Havainnekuva kampusrakennuksesta. Harmaa julkisivu, kivijalkakerros sekä kolme kerrosta.

Maailman älykkäin rakennusalan kampus rakentuu elinkaaripalveluna

Suomen ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava ammattiopisto, Myllypuron kiinteistö- ja rakennusalan kampus, kohoaa Firan ja Caverionin yhteistyöllä. Elinkaaripalvelu varmistaa kampuksen toimivuuden niin sopimuskaudella kuin sen päättyessä, tukee kestävää kehitystä sekä auttaa Helsingin kaupunkia toteuttamaan strategiaansa.

Helsingin kaupungin tavoite on luoda Stadin ammatti- ja aikuisopiston Myllypuron kampuksesta kansainvälisesti kiinnostava, alansa älykkäin oppimisympäristö, jossa työnantajat ja -tekijät kohtaavat. Vuonna 2023 toimintansa aloittava kampus on osoitus kestävästä strategiatyöstä, nykyaikaisesta rakentamisesta sekä älykkäästä talotekniikasta.
Yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun rakennusalan AMK- sekä sosiaali- ja terveysalan yksikön kanssa siitä muodostuu eri koulutusasteet yhdistävä osaamiskeskittymä, jossa opitaan rakentamisen vaikutuksista terveyteen sekä sovelletaan terveysteknologiaa.

Sen lisäksi, että opiskelijat osallistuvat rakentamiseen, kampukselle on valittu ratkaisuja siten, että oppilaitoksen rakenteet toimivat havainnollistamisen välineenä. Oppilaitoksen rakennusosasto on puurakentamiseen painottuva, minkä vuoksi kohteessa päädyttiin puuelementointiin. Näin ollen ulkoseinärakenteen toimivuutta pystyy seuraamaan opetuksen ohessa. Talotekniikan järjestelmiä on sijoitettu lasiseinien taakse, ja niihin voi perehtyä tietomallien avulla. Lisäksi Caverionin SmartView-järjestelmästä tuodaan kiinteistöä koskevaa ajantasaista tietoa kampuksen omaan info-TV-järjestelmään.


Helsingin kaupunki, Fira ja Caverion yhteisellä matkalla


Helsingin kaupunki on päättänyt Myllypuron kampuksen investoinnissa hyödyntää elinkaarimallia. Hankkeen arkkitehtuurista ja rakennusteknisestä suunnittelusta sekä rakentamisesta vastaa Fira ja talotekniikan toteuttamisesta sekä 20 vuoden mittaisesta palvelujaksosta Caverion.

Elinkaarimallissa tilaaja määrittelee sopimusjaksolle tavoitteet koskien esimerkiksi rakennuksen toiminnallisuutta, teknisiä vaatimuksia sekä energiankulutusta ja olosuhteita, joita seurataan elinkaaren aikana. Rakentamisen jälkeen tilaajan vastuulle jää kuukausittainen palvelumaksu ja ainoaksi muuttujaksi jää energian hinta. Rakennuksen ylläpitovastuu siirtyy tilaajalle vasta sopimusjakson päätyttyä, ja silloinkin rakennuksen kunnon on oltava sopimuksen mukainen.

Elinkaarihankkeilla on keskeinen rooli Helsingin kaupungin strategiassa. Sen tavoitteet rakentamisessa ovat korkealla, ja esimerkiksi energiatehokkuusvaatimukset ovat kansallista asetusta tiukemmat.

– Elinkaarimalli tarjoaa meille paitsi turvallisemman investoinnin ja varmuutta budjetointiin, myös paremman mahdollisuuden rakentaa maailman toimivinta ja hiilineutraalia Helsinkiä. Elinkaaripalvelujen potentiaali niin uudisrakentamisessa kuin saneerauksissa on merkittävä, ja siksi tarvitsemme Firan ja Caverionin kaltaisia osaajia, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristö- ja energiatiimin päällikkö Sara Tapiala.

Kaupunkiympäristön toimialan ympäristö- ja energiatiimin päällikkö Sara Tapiala kuvattuna kaupunkiympäristötalossa.
Sara Tapiala luotsaa  ympäristö— ja energiatiimiä. Kuva: Martti Vaalahti

Kampus, joka kestää elämää


Myllypuron kampus tullaan rakentamaan sekä A-energialuokkaan että suomalaisen RTS-ympäristöluokituksen neljän tähden tasoon. Ratkaisuissa on panostettu pitkäikäisyyteen ja ylläpidon helppouteen. Runkojärjestelmäksi on valittu pilari-palkkiratkaisu, jolloin tiloja pystytään joustavasti muuntamaan rakennuksen elinkaaren aikana ilman, että kantavat rakenteet aiheuttavat merkittävää haittaa. Osa materiaaleista on kierrätettäviä, ja myös työmaalla ja jätehuollossa noudatetaan kestäviä käytäntöjä.

Yli 15 prosenttia kampuksen kokonaisenergiantarpeesta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, kuten aurinkosähköllä ja lämpöpumpuilla. Hiilijalanjälki on minimoitu elinkaaren alusta loppuun, ja vähäpäästöisyys näkyy jo runkojärjestelmässä. Kampuksella sovelletaan viherkerroinmenetelmää, jossa huomioidaan se, kuinka paljon tontilla on erilaisia kasvillisuuspintoja ja hulevesiä viivyttäviä ratkaisuja suhteessa tontin pinta-alaan.

Lisäksi kampus täyttää Terve Talo -kriteeristön ja S2-sisäilmastoluokituksen. Tämä edellyttää laadukasta rakentamista, sillä esimerkiksi ilmatiiveys on lopputuloksen kannalta ratkaisevaa. Kampuksen suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan Kuivaketju10-järjestelmää, jolla varmistetaan kosteusteknisesti oikea suunnittelu ja toteutus.


Kampusrakennus aamuvalossa. Nelikerroksessa rakennuksessa on näyttävät terassit.

Havainnekuva kampusrakennuksesta aamuvalossa. Kuva: P&R Arkkitehdit.


Kokonaisuutta rakentamassa, käyttäjiä kuunnellen


Elinkaarimalli edellyttää urakoitsijoilta saumatonta yhteistyötä, sillä liitto on pitkä ja tavoitteet yhteisiä. Suunnittelijoiden on tiedostettava se, kuinka valitut ratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Mikä tärkeintä, kaikessa on huomioitava se, miksi ja miten tiloja käytetään – toisin sanoen kuunneltava ensin käyttäjiä.

– Hankkeen suunnittelijat ovat osaavia ja laatutietoisia sekä ymmärtävät rakentamiseen liittyvät näkökulmat, toteaa suunnittelupäällikkö Aini Karling-Kuhlberg Firalta.

– Yhteistyön talotekniikan ja rakentamisen välillä on oltava avointa, aktiivista ja luottamuksellista. Firan kanssa näin on asian laita, jatkaa hankekehityspäällikkö Tomi Nurminen Caverionilta.

Molemmissa yrityksissä ollaan erityisen innoissaan siitä, että kampuksella rakennetaan paitsi ainutlaatuisia tiloja, myös koko toimialan tulevaisuutta.