Lainaaminen on vaihtoehto omistamiselle. Kuva: Daniel Leiviskä

Kirjasto on jakamistalouden suunnannäyttäjä

15.04.2019 10:17

Helsingin kaupunginkirjasto tarttuu kevään kampanjassaan ekologisuuden teemaan ja tuo palvelujaan esiin resurssien säästämisen näkökulmasta. Tilojen, aineistojen ja esineiden lainaaminen ja yhteiskäyttö ovat vaihtoehto omistamiselle.

Jakamistalous ja yhteiskuluttaminen ovat vielä tuoreita ilmiöitä, mutta kirjasto on toteuttanut näiden ideologiaa toimintansa alusta saakka. Helsingin kaupunginkirjaston kirjakokoelma muodostaa 1 560 000 teoksen laajuisen kaupunkilaisten yhteisen kirjahyllyn. Lainattavat kirjat, lehdet, levyt ja elokuvat ovat kirjaston ydin, mutta myös esineiden ja tilojen yhteiskäyttö ja jakaminen on tullut osaksi kirjaston toimintaa. 

”Kirjaston toimintakenttä on uuden kirjastolain myötä virallisestikin laajentunut, ja meille on luontevaa ideoida ja kokeilla asiakkaidemme kanssa kaikenlaisia uusia toimintamuotoja, myös esinelainausta”, sanoo Helsingin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

”Olen erittäin iloinen, että kirjastoihin on jo tullut ja remonttien yhteydessä lisätään mahdollisuuksien mukaan varattavia kokoustiloja ja että ihmiset ovat löytäneet ne hyvin. Kumppaniorganisaatioiden kanssa yhteistyössä pystymme järjestämään myös erikoislaitteiden käytön neuvontaa, mikä tarjoaa ihmisille mahdollisuuden kokeilla jotain laitetta ennen sen hankintaa", Vänttinen jatkaa.

Yhteistyökumppanien kanssa mahdollistetaan erilaisten esineiden, kuten porakoneen, ukulelen tai kahvakuulan lainaaminen. Kallion kirjastosta voi lainata muuttajan paketin, johon kuuluvia esineitä ovat esimerkiksi A-tikkaat, kosteusmittari, nokkakärry ja höyrypuhdistin. Kaupungissa asutaan rajallisissa tiloissa, joten esineiden jakaminen on paitsi ekologista ja taloudellista, myös tilaa säästävää.

Marttaliiton johtava asiantuntija Asta Kuosmanen näkee lainattavan aineiston laajentumisen positiivisena suuntauksena. ”Koko kirjaston toiminta-ajatus eli lainaaminen tukee resurssiviisautta ja säästää luonnonvaroja. On hyvä suuntaus, että lainattavien aineistojen repertuaari on laajentunut kirjoista muihin esineisiin. Kirjastojen pajatoiminta on loistava juttu ompelukoneineen ja saumureineen, samaten lainattavat työkalut, joita ei tarvitse jokapäiväisessä elämässä ja joita ei kannata ostaa komeroon seisomaan”, Kuosmanen sanoo. 

Helsingissä on 37 kirjastoa, jotka ovat kaupunkilaisten yhteisiä tiloja. Myös tilat jaetaan yhä paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Kirjasto on mainio paikka työskennellä, pitää kokous tai järjestää tapahtuma. Varattavat ompelukoneet, 3D-tulostimet, musiikkistudiot ja pelihuoneet mahdollistavat monenlaisen tekemisen ja uuden luomisen.  

Ekologisuus on kirjaston toiminnan läpäisevä ominaisuus. Lainaaminen on vaihtoehto omistamiselle. Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti näkee kirjaston jakamistalouden pioneerina. ”Ekologisessa elämäntavassa kirjaston rooli on tärkeä ja sillä on todellista merkitystä. Jakamistalouden ja yhteisresurssien avulla pystytään pienentämään ihmisten hiilijalanjälkeä. Mitä laajempaa tällainen toiminta on, sitä enemmän sillä on vaikutusta. Jokainen pienikin jakamisteko on tärkeä verrattuna siihen, että omistaa. Jokainen ostamatta jäänyt porakone on merkittävä. Yksittäinen ihminen ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta hän voi ottaa askeleita oikeaan suuntaan”, Lahti huomauttaa.

Lue Helmet.fi -sivuilta asiantuntijahaastatteluja


JAA