Norssin vaalipaneelissa hikoilivat (vasemmalta oikealle) Oskar Viding (PS), Sameli Sivonen (Vihr.), Hanna Huumonen (SDP), Helmi-Maaria Jokinen (Fem.), Klaus Sallinen (Kesk.), Matias Pajula (Kok.) sekä Toni Ahva (Sin). Kuva: Kati Hurme

Nuorisopalvelujen eduskuntavaalikiertue kerää kiitosta opettajilta ja ehdokkailta

Helsingin kaupungin nuorisopalvelut järjestää kuluvan kevään aikana sangen mittavan eduskuntavaalikiertueen helsinkiläisille kouluille. Kiertue sisältää vaalipaneeleja ja niihin liittyviä keskusteluja kaiken kaikkiaan 17:ssa eri koulussa ympäri Helsinkiä, ja enemmänkin kiinnostuneita kouluja olisi ollut, kertoo kiertueesta vastaava Heli Kinnula Kuvan nuorisopalveluista.

Vaalikiertue toteutetaan yhteistyössä kaiken kaikkiaan kahdentoista poliittisen nuorisojärjestön kanssa. Puolueiden alle 30-vuotiaat eduskuntavaaliehdokkaat vuorottelevat vaalipaneeleissa, joissa paikalla on aina kahdeksan eri puolueen edustajat kerrallaan. Hallitus- ja eduskuntapuolueiden lisäksi mukana on ehdokkaita mm. Feministisestä puolueesta ja Piraattipuolueesta. Yhteinen tavoite on selkeä; saada nuoret kiinnostumaan politiikasta ja itseään koskevista asioista sekä äänioikeutettujen nuorten rohkaiseminen uurnille niin huhtikuun eduskuntavaaleissa, kuin myös toukokuun EU-vaaleissa. Yhteinen agenda näkyy nuorten vaalipanelistien yhteishengessä ja keskinäisessä kunnioituksessa. Toisten päälle ei juurikaan puhuta ja nuorta yleisöä kannustetaan aktiivisesti haastamaan tasapuolisesti kaikkien puolueiden ehdokkaita ja päättäjiä. Henkilökohtaisten äänien haaliminen ja puolueiden jäsenhankinta ovat näissä tilaisuuksissa selkeästi toissijainen, joskaan ei tosin täysin olematon tavoite.

Äänestämällä näytät, että politiikkaa pitää tehdä myös sinua varten

Helsingin normaalilyseon vaalipaneelin järjestelyistä vastasivat oppilaskunnan aktiivit. Kuva: Kati Hurme

Helsingin normaalilyseon vaalipaneelin järjestelyistä vastasivat oppilaskunnan aktiivit Veeti Sipilä, Johannes Klinge ja Ida Myller. Kuva: Kati Hurme

Kiertue on saanut paljon kiitosta opettajilta, sillä tapahtuman konsepti on selkeä ja mietitty. Se solahtaa muitta mutkitta osaksi yhteiskuntaopin opetussuunnitelmaa ja aktivoi nuoria täysin eri tavalla kuin normaali opetus. Lisäksi se tarjoaa konkreettisia välineitä poliittisten asioiden käsittelyyn myös tilaisuuden jälkeen.

Vierailimme vaalipaneelissa Helsingin normaalilyseon täyteen pakkautuneessa auditoriossa. Norssissa tilaisuuden valmistelusta olivat kokonaisuudessaan vastuussa asiasta selkeästi innostuneet oppilaskunnan aktiivit, jotka hoitivat kaiken kysymysten ennakkovalmistelusta ja juontamisesta äänentoistoon ja muihin teknisiin järjestelyihin.

"Kaikista hienointa paneelin tekemisessä oli ajatus siitä, että sai vielä konkreettisemmin tuotua politiikan lyseomme seinien sisäpuolelle. Lisäksi oli erittäin palkitsevaa nähdä yleisö niin keskittyneenä ja kiinnostuneena. Uskon, että paneeli oli hedelmällinen ja kiinnostus vahvisti uskoani nuorison ja lukiomme opiskelijoiden yhteiskunnalliseen potentiaaliin," sanoi paneelia ansiokkaasti juontanut Johannes Klinge.

Nuoret eivät halunneet että paneelissa käsiteltäisiin pelkästään nuorten omaa elämää koskettavia asioita, vaan laajasti koko Suomea käsitteleviä kysymyksiä. Huolellisesti valmistellut kysymykset käsittelivätkin mm. sisäpolitiikkaa sotesta energiatalouteen ja veroista maahanmuuttoon. Ulkopolitiikan kysymyksistä keskustelua käytiin esimerkiksi Venäjästä ja sen harjoittamasta informaatiovaikuttamisesta sekä EU:n asemasta ja NATO-jäsenyydestä. Yleisökysymyksissä esille tuli nuorille itselleen läheinen aihe, eli 2. asteen koulutuksen maksullisuus, mutta myös sangen kauaskantoisia kysymyksiä eläkepolitiikasta. Huolellisesti valmistellut kysymykset saivat panelistit puhkeamaan jopa spontaaneihin aplodeihin.

Paneelin loppupuolella ehdokkaille esitettiin kysymys siitä, miten he rohkaisisivat ja motivoisivat nuoria äänestämään. Ratkaisuksi tarjottiin mm. uusia puolueita ja uusia ehdokkaita, äänestysikärajan laskemista kuuteentoista tai jopa viiteentoista ikävuoteen sekä politiikan tuomista kouluihin myös vaalivuosien välillä. Moni nuori ehdokas tuntui myös olevan aidosti turhautunut siihen, miten oma emopuolue on vieraantunut nuorten elämästä. SDP:n ehdokas Hanna Huumonen tarjosi lääkkeeksi yksikertaisesti äänestämistä. Äänestämällä näytät, että politiikkaa pitää tehdä myös sinua varten, Huumonen kiteytti.

Nuorten ääni kuuluviin

Jos opettajille, niin myös poliittisille nuorisojärjestöille ja heidän alle 30-vuotiaille ehdokkailleen paneelikiertue on ollut mieluisa. Se tarjoaa järjestöille ja ehdokkaille areenan, jossa he pääsevät ääneen aivan eri tavalla kuin muissa vaalitilaisuuksissa, joissa puolueita tavallisesti edustavat kokeneet konkarit. Kiertueen ensisijaisena tavoitteena onkin antaa ääni sekä nuorille ehdokkaille että nuorille äänestäjille, sillä kumpainenkin ryhmä jää helposti varjoon julkisessa keskustelussa.

Norssin paneelissa esiin tullut näkökohta politiikan jalkauttamisesta kouluihin myös vaalien välillä toteutuu Heli Kinnulan mukaan jo osittain. Vaalittomina vuosina järjestetään mm. politiikkatoreja, jotka tuovat politiikan oppilaitoksiin. Politiikkatori on toiminnallinen oppimismalli, jossa nuoret keskustelevat yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta oppilaitoksissa yhdessä poliittisten nuorisojärjestöjen aktiivien kanssa. Malli tuo yhteiskunnallisia toimijoita ja teemoja lähemmäs nuoria ja antaa samalla välineitä pohtia, miten itse voi vaikuttaa yhteiskunnassa. Enemmänkin voisi toki järjestää, jos vain resurssit antaisivat myöten, Kinnula toteaa.

Yksi kaupungin nuorisopalvelujen keskeisistä tehtävistä on edistää kaupungissa toimivien nuorisojärjestöjen ja nuorten ryhmien toimintaedellytyksiä ja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja. Poliittiset nuorisojärjestöt ovat olleet nuorisoasiainkeskuksen kumppaneita vuosikymmenien ajan. Viime vuosina yhteistyö on monipuolistunut mm. eri projektien muodossa, kuten äänestysaktiivisuuden lisääminen, kunnallisen päätöksentekojärjestelmän tutuksi tekeminen, oppilaitospaneelit ja erityyppiset tempaukset. Helsingin tapa, jossa kaikki poliittiset nuorisojärjestöt ovat saman pöydän ääressä kehittämässä erilaisia yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistämisen muotoja, on Suomessa ainutlaatuinen, kertoo nuorisopalveluiden kumppanuuspäällikkö Markku Toivonen.

JAA