Talonrakennustyömaa. Kuva: Tero Pajukallio

Yritykset hyötyvät Helsingin tiukasta ilmastotavoitteesta

”Helsingin sitoutuminen kunnianhimoiseen hiilineutraalisuustavoitteeseen merkitsee yrityksen kannalta vakaata toimintaympäristöä, jonka varassa se voi kehittää toimintaansa ja tehdä investointeja. Koko toimintakentän sitoutuminen, avoimuus ja uudet toimintamallit ovat erittäin tärkeitä tavoitteiden saavuttamiseksi.” Tätä mieltä on Skanskan tuotantoinsinööri Lotta Kamunen, joka osallistui Ilmastokumppaneiden 22. lokakuuta järjestämään seminaariin Helsingin kaupungintalolla.

Helsinki aikoo vähentää työmaiden päästöjä osana Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmaa. Tavoitteena on luoda pilottien avulla malli ja kriteerit fossiilittomalle ja päästöttömälle työmaalle. Työ tulee tulevaisuudessa ohjaamaan toimintaa kaupungin kaikilla työmailla.

”Työmaakoneiden hiilidioksidi-, pienhiukkas- ja typpipäästöt ovat merkittäviä, minkä lisäksi työmaiden muut ympäristöhaitat kuten melu ja pöly haittaavat lähiasukkaita ja ohikulkijoita. Kaupunki voi vaikuttaa markkinoihin hankinnoilla muutoksen nopeuttamiseksi ja tarjota kokeilupaikkoja ratkaisujen löytämiseksi”, ympäristötarkastaja Jari Viinanen kaupunkiympäristön toimialalta sanoo.

Oslo lopetti työmaillaan fossiilisen polttoaineen käytön

Helsinki tekee yhteistyötä Pohjoismaiden pääkaupunkien kanssa. Erityisesti Oslon kaupunki on onnistunut lopettamaan fossiilisten polttoaineiden käytön työmailla siirtymällä biopolttoaineisiin. Tavoitteena on, että työmaat ovat päästöttömiä vuonna 2025, jolloin työmaiden koneet toimivat käytännössä sähköllä.

Oslo toimii Helsingille mallina markkinavuoropuheluiden järjestämisessä yritysten kanssa ja kilpailutuskriteerien laatimisessa.

Skanskan omaan strategiaan tämä sopii hyvin. Skanskan tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2045, mikä koskee koko Skanskan arvoketjua. Tavoitteen saavuttamiseksi Skanska paneutuu niihin arvoketjun osiin, joissa päästöt ovat kaikkein korkeimmat. Tähän kuuluvat esimerkiksi sementin, teräksen, asfaltin ja energian tuotanto. Päästövähennyksiä pyritään samaan avoimella ja hyvällä yhteistyöllä ja vastuullisilla hankinnoilla.

”Mitä enemmän ilmastomyönteisille tuotteille syntyy tilauskantaa, sitä enemmän ne yleistyvät ja hinnat tulevat alas. Tämä on nähty muun muassa akuissa. Oslossa on tutkittu muun muassa sähköisten työkoneiden elinkaarta ja niiden käyttöiän on todettu olevan pidempi kuin polttoainekäyttöisten”, Kamunen sanoo.

Jari Viinanen ja Lotta Kamunen. Kuva: Ulla Ala-Ketola
Helsingin ympäristötarkastaja Jari Viinanen ja Skanskan tuotantoinsinööri Lotta Kamunen. Kuva: Ulla Ala-Ketola
 

Helsinki pilotoi hankintojen hiilijalanjälkilaskentaa

Ilmastokumppanit-seminaarin pääteemana oli julkisten hankintojen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tilaisuuden avanneen apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan kaupunki käyttää hankintoihinsa vuosittain 2,5 miljardia euroa.

”Kokoluokka on merkittävä. Kaupunki haluaa markkinoilta parhaat ja tehokkaimmat ratkaisut kaupunkilaistensa hyödyksi. Haluamme luoda yrityksille mielekkään toimintaympäristön, jossa tavoitteet eivät löysty vaan kunnianhimoisella polulla jatketaan”, Sinnemäki sanoi.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelmassa on seitsemän suoraan julkisiin hankintoihin ja 16 muuta hankintoihin liittyvää toimenpidettä.

Kaupunki on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä mittavassa EU-Life -ilmastohankkeessa, jossa Helsingin hankintojen hiilijalanjälki on arvioitu hankintakategorioittain SYKEn laskentamallin avulla. Helsinki kehittää omassa osahankkeessaan hiilijalanjäljen huomioivia hankintakriteerejä ja pilotoi hankintojen hiilijalanjälkilaskentaa.

”Kyse on sen tiedostamisesta, missä raha liikkuu ja missä päästöt syntyvät. Tietoa hyödynnetään arvioitaessa hankintaryhmien merkittävyyttä ilmastonäkökulmasta ja siihen, mihin päästövähennystoimet on kohdennettava. Keskeisin osa-alue on rakennukset ja rakentaminen.”

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 27. marraskuuta talousarvion vuodelle 2020. Valtuusto päätti, että vuoden 2020 alusta alkaen kaikissa kaupungin asuinkerrostalojen uudisrakentamiskohteiden suunnittelussa vaaditaan A-energialuokka. Lisäksi kaikkien vuonna 2020 alkavien kaupungin korjausrakentamishankkeiden suunnittelu toteutetaan siten, että rakennuksen energiantarve on enintään 80 prosenttia kyseisen rakennusluokan energiankulutuksen vaatimuksista.

Ilmastokumppaneiden vuotuinen seminaari kokosi Helsingin kaupungintalolle lähes 80 asiantuntijaa yrityksistä, kaupunkiorganisaatioista ja liikelaitoksista, tutkimuslaitoksista sekä eri sidosryhmien organisaatioista. 

Tilaisuudessa kuultiin myös ajankohtainen katsaus pääkaupunkiseudun muovin kierrättämisestä, lentämisen päästöjen vähentämisestä ja päästöjen kompensoinnista, Kuninkaantammen puukerrostalohankkeesta sekä SATOn toiminnasta kylpyhuonekalusteiden käyttöiän pidentämiseksi.                  

Teksti: Ulla Ala-Ketola


Lisää aiheesta:

Päästötön työmaa Ilmastovahti-sivustolla

Helsingin talousarvio vuodelle 2020 (pdf)


JAA