Omakotitaloalue Maunulassa.

Ohjeita ajankohtaisiin kevätaskareisiin

Pihalla tehtävät kevättyöt ja pienet rakennusprojektit ovat taas ajankohtaisia. Koosteen ohjeilla voit hoitaa kevättöiden lupa-asiat kuntoon – jos lupaa tarvitaan.

Saako pihalta kaataa puun?

Puun kaatamista harkittaessa on hyvä muistaa lintujen pesimisajat ja tutustua luvanvaraisuuteen. Lintujen pesäpuita ei saa kaataa, eikä puita kaadettaessa saa häiritä pesiviä lintuja huhtikuun ensimmäisen päivän ja elokuun 15. päivän välisenä aikana. Liito-oravakartoituksen perusteella joidenkin puiden kaataminen edellyttää ympäristöpalvelujen lupaa. On hyvä muistaa, että puun kaatamiseen omalta tontilta saatetaan tarvita lupa.

Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019
Ohje: Puiden kaataminen tonteilta

Saako naapurin puun kaataa?

Ei, mutta naapurin puolelta omalle tontille ulottuvat juuret ja oksat saa poistaa tonttien rajalle asti, mikäli niistä on haittaa. Ensin tulee kuitenkin pyytää naapuria poistamaan juuret ja oksat. Mikäli naapuri ei toimi kohtuullisessa ajassa, voi juuret ja oksat poistaa itse.

Saako pihalle rakentaa vajan?

Pientaloalueilla lupaa ei tarvita yhden alle 20 m2 kokoisen piharakennelman, kuten vajan rakentamiseen, jos sille on rakennusoikeutta ja jos noudatetaan asemakaavamääräyksiä. Rakennelmien luvanvaraisuuteen kannattaa kuitenkin perehtyä ennen suunnittelun aloittamista. Joissain tapauksissa rakennelmiin tarvitsee toimenpideluvan.

Ohje: Vajat ja muut rakennelmat
Hae tonttisi asemakaava kartan avulla. Klikkaa karttaa ja oikeaan laitaan tulee linkki kaavadokumenttiin.

Saako terassin tai parvekkeen lasittaa?

Pääsääntöisesti lasitukseen ei tarvitse lupaa. Ohjeessa kerrotaan muun muassa, milloin lupaa ei tarvita. Luvanvaraisuus kannattaa kuitenkin ensin tarkistaa rakennusvalvonnalta.

Ohje: Parveke- ja terassilasitus

Tarvitaanko viherhuoneen tai lasikuistin rakentamiseen lupa?

Kyllä. Tilan pinta-ala lasketaan kerrosalaan. Joissakin kaupunginosissa viherhuone tai lasikuisti voidaan rakentaa vähäisenä ylityksenä asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta, jos kaavassa ei ole muita pinta-alaan liittyviä määräyksiä.

PKS-ohje: Lasitettu parveke ja lasitettu terassi asuinrakennuksessa (kylmä lasiterassi)

Tarvitseeko aidan rakentaminen luvan?

Ei läheskään aina. Ohjeen alussa kerrotaan, milloin lupaa ei tarvita. Ohjeessa on vinkkejä aidan suunnittelussa huomioitavista asioista. Tutustu myös asemakaavaan ennen rakentamista.

Ohje: Aidat ja tontin rajaaminen

Tarvitseeko aurinkokeräimen, ilmalämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen asentamiseen lupaa?

Energiatehokkuuden parantaminen on erittäin suositeltavaa. Lupaa ei pääsääntöisesti tarvita, mikäli ne asennetaan alle linkatun ohjeen mukaisesti. Esimerkiksi omakoti-, pari- ja rivitalon julkisivuun laitteen ulkoyksikkö sijoitetaan niin, ettei se näy kadulle. Aurinkokeräimet taas tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan kadun pihan puoleiselle lappeelle.

Ohje: Tekniset laitteet ja järjestelmät julkisivuilla ja vesikatolla

Saako pientalon julkisivun tai katon värin tai materiaalin muuttaa?

Saa, jos asemakaavassa tai alueellisissa rakentamistapaohjeissa ei ole mainintaa väreistä tai alueen tai rakennuksen suojelusta. Yleensä rakennuksen nykyinen väri säilytetään julkisivukorjaushankkeessa. Jos värejä on muutettu, korjaushankkeessa voi käyttää rakennusajankohdalle tyypillisiä väriyhdistelmiä, joita voi katsoa Tikkurilan Helsinki-väreistä.

Saako hiekoitushiekat poistaa lehtipuhaltimella?

Ei saa. Ympäristönsuojelumääräykset kieltävät.

Saako autoja pestä omalla pihalla?

Kyllä, mutta vain mikäli peset auton satunnaisesti, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Pesuvesiä ei saa johtaa pihan tai kadun sadevesiviemäriin, sillä sitä kautta ne päätyvät yleensä lähimpään ojaan tai puroon ja siitä edelleen Itämereen. Pesuvedet voidaan imeyttää maahan omalla alueella, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Liuotinpesuaineiden käyttö on kiellettyä.

Toistuva tai ammattimainen pesu on sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta jätevesiviemäriin. Toistuvaksi pesuksi voidaan katsoa säännöllinen auton pesu esimerkiksi kerran viikossa. Hyviä ja sallittuja pesupaikkoja löytyy muun muassa huoltoasemilta ja parkkihalleista.
Yleisellä alueella, kuten kadulla, tiellä tai puistossa, autojen pesu on kiellettyä. Myös taloyhtiöiden alueella peseminen on yleensä kielletty. Asiasta päättää taloyhtiön hallitus. Jos pesu sallitaan, se tulee tehdä ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti eli jätevesiä ei saa joutua sadevesiviemäriin.

Saako autoja, koneita ja veneitä pestä kaupunkialueella?

Ei saa. Autojen ja muiden ajoneuvojen sekä koneiden pesu ja huolto on pääsääntöisesti sallittu vain tätä tarkoitusta varten rakennetuilla paikoilla, joissa syntyvät jätevedet käsitellään hiekan ja öljyn erottimissa ennen niiden johtamista viemäriin. Se on kiellettyä yleisillä alueilla, kuten kaduilla tai puistoalueilla.

Ympäristönsuojelumääräykset: Jätevedet

Saako risuja ja puutarhajätteitä polttaa?

Ei saa. Helsingin ympäristönsuojelumääräykset kieltävät risujen ja puutarhajätteiden avopolton taajama-alueilla sekä siirtolapuutarha-alueilla. Avopoltoksi katsotaan myös polttaminen esimerkiksi tynnyrissä.

Risuja tai puutarhajätteitä poltettaessa syntyy savuhaittoja. Avopoltosta aiheutuu runsaasti terveydelle haitallisia päästöjä ilmaan, jotka matalan päästökorkeuden vuoksi huonontavat ilman laatua. Risut ja puutarhajätteet ovat keväällä usein kosteita, jolloin savua syntyy hyvin runsaasti.

Ympäristönsuojelumääräykset: Jätteiden käsittely
HSY:n ohjeet

Mitä risuille ja puutarhajätteille pitää sitten tehdä, jos niitä ei saa polttaa?

Risuja, lehtiä ja muuta puutarhajätettä voidaan kompostoida kiinteistökohtaisesti. Risut ja oksat voidaan silputa tai hakettaa ennen kompostointia. Puutarhajäte kompostoituu noin 1–2 vuodessa eloperäiseksi humukseksi, joka on oivallista maanparannusainetta. Risujen ja puutarhajätteen vieminen yleisille alueille, kuten puistoihin ja metsiin, on roskaamista, mikä on kielletty jätelaissa ja pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräyksissä.

HSY:n kompostointiohjeet

Entä jos puutarhajätteiden kompostointi ei ole mahdollista?

Risut ja muut puutarhajätteet voi tuoda HSY:lle kompostoitavaksi. Pieniä eriä puutarhajätettä vastaanotetaan edullisesti Sortti-asemilla Kivikossa, Konalassa ja Ämmässuolla. Asemilta voi myös vuokrata peräkärryn jätteiden kuljettamiseen.
Kuorma-auton lavallisia risuja ja puutarhajätteitä otetaan vastaan jätteenkäsittelykeskuksessa Espoon Ämmäsuolla.
Risut ja oksat on lajiteltava erilleen muusta puutarhajätteestä. Risutonta puutarhajätettä ovat lehdet, ruoho, naatit sekä haketettu risu. Risuton puutarhajäte kompostoidaan sellaisenaan jätteenkäsittelykeskuksessa. Risuiksi luokitellaan halkaisijaltaan alle 20 cm paksut oksat, havut ja yksittäiset puut.

HSY:n sorttiasemat (Tarkista aukioloajat etukäteen ennen käyntiä.)