Vesinäytteen ottoa Pakilan uimarannalla. Kuva: Satu Wahlman.

Uimavesien hygieeninen laatu oli kesällä 2021 pääosin hyvä

Helsingissä on 25 yleistä uimarantaa, joiden uimaveden hygieenistä laatua seurattiin uimakauden (15.6.−31.8.2021) ajan. Uimarantojen vesinäytteistä määritettiin veden ulosteperäisestä saastumisesta kertovien suolistoperäisten enterokokkien ja E. coli -bakteerien pitoisuudet. Jos näytetulokset olivat huonoja, otettiin uusintanäytteitä, kunnes vedenlaatu oli palautunut hyväksi.

Helsingin uimarantavedet olivat hygieeniseltä laadultaan pääosin hyviä. Merenrannoilla sijaitsevista uimarannoista otettiin 113 näytettä, joista vain seitsemän prosenttia oli hygieeniseltä laadultaan huonoja.

Vantaanjoen vesi oli hygieeniseltä laadultaan merenrantoja heikompaa. Vantaanjoen uimarannoilta otettiin 35 näytettä, joista 37 prosenttia oli laadultaan huonoja. Kaikki Vantaanjoen rannoilta rankkasateiden yhteydessä otetut näytteet olivat hygieeniseltä laadultaan huonoja. Sateettomana aikana otetuista näytteistä 13 prosenttia oli laadultaan huonoja. Rankkasateiden jälkeen näytetulos palautui Vantaanjoessa normaalille tasolle keskimäärin kahden uusintanäytteen jälkeen, keskimäärin kymmenessä päivässä.

Saastelähteitä etsittiin geenimarkkeritutkimuksilla

Marjaniemen, Pikkukosken, Pakilan ja Tapaninvainion uimarannoilla suositeltiin uimakauden 2021 ajan uimisen välttämistä ajoittain kohonneiden suolistoperäisten bakteeripitoisuuksien vuoksi.

Marjaniemen ja Vantaanjoen uimarantojen vedenlaatua tutkittiin kesän aikana aiempia vuosia tiheämmin. Lisäksi Vantaanjoen uimarannoilta otettiin rankkasateiden aikaan lisänäytteitä. Rankkasateilla todettiin olevan selkeä heikentävä vaikutus Vantaanjoen vedenlaatuun.

Ympäristöterveysyksikkö otti Pikkukosken uimarannan läheisyydestä kesän aikana neljä geenimarkkerinäytettä, joiden tarkoituksena oli selvittää suolistoperäisten bakteerien lähteitä. Tutkimusten mukaan näytteiden suolistoperäiset bakteerit olivat peräisin lintujen ulosteista, jotka valuvat sateiden mukana maalta veteen.

Tuloksissa saatiin viitteitä myös ihmisen ulosteesta, mikä voi viitata jätevesipäästöihin. Vantaanjoen varren uimarantojen tai Marjaniemen rannan läheisyydessä olevia viemärivuotoja tai ongelmia uimarantojen jätevesijärjestelmissä ei vuoden aikana tehdyissä selvityksissä kuitenkaan löytynyt.

Ympäristöterveysyksikkö selvitti kyseisten rantojen bakteerilähteitä yhteistyössä rantojen ylläpitäjän, ympäristönsuojelun seuranta- ja valvontayksikön sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) kanssa.

Työtä uimavesiepidemioiden ennaltaehkäisemiseksi

Helsingissä ei toistaiseksi ole ollut yhtään uimarantaveden aiheuttamaa epidemiaa. Ilmastonmuutos ja vesien lämpeneminen kuitenkin lisäävät uimavesivälitteisten epidemioiden riskiä uimarannoilla. Ympäristöterveysyksikkö varautui uimavesivälitteisiin epidemioihin tiedottamalla epidemioiden ennaltaehkäisemisestä ja hygieenisestä käyttäytymisestä rannalla.

Ympäristöterveysyksikkö pyrki ehkäisemään epidemioita myös tarkastamalla uimarantojen terveydelliset olosuhteet kesän aikana. Tarkastuksilla kiinnitettiin huomiota muun muassa uimaranta-alueen siisteyteen, hygieniaan sekä jätehuollon järjestelyihin ja asiakkaille suunnattuun ohjeistukseen. Puutteita havaittiin enimmäkseen rantojen wc-tilojen siisteydessä ja hygieniassa. Havaitut puutteet kehotettiin korjaamaan määräajassa.

Kuva: Satu Wahlman.