten kokemia liikkumisen esteitä ja edistää omaehtoista liikkumista.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan saamaa koronapalautumisrahaa kohdennetaan 450 000 euroa nuorten hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen laajentamalla KouluPT-liikuntaneuvontapalvelua merkittävästi lukuvuonna 2022−23. Ohjaajamäärää on kasvatettu kahdesta kuuteen, ja tämän myötä jokaiselle kaupungin yläasteelle on nimetty oma vastaava kouluPT-ohjaaja, jonka oppilaille antama henkilökohtainen tuki on maksutonta.

─ Pandemia-aika iski rajusti myös yläasteikäisiin. KouluPT-palvelulla voidaan lisätä nuorten mielen hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä ja rohkaista nuoria palaamaan takaisin harrastusten pariin, sanoo erityissuunnittelija, KouluPT-toiminnan projektipäällikkö Saana Saarikivi.

Liikuntaneuvontapalvelu käynnistyi pilottina osassa Helsingin yläkouluja vuonna 2017, ja sitä on jatkettu itsenäisenä hankkeena vuodesta 2019 eteenpäin.

Tiivistä yhteistyötä koulun ammattilaisten kanssa

KouluPT-toiminnan lähtökohtana ovat valtakunnalliset Move!-mittaukset, joiden mukaan 40 prosentilla helsinkiläisistä 8.-luokkalaisista fyysinen toimintakyky on tasolla, jolla arjessa jaksaminen voi olla jo vaikeutunut. Koulut tekevät Move!-mittaukset syyskuun aikana, ja pandemian vaikutukset saattavat heikentää mittaustuloksia entisestään.

Nuori, joka ei osallistu Move!-mittaukseen tai jonka mittaustulokset aiheuttavat huolta, ohjataan yksilölliseen tapaamiseen kouluPT:n kanssa. Jos opettajalla, kouluterveydenhoitajalla, kuraattorilla tai muulla kasvatuksen tai terveydenhuollon ammattilaisella herää huoli 7.−9.-luokkalaisen jaksamisesta ja liian vähäisestä liikkumisesta, tämä voi ohjata nuoren tapaamaan kouluPT:tä ainakin kertaluonteisesti. Myös nuori itse tai hänen huoltajansa voivat olla aloitteentekijöinä.

Lisää omaehtoista liikkumista ja yhdessäoloa

KouluPT-toiminnalla pyritään vaikuttamaan liikkumista selittäviin taustatekijöihin ja sen myötä edistämään nuorten omaehtoista liikkumista pitkällä tähtäimellä. Niin ikään pyritään vähentämään nuoren kokemia liikkumisen esteitä, vahvistamaan nuoren minäpystyvyyden tunnetta mielekkäiden ja riittävän haastavien liikkumiskokeiluiden kautta sekä lisäämään nuoren kokemaa yhteisöllisyyden tunnetta mahdollistamalla hänelle liikkuminen pienryhmässä ikätovereiden kanssa.

Ensimmäisessä tapaamisessa kouluPT ja nuori tutustuvat yhdessä alueen omatoimisiin tai ohjattuihin liikkumismahdollisuuksiin. Mikäli nuorelle ei löydy sopivaa liikkumismuotoa olemassa olevista palveluista tai hänellä on tarve pidempiaikaiselle ohjaukselle, on nuorella mahdollisuus osallistua neljä kuukautta kestävään pienryhmä- tai yksilöohjaukseen.

─ Nuori tapaa ohjaajaa tai ohjattua vertaisryhmää pari kertaa kuukaudessa. Tapaamisten välillä yhteydenpito tapahtuu HeiaHeia-mobiilisovelluksen avulla, jossa ohjaaja kannustaa nuorta liikkumaan aktivoivien arkihaasteiden avulla. Tarkoituksena on, että liikkuminen saataisiin luonnolliseksi osaksi nuoren arkipäivää, kertoo Viivi Wallenius, joka toimii kouluPT:nä ja palvelun projektikoordinaattorina.

Toiminnan vaikutuksia seurataan nuorelle tehtävän alku- ja loppukyselyn avulla sekä kuusi kuukautta KouluPT-jakson päättymisen jälkeen toteutettavalla seurantakyselyllä.

Kuvassa kouluPT:t (vas.) Jani, Viivi, Ville ja Samuli. Kuva: Maarit Hohteri.