Toisenlainen taidemaailma -julkaisu. Kuva: Pauliina Mäntyvaara.

Helsingin mallin ensimmäinen hankekausi edisti uudenlaisen taidekentän syntymistä

Helsingin malli onnistui ensimmäisellä hankekaudellaan luomaan hahmotelman uudenlaisesta taidekentästä, joka sijoittuu ammattitaiteen ja harrastuskentän rinnalle omanaan, arvioidaan hankekauden loppuraportissa ”Toisenlainen taidemaailma. Taidelaitokset lähiöissä vuosina 2016–2018 Helsingin osallistavassa kulttuurityön mallissa”, joka julkaistaan tänään 16.4.2019.

Helsingin malli on osallistavan ja alueellisen kulttuurityön malli, jossa taidelaitoksia ja taiteen ammattilaisryhmiä kannustetaan toimimaan seiniensä ulkopuolella eri kaupunginosissa yhteistyössä alueen asukkaiden ja yhteisöjen kanssa. Mallia on pilotoitu vuosina 2016–2018. Ensimmäisen hankekauden kohdealueina olivat Kaarela, Maunula ja Vuosaari sekä Jakomäki-Mellunkylä, joissa kolmessa vuodessa toteutettiin kaikkiaan yli 2000 tapahtumaa, työpajaa, näyttelyä, harjoitusta ym. Osallistujia ja yleisöä oli kaikkiaan yli 100 000 henkeä.

Projektien muodot hankkeessa vaihtelivat pienimuotoisista työpajoista esityksiin ja kaupunkijuhliin: Kansallisteatterin Maunulan Maisemat nousi näkyville Maunulassa, Psst – Vuosaari -hanke loi yhteistyömallin KOM-teatterille, Klockriketeaternille ja Suomen valokuvataiteen museolle ja tuotti monipuolisen kokonaisuuden, Pääroolissa Jakomäki -teatteriesitys näytti mitä ammattilaiteen ja harrastajien liittoutuminen voi parhaimmillaan loihtia. Zodiakin Aidatut unelmat yhdisti ammattitanssijoita ja harrastajia Kaarelassa saaden jopa Helsingin Sanomien kriitikolta ylistävän vastaanoton. Malminkartanon täyttömäen portaiden yhteisötaideteos herätti tunteita ja keskustelua kesällä 2017.

Helsingin mallin tavoitteena on tasapainottaa ja monipuolistaa kaupunginosien taide- ja kulttuuritarjontaa, vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista sekä asukkaiden kulttuurista osallisuutta.  Lisäksi kulttuurin saavutettavuutta vahvistetaan luomalla alueen toimijoiden ja taidelaitosten kanssa uusia toimintamalleja. Asukkaita ja yhteisöjä rohkaistaan näkijöistä tekijöiksi eli osallistumaan taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Samalla taideorganisaatiot tavoittavat uusia yleisöjä.

  Helsingin mallin alkuperäisenä tavoitteena oli luoda ja selvittää käytäntöjä, joilla kulttuuria vähän harrastavat tai kuluttavat ydinkeskustan ulkopuolella pääsevät mukaan taidemaailmaan. Taidelaitokset olivat hankkeiden tuottajia kohdealueilla kaupungin avustusten tuella. Summaten voisi sanoa, että hankekausi lisäsi ymmärrystä tallaisesta osallistavasta työstä ja onnistumisen edellytyksistä. Taidelaitokset kokeilivat erilaisia työtapoja ja niitä analysoitiin yhdessä. Tässä mielessä tavoitteet toteutuivat. Luotiin käytäntöjä, joissa madallettiin kynnyksiä astua taidepoluille, arvioi suunnittelija Ari Tolvanen, Helsingin mallin koordinaattori ensimmäisen hankekauden oppeja.

Lisäksi Helsingin malli onnistui ensimmäisellä hankekaudellaan luomaan hahmotelman uudenlaisesta taidekentästä, jonka Ari Tolvanen nimeää ”toisenlaiseksi taidemaailmaksi”. Tämä kenttä sijoittuu ammattitaiteen ja harrastuskentän rinnalle omanaan ja sitä profiloi harrastajia tiiviimpi sidos taidegenreen, koska tuotannot ovat pitkäkestoisia ja niitä ohjaavat koko ajan ammattilaiset. Keskeinen erottava tekijä kaikkiin muihin on myös sisällöllinen kytkeytyminen kohdekaupunginosiin. Paikallisten voimakas läsnäolo tuotannoissa näkyy sitten teoksissakin.

  • Taidetoimijuus rakentuu tässä mallissa yhdessä tuotettujen ja jaettujen kulttuuristen resurssien varaan, ja ne ovat osa paikallista julkisuutta ja yhteismaata. Tällaista sisällöllistä tulokulmaa ei löydy ulkopuolisten tekemässä taiteessa. Osallisuus ei tässä maailmassa ole taiteellisen ilmaisun rasite, vaan osa luovaa sisältöä rikastavaa prosessia ja lopputulosta, Tolvanen summaa.

 Hankekokonaisuuteen kuului seurantatutkimus. Kauden alussa ja lopussa tehtiin mm. mittavat puhelinhaastattelut kohdealueilla. Puolet haastatelluista koki paikallisen kulttuurityön vahvistavan aluetta.

Helsingin mallin toinen hankekausi käynnistyi kuluvan vuoden tammikuussa. Vuosien 2019–2021 hankekauden prioriteettialueet ovat Kannelmäki-Malminkartano, Tapulikaupunki-Suutarila ja Vuosaari.

Toisen avustuskauden tavoitteet ovat jatkoa pilottikauden tavoitteille. Lisäksi on tarkoituksena juurruttaa aluetyön ajattelu ja osaaminen paremmin taidelaitosten vakituisen henkilöstön työlistalle. Toisen avustuskauden suunnittelussa on Vuosaaressa käynnistetty yhteistyö kaupunkiympäristön toimialan kanssa. Hankkeiden toivotaan siellä osaltaan luovan edellytyksiä vuoropuhelulle kaupunkiorganisaation ja asukkaiden kesken.]

 Lisätiedot

Toisenlainen taidemaailma. Taidelaitokset lähiöissä vuosina 2016–2018  Helsingin osallistavassa kulttuurityön mallissa. (Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-aika, 2019.)

Helsingin mallin vaikuttavuustutkimus pilottikaudella 2016–2018. Humak 2019. 

Tutustu Helsingin mallin ensimmäisen kauden hankkeisiin esittelyvideoilla

Helsingin malli – Kulttuuria lähelle (yleisesittely)
Helsingin malli: Jakomäki ja Mellunkylä
Helsingin malli: Kaarela
Helsingin malli: Maunula
Helsingin malli: Vuosaari

Lisätiedot

Ari Tolvanen, suunnittelija
Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-aika
puh. 0400  876433, ari.tolvanen@hel.fi

Anne Euramaa, vuorovaikutusasiantuntija
Helsingin kaupunki, Kulttuuri ja vapaa-aika
puh. 040 334 1080, anne.euramaa@hel.fi

JAA