Panelistit vasemmalta oikealle: Anna Brotkin, Anna-Stina Nykänen, Lorenz Backman, Marianna Kajantie ja Tommi Laitio

Mielikuvat vanhuudesta muuttuvat hitaasti

25.10.2018 11:06

Elokuvissa ja TV-sarjoissa vanhus on usein pelkkä ikäluokkansa edustaja, muistisairas höppänä tai katkeroitunut menneiden aikojen muistelija. Näitä mielikuvia pöllyytettiin perjantaina 12.10.2018 pidetyssä yleisötilaisuudessa, jossa keskusteltiin siitä, millaisen kuvan media antaa vanhuudesta.

Tapahtuman panelistit olivat Helsingin Sanomien toimittaja Anna-Stina Nykänen, kulttuurisen vanhustyön asiantuntija ja eläkeläinen Marianna Kajantie, käsikirjoittaja Anna Brotkin ja toimialajohtaja Tommi Laitio. Tilaisuuden juonsi Lorenz Backman, joka työskentelee esiintymiskeikkojen lisäksi Pelasta muistisairas -yhdistyksessä.

Panelistit olivat kiikaroineet mediatarjontaa seniorin silmin. Vanhusten elämä näyttäytyy uutisten kautta usein pelottavana ja turvattomana.

– Uutiset zoomaavat vaikeuksiin, sillä niiden tarkoitus on löytää yhteiskunnan epäkohtia, Nykänen muistutti ja lisäsi, että uutisissa näkyvät myös poliittisten päätösten vaikutukset. 

Uutisotsikoiden sijaan panelisteja oli järkyttänyt etenkin Suomen Kuvalehdessä ollut kolumni, jossa vanhuutta käsiteltiin kulueränä. 

– Myös eläkeläiset maksavat veroja ja ovat tehneet töitä usein jo varsin nuoresta iästä saakka, yleisöstä huomautettiin.

Stereotyyppiset vanhukset

Keskustelua riitti uutisten lisäksi fiktion luomista vanhuskuvista. Elokuvissa ja TV-sarjoissa vanhus edustaa usein vain ikäluokkaansa eikä näyttäydy esimerkiksi taitavana tai älykkäänä henkilönä. Käsikirjoittaja Anna Brotkin tunnisti ongelman ja vihjasi, että tulevalla Putous-kaudella tullaan näkemään senioreita laajemmassa kuvassa. 

– Komediassa pelataan usein kärjistetyillä ja tunnistettavilla hahmoilla, mutta kapeita käsityksiä voidaan myös muuttaa komedian keinoin.

Laitio kommentoi, että ikäihminen näytetään usein passiivisena ja avuttomana hahmona eikä aktiivisena toimijana. Panelistit ja yleisö olivat yhtä mieltä siitä, että mediasta ja yhteiskunnasta tuntuu puuttuvan ikäihmisten oma ääni.

– Yleistävät puheet ja ikäihmisten näkeminen yhtenä massana on loukkaavaa, Kajantie sanoi. 

Myös digitaalinen syrjäytyminen herätti keskustelua. 

– Olisi upeaa saada ikäihmiset yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan esimerkiksi Twitterin kautta, Nykänen innostui. 

Samalla panelistit miettivät jarruttavatko ikäihmisten omaiset pääsyä nettiin, jossa on suuri riski tulla huijatuksi.

Missä menet, kulttuurinen vanhustyö?

Keskustelijoita ihmetytti, miksei vanhusten hyvä ja arvokas hoito toteudu Suomessa. 

– Pelkkä hyvä tarkoitus ja puheet eivät riitä, vaan tarvitaan tekoja, Kajantie tähdensi.

Kulttuurisen vanhustyön edistämiseen tarvitaan koulutusta ja mielikuvien muuttamista myös hoitoalalla. Ihmisen kiinnostus kulttuuria kohtaan ei tutkitusti vähene, vaikka heikentynyt liikkumis- tai näkökyky rajoittavat elämää. 

Helsingin kulttuuri ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio sanoi, että ikäihmiset ovat suuri ja tärkeä kohderyhmä, joka tulee kasvamaan vielä entisestään väestörakenteen muuttuessa. 

– Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä sosiaali- ja terveystoimialan tulee jatkossa tehdä vielä enemmän yhteistyötä, jotta ikäihmisille taataan mahdollisimman hyvä elämä, Laitio lisäsi. 

Lopuksi hyviä uutisia

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala jatkaa kulttuurisen vanhustyön kehittämistä tekemällä yhteistyötä muiden toimialojen, kaupunkien ja kuntien kanssa mm. AILI-verkoston voimin. Digitaalisia kulttuuripalveluja kehitetään Tänään kotona-hankkeessa, Liikkuvat-verkosto kokoaa helsinkiläisiä vanhustyön ammattilaisia yhteen, Stadin seniori-infon sivuille tuodaan kulttuuripalvelut paremmin esille ja esille pääsevät myös helsinkiläiset seniorit, joita kuvataan kaupungin kuvapankkiin.


JAA