Havainnekuva opiskelijoiden suunnitelmasta Vihreä, vetreä Puksu

Opiskelijat ideoivat viihtyisämpää kävely-ympäristöä Malminkartanoon, Mellunmäkeen, Pukinmäkeen ja Tapulikaupunkiin

Miten luodaan viihtyisää kaupunkia? Alueita suunnittelevien arkkitehtien lisäksi asiaa pohtivat myös Helsingin yliopiston maantieteen opiskelijat kevään projektiharjoituskurssilla. Kurssilla opiskelijat ratkoivat todellisia ongelmia neljässä eri Helsingin kaupunginosassa ja etenkin niiden asemien ympäristössä. Monet alueista ovat haasteellisia esimerkiksi sosiaalisten rakenteiden tai turvallisuuden tunteen osalta. Parempia ratkaisuja haettiin erityisesti alueella liikkumiseen sekä viihtyisyyteen.

Voittajatyö tarjosi toteutuskelpoisia ideoita Pukinmäkeen

Kurssityöt olivat osa innovointikilpailua #stadidallaa. Kilpailun voitti työ nimeltä Vihreä, vetreä Puksu, jossa tarkasteltiin Pukinmäen kävely-ympäristöä. Suunnitelmassa alueesta toivotaan vetreää, kävelevän kaupunkilaisen kotia. Alueen aukiosta halutaan asukkaiden olohuone, jossa on hengailuun ja viihtymiseen kutsuvia rakenteita. Eskolantien alikulkuun ehdotetaan valotaidetta, opasteseinämaalauksia, älykkäitä katuvaloja ja pyöräparkkeja.

Kaupungin arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelun asiantuntijat kiittelivät hyvin laadittua suunnitelmaa, joka tarjosi ratkaisuja nykytilanteeseen. Ryhmä oli perehtynyt alueeseen huolella ja tutkimustyö johti käytännön toteutusratkaisuihin, jotka visualisoitiin ammattimaisesti. Kiitosta sai myös suunnitelman viherrakentamisen määrä. Biodiversiteetin, kuten niittyjen tai viherkattojen lisäämistä alueelle on jatkossa syytä edistää. Alue on liikenteellisesti haastava, mutta samalla erittäin hyvin saavutettavissa. Asuinalueiden ja asemaympäristön välinen ero viihtyisyydessä koetaan tällä hetkellä liian suureksi. Kävely-yhteydet ovat jääneet raskaamman liikenteen yhteyksien varjoon ja myös opastuksen parantamiseen nähdään tarvetta. Asukkaiden paikallistuntemusta on syytä kuunnella liikkumisen suunnittelussa ja on hyvä miettiä, miten alueella ensi kertaa kulkevat hahmottavat alueen.

Alueen arkkitehti Joakim Kettusen mukaan torien elävöittäminen on tärkeää ja kaupungin tavoitteiden mukaista. Katujen ja torien uudistaminen laajamittaisesti tarvinnee toteutuakseen myös täydennysrakentamista. Uusien asukkaiden ja elinvoiman myötä on Pukinmäkeen mahdollista saada lisää palveluja, kuten kauppoja ja kahviloita. Istutukset ja viherrakentaminen ovat usein asukkaiden ykköstoiveita ja kaupungin uudistusten yhteydessä kaupunkivihreä ja maisema tulee huomioitua. Opiskelijoiden ehdottamaa polkupyörien liityntäpysäköintiä sekä viihtyisyyden lisäystä valosuunnittelun tai -taideteoksen keinoin suunnitellaan parhaillaan aseman yhteyteen. Opiskelijat saivat kehuja valotaiteen ja meluesteiden viherrakentamisen ideoinnista Pääradan ja Kehä I liikenteen solmukohtaan. Mahdollisuuksia ideoiden toteuttamiseen selvitetään.

Vihreä, Vetreä Puksu 

Maltsu maailmankartalle, Mellunmäkeen vihersilta, Tapulikaupungissa elämää torille

Malminkartanon mahdollisuuksia kaikille –suunnitelma koostuu kolmesta kärkiteemasta: ehostuksilla edustavaksi, Maltsu maailmankartalle ja vihreä värisuora. Ehostuksella viitataan asemanseudun vahvistamiseen palveluilla, pyöräparkeilla ja reittien parannuksilla. Aluetta kehitetään erityisesti kävelijän näkökulmasta; polkuja tuodaan esiin laatureiteillä ja opasteilla sekä valaistusta lisätään. Vihreällä värisuoralla kutsutaan kaikkia liikkumaan alueella esteettömyys ja yhteisöllisyys huomioiden. Viljelylaatikot toimivat esimerkiksi kohtaamispaikkana. Satu-Malminkartano on seikkailupuistona väljä sekä eri ikäisiä asukkaita osallistava paikka.

Arkkitehti Linda Wiksten nostaa arvioinnissaan esiin alueen vahvuudet ja kuinka kävely-ympäristö on alueella huomioitu suunnittelun alusta saakka. Malminkartanossa on panostettu ihmisen mittakaavaan ja turvallisiin monipuolisiin reitteihin. Näitä tulee jatkossakin korostaa vahvuutena, samalla huomioiden myös ne kohdat, joissa alkuperäinen idea ei ole täysin toiminutkaan.

Malminkartanossa ideat olivat pääpiirteittäin toteuttamiskelpoisia. Opiskelijat olivat hyvin tunnistaneet alueen ominaispiirteet ja löytäneet erilaisia keskeisiä teemoja kaupunkitilojen parantamiseen. Erityisen hienoa työssä oli keinovalikoiman monipuolisuus. Osa toteutuskeinoista oli hieman vaatimattomia ja lyhytkestoisena toimivia korjaustoimenpiteitä. Suunnitelmassa olisi voinut vielä miettiä enemmän pitkäkestoisempia, laadukkaampia ja radikaalimpiakin ratkaisuja. Malminkartanoon on suunnitteilla paljon uutta asumista ja samalla merkittäviä muutoksia viihtyisyyden parantamiseksi ja palvelujen kehittämiseksi.

Malminkartano – mahdollisuuksia
kaikille 

Mellunmäen idän vihreä olohuone -suunnitelmassa korostuvat ketterä kaupunkitila ja virkistävä viheralueketju kävelyreitteineen. Kulkureittien lisääminen ja aluetta elävöittävien yleisötapahtumien järjestäminen on huomioitu suunnitelmassa, asukashaastattelun toiveiden mukaisesti. Alueen eri osat on tarkoitus tuoda yhteen viherrakentamisen avulla. Aarteenetsijänsillalla on esitetty olevan merkittävä rooli alueella nyt sekä tulevaisuudessa. Silta ylittää vilkkaan Länsimäentien ja tarjoaa turvallisen ylikulun kävely- ja pyöräliikenteelle yhdistäen länsipuolen asuinalueet metroasemaan ja sen yhteydessä sijaitseviin palveluihin. Suunnitelmassa silta ehostetaan kutsuvaksi osaksi paikallista kaupunkitilaa. Siltaa leventämällä kasvatetaan sen kapasiteettia sekä pyöräilijöille, että jalankulkijoille ja luodaan tilaa viherrakenteille. Silta myös ohjaa kulkijoita Aarrepuistoon ja edistää näin alueen laajempaa vetovoimaa.

Aluetta suunnitteleva arkkitehti Johanna Marttila kehuu laajaa suunnitelmaa. Opiskelijoita hän kehottaa vielä pohtimaan viheralueiden yhtenäisyyttä. Kun oleskelua ja hengailua halutaan edistää, vaatimuksena on, että eri ikäryhmät tuntevat olonsa turvalliseksi ja viihtyisäksi. Marttila kysyy, miten suunnitelma yhdistyy rakentamiseen esimerkiksi aseman osalta. Suunnitelman seuraava taso olisikin yhdistää tiivis rakentaminen viherolohuoneajatukseen. Suunnitelmien kommenteissa nostetaankin esille New Yorkin The High Line esimerkkinä, jossa tiivis rakentaminen ja viherrakenne on yhdistetty ansiokkaasti.   

Mellunmäki – vihreä olohuone 

Tapulikaupungin Terve Tapuli –ideatyössä opiskelijat olivat kiinnittäneet huomiota autottomaan toriympäristöön sekä alueen kattavaan kävelyverkostoon. Maatullinaukio on alueen keskeisin paikka. Torialue on nykyisellään liikaa läpikulkupaikkana asemalle. Suunnitelmassa ihmiset ja elämä halutaan tuoda takaisin toriaukiolle. Toria parannetaan palvelutarjontaa ideoimalla ja mahdollistamalla; myyjäisiä, kirppareita sekä sesonkien mukaan erilaisia tapahtumia.

Juna-asemalle kulku tapahtuu Tapulikaupungin ja Puistolan yhdistävästä alikulkutunnelista. Se tulisi tehdä valoisammaksi ja toiminnallisuuttakin voisi kehittää. Tapulikaupungin luonnonläheisyyttä ja puistomaista imagoa halutaan vahvistaa mm. istutuksin ja viherseinin. Suunnitelman keskeiset teemat ympäristön parantamiseen ovat: esteetön kulku, vehreys sekä yhteisöllinen ja tapahtumarikas tori.

Arkkitehti Kettusen mukaan tärkeimmät asiat kuten asuinalueen kokonaisimago vehreänä asuinalueena ja vakiintunut yhteisöllisyys alueella oli hyvin tunnistettu. Tärkeää on suunnitella aluetta kaikille asukkaille eri ikäryhmät huomioiden. Palveluiden uudistaminen on käynnissä alkaen kahden uuden monikäyttöisen koulun rakentamisesta Puistolan aseman läheisyyteen. Koulut ovat tulevaisuudessa hyvin saavutettavissa kestävillä liikkumismuodoilla. Alueella on asemakaavahistoriallisesti arvokkaat ja hyvät lähtökohdat turvallisten jalankulku- ja pyöräilyreittien kehittämiseen.

Terve Tapuli

Miten opiskelijoiden töitä hyödynnetään suunnittelussa?

”Opiskelijat toivat esiin uusia näkökulmia kaupunkitilojen ja kävely-ympäristöjen kehittämiseen. Vuorovaikutuksessa keskitytään pääsääntöisesti alueen asukkaisiin, mutta yliopistoyhteistyön kautta myös alan opiskelijoiden näkökulmat, osaaminen ja kokemuksellinen tieto hyödynnettiin, ovathan he yhtä lailla osallisia kaupungin suunnittelussa”, pohtii suunnitteluasiantuntija Mikko Malmström.

Kaupungin karttapalvelussa on kävelyn laadullisia tutkimuksia, joista näkee mitä laadullisilla arvioinneilla voidaan saavuttaa. Tämän kurssityön myötä tutkimuksia on tehty jo kuudella eri asemanseudulla. Vuosaaren arkkitehti Petri Leppälä heittääkin yliopistolle ja opiskelijoille haasteen tehdä vertailevaa tutkimusta arviointimenetelmän vahvuuksien ja heikkouksien löytämiseksi.

Katso kävelyn laadulliset tutkimukset
karttapalvelussa