10-12-vuotiaiden vapaa-ajasta tehty selvitys paljastaa puutteita ikäryhmälle tarjotuissa palveluissa

10–12-vuotiaat ovat ahkeria harrastamaan. Nuorisopalveluiden syksyllä 2018 teettämä selvitys helsinkiläisten 10–12-vuotiaiden nuorten tilanteesta paljastaa kuitenkin suuren palveluntarpeen ikäryhmän vapaa-ajantoiminnassa. Selvityksessä on haastateltu mm. nuorisopalveluiden, yleisten kulttuuripalveluiden ja kirjastopalveluiden sekä lastensuojelun työntekijöitä.
Helsingin kaupunkistrategiassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu, että jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla vähintään yksi harrastus.  Harrastamisella on todettu olevan monia positiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan viikoittain harrastavat nuoret ovat vähemmän uupuneita tai yksinäisiä koulussa sekä muita tyytyväisempiä elämäänsä.

10–12-vuotiaat ovat ahkeria harrastamaan. Vuoden 2017 kouluterveyskyselyn mukaan 86 % helsinkiläisistä 4.- ja 5.-luokkalaisista vietti aikaa vähintään yhtenä päivänä viikossa jonkin harrastuksen parissa. Jopa 19 % vastaajista kertoi tekevänsä tätä viitenä päivänä viikossa. Ikäryhmän aktiivisesta harrastamisesta huolimatta lasten parissa työskentelevät ammattilaiset ovat huolissaan lasten vapaa-ajanvietosta.

Ostareilla hengailu ja yksinäiset iltapäivät

Syksyllä 2018 tehty selvitys helsinkiläisten 10–12-vuotiaiden nuorten tilanteesta valottaa tilannetta. Eri puolilla Helsinkiä on tehty havaintoja ikäryhmään kuuluvien lasten leikkimisestä lähikaupoissa, ajanvietosta ostareilla ja hengailusta kauppakeskuksissa. Erityinen huoli liittyy vanhempien nuorten kanssa aikaa viettäviin lapsiin, jotka ovat alttiimpia yllytykselle ja erilaisille nuoruuteen liittyville lieveilmiöille, kuten myöhään ulkona liikkumiselle, pikkurikoksille ja päihteiden käytölle.

Ympäri Helsinkiä on tehty havaintoja myös vakavammin oireilevista lapsiryhmistä. Valtaosa näistä koostuu ikäryhmään kuuluvista pojista, joiden oireilu näkyy häiriökäyttäytymisenä. Toisaalta ammattilaiset ovat huolissaan myös kotiin vetäytyvistä ja yksinäisistä lapsista. Ikäryhmän koulupäivät ovat lyhyitä ja useilla lapsilla on pitkä, yksinäinen iltapäivä ennen kuin vanhemmat tulevat töistä. Kouluterveyskyselyn vastanneista 4.- ja 5.-luokkaisista 6 % kertoi olevansa yksin monta tuntia jokaisena arkipäivänä.

Alueelliset erot ja harrastusten maksullisuus

Lasten ja nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat huomanneet 10–12-vuotiaiden olevan väliinputoajaryhmä lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden suhteen. Ikäryhmälle ei ole tarjolla säännöllistä iltapäivätoimintaa, vaikka monet eri toimijat tarjoavatkin heille vapaa-ajan harrastetoimintaa. Kaupalliset yritykset tarjoavat monipuolisesti erilaisia harrasmahdollisuuksia, yksityiset oppilaitokset taideopetusta ja liikuntaseurat tavoitteellisempia liikuntaharrastuksia. Nämä harrastukset vaativat perheiltä usein niin taloudellisia kuin sosiaalisiakin resursseja.
Maksutonta toimintaa tarjoavat esimerkiksi nuorisotalot, alueelliset kulttuurikeskukset, seurakunnat ja erilaiset järjestöt. Tarjonnassa on kuitenkin suurta vaihtelua alueellisesti. Palveluiden alueelliset erot ja perheiden taloudellinen tilanne vaikuttavat lasten harrastamiseen.

Yhteistyötä kaivataan


Enemmän tukea tarvitseville lapsille on tärkeä irrottaa varhaisessa vaiheessa resursseja ja tarjota esimerkiksi kohdennettua pienryhmätoimintaa sekä yksilöllistä tukea. Kuitenkin ohjatun toiminnan lisäksi lapsille tulisi olla tarjolla myös vapaita leikkimiseen ja pelaamiseen tarkoitettuja tiloja.
10–12-vuotiaiden lyhyet koulupäivät mahdollistaisivat harrastustoiminnan iltapäivisin. Koulu onkin sopiva yhteys tavoittaa koko ikäryhmä, myös muusta toiminnasta syrjään jääneet lapset. Selvityksen mukaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä voisi syventää, toimijat voisivat hyödyntää toistensa tiloja ja jalkautua sinne missä tämän ikäiset lapset viettävät aikaa. Selvityksessä nousee esiin työntekijöiden toive palvelukokonaisuudet ja toimialat ylittävästä alueellisesta yhteistyöstä, jonka toivottaisiin lähtevän esimiestasolta.

Tulevaisuuden haasteet


Kouluikäisten lasten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vieraskielisten lasten osuus on kasvanut 10–12-vuotiaissa viimeisen kahdeksan vuoden aikana reilut 6 prosenttia. Kyse on merkittävästä muutoksesta, joka tulisi ottaa huomioon myös ikäryhmälle suunnattujen palveluiden kehittämisessä.
Lasten ja nuorten parissa toimivat työntekijät ovat havainneet yhä vakavammin oireilevia lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea arkeensa. Jos lapsuuden kasvuympäristöön liittyy riskitekijöitä, kodin ulkopuolisten suojaavien tekijöiden merkitys kasvaa. Tämä on otollinen ikäryhmä ennaltaehkäisevälle työlle ja varhaiselle puuttumiselle. Keskeinen kysymys on, tunnistetaanko tämän ikäryhmän palveluiden tarve ja pystytäänkö siihen reagoimaan?

Artikkeli pohjautuu syksyllä 2018 tehtyyn julkaisuun:
Selvitys helsinkiläisten 10–12-vuotiaiden nuorten tilanteesta

JAA