Ilmakuva ruoppausalueelta vuodelta 2018. Kuva: Kaupunkimittaus, Helsinki.

Vanhankaupunginlahden ruovikkoalueella tehdään luonnonhoidollinen koeruoppaus

Helsingin Vanhankaupunginlahdella tehdään 24.2.–15.3.2020 vesilintujen elinympäristöjen parantamiseksi enintään 500 kuution koeruoppaus, jossa avataan ruovikkoon noin viiden aarin avovesilampare. Keinumäen lintutornin edustalle tehtävä ruoppaus on Vanhankaupunginlahden Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelman (2015–2024) mukainen kunnostustoimi, jolle on Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksyntä. Koeruoppauksesta saatavien kokemusten avulla suunnitellaan myöhempiä, laajempia ruoppauksia.

Koeruoppausalue ja suunniteltavien laajempien ruoppausten alueet ovat umpeenkasvaneita entisiä avovesialueita, jotka järviruoko on vallannut. Umpeenkasvu on seurausta maan kohoamisesta, Vantaanjoen tuoman kiintoaineksen kerrostumisesta sekä Vanhankaupunginlahden rannalla sijainneen vanhan vedenpuhdistamon ja Vantaanjoen tuomien ravinteiden aiheuttamasta rehevöitymisestä.

Koeruoppauksesta saadaan tärkeää käytännön kokemusta ruoppausten toteuttamisesta, vaikutuksista ja kustannuksista. Lisätietoja saadaan ruopattavan aineksen ominaisuuksista ja haitta-ainepitoisuuksista, mahdollisuuksista ruopata eri syvyyksiltä sekä massojen kuljettamisen käytännön toteuttamisesta. Näitä tietoja hyödynnetään Vanhankaupunginlahden laajempien luonnonhoidollisten ruoppausten suunnittelussa ja näihin ruoppauksiin tarvittavan vesiluvan hakemisessa. Koeruoppauksesta syntyvä avovesialue ei ole kovin iso, mutta sillä voi silti olla tiedon ja kokemusten kartuttamisen lisäksi hyödyttää hieman alueen kosteikkolajistoa.

Koeruoppauksessa ruopattavat massat kuljetetaan pois Vanhankaupunginlahdelta jatkokäsittelyä varten. Kuljetusreitti kulkee Keinumäen lintutornin edustalta ulkoilu- ja peltoteitä Viikintielle ja sieltä edelleen eteenpäin. Koeruoppauksesta ruovikkoon syntyvät kulkujäljet häviävät varsin nopeasti, koska ne jäävät järviruo’on uuden kasvuston peittoon. Ruoppauksen mahdollisesti aiheuttamia vesistövaikutuksia seurataan mittauksin kevään aikana.

Avovesilampareiden ennallistaminen parantaa vesilintujen elinympäristöä

Koeruoppaus ei häiritse Vanhankaupunginlahdelle asettuneiden merikotkien pesintää, koska ruoppausalueelta etäisyyttä pesään on yli kilometri. Myöskään lahdelle mahdollisesti jo ehtiville muuttolinnuille ruoppauksista ei ole merkittävää haittaa, koska koeruoppaus tehdään kokonaan ruovikoituneella alueella. Se ei ole ensimmäisten muuttolintujen suosiossa, eikä ruoppausalue myöskään sijaitse avovesialueiden tai avoimen rantaniityn välittömässä läheisyydessä.

Lintuvesien umpeenkasvu on yksi suurimmista syistä vesilintujen nopeaan vähentymiseen ja uhanalaistumiseen viimeisen 10–15 vuoden aikana. Onneksi ruoppausten ja muiden hoitotoimien on havaittu toimivan tehokkaasti kosteikkoalueiden vesilintumäärien elvyttämisessä. Monet Vanhankaupunginlahdellakin ennen runsaat vesilinnut, kuten punasotka ja mustakurkku-uikku, ovat vähentyneet sekä Suomessa että kansainvälisesti hälyttävällä vauhdilla. Ruovikon valtaamien entisten avovesilampareiden ennallistaminen kohti viime vuosisadan alkupuolen tilannetta auttaa lintujen lisäksi myös muita lajiryhmiä, kuten sammakkoeläimiä ja sudenkorentoja

Koeruoppauksen toteuttaa Lopen Maa- ja Vesirakenne Oy. Ruoppausten suunnittelusta vastaa Vahanen Environment Oy yhteistyössä Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen kanssa.

Ilmakuvista ruoppausalueelta voi nähdä, kuinka lampareet ovat kasvaneet lähes umpeen viimeisen 75 vuoden aikana.

Kuvat: Kaupunkimittaus, Helsinki.


JAA