Kuva: Tero Miettinen

Arkkitehtuuriopas johdattaa jugend-Helsinkiin

Pöllöjä ja peikkoja, katajia ja saniaisia, linnantorneja ja kivimuureja, pastellisävyissä hehkuvia seiniä, taloja, joilla on nimi… Helsingissä kokonaiset kaupunginosat pursuavat muotojen, värien ja materiaalien runsautta 1800–1900-lukujen vaihteessa kukoistaneen kansainvälisen art nouveau -tyylin hengessä. Jotta helsinkiläiset ja matkailijat löytäisivät Euroopan hienoimpiin kuuluvan jugendkaupungin helmet, Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut Helsingin jugend -arkkitehtuurioppaan, joka julkaistaan 3. kesäkuuta suomeksi ja englanniksi.

Helsinki on maailman mitassa ainutlaatuinen jugendkaupunki – onhan jugendrakennuksia peräti 600, enemmän kuin vaikkapa Barcelonassa tai Brysselissä. Tämä rakennustaiteellinen rikkaus kiehtoo yhä enemmän sekä kaupungin omia asukkaita että turisteja. Helsingin monipuolinen ja kerroksellinen arkkitehtuuri houkuttaa kävelylle ja jakamaan kuvia sosiaalisessa mediassa.

Helsingin jugendista ei kuitenkaan pitkään aikaan ole ollut saatavilla retkikäyttöön soveltuvaa kirjaa. Siksi Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut käytännöllisen arkkitehtuurioppaan, jonka avulla jugendrakennusten ja -miljöiden paljoudesta on helppo poimia makupaloja.

Kohteita on valikoitu alueittain jäsenneltyyn kirjaan vajaat parisataa. Tuttujen monumenttien, kuten Pohjolan talon ja Kansallismuseon lisäksi mukaan on otettu lukuisia asuintaloja Katajanokan kivilinnoista Eiran huviloihin ja Vallilan puutaloihin sekä Helsingin arkimaisemaan kiinteästi kuuluvia liike- ja teollisuusrakennuksia, kouluja, kirkkoja ja sairaaloita.
Kirjan alussa kerrotaan Helsingin jugendin synnystä ja ominaispiirteistä, keskeisistä suunnittelijoista ja heidän taustastaan sekä jugendrakennusten julkisivujen rikkaasta muotokielestä ja koristeaiheista. Vanhat ja uudet kuvat antavat moniulotteisen käsityksen jugend-Helsingin menneisyydestä ja nykytilasta.

Arkkitehtuurioppaan ovat kirjoittaneet Helsingin kaupunginmuseon tutkijat, jotka ovat työssään perehtyneet vuosien ajan kaupungin jugendperintöön. Sveitsiläinen art nouveau -asiantuntija Marikit Taylor tarjoaa lukijalle keskieurooppalaisen näkökulman Helsingin jugendiin.

"Helsingin jugendarkkitehtuuria katsellessa tuntuu, kuin kalevalainen maailma puineen, kukkineen ja metsäneläimineen olisi herännyt eloon", Marikit Taylor kuvailee. "Monet yksityiskohdat, ikkunat, porttikäytävät ja ovet, ovat loistokkuudessaan vertaansa vailla. Kaikessa sadunomaisuudessaankin art nouveau sai Suomessa kenties tärkeämmän poliittisen roolin kuin missään muualla kansallistunteen vahvistajana."


JAA