Nainen pyörällä Helsingin kaupunginmuseon ulkopuolella

Helsingin kaupunginmuseo on tallentanut kaupunkilaisten elämää ja ilmiöitä jo 110 vuotta

Helsingin kaupunginmuseo juhlii tänä vuonna 110-vuotista museotoimintaansa. Kaupunginmuseon perustehtävä on Helsingin kulttuuriperinnön vaaliminen, ja se on pysynyt ytimeltään jokseenkin samana, vaikka työn muodot ja välineet ovat muuttuneet. Museo on säilyttänyt suosionsa kaupunkilaisten sydämissä. Uudistettu kaupunginmuseo saavutti neljä peräkkäistä kävijäennätysvuotta avauduttuaan 2016 Senaatintorin kulmalla. Vuonna 2018 se oli kävijämäärältään Suomen suosituin museo. Uudistuksen jälkeen kaupunginmuseossa sisarmuseoineen on vieraillut peräti 1,8 miljoonaa kävijää. Kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluu myös neljä muuta helsinkiläistä museota – Hakasalmen huvila, Ruiskumestarin talo, Työväenasuntomuseo ja Ratikkamuseo. Suomen museoliitto ja ICOM:n Suomen komitea valitsi Helsingin kaupunginmuseon Vuoden museoksi 2017 ja samana vuonna se valittiin myös Museums + Heritage Awards -museokilpailun kansainvälisen sarjan voittajaksi. Vuonna 2018 Helsingin kaupunginmuseo sai kunniamaininnan kansainvälisessä European Museum of the Year -kilpailussa.

Museo hyvinvoinnin lähteenä ja kaupunkilaislähtöisen toiminnan mahdollistajana

Kaupunginmuseo tallentaa ja tutkii Helsinkiä ja helsinkiläistä elämää. Kokoelmissa on esineitä muovikasseista taffelipianoihin ja taideteoksista raitiovaunuihin – sekä miljoonan Helsinki-valokuvan aarre. Helsinkikuvia.fi-palvelusta löytyy jo yli 65 000 kuvaa maksutta selailtavaksi ja käytettäväksi. Vanhojen esineiden ja valokuvien lisäksi nykypäivän dokumentointi on yhtä tärkeää. Museon tutkijat ja valokuvaajat dokumentoivat tämän päivän ilmiöitä ja erilaisia tapahtumia sekä muuttuvia ja katoavia kohteita. Korona-ajan kokemuksia tallennetaan kokoelmiin monipuolisesti. Esimerkiksi HAM Helsingin taidemuseon kanssa yhteistyössä tuotetussa Outo arki -verkkonäyttelyssä on nyt nähtävillä yli sadan valokuvan valikoima.

”Koronavuodesta elpymisessä tarvitaan meitä kaikkia. Museoilla on rooli hyvinvoinnin lähteinä sekä osallisuuden ja kaupunkilaislähtöisen toiminnan mahdollistajina. Helsingin kaupunginmuseo toimii Keski-Uudenmaan alueellisena vastuumuseona, joten toteutamme museotyön edistämistehtävää myös laajemmin. Näen vahvasti, että museot ovat osa ratkaisua kohti parempaa tulevaisuutta”, kertoo museonjohtaja Reetta Heiskanen.

”Kaupunginmuseo on ennen kaikkea ihmisten museo, ja meidän työssämme on paljon sosiaalista pääomaa yhteiskunnallisesti tärkeiden aiheiden kuten identiteettikysymysten käsittelyyn. Helsingillä on visiona, että asukkaiden kulttuurit saavat kaupungin kukoistamaan. Jokaisen helsinkiläisen tulee voida olla ylpeä omasta kulttuuristaan, taustastaan ja asuinalueestaan. Museon yhteisöjä ja nousevia ilmiöitä vahvistavan työn avulla voidaan esimerkiksi auttaa uusia helsinkiläisiä juurtumaan. Lähivuosien suunnitelmissa tarkastelemme alueellisen työn mahdollisuuksia sekä muun muassa sitä, olisiko myös kulttuuripalveluissa kehitettävissä yhdenvertaisuutta tukevaa myönteisen erityiskohtelun mallia”, Heiskanen jatkaa.

Kulttuuriympäristöohjelma avaa silmiä ja lisää oman ympäristön arvostusta

Helsingillä on rikas rakennusperintö ja kulttuuriympäristöt eri ajoilta ovat yhteinen aarteemme. Arvokkaita eivät ole ainoastaan empirekeskusta tai jugendtalot, vaan tärkeitä kohteita löytyy myös vaikkapa 1950-luvun lähiöistä ja 1980-luvun kauppakeskuksista - arkeologisesta kulttuuriperinnöstä puhumattakaan. Yksi kaupunginmuseon tehtävistä on huolehtia siitä, että eri-ikäisiä rakennuksia ja aluekokonaisuuksia säilyy myös tuleville sukupolville. Työtä tehdään yhteistyössä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Tätä yhteistä tehtävää varten tarvitaan kulttuuriympäristöohjelma, jossa linjataan, miten arvokkaat kulttuuriympäristöt huomioidaan ja säilytetään sekä toisaalta hyödynnetään voimavarana kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä.

Kulttuuriympäristöohjelma käynnistettiin vuonna 2020 ja se valmistuu 2022 lopulla. Ohjelman tavoitteena on muun muassa välittää kulttuuriympäristöä koskevaa tietoa ja auttaa tunnistamaan sen ominaispiirteitä. Kulttuuriympäristöjä voi hyödyntää esimerkiksi kaupunginosan imagon kehittämisessä, kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan edistämisessä ja kulttuuriympäristökasvatuksessa. Ohjelmassa halutaan luoda kaupunkisuunnitteluun väline, joka vähentää vastakkainasettelua ja lisää yhteistä ymmärrystä. Työtä tehdään yhdessä myös asukkaiden kanssa selvittämällä heidän suhdettaan helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön, herättämällä kiinnostusta oman asuinalueen ja laajemmin helsinkiläisen kulttuuriperinnön käyttöön, hoitoon ja vaalimiseen.

“Lähiympäristön merkitys on korostunut poikkeusolojen aikana. Ihmisillä on suuri kaipuu merkityksellisiin kokemuksiin, joita voi ammentaa myös kulttuuriympäristöistä. Kaupunkiympäristöt ja maisemat nähdään uusin silmin ja samalla niihin liittyvä historia on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Tämä on näkynyt museolla esimerkiksi Helsingin rakentumiseen liittyvän tietopalvelun kysynnän selkeänä kasvuna. Omatoimiset kaupunginosakierrokset ja arkkitehtuurikävelyt sekä pyöräretket kiinnostaviin kohteisiin ja luontoreiteille ovat lisänneet kulttuuriympäristöjen arvostusta ja samalla koetaan suorastaan kotiseutuylpeyttä monipuolisen ja ajallisesti kerroksellisen helsinkiläisen kulttuuriympäristön äärellä”, kertoo kulttuuriympäristöohjelman projektipäällikkö Sari Saresto.

Juhlavuoden bussi liikenteeseen ilahduttamaan kaupunkilaisia

110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Helsingin seudun liikenteessä nähdään kaupunginmuseon pastellisävyiseen juhla-asuun teipattu bussi. Bussilinja 500 kurvailee väliä Itäkeskus-Pasila-Munkkivuori. Bussin kyljissä seikkailee hahmoja historiasta nykypäivään ja se ilahduttaa kaupunkilaisia liikenteessä vuoden 2021 loppuun saakka.

Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Senaatintorin kulmalla kaupungin vanhimmissa kortteleissa osoitteessa Aleksanterinkatu 16. Kuvassa Sederholmin talo Katariinankadun puolelta huhtikuussa 2021. Kuva: Jussi Hellsten / Helsingin kaupunginmuseo