Hiihtäjä Paloheinän puisella hiihtosillalla.

Talviliikunnan kysytyimmät: hiihto, lenkkeily, pyöräily, luistelu ja avantouinti

Talvi kutsuu kaikkia kaupunkilaisia liikkumaan laduille, jääkentille, kävelyretkille ja lenkkipoluille, pyöräilemään ja rohkeimpia myös avantoihin pulahtamaan. Olemme koonneet tähän uutiseen vastauksia kysytyimpiin kysymyksiin koskien yllämainittuja talviliikuntalajeja. 

Kysymyksiä ja palautteita saamme aiheesta esimerkiksi Helsingin kaupungin palautekanavan kautta.

Hiihto

Runsaslumisina talvina myös Helsingin kattava latuverkosto hemmottelee hiihtäjiä ja parhaimmillaan tarjolla on noin 200 kilometrin verran hiihtolatuja. Latutilannetta voi seurata Ulkoliikunta.fi -karttapalvelusta, josta löytyvät latukohtaisesti seuraavat tiedot: milloin latu on viimeksi huollettu tai kunto todettu, ladun pituus sekä suositeltava hiihtotyyli. Palvelussa reitit on värikoodattu ladun kunnon mukaan (vihreä= hyvä, keltainen =tyydyttävä, punainen=heikko).

Kysymyksiä:

Minne latuja ajetaan ja missä järjestyksessä latuja tehdään?
Helsingin kaupungilla on käytettävissään 7–8 latukonetta sekä saman verran henkilöitä latujen ylläpitoon. Latuja ajetaan myös viikonloppuisin sekä sää- ja lumitilanteen mukaan – esimerkiksi lumisateen jälkeen työt voidaan aloittaa jo aamuvarhain klo 3.00. Latukoneen keskinopeus on säästä riippuen 5–10 km/h. Osa reiteistä joudutaan ajamaan kahteen kertaan, jotta saadaan haluttu tulos.

Latujen ylläpitoresurssi on jaettu Helsingissä itäiseen ja läntiseen. Näiden alueiden ylläpidossa on prioriteettijärjestys. Idässä ensimmäisinä ajetaan ja huolletaan Vuosaaren Mustavuoren, Kivikon, Herttoniemen ja Malmin lentokentän reitit. Lännessä pääkohteet ovat Paloheinä, alueen peltoladut ja purupolut sekä Keskuspuisto. Ympyrälenkit luodaan ja huolletaan ensin. Tämän jälkeen hoidetaan yhteysladut – latukone tekee samalla latua liikkuessaan paikasta toiseen. Kaikki mitkä edellä mainitussa ulkoliikuntakartassa näkyvät (noin 200 km) kuuluvat ensimmäisenä huollettaviin latuihin. Näiden lisäksi resurssin mukaan ajetaan ylimääräisiä, osin jo vakiintuneita latuja eri puolille kaupunkia. Nämä ladut eivät näy ulkoliikuntakartassa, sillä niiden ylläpiti on tilannekohtaista. Nämä ylimääräiset ladut ovat usein koulujen yhteydessä, kuten esimerkiksi Myllypurossa, Viikin Latokartanossa ja Ala-Malmilla. Kaivopuistoon, Lauttasaareen sekä Hietaniemen ja Aurinkolahden uimarannoille on ajettu kaupunkilaisten toivomana ladut muutamana viime talvena, jos lumitilanne on sen sallinut. Kaivopuiston ladun ylläpito on haasteellinen, sillä latukone joudutaan erikseen kuljettamaan Helsingin keskustaan, ja latukone on kuljetusten ajan poissa muusta käytöstä.

Eri talvina latureittien muoto ja pituus saattavat vaihdella lumitilanteen, muiden luonnonilmiöiden tai ympäristötekijöiden (esim. peltoalueilla kyntöjen) vuoksi.

Koneellista latu-uraa varten tarvitaan min. 15-20 cm lunta, mieluummin enemmän. Latukoneen terää yksinään on 7 cm syvä, tämän alle tulisi jäädä vielä lunta, jolle latu-ura pystytään ajamaan.

Miksei latualueita lisätä enempää?
Nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista kasvattaa latuverkostoa ja ylläpitää latujen laatua halutulla tasolla. Lisäksi reittejä ja ulkoilumahdollisuuksia halutaan jättää myös kävelijöille.

Löytyykö jostain sähköisessä muodossa Paloheinän alueen latujen vaativuuskartta?
Vaativuuskarttaa ei ole tällä hetkellä saatavana.

Mitkä ovat käyttösäännöt – saako latualueella kävellä tai pyöräillä?
Kuluttajaturvallisuuslaki edellyttää, että kunnan rakentamien ja ylläpitämien maastohiihtolatujen kunto pysyy turvallisella tasolla. Kävelijät eivät edesauta turvallisen tason ylläpitoa, koska saattavat vahingoittaa latuja, minkä lisäksi kasvaa hiihtäjien ja kävelijöiden törmäämisvaarasta johtuva onnettomuusriski, jonka estäminen on sekä hiihtäjien että kävelijöiden etu.

Helsingin kaupungin liikuntapalvelut katsoo latukoneella kunnostetun hiihtoladun olevan rakennettu liikuntapaikka, jonka käyttöoikeutta on myös mahdollista rajoittaa ilman, että jokamiehen oikeutta loukataan. Näin ollen kävely tai pyöräily latualueilla ei ole sallittua.

Saako latualueelle tulla koiran kanssa?
Koiran ulkoilutus ja hevosella ratsastus latualueilla on järjestyslaissa yksiselitteisesti kielletty.

Voidaanko kyltityksin merkitä, mitkä reitit on tarkoitettu hiihtäjille ja mitkä muille urheilulajeille (esim. kävely, pyöräily)?
Latuja on Helsingissä noin 200 km, ja ne risteävät erilaisten reittien kanssa. Kyltityksiä ei ehditä nykyresursseilla toteuttaa osin muuntuvien latujen ja reittien ajon ja kunnossapidon kanssa. Paloheinässä uuden opaste- ja viitoitussuunnitelman tullessa maastoon opasteissa tuodaan esille, että ulkoilureitit, jotka ovat merkitty laduiksi ovat varattuna latukäyttöön 1.12 . –30.4. Opastekilpailutus järjestetään tämän vuoden aikana, ja toiveena on, että Keskuspuiston pohjoisosa saataisiin kyltitettyä tämän vuoden (2022) puolella.

Kuka väistää ja ketä, jos hiihtäjä ja kävelijä tai pyöräilijä kohtaavat?
Yleisenä ohjeena voidaan todeta, että koneellisesti ylläpidetyt ladut on tarkoitettu latukäyttöön. (Ks. linjaus ylempänä.) On kuitenkin tilanteita, esim. latureitit ja muut reitit risteävät, ja jossa hiihtäjät, kävelijät ja pyöräilijät saattavat kohdata.

Liikkujia on nyt ulkoliikunta-alueilla paljon. Normaalit hyvät käytöstavat pätevät myös ulkoilumaastossa, oli sitten liikkeellä hiihtäen, kävellen tai pyöräillen. Ulkoilualueet ovat yhteistä verovaroin ylläpidettyä julkista tilaa. On kaikkien käyttäjien vastuulla, että ladut ja ulkoilualueet ovat turvallista tilaa kaikille käyttäjille. Erityisesti latualueilla tulisi huomioida lapset ja hiihtämään opettelevat sekä vanhemmat, hitaammin liikkuvat. Kohteliaisuus ja ystävällinen käytös muita kanssaliikkujia kohtaan tulisi olla itsestäänselvyys.

Vastaus kysymykseen väistämisvelvollisuudesta on tilannekohtainen. Yleisenä ohjeena voidaan sanoa, että se liikkuja, jolla on enemmän vauhtia tai massaa, väistää. Hiihdossa väistäminen ei ole aina niin helppoa, ja voi jo itsessään aiheuttaa vaaratilanteen. Siksi yleisenä toimintaohjeena voitaisiin sanoa, että pysytään ladulla valppaina ja käytetään tilannekohtaista harkintaa: se väistää, jolla on mahdollisuus väistää. Risteysalueilla ja yhteysreiteillä vaaditaan kaikilta käyttäjiltä erityistä varovaisuutta ja hitaampaa vauhtia.

Tutustu Suomen Ladun hiihtoetikettiin >>

Miten ladulla ilmenevästä valaistukseen liittyvästä viasta kannattaa ilmoittaa?
Mikäli hiihtoladulla on valaistukseen liittyviä ongelmia, ongelman voi ilmoittaa heti Julkisen ulkovalaistuksen vikailmoitus -palvelussa. Palvelun kautta tehdyt ilmoitukset siirtyvät suoraan Helenin järjestelmään. Siirry Julkisen ulkovalaistuksen vikailmoitus -palveluun: https://kymp.keyuv.keypro.fi/fi/

Kävely- ja lenkkeily sekä pyöräily

Raikas talvisää kutsuu myös kävelijöitä. Koska monille tutuille metsäreiteille on ajettu latuja, voi kävelystä nauttia vaihteeksi myös kaupunkimaisemassa esimerkiksi arkkitehtuurikävelyn muodossa. Hyviä vinkkejä antaa esimerkiksi MyHelsinki-sivusto, josta löytyy listattuna kotikaupunkimme naapurustot ja mukavia bongattavia yksityiskohtia. Talvisessa Helsingissä voi myös toteuttaa itsenäisesti vaikkapa taidesafarin: Helsingin taidemuseo HAM ylläpitää Helsingin alueella lähes 500 ulkoveistosta, ympäristötaiteen teosta ja historiallista muistomerkkiä – kuinka monta löydät omalta lähilaueeltasi? MyHelsinki: naapurustot >>
HAM: Julkiset taideteokset kartalla >>

Kysymyksiä:

Mistä löytyy sopivia kävely- ja lenkkeilyreittejä sekä pyöräilyreittejä?

Keskuspuiston läpi kulkee kävelyyn ja pyöräilyyn tarkoitettu talvikunnossa pidetty metsäreitti, jonne ei ole ajettu latuja. Reitti alkaa Nordenskjöldinkadun liikennekoulusta, käy Ruskeasuon, Maunulan ja Pirkkolan sekä Paloheinän täyttömäen länsipuolen kautta ja päätyy Hakuninmaan viertä Kuninkaantammentiehen.

Talvinen Helsinki tarjoaa myös muuta koettavaa kävellen, katso vinkit yllä.

Saako esim. Paloheinässä tai Keskuspuistossa nyt kävellä, kun ladut ajettu?
Latualueiden käyttösäännöistä on ohjeistettu aiemmin tässä uutisessa. Paloheinässä uuden opaste- ja viitoitussuunnitelman tullessa maastoon opasteissa tuodaan esille, että ulkoilureitit, jotka ovat merkitty laduiksi ovat varattuna latukäyttöön 1.12 .- 30.4. Opastekilpailutus järjestetään tämän vuoden aikana, ja toiveena on, että Keskuspuiston pohjoisosa saataisiin kyltitettyä tämän vuoden (2022) puolella.

Luistelu

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ylläpitää kymmeniä luistelukenttiä ja 10 tekojääkenttää. Listaus ylläpidettävistä kentistä löytyy hel.fi-verkkosivuilta: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/tekojaakentat-ja-luistelukentat/

Luistelukenttien luistelukuntoa voi seurata ulkoliikunta.fi -palvelussa.

Kysymyksiä

Missä järjestyksessä kentät jäädytetään?
Tekojäät jäädytetään ensin, jo marras-joulukuun vaihteessa, sääolosuhteiden sen salliessa. Isot kentät - eli Oulunkylä, Brahenkenttä, Käpylä ja Kontula - jäädytetään ensin ja tämän jälkeen pienemmät tekojääkentät.

Miehittämättömien kenttien jäädytys aloitetaan yleensä, kun käsillä on pidempi pakkasjakso. Jäädytys aloitetaan sellaisista kentistä, joissa koulut ovat lähellä. Muutoin kenttien jäädytystä ja huoltoa pyritään toteuttamaan alueellinen tasapuolisuus huomioiden.

Kun pakkasta on vain muutama aste/lähellä nollaa, niin jää ei jäädy luonnonkentällä niin nopeasti kuin toivottaisiin. Lämpötilan sahaaminen nollan molemmin puolin aiheuttaa myös kenttien sulamista kesken kauden ja sään vaihteluiden vuoksi luonnonkentillä voidaan jäädytys joutua aloittamaan uudelleen kolmekin kertaa kauden aikana.

Rajoitetaanko kenttien asiakasmääriä koronan vuoksi?
Tämän uutisen julkaisuaikaan kaikista rajoituksista luovuttu. Tiukimpien koronan aiheuttamien rajoitusten aikaan pukukoppeja pidettiin kiinni.

Mistä löydän kenttien päivitetyt aukioloajat?
Ulkoliikunta.fi -palvelusta löytyvät tiedot kunkin kentän kohdalla, sekä tieto siitä kun jäädytys aloitettu, se on luistelukunnossa ja aurattu.

Mitkä ovat kenttien valaistusperiaatteet?
Periaatteena on, että kun on hämärää tai pimeää, kentällä tulee olla valaistus. Valaistus on yleensä järjestetty ajastimella tai hämäräkytkimellä ja sammuu kaupungin kentillä klo 22.

Talviuintipaikat

Avantouinnilla on tunnetusti paljon hyviä terveysvaikutuksia. Helsingistä löytyy 13 talviuintipaikkaa, joiden toiminnasta vastaavat talviuintiseurat. Seurat perivät uintipaikkojen käyttäjiltä jäsenmaksut.

Listaus ja linkitys talviuintiseurojen uintipaikkojen lisätietoihin: https://www.hel.fi/helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/ulkoliikuntapaikat/talviuintipaikat/

Kysymyksiä

Onko Helsingissä missään vapaata avantouintimahdollisuutta? Onko kaikki talviuintipaikat eri seurojen hallinnassa?
Helsingistä löytyy myös yksityisen tahon ylläpitämiä avantouintipaikkoja, joissa on mahdollista uida kertamaksuperusteisesti. MyHelsinki-sivusto listaa näistä muutamia. MyHelsinki: Talviuinti >>

Toistaiseksi kaikki kaupungin hallinnoimat talviuintipaikat on vuokrattu seuroille. Kaupungilla ei ole ollut resurssia ylläpitää laajaa ja kattavaa avantouintipaikkojen verkostoa itse. Tämän vuoksi seuratoimintaan perustuva malli on ollut toimiva.

Talviuinnista on tullut hyvin suosittua viime vuosina ja painetta paikkojen lisäämiseen, erityisesti kertamaksulla, on. Helsingin kaupungin liikuntapalvelut kartoittaakin parhaillaan paikkoja, joissa kertamaksuperusteinen uinti olisi mahdollista. Vuoden 2022 aikana laaditaan kehittämissuunnitelma, joka tuottaa sekä talviuintipaikkojen että potentiaalisten paikkojen verkoston Helsingin alueelle, toimijoiden ja ylläpitäjien kartoituksen, hakumenettelyn ja kriteerit, jotta talviuintimahdollisuus on tarjolla nykyistä useammalle. Tavoitteena on, että vuonna 2023 Helsingissä on 2-3 uutta talviuintipaikkaa kehityssuunnitelmamallin mukaisesti.

Miksi kaupunki ei tee avantouintipaikkoja tiheämmin?
Turvallisuussyistä uimapaikkoja ei voi perustaa mihin tahansa. Turvallisten liikuntaolosuhteiden järjestämisestä ja ylläpidosta tulee aina kustannuksia, tämän vuoksi niiden jatkuva ylläpito tulee resursoida ja budjetoida kestävästi. Kustannukset talviuintipaikan perustamisessa koostuvat mm. laiturista, pukeutumistiloista, pelastuvälineistä, kylteistä, hätäohjeista, pumpuista ja niiden ohjeista, lämmityksestä, valaistuksesta, tilojen puhtaanapidosta, pelastusteiden aurauksesta ja näiden edellä mainittujen valvonnasta.

Miksi ylläpidetyt avannot ovat Helsingissä maksullisia?
Edellä on kuvattu talviuintipaikan perustamisesta ja ylläpidosta aiheutuvia kuluja.